torstai 3. heinäkuuta 2025

Tuulituhoja

 
Viime sunnuntaina meidän nurkille saapui kesän ensimmäinen ukkonen. Räiski talon päällä ihan kunnolla aamupalaa nauttiessamme. Salamointi ja pauke ei kauaa kestänyt, vaan myräkkä jatkui voimakkaana kaatosateena. Myös tuuli yltyi puhaltaen lounaasta. Puuskien voimakkuus yltyi 16 metriin/s. 

Vasta iltapäivällä Ukkokulta huomasi, että puistopäädyssä kolmannes köynnöshortensiasta oli romahtanut käytävälle. Köynnöstä jouduttiin typistämään voimakkaasti katto-ränniremontin yhteydessä syksyllä 2021. Alaosastaan paksuksi kasvanut runko oli irti seinästä. Ilmeisesti osittain vielä leikkauksen jäljiltä hennot oksat eivät jaksaneet kannatella korkeuksiin tähyilevää köynnöstä. Lisäksi tuuli osui pihalle poikkeuksellisesti lounaasta.


Tämän verran siitä romahtaneesta kolmanneksesta jäi. Muu oli pakko leikata pois, koska vanhat oksat eivät enää tartu seinään. Sieltä se kasvaa uudelleen, mutta tunnetusti köynnöshortensia on hidas kasvamaan. Tulipa taas käytävälle lisää tilaa ja ilmavuutta.


Kasasimme leikkausjätteen varaparkkipaikan reunaan kaatopaikalle kuljetettavaksi. Kiemuraisia oksia on hankala hakettaa. Tässä kuvassa on vain osa tiistaina pois viedystä kuormasta.

Samainen sunnuntaimyräkkä nimittäin kallisti kaksi isokokoista syreeniä niin pahasti, että ne oli paras sahata tyvestä. Toinen syreeni olisi jollain aikavälillä lähtenyt joka tapauksessa, koska se oli kaljuuntunut latvuksista. Toinen taasen olisi saanut yhä olla paikallaan, mutta voimakkaasti käytävälle kallistuessaan se aiheutti liikaa kulkuvaikeuksia.

Ruskomäntypistiäisiä?


Odotellessani Ukkokullan saapumista kaatopaikkakeikalta, siivosin Pikkupuutarhasta tuulen sinne lennättämiä roskia. Tulin kurkistaneeksi Harkkokäytävällä kasvavaa vuorimäntyä, jossa näin kolme toukkakeskittymää. Siellä ne huojuivat päällekkäin ja limittäin. Paljon mahdollista, että ovat vuorimännyn turmaksi. Puu on muutenkin aika huonossa hapessa, joten en jaksa surra sen kohtaloa.


Kurkkuja kypsyy kasvarissa sellaista vauhtia, että olen niitä jo jakanut meillä käyneille. Tuoretta kurkkua ei myöskään jaksa määräänsä enempää syödä, vaikka niitä rouskuttaisi välipalaksi, iltapalaksi ja aamulla leivän päällä. Hölskykurkut maistuvat vaihteeksi oikein hyvin. Teen niitä pienissä erissä, jotta ehdimme syödä ne säilyvyyden puitteissa.
 

En ole ehtinyt leipomaan, vaikka raparperipiirakka hyvältä maistuisikin. Niinpä korjasin osan sadosta ja keitin siitä hilloketta. Kasvimaalla on vielä runsaasti raparperia mahdollisia piirakoita ja muita varten. Ja kasvaahan korjattujen tilalle vielä lisää.


Tuoksuherneet ovat vihdoin alkaneet kukkia. Alkukesä ei selvästikään ole ollut kesäkukkien mieleen. Esikasvatin tuoksuherneet tapani mukaan, mutta kaiketi ovat odottaneet aurinkoisempia ja lämpimämpiä säitä. Kelloköynnöksetkin tuntuvat vasta nyt innostuneen venyttämään korkeutta. Saapa nähdä, kukkivatko viime kesäiseen tapaan yhtä runsaina.

Paeonia lact. 'Red Charm'

 Ruusujen kukinta senkun lisääntyy ja pionien poksahtelu on alkanut. Niistä toisen kerran.

 

9 kommenttia:

  1. Eilen just katselin pionin pompuloita. Ne ovat tosi tiukka paketti isoa tavaraa ennen poksahdusta 😀
    Säästä ei koskaan tiedä mitä se saa aikaan. Eilen olisin kaivannut vähän tuulta mattoja kuivatellessani. Hellepäivä päättyi lopulta vesisateeseen. Nytkin kuuntelen mökillä sateen ropinaa. Ihmeen herkässä se tuntuu olevan.

    VastaaPoista
  2. Onpa harmillista että köynnöshortensiallenne kävi noin. Eikö sitä olisi voinut vielä kiinnittää vaikka seinälle kiinnitettyyn ritilään? Tulossa on taas myrskyisät säät joten toivoa sopii että sen aiheuttamilta vahingoilta vältytään niin siellä kuin täälläkin.

    VastaaPoista
  3. Köynnöshortensianne sai aikamoisen tuuliosuman. Aika ajoin tulee kyllä monenlaisia muutoksia puutarhaan, kun joitkut kasvit saavat osumaa. Juuri huomasin, että lähimetsässä kuusia taas kuolee kirjanpainajatoukan takia. Jos ne iskevät tonttia reunustaviin kuusiin, on pakko saada ne kuuset turvallisesti kaadettua ennen myrskyvahinkoja.

    VastaaPoista
  4. Murskypuuskien voima on kyllä melkoinen, harmi tuota kaunista köynnöshortensiaa. Olen itse huomannut, että kasvu on nopeampaa vanhaan juurakkoon uuteen taimeen verrattuna, joten eiköhän tilanne korjaannu parin kesän aikana? Ennusteissa on edelleen myrskyvaroituksia, niitä ei kyllä toivoisi.
    Kahtena päivänä saimme nauttia oikein kesäisestä lämmöstä ja auringosta, tuntui niin hyvältä. Tänään aamu alkoi taas sateessa.
    Kesäkukat odottelevat selvästi lämpöä kukkimista vauhdittamaan. Minulla tuoksuherneet eivät vielä kuki, mutta kasvustot ovat kyllä reippaita ja nuput suuria.
    Nam. Kaikenlaisia herkkuja. Kurkkuja tulee kyllä hyvin reipasta tahtia :).

    VastaaPoista
  5. Kyllä nuo luonnonvoimat on harmillisia, kun kohalle sattuu. Kova myräkkä on teillä ollu! Harmittaa tuo köynnöshortenssian romahtaminen varmasti. Meillä leikattiin keväällä talaven jäliltä aika paljon kuivia oksia, on ruvennu uutta kasvuu tulemaan.
    Meillä ei tuoksuherneet vielä kuki ja kurkkujakaan ei oo poimittaviksi. Jospa nyt lämpö vauhittas niittenkin kasvua. Avomaankurkut on aika surkeita, vaikka muovitunnelissa ovatkin.

    VastaaPoista
  6. Kylläpä teillä oli kova myrsky! Noita pistiäisryppäitä minäkin olen nähnyt.

    VastaaPoista
  7. On kyllä ollut melkoinen myräkkä teillä! Noin se luonto aina välillä muokkailee puutarhaa. Ihanaa kun siellä tuoksuherneet jo kukkii. Täällä niitä vielä odotellaan, kuten myös avomaalla kasvavia kurkkuja.
    Pari poutapäivää oli kyllä mukavat tuossa välissä, nyt saa taas katsella sateen lotinaa 😞

    VastaaPoista
  8. Satuin olemaan Espoossa sunnuntaina ja olipahan ukkonen. Rakeitakin tuli – jopa parikymmentä minuuttia, yllättävän pitkä raekuuro. Sitten lähdin käymään äitini luona Helsingissä, mutta ukkonen olikin pimentänyt metron länsipään. Melkoista!
    Harmillisia tuhoja vieläpä juuri, kun köynnöshortensia on tulossa ihanaan kukkaan.
    Voi miten ihanan näköisiä, suloisia kurkkupurkkeja! Hassua, että juuri puhut niiden syömisen vaikeudesta, kun minulla on jokin ihmeellinen kurkkuhimo: vetelen lähes kokonaisen pitkän kurkun päivässä. En oikein ymmärrä, mistä tämä himo johtuu. Se vain on niin ihanan raikasta. Syön kurkkua ja muita vihanneksia tsatsikin ja hummuksen kanssa, niihin kasviksia dipaten, ja seuraavana päivänä tekee taas mieli kurkkua. Oikeastaan jo heti aamusta, nytkin nousi vesi kielelle.
    Pitäisi siis varmaan rakentaa kasvihuone!
    Nyt onkin aika hurja myrsky luvassa ensi yöksi, lähes 30 metriä sekunnissa puuskia. Toivottavasti ei tule tuhoja.

    VastaaPoista
  9. Voi ei, harmi komeaa köynnöshortensiaasi☹️Mutta onneksi ei sentään koko hortensia romahtanut alas! Teillä on ollut oikein kunnon myteri siellä, hui. Täällä odotellaan kauhulla mitä tämä päivä ja varsinkin huominen tuo tullessaan. Tänä aamuna oli "mukava" herätä lotisevaan sateeseen. Tähän vielä kunnon myrskytuuli lisäksi, niin alta pois! Muuten ei niin olisi harmillista, mutta pihamme on sunnuntaina auki vieraille, ja olisi tietysti kiva, etteivät kaikki kasvit makaisi pitkin pituuttaan maassa😒
    Minä tein juuri raparperista mehua ja sen roippeista vispipuuroa! Kurkkua en viitsi enää edes kasvatella, kun en siinä koskaan ole oikein onnistunut...

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!