Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuusi kuvaa toukokuusta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuusi kuvaa toukokuusta. Näytä kaikki tekstit

torstai 10. marraskuuta 2022

Kuusi kuvaa toukokuusta

Erythronium 'Pagoda' - Koiranhammas 23.5.2022
 

Saaripalstan Saila ehdotti Kuusi kuvaa kesästä -postauksensa kommentissa keskittymistä kuuden kuvan voimalla pelkästään toukokuuhun. Sailan sanoin silloin eletään yhä keväässä ja siirrytään lehdettömyydestä kesän rehevyyteen. Sekä nautitaan aivan ihmeellisestä valosta.

Krookukset 4.5.2022

Näinä sateisina ja harmaina marraskuun päivinä toukokuinen valo tuntuu olevan iäisyyden päässä. Kylmyydestä ei sentään ole tarvinnut kärsiä, kun mittari kipuaa päivä toisensa jälkeen lähelle +10℃ tai ylikin. 

Viime toukokuu oli täällä etelässäkin aika kolea, eikä kevät tuntunut etenevän millään. Vasta puolen kuun jälkeen toiveet ja odotukset palkittiin, auringonsäteet alkoivat helliä niin maata kuin meitä ihmisiäkin. Järkyttävän paksut ja laajat jäätiköt olivat vihdoin sulaneet antaen kasveille mahdollisuuden puskea itsensä ilmoille.

Kukkiva sinikämmen (Glaucidium palmatum)

Toukokuussa puutarhaihmisen kannattaa kulkea katse tarkasti maassa. Parhaiten se onnistuisi konttaamalla, koska silloin silmät olisivat samalla tasolla mullasta nousevien versojen kanssa. Naapurit ja ohikulkijat tuijottavat minun touhujani aika pitkään muutenkin, joten maineeni säilyttääkseni minun tulisi käyttäytyä normi-ihmisen tavoin. Tässä tapauksessa se tarkoittanee konttaamattomuutta eli alaraajat pystysuunnassa maata kohden talsimista. 

Toukokuun alussa on vielä tökittävä ja rapsutettava istutuspaikkoja varmistaakseen, että kyllä sieltä versoja on nousemassa. Pihakierroksilla suurennuslasikaan ei olisi haitaksi, kun jokaisesta oksasta on syynättävä pullistuneet silmut. Kynnenaluset muuttuvat kuukausien ajaksi lähes pysyvästi surureunaisiksi. Kuka sitä nyt muistaa haroja ja pikkulapioita mukanaan kantaa? Puutarhahörhön piti tehdä vain lyhyt piippokierros, mutta unohtuikin tunneiksi multaa möyrimään.

Kaltaiseni puutarhahörhöt ymmärtävät ja tunnistavat, kuinka keväthulluus valtaa ihmisen kokonaisvaltaisesti.

Jaloangervot Bermudassa 24.5.2022


Talvikuukausien ajan sohvatyynyyn painetut korvat höristävät hiusten alta kuuntelemaan ja kuulemaan kevään tuomia ääniä. Mustarastaat ovat toukokuussa luritelleet jo äänensä käheäksi. Konsertoimaan liittyvät yhä uudet tintit, peipot ja sirkut. Järven rannalta kuuluu joutsenten kosiohuudot.

Pää on painettava lähelle maasta nousevia versoja. Siellähän käy melkoinen kohina, kun jokainen sipuli, mukula ja juuri yrittää saada oman versonsa vauhdilla pinnalle. Sopu sijaa antaa. Hoikat ja hennot lehdet mahtuvat hyvin toistensa lomaan. Kevään ensimmäisten kukkijoiden nuput ja kukat ovat pieniä, vaikka niitä on paljon. Päivien edetessä yhä kookkaammaksi käyvät kasvit työntävät pulleita nuppujaan, mutta siitäkään ei kiistaa synny. Ilmatilaa riittää. Tarvittaessa voi ottaa tukea naapurista. Siten kaikki pysyvät paremmin pystyssä ja saavat jokainen osansa auringonvalosta.

Thalictrum delavayi - Jaloängelmä Pikkupuutarhan Kivipenkissä 27.5.2022

Toukokuussa kaikki on niin tuoretta, herkkää ja hentoakin. Ihmisen silmä ei kyllästy ahmimaan ympärillään näkyvää kauneutta. Eikä tarvitsekaan. Versojen kasvu, nuppujen aukeaminen, värien lisääntyminen ei katselemalla lopu. Pihakierroksia on vain lisättävä, että jokainen maasta ponnistava tulisi huomioiduksi. Ja kuvatuksi. Siitäkin huolimatta, että ne on nähty ja kuvattu lukuisina aiempina keväinä. Aina ne ovat yhtä suuria yllätyksiä, odotettuja ja iloittuja.

Kotkansiivet avaavat lehtirulliaan 27.5.2022

Jospa kevääseen, erityisesti toukokuuhun, saisi muutaman tunnin lisää jokaiseen päivään. Tekemistä riittää yllin kyllin, vaikka kuinka päättäisi rajoittaa kesäkukkien hankintaa, uusien perennojen istuttamista, vanhojen siirtämistä. 

Jospa seuraavana keväänä päättäisikin käyttää kaikki vapaa-aikansa ja voimavaransa heräävän luonnon ihmettelemiseen. Makaisi alkuun mahallaan piippoja vahtimassa. Nousisi sitten kontalleen samaa vauhtia mullasta nousevien versojen kanssa. Viileänäkin keväänä toukokuun lopulla saattaisi jo voida nousta pystyyn, kun vehreys ja runsaus vihdoin valtaa puutarhan.

Tulipa generiana Darwin Blushing Apeldoorn

Vielä kuluu jokunen viikko ennen seuraavan kevään alkua. Ehkä ryhdyn rasvaamaan polviani, jotta saan ne huhtikuun loppuun mennessä riittävän hyvään kuntoon konttaamisen aloittamiseksi. Viisaampaa lienee hankkia tuhdit polvisuojat.

Eipä tässä mitään hätää ole. Toukokuu tulee vääjäämättä.
Sitä odotellessa, antakaamme marraskuisen kosteuden helliä ihoamme!

Onnea kaikille isille tulevana viikonloppuna. 

 

PS. Postaukseen lipsahti kuuden sijasta seitsemän kuvaa. 

 

lauantai 29. tammikuuta 2022

Kuusi kuvaa toukokuusta

6.5.2021 Niin tuoretta ja vehreää ja kuitenkin kaikki vielä alullaan.
 
Monissa puutarha-asioissa taidan olla auttamattomasti yllytyshullu. Kun Saaripalstan Saila jatkoi Tuplasti terapiaa -blogin vuosittaista "Kuusi kuvaa kesästä" -haastetta Kuusi kuvaa toukuusta -postauksella, olin heti myyty. Toukokuu on kuukausi, jolloin kasvimaailmassa sattuu ja tapahtuu. 

Kasvun voima ja vauhti on huikeaa. Puutarhakierroksia on tehtävä vähintään kerran päivässä, mieluummin useamman kerran. Aina löytyy uutta ja ihmeellistä. Osaa ei ole aamukierroksella edes huomannut ja osa nousee esille päivän aikana.

Hämyvuokot heräävät 10.5.2021

Huhtikuussa kuljetaan miltei kontallaan, jotta nähdään pieninkin mullasta esiin pilkistävä piippo. Toukokuussa on jo noustu suorille jaloille. Joskin kroppa muodostaa omituisessa asennossa könöttävän "ällän", kun kaikki kiinnostava löytyy alle metrin korkeudelta. Toukokuussa on syytä pitää myös korvat avoinna, sillä muuttolintujen konsertit alkavat jo aamuvarhaisella. Mustarastas on saanut seurakseen muita taitavia laulajia.

17.5.2021 Kasvun kohinan melkein kuulee.

Sipulikukista monet pienemmät ovat jo lopettaneet tai kadonneet isompien jalkoihin. Perennat koittavat saada itsensä mahtumaan kirjavaan joukkoon. Pionitkin jo kurkottavat punaruskeita versojaan. Niillä on vielä matkaa itse kukintaan.

20.5.2021 Pikkupuutarhan harkkokäytävän ensimmäinen kevät.


Pikkupuutarhan tuoreen harkkoreunuksen viereen istutin runsaasti narsisseja, jotta voisin poimia niitä maljakkoonkin. Enpä poiminut ainuttakaan. Elämähän on jo tässä vaiheessa siirtynyt enenevässä määrin pihamaalle. Kiertelen ihastelemassa narskujani puutarhassa. Sisällä käyn syömässä ja nukkumassa. Jos lämmintä piisaa, ruokailukin sujuu ulkosalla.

25.5.2021 Tungosta Kurgaanin "kasvoilla".


Toukokuun vihreys on uutta ja olemukseltaan hentoa. Vuoden hienoimpiin tuoksuihin kuuluu pienten koivunlehtien tuoksu. Siinä on kesän lupaus täydellisessä paketissa.

30.5.2021 Entinen metsäpuutarha talon puistopäädyssä.

Kuudesta kuvasta viimeistä katsellessani voin vaivatta siirtää itseni tuohon tunnelmaan. Auringon lämpö iholla, oksia ja kotkansiipiä kahisuttava tuulenvire sekä kivituhkan rapina kenkien alla. Jopa kulkijaa puskista pakoon lähtevien mustarastaiden viestittely toisilleen ja niiden siipien räpistely on kuvassa läsnä. Kesä on vasta alullaan. Kaikki vielä edessä. Toukokuu on suurenmoista aikaa.

Toukokuuta kohti kulkiessa toivotan hyvää viikonloppua kaikille!