Tämän kesän ruukkukukkani

Petunia

Viime kesän alituisen kastelukannushown tiimoilta päätin, että seuraavina kesinä vähennän ruukkukukkien määrää. Sinänsä asiallinen päätös, jolla ei ollut kummoisiakaan vaikutuksia. Ruukkuja on tänäkin kesänä vähän joka nurkalla, joskin kastelutarve ei ole ollut ihan viime kesän luokkaa. Jostain syystä kaikki ruukkukukkani eivät ole voineet lihavasti, mutta iloa on jokaisesta ollut ainakin hetken.

Tänä kesänä unohdan turhat ennakkopäätökset. Tulkoon ruukkuja se määrä, mitä on kulloinkin tullakseen. Jos kerran kukkasista iloitsee, turha niiden määrää on etukäteispäätöksillä rajoittaa.

Pelaguut ylävasemmalta: Explosive, Emma, Inspire Pink, keskirivi vasemmalta: tuntematon tumma, Hot Pink, tuntematon, alarivi vasemmalta: Casdade Snow, räikeä toripelaguu ja samainen Explosive.

Pelaguut eivät tykänneet alkukesästä. Taisin viedä ne ulos vähän liian aikaisin ja kärsivät viileästä jaksosta. Kunnon kukintaa sai odottaa, mutta lämpimien säiden myötä ovatkin sitten kukkineet kiitettävästi. Osa pelaguista on siemenestä kasvatettuja ja talvetettuja. Osa keväällä pistokkaina ostettuja. Hyvien talvetuspaikkojen puutteessa yritän välttää pelaguuhurmokseen joutumista, mutta muutama pelaguu pitää aina olla.

Daaliat, vasemmalla nimetön oranssi ja oikealla Hartenaas.

Daalioita oli talvehtimassa kellarissa useampi erilainen. Niistä vain kaksi lähti kasvuun ja toinen panttaa nuppujensa avaamista edelleen. Nimetön oranssi, joka kasvaa mullassa kasvimaan kupeessa, availee nuppujaan tasaiseen tahtiin ja huitelee puolessatoista metrissä. Vaaleanpunainen Hartenaas on kevään ostos. Se on sopivan matala ja on kukkinut kiitettävästi. Messuilta ostettu Cafe au Lait ei itänyt laisinkaan. Kaivoin sen pari päivää sitten ruukusta ja totesin mukulan kiinteäksi ja hyväkuntoiseksi. Ei vain ilmeisesti halunnut vihertyä.

Fuchsia - Verenpisarat: Ylävasemmalla Henry Gray ja oikealla Sir Matt Busby, alavasemmalla niinikään Sir Matt Busby ja oikealla Rocket Fire.

Verenpisaroita ostin pistokkaina summanmutikassa lähinnä riippuvia lajeja. Latvoin parhaiten kasvavia jo keväällä kellarissa saaden useampia yksilöitä. Istutin osan amppeleihin ja osan laatikkoon. Sisäänkäynnin puolella on sopiva paikka verenpisaroille.

Mirabilis jalapa - Japanin ihmekukka

Monta vuotta sitten ostin kevätmessuilta porkkananmallisia japanin ihmekukan mukuloita. Menin halpaan myyjän kehuessa kasvin kukkivan sadoin ellei tuhansin kukkasin ja olevan pihan näyttävin kasvi. Ei nyt sentään näyttävin, joskin ihan mukiinmenevä kukkija. Ostin valkoisena ja punaisena kukkivia mukuloita. Valkoisia kukkia on tullut joka kesä muutama kappale, punaisia hieman useampi ja kaikki muut sitten keltaisia. Kukat ovat nupulla päivisin ja avautuvat illalla. Niissä on hyvä tuoksu, joka ei ole ollenkaan liian voimakas. Kasvista kasvaa melkoinen puska, joten ihan pieneen ruukkuun mukuloita ei kannata laittaa.

En oikein tiedä, tykkäänkö japanin ihmekukasta vaiko en. Arvostan sen varmuutta ja sinnikkyyttä. Joka kevät on ikäänkuin pakko katsoa, herääkö mukulat henkiin ja aina ovat heränneet. Talvetan mukulat daalioiden lailla kellarissa.

Krasseja mix-siemenpussista

Krassi tuo mieleen lapsuuden kesäkukat. Se on helppo kasvi, joka etenkin loppukesästä kukkii runsaana ja verhoilee helposti tylsemmänkin näkymän vehreäksi. Tämän kesän krassini ovat edellisten kesien siemenpussijäämiä ja kukinnan jälkeen kerättyjä siemeniä. Hölmöyksissäni tungin krassin siemeniä alkukesästä muutamien kesäkukkaruukkujen paljaisiin kohtiin sillä seurauksella, että ovat vallaneet koko ruukun ja syrjäyttäneet muut kasvit. Krassi ei siis ole hyvä renki, jos ei isäntäkään. Se ansaitsee oman ruukkunsa ja kasvupaikkansa.

Begoniat, vasemmalla nimetön keltainen ja oikealla valkoinen riippabegonia.

Begonioita olen monena kesänä kasvattanut mukuloista pergolan amppeleihin. Kukkivat hyvin, eivätkä vaadi erityistä hoitoa. Samat mukulat ovat kiertäneet kellarista amppeleihin jo pidempään ja joitakin uusia tulee välillä valikoimaan mukaan. Täksi kesäksi ostetut punainen ja valkoinen riippabegonia ovat rumasti roikkuvia yksilöitä, joka sotkevat aivan mielettömästi. Kuvan mukaan niiden piti olla kerrottuja jota ne eivät ole. Keltainen nimetön sen sijaan on viehättävä. Sen kukat ovat valtavia ja kestävät pitkään. Kerman värinen Wummi on vasta nyt tehnyt ensimmäiset nuppunsa. Hidas kaveri.

Calendula officinalis - Kehäkukka

Kehäkukkia pitää kasvimaalla olla. Ne kuuluvat kesään ja sopivat hyvin kasvimaalle. Voi niitä muuallakin kasvattaa. Kehäkukat pysyvät tanakasti pystyssä ja ovat myös hyviä leikkokukkia.

Vasemmalla kosmoskukka ja oikealla kesämalvikki

Niinikään minun kasvimaallani on joka kesä kosmoskukkaa ja kesämalvikkia. Viime kesän lailla kosmoskukan kukkimista sai odottaa ja odottaa, joten ensi kesäksi on ajatus esikasvattaa sitä. Oudon mataliksi sekä kosmoskukat että kesämalvikit jäivät. Ehkä viljelylaatikoiden multa alkaa olla väsähtänyttä, ehkä paikka on liian kuuma ja tuulinen. En tiedä.

Helianthus annuus - Puna-auringonkukka

Monta vuotta varastossa pyörinyt punaisen auringonkukan siemenpussi pääsi koekäyttöön ja kaksi siementä iti hyvin. Laitoinko edes enempää, en muista. Kasvimaan kupeessa multaan päästyään ne aloittivat hurjan kasvun ja varsillekin tuli paksuutta oikein kunnolla. Nuppuja on paljon ja kukkia avautuu toinen toisensa perään. Yksi kukka kestää melko kauan ja kerää runsaasti pörriöisiä luokseen. Ei ehkä mikään puutarhan kaunotar, vaan hauska hujoppi kuitenkin.

Malva slvestris mauritiana - Maurinmalva

Maurinmalvakin on kuulunut jokavuotisiin esikasvatettaviin. Tänä vuonna istutin puolet ruukkuun ja puolet maahan. Kummassakin kasville tuli korkeutta, mutta maamullassa melkein tuplasti enemmän. Maurinmalva on kukkinut valtavasti. Nyt siemenet alkavat olla kypsän näköisiä, joten pitäisi käydä keräämässä niitä talteen. Ruukussa maurinmalva vaati paljon kastelua, joten maahan istuttaminen on helpompi ratkaisu.

Gladiolus - Miekkalilja

Vuoden takainen bonuspussi sisälsi gladioluksia. Joskus olen laittanut niitä kukkapenkkiin, nyt ruukkuun. Ihan nätit kukat, mutta ilmeisesti gladioluksen pitäisi kasvaa keskellä pihaa, jotta valoa tulisi joka suunnalta. Talon seinustalla olevassa ruukussa niin lehdet kuin kukkavanatkin ovat kaiken aikaa vaakatasossa.

Hymerocallis festaris - Lukinlilja

Lukinlilja on omanlaisensa "hippikukka". Se ei ole kaunis, mutta varsin sympaattinen kasvi. Samat sipulit olen saanut talvetettua jo useamman vuoden ajan. Tuntuu mukavalta, kun mullasta nousee vihreät lehdenkärjet ja lopulta myös kukkavana. On kuin vanhan tuttunsa tapaisi jälleen.

Tagetes patula 'Jolly Jester'

Tämä kesä ei ole ollut samettikukkien kesä. Ainakaan meillä. Kyllä ne ovat kukkineet runsaasti, mutta lehdistö on osassa sammareita mennyt ihan kuivaksi. Kaikki samettikukkani olen kasvattanut siemenestä. Osan istutin terassille isoon ruukkuun, sitäkin enemmän kasvimaalle hyötykasvien kumppaniksi. Jatkossa taidan unohtaa ruukkusammarit ja keskittyä niiden kasvattamiseen kasvimaalla.

Tagetes erecta 'Vanilla' F1

Myös Vanilla on ollut alkukesän jälkeen alamaissa. Kukinta on ollut vaisua ja senkin lehdistö on ruskettunut ja kuivunut. Ruukuissa olleet kukat ovat saaneet vaaleanpunaista kastelulannoitetta samalla tavoin, kuin kaikkina muinakin kesinä. Mikä lienee mennyt pieleen?

Lathyrus odoratus

Tuoksuherneiden esikasvatus ja siirto ulkoruukkuun sujui hyvin. Samassa ruukussa asustaa 'Cupani' ja 'Jet set mix' -pussukan yksilöt. Ovat kukkineet runsaasti. Ehkä tulevina kesinä istutan tuoksuherneitä ruukun sijaan runsain määrin kasvimaalle. Kasvimaa on alapihalla ja sinne on erikseen mentävä kukkia ihailemaan. Ei haittaa, istun kasvarin edessä muutenkin lämpiminä päivinä.

Petuniat

Työhuoneen ikkunan alla ja terassin reunalla oleviin kukkalaatikoihin istutin tänä vuonna kolmea erilaista petuniaa. Valkoista, vaaleanpunaista ja kaksiväristä. Ihan on kaupasta ostettuja taimia ja hyvin ovat kukkineet koko kesän. 

Verililjapuu, valkoinen lumihiutale ja pinkki ahkeraliisa

Sisäänkäynnin korkeisiin ruukkuihin laitoin kumpaankin kaksi edullista verililjapuuta, valkoista lumihiutaletta ja keittiön ikkunalaatikkoon hankituista ahkeraliisoista ylijääneet. Murattiakin jäi yli, joten tyrkkäsin taimet kumpaankin ruukkuun. Verililjapuut eivät ole kasvaneet, vaan eivät kuolleetkaan. 

Impatiens walleriana - Ahkeraliisa

Keittiön ikkunan alla oleviin kukkalaatikoihin laitan yleensä joko ahkeraliisaa tai Guinean liisaa. Tänä vuonna pinkkiä ahkeraliisaa, joka tuo väriä muuten tummaan ja varjoisaan paikkaan. Olen kokeillut näissä laatikoissa monia muitakin kesäkukkia, mutta ei siinä oikein mikään viihdy. Päädyn aina takaisin ahkeraliisaan.

Freesia

Kellarissa oli talvetuksessa myös viime kesäisiä freesian mukuloita, vai sipuleitako ne ovat? Pidän freesioista, niitä oli aikanaan hääkimpussanikin. Tämän jälkeen taidan unohtaa niiden kasvattamisen. Gladiolusten tapaan nämä ovat laiskoja retkottajia, joiden suosikkiasento on vaakataso. 

Leikkimökin edustalle istutin kahteen ruukkuun valkoista ja punaista kukkaa, joiden nimeä en tiedä. Kukinnan jatkumisen takaamiseksi kuihtuneet kukat on muistettava poistaa. Alkukesästä punaiset kukat olivat vallalla, elokuussa valkoiset kukkivat voimallisemmin. Vaikka olen tasapuolisesti nyppinyt kuihtuneet pois.

Viola - Orvokki

Muutama toukokuinen orvokkikin kukkii yhä, kunhan muistaa nyppiä kuihtuneet pois ja estää siemenkotien syntyminen. Joinakin kesinä olen leikannut orvokkikasvuston matalaksi uudistaakseni kukintaa. Nyt orvokkeja on sen verran vähän, että ahkera nyppiminen on riittänyt.

Euphorbia hypericifolia - Poutapilvi

Korkeaan rautapallotelineeseen istutin poutapilveä ja pari murattia. Poutapilvi rönsyää kesäisten pilvien lailla ja peittoaa muratit allensa. Muratit ovat kuitenkin hengissä ja saan niistä sopivaa materiaala syksyisiin asetelmiin.

Oxalis deppei - Onnenkäenkaali

Oxalis on yksi rakkaimpia kesäkukkiani. Sen pienet kukat ovat nättejä, mutta vielä enemmän pidän lehdistä. Illan tullen oxaliksen lehdet käpertyvät rullalle nukkumatin lailla. Aamulla ne taas avautuvat auringosta nauttimaan. Pergolan pöydällä olevassa ruukussa oxaliksella on tuuhea kasvusto. Myös kasvihuoneen reunustan hyllyssä on pari pienempää oxalista. Syksyn tullen putsaan pikkuiset mukulat/sipulit ja laitan ne kellariin talvehtimaan. Ensi kesänä on taas onnenkäenkaali ilahduttamassa pergolassa.

Passiflora caerulea - Kärsimyskukka

Kesäkuun alussa edullisella hinnalla ostettu kärsimyskukka kukkii ja kukkii. Samanlainen kukka minulla on ollut aiemminkin, mutta hyvä jos pari kukkaa ovat kehittäneet. Nyt nuppuja ilmestyy kaiken aikaa uusia ja nuput myös avautuvat. Yksittäinen kukka ei pitkään kestä, eikä niitä samanaikaisesti ole kahta enempää avoinna. Saisinkohan tällä kertaa kärsimyskukkani talvetettua, ettei aina tarvitse ostaa uutta. Edellisinä vuosina olen saanut kukan pidettyä hengissä tammikuuhun saakka ja sitten se on pudottanut lehtensä ja kuivunut kokonaan. 

Kärsimyskukan ulkomuoto ihmetyttää ja ihastuttaa joka kerran yhtä paljon. Luontoäiti ei ole osannut päättää väreistä ja muodoista, vaan on laittanut kaikki samanaikaisesti yhteen kukkaan. Hieno!

Helianthus annuus - Auringonkukka

Tavallista auringonkukkaa en ole kylvänyt ollenkaan. Linnut ovat hoitaneet tehtävän puolestani. Ruoka-automaattien alapuolella kasvaa parissakin paikassa auringonkukkia, joskin melko matalana. Automaateista pudonneet siemenet ovat itäneet ja alkaneet vihdoin myös kukkimaan. Onneksi en ole kitkenyt rikkaruohoina pois.

Copaea scandens - Kelloköynnös

Kelloköynnösten kanssa minulla on menossa toinen kesä. Ensimmäisenä keväänä itäminen ei onnistunut. Viime keväänä yli odotusten ja tänä vuonnakin riittävän hyvin. Kasvusto ei ole yhtä rehevää, kuin viime kesänä, mutta nuppuja ilmestyy koko ajan uusia ja ne avautuvat ensin vaaleina ja muuttuvat vähitellen sinisiksi. Yksittäinen kukka ei pitkään köynnöksessä pysy, vaan putoaa pian pois. Se lienee köynnökselle ominaista.

Borago officinalis - Kurkkuyrtti, kylväytyy tehokkaasti itsekseen

Kokosin kesäkukkani yhteen postaukseen tulevia kesiä ajatellen. Uuden kevään ollessa käsillä olen taas unohtanut kaikki edellisen vuoden ajatukset. Niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Kuvien myötä saatan - toivottavasti - muistaa, mitä kannattaa laittaa ja mitä ehdottomasti välttää. Kuten jo aiemminkin olen todennut, ehkä palaan enenevässä määrin monivuotisten kasvien käyttöön kesäkukkina. Iloitsen niistä kesän ajan ruukuissa ja syksyllä siirrän maahan. Siinä on hyvää aikaa pohtia, mikä olisi sopiva loppusijoituspaikka ja samalla perennat saavat tilaisuuden kasvattaa itselleen muhkeat juuret.
 

Lavatera trimestris - Kesämalvikki

Kiva, jos jaksoit tämän maratonpostauksen loppuun saakka. Ymmärrän, jos harppasit turhat jorinat yli ja laskeuduit helpotuksen huokauksin lopun kesämalvikkikuvaan.

Millaisia kesäkukkakokemuksia sinulla on? Kerro. On kiva löytää uusia vinkkejä ja pohtia vaihtoehtoja omille, usein luutuneillekin valinnoille.