Menikö hölmöyden puolelle?

Paeonia lactiflora 'Sarah Bernhardt'

Nyt on ihan pakko jälleen hehkuttaa pionien upeaa kukintaa. Suosittelen ohittamaan tämän postauksen, jos kokee pioniahdistusta liiallisesta kuvatulvasta ja pionipäivityksistä. Pian tämä on ohitse, vaikka toivonkin omien pionieni kukkivan vähintään kolme seuraavaa viikkoa. Mikä toive tuskin toteutuu.

Kuten lähes aina pionien kukinnan aikaan, taivaalta tulee vettä. Niin nytkin. Keskiviikkona 26.6. vähän ja torstaina sitten enemmän. Sinänsä sade on toivottua ja kaivattua. Maa on rutikuivaa ja suorastaan huutaa virkistävää sadetta.

Yleensäkin pionit ovat korkeita kasveja. Tänä vuonna ne ovat venyneet mittaa melkoisesti. Huvikseni kävin mittaamassa yhden pisimmistä Sarah Bernhardteista ja sillä on korkeutta 126 cm. Nostin pionituet lakikorkeuteensa, mutta silti eivät riittävästi yllä tukemaan painavia kukintoja. Jos siis vettä tulee vähänkin voimakkaammin, taipuvat painavat kukinnot ja vahingoittuvat. Niinpä hain kellarista 3-metrisen auringonvarjon ja viritin sen suurimman pionikeskittymän päälle. 

Paeonia lactiflora 'Sarah Bernhardt'

Saa vapaasti nauraa moiselle hölmöydelle. Niin teki Ukkokultakin. Vaan mitäpä ei tekisi pioniensa hyväksi? Rusakon riiviöt jo napsivat liljoistani nuput, joten eiköhän yksi iso vahinko kesää kohti riitä. Saanko siis hiukan ymmärrystä, pyydän.

Paeonia lactiflora 'Festiva Maxima'

Valkoiset Festiva Maximat ovat olleet avoinna jo muutaman päivän. On se vaan hurmaava tyllimekkopioni. Muutaman kukan leikkasin maljakkoonkin, kun niitä nyt riittää.

Paeonia lactiflora 'Festiva Maxima'

Pionien nuput ovat niin herkullisia, mutta nätti on pioni lakastumisvaiheessakin. Pian on olopihan yksi käytäväosuus valkoisenaan putoavista terälehdistä.

Paeonia Jan van Leeuwen

Alapihan Kurgaanissa asuu kolme pionia, joista yksi on Jan van Leeuwen. Sen äitini osti minulle kesällä 2007 Taivassalossa sijaitsevasta Pionien kodista. Alkuun Jan tuli istutetuksi sisäänkäynnin vieraiseen penkkiin, joka oli tylsä ja kaikinpuolin muutenkin huono valinta. Kurgaanin valmistuttua 2012 Jan muutti sinne ja siellä se näyttää hyvin viihtyvän.

Niinikään samalta Pionien koti -reissulta meille muutti valkoinen pioniherkku, jonka nimen kyllä kirjasin ylös, vaan enpä löytänyt enää kotiin päästyäni. Olen selannut pionien kuvia ja tämä saattaisi olla paeonia lactiflora Immaculee. Katsokaa kahta alempana olevaa kuvaa ja kertokaa mielipiteenne. Olen valmis vastaanottamaan muita nimiehdotuksia.

Olisiko Immaculee?

Immaculeeksi ristimääni valkoista pionia on viime päivinä ollut hieman hankala kuvata, koska siitä avautui useampi nuppu samaan rykelmään. Yksityiskohtia ei tahtonut saada esille. Tämä yksilö oli ainut rykelmästä irrallaan oleva kaveri.

Immaculee tekee joka kesä hienon siemenkodan. Se on kuin narrinhattu kärjen kulkusineen. Kukka on siis kuvauksellinen myös terälehtensä pudotettuaan. Siemenkotaa odottelen taas kamera hyppysissäni.

Paeonia Karl Rosenfield'

Karl Rosenfield kukkii kunnon tungoksessa. Mikäs on herran viettäessä aikaa hienojen Sarah-neitojen ympäröimänä. 

Nyt näistä pionikaunottarista kannattaa nauttia. Vähän viilennyt ja pilvinen sää onneksi pidentää kukintaa. Auringonpaisteessa huomasi, kuinka mm. Festiva Maximat "kypsyivät" hurjalla vauhdilla nupusta lakastumisvaiheeseen. Luvattu sade on puutarhalle tervetullutta, vaikka pionit pärjäävät hyvin kuivemmassakin. Jospa virittämäni varjo suojaisi pioneja niin, ettei niiden upeat kukat vaivu epätoivoissaan kohti maata.

Paeonia lactiflora 'Coral Charm'

  
Lopuksi vielä tämän vuoden viimeinen kuva Coral Charmista. Hän on ollut koko kukkimisensa ajan niin viehättävä. Toivottavasti tapaamme hänet taas ensi kesänä.

Kesäkuu alkaa olla lopuillaan. Maanantaina siirrymme heinäkuuhun ja kesä senkun jatkuu. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille ja leppoisaa lomaa lomaileville!