Kesäpäivänseisaus vesisateessa

Papaver orientale 'Princess Victoria Louise'

 

Juhannuksen "virallinen" ohjelma on hoidettu, mikä tarkoittaa seurustelua vatsan täyttämisen merkeissä. Uusi grilli on otettu käyttöön ja hyväksi havaittu. Ukkokulta vietti muutaman päivän autotallissa ruuveille ja kaikenlaisille levyille paikkaa sovitellen. Minkä tahansa vempaimen ostaessasi kannat tänä päivänä kotiin laatikollisen irtotavaraa ja monikielisen kokoamisohjeen. Onneksi on jokunen Ikea-tavara vuosien myötä tullut kasattua, joten harjaannusta näissä huonekalu- ja laitepalapeleissä jo löytyy.

Juhannusaattona sää suosi pihalla olemista. Jo jonkin aikaa on menty osapuilleen rytmissä: joka toinen päivä paistaa, joka toinen päivä sataa. Kun sataa, sataakin sitten kunnolla. Auringonpaisteeseen herätessä ei tosin ole luottamista, etteikö jossain kohtaa päivän aikana vettäkin tulisi. 

Parasta luonnollisessa kastelussa on puutarhan rehevyys. Sadevesitynnyrit ovat jatkuvasti piripinnassa, jos vaikka joku ruukkukukka on jäänyt sateesta paitsi. Puutarhurin murheeksi jää järjestää sopivia tukia korkeiksi venähtäneille kasveille. Ja kerätä kotiloita purkkiin. 

Papaver orientale 'Royal Wedding'

Kesäkuun alku on ollut unikoiden juhlaa. Oranssinpunaiset idänunikot ovat kukkineet valtoimenaan jo kolme viikkoa. Muutama on vielä avautumassa, kukintansa lopettaneet kasvattavat siemenkotiaan. Kukkivien unikoiden joukkoon liittyivät vaaleanpunaiset 'Princess Victoria Louiset' ja juhannusviikolla valkoiset 'Royal Weddingit'. Ihania silkkipaperikaunottaria.

Rosa rugosa 'Therese Bugnet' - Teresanruusu

Teresanruusussa on paljon avautuneita kukkia ja runsaasti nuppuja valmiina avautumaan. Aattona leikkasin pois kukkineita, koska olen huomannut sen edistävän uusien nuppujen syntymistä. Sateen vuoksi käytävä on vaaleanpunaisten Teresanruusun terälehtien peitossa. 

Rosa spinosissima 'Plena' - Juhannusruusu

 

Juhannusruusu kukki kerrankin nimensä mukaisesti juhannuksena. Tässä menikin useampi alkukesä, jolloin juhannusruusujen kukinta on ollut juhlapäivänään jo ohi. Niin kaunis kuin juhannusruusu onkin, pikkaisen se osaa minua ärsyttää. Se on viihtyessään kova tekemään juurivesoja. Alapihan Kaivoruusupenkissä osa juhannusruusuista on taas näivettynyt. Jopa niin pahasti, että kohta puolet penkistä joutaa johonkin muuhun käyttöön. Onko taas lapiohommia tai jopa kaivurihommia edessä?

Rosa 'Poppius' - Suviruusu

Suviruurussa on valtavasti kukkia. Istutin sen 2013. Parin-kolmen viime vuoden aikana Suviruusu on kasvanut joka suuntaan melkoisesti. Se myös tunkee tyvestä uutta kasvua niin innokkaasti, että sitä on pakko laittaa kuriin. Välillä mietin, kannattiko jokaista ruusupuskaa edes istuttaa? Helpommalla olisi päässyt käydä vaikka Meilahden rosariumissa ruusuja ihailemassa. Vaan helppoa elämää puutarhaihmiset eivät taida edes kaivata.

Rosa majalis 'Tornedal' - Tornionlaaksonruusu

Myös Tornionlaaksonruusu on kasvanut suureksi pensaaksi. Siltäkin löytyy vallattomuutta, mutta ei onneksi Suviruusun veroisesti. 

Rosa pimpinellifolia 'Tove Jansson'

Tove Jansson kasvaa Pikkupuutarhassa, jossa se leviää kuin Elanto. Jos joku muistaa tuon osuusliikkeen ja siitä johtuvan sanonnan. Tove Janssonin yksittäinen kukka ei kauaa kestä, mutta niitä on tänäkin kesänä paljon. Hyvin ehtii käydä ihailemassa samettisen punaista ruusunkukkaa.

Ikkunasta alapihalle katsoen näkyy, että Sävel ja Sointu ovat myös avanneet ensimmäiset kukkansa. Neilikkaruusu on todennäköisesti likimain samassa tilanteessa. Se ei vain näy ikkunasta.

Lonicera × heckrottii - Koreanköynnöskuusama

Koreaköynnöskuusama tavoittelee jo taivasta. Niin köynnöksen latvuksessa kuin muuallakin on paljon nuppuja. Tämä on helppo ja kaunis köynnös, joka kukkii pakkasille saakka.

Lonicera x brownii 'Dropmore Scarlet' - Tulikuusama

Alapihan Syyspenkin tulikuusama kukkii sekin. Pidän kovasti tästä köynnöksestä. Se kasvaa aitaa vasten. Sen varret ovat aika jäykkiä, joten niitä on vaikea pujotella aidan tukemaksi. Myös korkeutta on niin paljon, ettei 150-senttinen aita riitä alkuunkaan. Jäykkien varsien ansiosta tulikuusama pysyy hyvin pystyssä tukemattakin. Siellä se sojottaa yläilmoja tähyten.

Ostin toisen tulikuusaman Rustasta neljällä eurolla. Sen istutin Oikearinteeseen lähelle rumaa vuorimännyn runkoa. Ajatuksena on, että tulikuusama naamioi vuorimännyn rungon. Etenkin ylärinteestä päin katsottuna. Ainakin näin saan aikaa pohtia, laitanko vuorimännyt kokonaan nurin. Niitä kun en älynnyt alkuvuosina typistää säännöllisesti. 

Campanula patula - Harakankello 

Puutarhaelon Riitalla on hieno kirjoitus luonnonkasvien villistä kauneudesta. Meille harakankello on parin viime vuoden aikana löytänyt tiensä. Ihmettelen sen taidokasta sijoittumista kukkapenkkehin, joissa se sopii hyvin kasvamaan ja kukkimaan. Se on kaunis kukka. Korvaa hyvin lakastuneet lemmikit, joita olen jo alkanut kitkemään pois. 

Parissa penkissä harakankello on ilmestynyt aivan reunalle, jolloin se kaatuu helposti käytävälle. Laitoin niille jo tuet, jotta pysyvät pystyssä rankkasateellakin. Lapsena sanoin harakankellojakin kissankelloiksi (Campanula rotundifolia). 

Corydalis 'Craigton Blue' - Sinikiurunkannus

Sinikiurunkannus 'Craigton Blue' kukkii parhaillaan. Yhden olen istuttanut ostettuna taimena. Lisää sinikiurunkannuksia sain Lappalainen etelässä blogin Nilalta. Tämä kiurunkannus on kuin koru. Sen sinisyydessä on jotain samaa kuin sinivaleunikossa, joita en syystä tai toisesta saa menestymään puutarhassani.

Thalictrum delavayi 'Hewitt's Double' - Jaloängelmä Thalictrum aquilegiifolium - Lehtoängelmä

Jaloängelmistä on nopeasti tullut yksi lempikukistani. Taisin ihastua ängelmiin taannoin Saaripalstan Sailan yläbannerikuvassa. Aluksi näytti, ettei niitä ole missään. Sitten löysin yhden ja toisen ja kolmannenkin. Parhaiten minulla kasvaa ja kukkii kuvan 'Hewitt's Double'. Koko kasvia on vaikea kuvata, kun sillä on korkeutta varmaan 80 cm. En ole mitannut.

Korjaus: Kuvassa on Thalictrum aquilegiifolium - Lehtoängelmä. Kiitos jälleen kerran Saaripalstan Sailalle loistavasta asiantuntijuudesta.

Kurkkusato alkoi kypsymään vauhdilla. Kuvassa runsas viikko sitten poimittua Sherpaa. Juhannuspäivänä hain kasvarista kolme pitkää Cordobaa ja muutaman Sherpan lisää. Beith Alphassa on monen monta pientä vauvakurkkua kasvamassa mittaa. Ehkä ensi vuonna maltan laittaa kasvariin yhden kutakin kurkkua. En kahta, kuten nyt. Sitä ei vain malta luottaa siihen, että kaikki taimet lähtevät hyvin kasvuun. Varataimia olla pitää.

Juhannuspöytään korjasin tämän kesän toisen retiisisadon (eivät kuvassa). 'Cherry Belle' on maukas, pyöreä retiisi. Pallurat olivat kasvaneet jo melko suuriksi, minkä vuoksi epäilin niiden maistuvan puisilta. Eivät ollenkaan. Raikkaita ja mehukkaita. Hetkeä ennen juhannuspäivän sadetta kävin kylvämässä uuden rivin retiisejä. 'Cherry Belleä', mitäpä muuta.

Paeonia lact. 'Red Charm' - ehkä?

Kuolanpioni ja Ruusupioni kukkivat niin nopeasti, että nippanappa ehdin niitä ihailla ja kuvata. Nyt on kiinanpionien vuoro pullistella nuppujaan. Jospa rankkasateet loppuvat ennen nuppujen avautumista, toivon.

Kesäkuu lähestyy loppuaan. Ei kuitenkaan mennä asioiden edelle. Runsas viikko kesäkuuta vielä jäljellä.

Bodaava kurkku

 

Tomaattien kypsymistä odotellessa ehtii syödä kilotolkulla kurkkuja. Ne nimittäin kypsyvät nopeasti ja niitä riittää. Kasvarissani on kuusi kurkkua: kaksi Cordobaa, kaksi Sherpaa ja kaksi Beth Alphaa. Sherpa ehti kypsyttää ensimmäiset kaksi kurkkua, jotka syötiin heti kesäkuun alussa. Kuvassa kulhossa on vasemmalla viisi Sherpaa ja oikealla kolme Cordobaa.

Retiisejä kylvin huhtikuussa kukkalaaitkkoon, jonka laitoin kasvihuoneeseen. Sato syötiin toukokuussa. Kuvan Cherry Belle -retiisit on kylvetty lavakaulukseen 15.5. Nyt sinne pitäisi kylvää uudet siemenet.

Kurkku Beth Alpha

Muut kurkut kasvavat normaaleina, mutta toinen Beth Alpha sen sijaan on päättänyt ryhtyä bodaamaan. Se on kehittänyt itselleen melkoisen muskelivartalon. Vai vihreää lakumattoako tuo on? Yhtään kurkkua noista kukista ei ole kasvamassa. Viekö kehonrakennus kaiken energian, eikä hedelmät jaksa enää kehittyä?

Kurkku Beth Alpha

Seuraan toistaiseksi Beth Alphan bodaamista. Jos kurkkuja ei ala tulla, taidan siirtää kasvin pois kasvarista tilaa viemästä. Mikä mahtaa olla syynä kurkun moiseen olomuotoon?

Kurkku Cordoba

Cordoba tekee hoikkia ja pitkiä kurkkuja. Yleensä kerään ne mieluummin "alamittaisina", koska minusta kurkun maku on silloin parempi. Varsi kyllä jaksaa kannattaa useamman pitkän kurkun, mutta parempi ottaa varman päälle eli poimia kurkkuja etuajassa, jotta varsi ei vahingossakaan luhistu ennenaikojaan.

Kurkku Sherpa

Sherpan kurkut ovat taasen vähän lyhyempiä, mutta paisuvat parhaimmillaan isoiksi jötiköiksi. Niihinkin pätee sama asia eli pienempinä maku on parempi.

Tomaatti Golden Sunrise

Tomaatteja on 9 erilaista: Supersweet, Sungold, Gardeners Delight, Golden Sunrise, Yellow Pearshaped, Hunreds & Thousands, Microdwarf Jip and Janneke, Bumble Bee ja Vilma, joita on kolme. Kaikissa on jo raakileita ja runsaasti kukkia. Maistiaisia saa vielä odottaa.

Paprikoista kolme California Wonderia on nupulla. Kahdessa Zazussa ei vielä ole kukkia.

Punaherukka

Herukoita on kypsymässä tavalliseen tapaan runsaasti. Meillä on kaksi isoa punaherukkapensasta, kaksi karviaista, yksi valkoherukka ja kaksi mustaherukkaa. Mustaherukoista tulee tänäkin vuonna lähinnä maistelumarjoja. Jostain syystä ne eivät tahdo kasvaa ja viihtyä siinä määrin, että sato riemastuttaisi.

Karviainen

Karviaispensaissa on vihreitä raakileita paljon. Kypsyttyään näitä syö mielellään suoraan puskista. Luultavasti teen jälleen karviaishyytelöä, joka maistuu talvella esimerkiksi lihan tai kaalilaatikon lisukkeena. Tai juustojen kera.

Omena Huvitus

Omenoiden kukinta taisi onnistua, vaikka saivatkin ylleen kunnon rae- ja sadekuuron. Huvitus, Valkeakuulas, Punakaneli ja syysomena pullistelevat raakileita. Aika näyttää, mitä jää sadoksi, kun muumiotauti kuitenkin vie osan hedelmistä.

Viinirypäle Zilga

Zilga-rypäle kärsi jonkin verran talvesta. En ole leikannut köynnöstä kertaakaan siten, kuin sitä sadon maksimoimiseksi pitäisi. Nyt leikkasin lähinnä kuolleet versot pois. Meillä Zilgan pääasiallinen tarkoitus on viherryttää pergolaa ja tuoda sinne välimerellistä tunnelmaa. Rypäleet ovat mukavaa bonusta. Viime syksynä saimme kaksi ämpärillistä rypäleita. 

Zilgan syöminen sellaisenaan on työlästä touhua, kun jokaisessa rypäleessä on isohko kivi. Niinpä höyrytin rypäleet mehuksi ja tein niistä hyytelöä. Siitä tuli hyvää. Näin aion menetellä nytkin, mutta sato jää ilmiselvästi viime vuotista pienemmäksi.

Kasvimaalla kasvaa kohinalla. Esikasvatetut samettikukat kukkivat ja tuoksuherneissä on ensimmäiset nuput.

Parsat on jo syöty. Jätän joka vuosi pari parsaa poimimatta, jolloin ne kasvattavat vihreän harsopilven pienine keltaisine kukkineen. Tämä on kivan näköinen kasvimaan piriste ja se säilyy hienona pitkälle syksyyn.

Allium ursinum - Karhunlaukka

 
Aurinkoista ja leppoisaa viikonloppua kaikille!

Hyvin kasvaa kellarissa

Iris reticulata Katharine Hodgkin

Useimmille on tuttua heti vuodenvaihteen jälkeen iskevä himo rapistella siemenpusseja ja aloittaa kylvöt. Kovin suurta ruuhkaa ei vielä tammikuussa synny, kun kiireisimpiä kylvettäviä ovat lähinnä kelloköynnökset ja paprikat. Tänä vuonna päätin hiukan viivästyttää omia kylvöjä, ettei taimia tarvitsisi pitää kovin kauan sisätiloissa. Enemmänkin olisi voinut kylvöjä siirtää, mutta kylmäksi yltyneen pitkän kevän vuoksi olen tyytyväinen aikatauluuni.

Kylvän siemenet multaan ja laitan potit pesuhuoneen lattialle, kunnes versoja alkaa nousta mullasta. Silloin siirrän taimipotit takkahuoneen ikkunan edustalle, Ukkokullan tätä varten tekemälle pikkupöydälle. Viritän vielä pienen kasvilampun tuomaan lisävaloa.

Kelloköynnökset ja paprikat koulin 10.2.. Tomaatit ja samettikukat 13.3. koulittuani avasin kellarikasvattamon. Tämä tarkoittaa sitä, että taimet siirtyivät kellariin, jossa on kaksi 400-wattista kasvivalaisinta. Aluksi taimia on sen verran vähän, että yksi valaisin riittää. Myöhemmin taimimäärän kasvaessa ajastan myös toisen valaisimen.

Tomaatti Vilma

Kurkut kylvin 1.4. Ne itivät ja kasvoivat nopeasti, joten seuraavalla viikolla koulin ne. Lauantaina 27.4. siirsin tomaatit, kurkut ja paprikat isompiin astioihin. Niihin, joissa ne viettävät kesän kasvihuoneessa. Laitoin kuhunkin astiaan kanankakka-annoksen pohjalle. Suuremmat astiat vievät luonnollisesti enemmän tilaa, joten oli aika ajastaa myös toinen kasvivalaisin. Se on toisessa tilassa kellarissa.

Kurkkuja kylvin neljää lajiketta: Gordoba, Sherba, Beth Alpha ja La Diva. Viimeisin ei itänyt. Paprikaa kylvin tänä vuonna vain kahta: keltaista Zazua ja tuttua California Wonderia.

Tomaatteja on kasvamassa 9 lajiketta: Supersweet, Bumble Bee, Gardener's Delight, Golden Sunrise, Sungold, Yellow Pearshaped, Hundreds&Thousands, Vilma ja Microdwarf Jip and Janneke. Viimeisen eli Jip and Jannekken siemenet sain Kivipellon Sailalta. Lämmin kiitos hänelle. Jännä nähdä, millaisia tomaatteja niistä kasvaa. 

Kennokasvarini on pieni ja lämmittämätön, mistä syystä keskityn kirsikkatomaatteihin. Kokemuksesta tiedän niiden kypsyvän hyvin ja antavan parhaan sadon.

Kelloköynnökset

Kelloköynnöksiä kylvin tapani mukaan runsaasti, mutta jostain syystä vain osa iti. Sain viisi kelloköynnöstä hyvään kasvuun eli puolet vähemmän, mitä olen viime vuosina tottunut kasvattamaan. Eiköhän ne viisi riitä.

Muista kesäkukista keijunmekoista jatkoon selvisi kaksi. Ne ovatkin jo aika vankkoja taimia. Samettikukkia kylvän ja esikasvatan muutamia. Niitä on nyt 15 kpl. Osassa jo nuppujakin.

Minulla on kellarissa kaksi 400-wattista kasvivalaisinta. Ostin ensimmäisen käytettynä ja kunnostettuna Viherpeukaloilta keväällä 2018. Toisen lampun tilasin seuraavana keväänä 2019. Näiden valaisinten hankinta nosti taimikasvatukseni uuteen kukoistukseen. Joka vuosi tuskailin ikkunalautojen täyttymistä ja taistelua taimien kunnon kanssa. Valoisimmat paikat meillä on ikkunalaudoilla, joiden alla on sähköpatterit. Taimikasvatusaikaan ei todellakaan voi nappaista sähköpattereita pois päältä. Taimet tykkäisivät, mutta ihmiset eivät pitkään pysyisi tyytyväisinä koleassa sisäilmassa värjötellessään.

Kellarimme on suurimmaksi osaksi maan alla, eikä siellä ole ikkunoita. Kellariin on vain yksi sisäänkäynti ulkokautta. Kuvittelin, ettei taimikasvatus onnistu ilman luonnonvaloa. Tilaa kellarissamme kyllä riittää. Kasvivalaisimen hankinta oli hyppy tuntemattomaan ja oikein onnistunut sellainen. Ensimmäinen lamppu laitettiin kellarin ns. yleiseen tilaan, säädettävillä kettingeilllä kattoon roikkumaan. Alle anopin vanha keittiön pöytä ja taimet siihen. Kellarissa ei myöskään ole mitään lämmitysjärjestelmää. Lämpö pysyy siellä noin +15 asteessa. Kellarin toisessa päässä on porinmatti, jolla ei isoa tilaa saa kovin lämpimäksi. Lisäapua siitä kuitenkin on. Taimet ovat pärjänneet oikein hyvin +15 asteessa. Valaisin nostaa lämpötilaa kasvien läheisyydessä. Myös sään lämpeneminen kevään myötä nostaa kellarissakin lämpötilaa.

Tomaatti Golden Sunrise

 
Ensimmäinen kasvivalaisin osoittautui onnistuneeksi hankinnaksi. Kasvit pärjäsivät hyvin kellarissa. Valo syttyy ajastimella, muuten on pilkkopimeää, ellei kellarissa ole ihmisiä jotain tekemässä tai hakemassa. Lämpötilakaan ei muodostunut ongelmaksi, päinvastoin. Viileässä taimista kasvaa vankkoja ja hyväkuntoisia.

Siksi päätin hankkia toisen kasvivalaisimen, kun niitä edelleen Viherpeukaloilla oli. Kakkoslamppu sijoitettiin omaan huoneeseensa, jonne suunnitelmien mukaan myös ensimmäinen lamppu jossain vaiheessa siirretään. Näin taimia ei tarvitse sijoittaa kahteen eri paikkaan, josta tosin ei ole ollut mitään vaivaa. Sijaitsevat kuitenkin lähellä toisiaan. Toisenkin kasvivalaisimen alla on oma vanha, jatkopalalla varustettu keittiön pöytämme. Sen jatkeena on Lundian pöytälevy pukkijalkojen päälle asetettuna.   

Pian ensimmäisen valaisimen hankinnan jälkeen tilasin myös varapolttimon. Sitä ei ole toistaiseksi tarvittu. Taimiressukat joutuisivat pulaan, jos niiden pitäisi odottaa rikkoutuneen tilalle uutta polttimoa pidempään.

Cosmos atrosanguineus - Suklaakosmos

Samaisessa taimikasvatushuoneessa talvetan myös daaliajuurakoita ja muita kasveja. Olosuhteet eivät lämpötilan vuoksi ole parhaat mahdolliset, mutta aika hyvin olen vuosien mittaan niiden kanssa pärjännyt. Laitoin syksyllä kesän ulkona kasvaneen suklaakosmoksen kellariin talvettumaan. Ostin Helsingin kevätmessuilta kaksi suklaakosmosta jo siinä vaiheessa, kun vanhan suklaakosmoksen tilanne oli auki. Pian osoittautui, ettei siinä henki pihise. Ennakointi kannatti, sillä nyt on kaksi uutta suklaakosmosta hyvän kasvun alussa.

Basilika

Maaliskuun alussa kylvin basilikan, korianterin ja timjamin siemeniä. Kaikki on koulittu ruukkuihin ja hyvässä kasvussa. Saavat toistaiseksi viettää aikaa kellarissa. Päivät ovat nyt lämpimiä, mutta öistä en vielä menisi takuuseen.

Begonia

Begoniat ovat kiitollisia talvetettavia. En edes ottanut niitä pois ruukusta. Toisinaan vaihdan mukuloille kevään tullen uuden mullan. Tällä kertaa rapsutin osan vanhasta mullasta pois ja korvasin sen uudella. Aloitin varovaisen kastelun ja sieltähän se oranssikukkainen mönkii jo esiin. Plantsusta tarttui mukaan toinenkin begonia, vaaleanpunakukkainen Flocence. Sekin alkaa heräilemään.

Daalia

Daalioiden kanssa möhlin ajoituksen joka ikinen vuosi. Vanhoja daaliamukuloita kellarissa tutkiessani päätin laittaa ne samantien isoihin muoviruukkuihin multaan. Tämä tapahtui 17.3. Jätin ruukut kellariin. 12.4. totesin, että siirränpä daaliat autotalliin, jossa mittari näyttänyt noin +8. Siellä on ikkunoita ja siten luonnonvaloa. Aika pian useimmat daaliat heräsivät ja ryhtyivät kasvamaan. Täytynee latvoa daaliat, jotta niistä tulee vahvoja ja tuuheita. Hyvin ehtivät vielä kasvaa ja kehittää kukkia.

Pääsiäiseksi terassille ostamani orvokit näyttivät pakkasöiden ja lumisateiden myötä selkänsä ja mielensä murtaneilta ressukoilta. Harmittelin laiskuuttani ja unohtamistani, kun en siirtänyt orvokki-istutusta vaikkapa autotalliin pahimmiksi takatalvipäiviksi. Eihän orvokit näin keväisin  mitään kalliita ole, mutta sulaa turhuutta kantaa niitä lyhyen ihastelujakson jälkeen kompostin täytteeksi.

Orvokit ovat kuitenkin ihmeen sinnikkäitä. Takatalven kääntyessä jälleen kerran kevääksi, orvokit alkoivat nostaa päätään. Annoin niille janojuomaksi vettä ja sehän virkisti kukat tehokkaasti. Nyt ovat kenties entistäkin ehommat.

Tete-narsisseja ostin tänä vuonna vain viisi purkillista. Ovat vasta näinä aurinkopäivinä parhaimmillaan, vaikka varsin kylmänkestäviä ovatkin. Tapani mukaan istutan tetet myöhemmin puutarhaan. Vuosien iloa niistä en ole onnistunut saamaan. Nousevat parina keväänä ja vähitellen katoavat kokonaan. Niin kauniita kuin tällaiset kausikukat ovatkin, olisi ehkä järkevää sijoittaa nekin roposet ja narsissien kasvattamiseen käytetyt resurssit johonkin kestävämpään.

 Kurpitsat on vielä kylvämättä. Nopeina itäjinä ja kylmänarkoina niillä ei ole vielä kiirettä.

 

 

Tuleehan niitä tomaatteja

Kelloköynnös avasi ensimmäisen kukkansa.

 
Keväällä puutarhaihmisestä aika tuntuu matelevan äärimmäisen hitaasti. Lämpö ja viherrys antaa odottaa itseään. Sää keikkuu edestakaisin, kunnes yhtäkkiä kasvukausi on tässä ja nyt, kaikkine iloineen ja suruineen.

Ennen kasvihuonetta saatoin vain unelmoida omista tomaateista. Jonkun verran kasvatin niitä talon seinustalla, mutta määrällisesti sato oli lähinnä pientä maistelua. Syksyllä 2013 ostin 5.4 m² kennokasvarin, jossa sain seuraavana keväänä tilaisuuden kokeilla kasvariviljelyä.

Sol.lyc. Bumble Bee

Oppi on karttunut onnistumisten ja erehdysten kautta. Pieneen, lämmittämättömään kasvariin on saatava mahtumaan tomaatit, kurkut, paprikat ja mahdollisesti vielä jotain muutakin. Niinpä tomaateissa keskityn lähinnä kirsikkatomaatteihin. Ne alkavat kypsymään yleensä aika varhain ja sato on hyvä. Mausta puhumattakaan.

Tänä keväänä kylmyys ei meinannut millään väistyä. Kellarissa esikasvaneet tomaatit olivat jo isoja, vankkoja ja aloittaneet kukintansakin siirtäessäni ne 20.5. kasvariin. Kurkut kasvoivat vauhdilla ja niitä syötiin jo kesäkuun puolivälissä. Ensimmäiset tomaatit päästiin tänä kesänä maistamaan kesä-heinäkuun vaihteessa.

Alkuun päästyään tomaatteja on kypsynyt tasaiseen tahtiin. Aluksi hain kasvarista 200 gramman satsin. Isompikokoisen eli Golden Sunrisen kypsyessä oli kasvariin otettava aina vain isompi kulho mukaan.

Kulhossa on Supersweetiä, Sungoldia ja Gardener's Delightiä. Näistä jokainen on tosi herkullisen makuisia. Gardener's Delight ehkä kaikkein maukkain ja mieluisin.

Sol.lyc. 'Golden Sunrise'

Ainoa kasvarini runkotomaatti on Golden Sunrise. Se on aika varhainen eli kypsyminen tapahtuu kilvan kirsikkatomaattien kanssa. Hyvänmakuinen. Tämän tomaatin poimin mieluummin päivän pari liian aikaisin tai käytän heti, sillä huoneenlämmössä Golden Sunrise kypsyy nopeasti liian pehmeäksi.

Sol.lyc. Yellow Pearshaped

Yellow Pearshaped on hauska, päärynänmutoinen keltainen tomaatti. Tämäkin kypsyy melko aikaisin ja on osoittautunut satoisaksi tomaatiksi. Yellow Pearshaped valikoituu vuodesta toiseen kasvatettavakseni hyvän makunsa ja ominaisuuksiensa vuoksi.

Sol.lyc. 'Bumble Bee'

Bumble Bee kuuluu uudempiin tuttavuuksiin. Siitä on tullut vakiokasvatettava niin hyvän makunsa kuin satoisuutensa vuoksi. Kaunis ulkonäkökin on plussaa.

Sol.lyc. 'Artisan Pink Tiger'

Artisan Pink Tiger on jännän muotoinen, pitkulainen tomaatti. Tätä kasvatan nyt toista kertaa. Pink Tiger aloittaa kypsymisen hiukan muita kirsikkatomaattejani myöhemmin, mutta hyvin pääsee tahtiin mukaan. Maukas ja satoisa. 

Siemeniä tilatessa Pink Tigerin nimi aiheuttaa keväällä hämminkiä. Joissain paikoissa sitä kutsutaan luumutomaatiksi, toisissa taasen kirsikkatomaatiksi.

Sol.lyc. 'Artisan Pink Tiger'

 
Pink Tigerin kasvutapa on ihan erilainen kuin muiden tomaattieni. Se tekee valtavasti sivuversoja ja niihin kukkia ja raakileita. Poistan osan sivuversoista, mutta moneen ehtii tulla raakileita, enkä sitten raaski niitä poistaa. Muille tomaateille riittää yksi tukinaru, mutta Pink Tiger on loppukesästä kuin viidakko, joka vaatii tukea sinne tänne.

Tämän tomaatin suhteen olen kahden vaiheilla, kasvatanko sitä ensi vuonna. Voisin kokeilla jotain kokonaan uutta tai laittaa mieluista Gardener's Delightiä lisää.

Kurkkuja olisi viisasta laittaa kasvariin vähemmän. Tänä vuonna siellä on viisi kurkkua, joista kaksi jo otin poiskin. Satoa on riittänyt sukulaisille ja naapureille jaettavaksi. Määräänsä enempää ei kaksi ihmistä jaksa tuoretta kurkkua syödä. Kun kypsiä molluskoita alkoi kertyä isompi määrä, tein niistä etikkakurkkuja. Hyvin näköjään kasvarikurkkukin toimii säilöttynä eli ei siihen välttämättä tarvita avomaankurkkuja.

Paprika Lompardo

 
Erilaisia paprikoita on kypsymässä. Niistä olen käyttänyt vasta yhden ruoan valmistuksessa. Vuosi sitten paprikasadosta tuli oikein hyvä. Silloin tein niistä etikka-mausteliemeen säilötyn paprikasalaatin, joka olikin niin hyvää. Se on toiveissa ja suunnitelmissa tänä vuonna.

Karviaisetpensaat tyhjensin viikonloppuna. Ne on keitetty mehuksi. Myöhemmin teen osasta mehua hyytelöä vaikkapa liharuuan tai maksalaatikon lisukkeeksi.

Lähipäivinä on tarkoitus nostaa sipulit ja ainakin osa porkkanoista ja punajuurista. Porkkanoita olen käynyt välillä hakemassa, mutta vielä niitä riittää.

Salaatit on syöty, enkä uutta ole kylvänyt. Tilliä kasvatan joka kesä, mutta tänä kesänä se on laihaa ja harvaa. Yleensä tillisato on niin runsas, että saan laitettua sitä reilusti rasioihin silputtuna pakkaseen.

Mangoldi

Mangoldia on syöty tuoreena. Jonkun verran olen sitä ryöpännyt nopeasti ja laittanut pakkaseen, kuten lehtikaaliakin. Lisää pitäisi käydä kasvimaalta hakemassa. Talvella kumpaakin voi käyttää vaikkapa pata- ja uuniruokiin tai suolaisiin piirakoihin.

Anemone hupehensis - Syysvuokko

Kanttausurien huoltotöitä on yhä enemmän tekemättä kuin tehtynä. Sunnuntaina sain sentään Kiemurapenkin tehtyä. Syysvuokko, silmäteräni, on tehnyt yhden siementaimen kanttausuraan. Sitä tutkittuani huomasin sillä olevan omat juuret, joten uskalsin kaivaa taimen purkkiin odottamaan uuteen istutuspaikkaan pääsyä.

Pyjamalude syysasterissa

Maanantain +30 asteen helteessä tartuin Päivänliljapenkin kanttausuriin. Alkuillan kevyessä varjossa kuvittelin työn sujuvun suitsait ilman kummempia ongelmia. Että olikin ilma paksua ja raskasta hengittää. Sinnikkäästi päätin viedä aloittamani työn loppuun. Siirsin jopa suunnitellusti yhden patjarikon penkin toisesta päästä Ovaalipenkkiin. Sillä seurauksella, että Ovaalipenkkikin oli putsattava ja kanttausurat siistittävä. 

Raparperilaattakukka heinäkuussa 2013

Vuosia sitten innostuin tekemään raparperilaattoja, joita asettelin mm. olopihan kivituhkapintaa elävöittämään. Kuvan kokonaisuus siirtyi myöhemmin hiukan suurennettuna leikkimökin edustalle. Laatat ovat kestäneet hyvin aikaa, vaikka en laittanut niihin verkkoa tai muuta vahviketta. Muutama laatta on haljennut kahteen tai useampaan osaan.

Heinäkuisen pihan kivituhka-alueiden uusimisen yhteydessä nostin kaikki raparperilaatat pois. En laittanut  niitä takaisinkaan, koska ne olisi pitänyt upottaa kunnolla kivituhkaan. Muuten kola osuisi laattoihin lumitöissä.

Osan ehjistä laatoista sijoitin Saapaspolulle kuorikatteen päälle. Etenkin keväällä mustarastaat pöllyttävät kuorikatteen ympäriinsä. Laattojen asettelu kaipaa vielä hienosäätöä, mutta tarkoitus olikin kokeilla, toimiiko järjestely. Kyllä se toimii.

Pyöreät laatat laitoin keittiön ja makkarien ikkunoiden alle riviin. Näidenkin kanssa hienosäätö on vielä tekemättä. Enkä noita laattoja kovin tehokkaasti edes kapealle kivituhkakantille asettelekaan. Pääasiallinen tarkoitus on estää naapuruston kissojen vessavierailut. Kyllästyin siivoamaan kakkapökäleitä ja tasoittamaan tassujen pöllytyskasoja. Niin paljon kuin kissoista tykkäänkin, toivoisin niiden etsivän vessan jostain muualta.

Joku lentäväinen ötökkä lumikärhössä

Alkuviikon suunnitelmiin kuului puutarhan huoltotöiden etenemiseen paneutuminen. Ei onnistunut. Maanantai-iltana tuli soitto isän hoivakodista. Isä, joka on ollut hoitajien mielestä kiltein ja rauhallisin ihminen koko talossa, oli saanut kesken iltapäivätorkkujensa valtavan raivopuuskan. Hänen rauhoittamisekseen ja kolhuilta varjelemisekseen oli tehty työtä ja lopulta paikalle piti kutsua liikkuva sairaala. 

Lääkärin mukaan kyseessä on mitä ilmeisemmin Alzheimerin tautiin liittyvä agressiokohtaus. Käsittämätöntä, millaisen pyörremyrskyn 95-vuotias, sokea ja puolikuuro ihminen oli saanut aikaan. Isän oikea käsi on varmasti useamman päivän mustelmista sinikirjavana hänen taottuaan seiniä ja kaappeja.

Sanguisorba obtusa - Nuokkuluppio

Tiistai meni sitten isän tilanteen selvittelyyn hoitavan tahon kanssa. Isän muistisairaus on tähän saakka ollut aika helppohoitoinen. Nyt aloitettiin lääkitys, jonka vaikutusta tietenkin seurataan. Onneksi hoivakodissa osataan kinkkistenkin tilanteiden hallinta. Isän omahoitaja on erityisen taitava ja kokenut myös muistisairaiden parissa.

Kotipihalle ei enää meikäläiseltä paukkuja riittänyt. Eikä kyllä ulos huvittanut hommiin lähteäkään. Tuuli viskoo jos jonkinlaista oksaa ja roskaa pitkin pihaa. Puut ovat kaiken aikaa vaakatasossa ja peltikatto vonkuu kilpaa tuulen kanssa. Puuvajan rinteessä kasvavista syreeneistä yksi vanhempi on taipunut tyvenestä asti. Se tuskin on pelastettavissa, mutta syreeni on tehokas kasvattamaan uusia taimia.

Lilium lancifolium - Tiikerililja

Paljon puhuttu myräkkä tuli sitten huomattavasti laimeampana. Kaatosateet jäivät väliin, ukkosesta ei mitään merkkejä. Tuuli on tehnyt tuhojaan täällä Uudellamaalla, kuten monin paikoin muuallakin maassa. Toivottavasti kenellekään ei ole sattunut mitään vakavaa. Keskiviikkona pitäisi olla jo rauhallisempaa.