Pistokkaita ja multaa

Muutaman onnistuneen talvetusvuoden jälkeen kohtasin vaihteeksi epäonnen. Seitsemästä siemenestä kasvattamastani pelaguusta vain kaksi selvisi kevääseen. Toinen niistä on Divas Rasberry Ripple, mistä ilman muuta olen iloinen. Toisen nimi on kadoksissa.

Kipaisin viikolla pikaisesti Plantsussa pyörähtämässä. Olen sieltä ostanut keväisin pistokkaita ja niin kävi nytkin.

Rullakossa ei kovin paljon valinnanvaraa ollut. Mukaan lähti kaksi verenpisaraa: Fuchsia 'Aunty Jinks' ja Fuchsia 'Blue Satin'. Enpä voinut vastustaa myöskään värinokkosia eli isokirjopeippiä, joista Coleus blumei hybrida 'Royalty' ja Coleus blumei hybrida 'Abbey Road' tulivat valituiksi.

Pelaguut olivat Plantsuun mennessä mielessä. Otin seuraavat:

Pelargonium pelt. hybrida Toscana Sunflair Eva, Pelargonium zonale hybrida Toscana Dolce Vita Karen, Pelargonium zon. hybrida Toscana Estelle Appleblossom ja Pelargonium 'Orange Fizz'. Nämä kaikki ovat riippuvia.

Pelaguut istutin saviruukkuihin työhuoneen ikkunalaudalle. Värinokkoset ja verenpisarat laitoin reilun kokoisiin taimipotteihin kasvattamaan juuria ja kokoa. Siirrän ne myöhemmin ruukkuihin, joissa saavat viettää kesää ulkosalla.

Tuoksuherneet ovat itäneet vajaassa viikossa. Tämän kuvan jälkeen koukkuja on noussut enemmänkin ja niille on tullut jo reilusti pituutta. Tuoksuhernepotit ovat olleet takkahuoneen ikkunalaudalla. Seuraavaksi vien ne joksikin aikaa autotalliin ja luultavasti piakkoin kasvihuoneeseen. Viime vuonna vein tuoksuherneet kasvihuoneeseen 18.4. Silloin päivälämpötila oli ulkona +15℃, mutta yöllä vajaa +1℃. Tuoksuherne pärjää pikkupakkasessa. Aluksi tuoksuherneet olivat kasvihuoneessa muovilaatikossa, jonka päälle laitoin öiksi harson. 

Siemenpusseja kertyy ylenmäärin, vaikka kuinka vannoisi vastustavansa houkutuksia. Tänä vuonna yritän saada pussukoita vähenemään ihan kunnolla. Uusia tulee takuuvarmasti tilalle, mutta se on sitten myöhemmän ajan murhe - tai ilo.

Lajittelin pussukoitani kylvöaikojen mukaan. Näin huhtikuussa olen kylvänyt monenmoista, joiden kehityskulusta ei tässä vaiheessa pysty vielä sanomaan juuri mitään. Suurimman osan kesäkukista pyrin kylvämään suoraan maahan, mutta joitain olen laittanut esikasvatukseen. 

 
Kurkut kylvin kuun alussa. Niistä pintaan on noussut jo Sherpa. Beth Alpha ja La Diva eivät ole vielä heränneet. Vesimeloni Sugar Babystä ainakin yksi verso kurkkii mullasta.

Kellarissa alkaa olla jo taimipottiruuhkaa. Tomaatit pitäisi siirtää isompiin purkkeihin, mutta taidan jättää sen vaiheen kokonaan pois ja laitan tomaatit suoraan niihin kasvatusastioihin, joissa asuvat sitten kesän kasvarissa. Kellarissa on muutama multasäkki, jotka eivät kuitenkaan riitä täyttämään isoja astioita. Ulkona on lisää, joskin umpijäässä. Tilasin lavallisen mustaa multaa eli 65 säkkiä. Toimitus tapahtuu kahden viikon kuluessa.

Kotitie 6.4.

Mullalle riittää käyttöä, mutta sen tilaaminen on joka kerta jonkinlainen mietinnän paikka. Tontillamme ei enää ole paikkaa, johon voisi kipata lavalta multaa. Aiemmin ostin multaa ja kivituhkaa suursäkeissä, mutta suosimani toimittaja lopetti toissa vuonna. Suursäkkien hinnat ovat nousseet ja niin ovat nousseet niiden toimitusmaksutkin. On siis ynnättävä päässä, millaisessa muodossa multaa kannattaa hankkia niin, ettei pelkkä toimitusmaksu niele isoa siivua hinnasta.

Kevään 2022 lavallinen multasäkkejä.

 
Suursäkkien hyvä puoli on siinä, että multa on kompaktissa paketissa. Säkistä voi ottaa sen mitä tarvitsee ja loput voi olla kohtalaisen siististi paikallaan pitkän aikaa. Irralliset multasäkit ovat sopiva kakkosvaihtoehto. Päädyin nyt kolmannen kerran tilaamaan lavallisen, jotta ei tarvitse joka kauppareissulla rahdata neljän säkin erää auton takapaksissa. 

Kevään 2021 multasäkkikuorma.

Lavallinen Mustaa multaa eli 65 kpl 45 litran säkkiä maksaa Hankkijalla kotiin toimitettuna 259 €. Suursäkkien (1000 l) hinnat vaihtelevat 100 eurosta ylöspäin + kuljetusmaksu toimittajasta ja alueesta riippuen n. 60 €. Varmaan samaista mustaa multaa tai suursäkkejä saisi edullisemminkin. En vain jaksa seikkailla netissä hintoja vertailemassa, vaikka käyttämälleen ajalle ja vaivalle ehkä pienen palkkion saisikin. Tarvitsen multaa, sitä on nyt tilattu.

Kukkavana tulossa.

 
Kolmisen vuotta sitten onnistuin kukittamaan orkideoita uudelleen. Yhden jopa useampaan kertaan. Mitään kikkakolmosta minulla ei ollut käytössä. En vain heittänyt kutakin orkideaa kukinnan loputtua kompostiin, vaan annoin niille uuden mahdollisuuden. Leikkasin kuivuneen kukkavanan pois ja laitoin ruukun valoisalle ikkunalaudalle. Talviaikaan lorautin kahden viikon välein suojaruukkuun vettä pohjalle runsaaksi tunniksi. Kesällä kerran viikossa. Imeytymättömät vedet kaadoin pois. Lannoitteeksi annoin merileväuutetta tai Substralia.

Loppuvuodesta ostin ruotsalaisesta huonekalujätistä halvan orkidean keittiöön iloa tuomaan. Kukinnan jälkeen vein kukan makkarin ikkunalaudalle ja hoidin sitä, kuten aiempiakin. Yllätyksekseni purkista työntyy ylös uusi kukkavana. Olen iloinen. Aika harvoin ostan itselleni orkideoita, kun laiskassa hoidossani niistä tuppaa tulemaan kertakäyttökasveja. Se taas on turhaa tuhlausta, josta en oikein tykkää.

Pääsiäisen hienot säät jatkuvat. Aurinko paistaa ja lumi sulaa. Lämpömittari kipusi meillä pitkäperjantaina +10℃ asteeseen. Kannettiin Ukkokullan kanssa osa pihakalusteista kellarista pergolaan. Kovin kauaa ei vielä voinut ihan vain istua, sillä kylmä hiipi kinttuihin.

Kirjoitan tätä juttua varhain lauantaiaamuna. Tullessani työhuoneeseen, oli vielä täysin pimeää. Siitä huolimatta mustarastaan laulu kuului selkeästi. Kello lähentelee seitsemää, päivä on valjennut ja mustarastas laulaa yhä. Aika ihanaa!

Millainen on ollut tämä kesäkukkakesä?

Dahlia Cafe au Lait

Kesä ei suinkaan ole vielä ohi, mutta nyt on hyvä hetki tehdä yhteenvetoa tämän kauden kesäkukista. Ihan ei mennyt toiveiden mukaisesti, mutta koitetaan ottaa opiksi.

Daalioita oli talvetuksessa vain muutamia. Niistä Cafe au Lait aloitti kukkimisen jokin aika sitten. Ensimmäinen jättikokoinen kukka oli enemmänkin vaaleanpunainen. Nämä jälkimmäiset tuovat selvästi maitokahvin mieleen. Kenties jopa mieto kahvi tuoksuu mielessä näitä katsellessa.

Dahlia Sneezy

Laitoin daalioiden juurakot edellisvuosien tapaan ruukkuihin, jotka sijoitin kellarin kasvilamppujen vaikutuspiiriin. Daaliat itivät nopeasti ja aloittivat hontelon kasvunsa. Kun kevät ei sitten millään alkanut lämmetä, leikkasin pitkiksi venähtäneitä daalioita matalammiksi. Ulos siirrettäessä ne olivat rumia räpellyksiä, mutta ulkonäkö koheni kiitettävää tahtia.

Daalioiden kukinta ei ole ollut kovin runsasta. Joka kesäiseen tapaan ne asustavat isoissa ruukuissa. Joka vuosi arvon, istutanko ruukkuihin vai maahan. Yleensä ruukut voittavat, kuten nytkin. Olisiko ensi keväänä vaihteeksi vuoro kokeilla vapaata maata?

Krassi

Krassi kuuluu jokavuotisiin kesäkukkiin sekin. Kylvin siemeniä isoon rautapataan, jonka pohjassa ei ole reikiä. Ja kahteen metrin pituiseen kukkalaatikkoon. Unohdin siirtää rautapadan sateelta suojaan ja niinpä se on ääriään myöten täynnä vettä. Ihmekös, kun krassit näyttävät padassa huonovointisilta.

Kukkalaatikoissa krassit voivat hyvin. Joku vihreäraitainen toukka on tänäkin kesänä löytänyt krassit, mutta kaatosateet ovat ilmeisesti pyyhkineet isoimman toukkapopulaation lehdiltä alla oleviin puskiin.

Olen aina ohikulkiessani nyppinyt krasseista siemeniä talteen. Kaupan pusseissa on nykyisin tosi vähän siemeniä, joten omat ovat varmasti taas ensi keväänä tarpeen.

Kerrottu petunia

Pergolan, terassin ja työhuoneen ikkunan alla oleviin laatikoihin hain tutulta kesäkukkakasvattajalta petunioita. Tarkoitus oli laittaa edelliskesän lailla vaaleanpunaista ja valkoista petuniaa. Päädyin kuitenkin yksinkertaisiin valkoisiin ja kerrottuihin värillisiin petunioihin. Ostoksilla käydessäni petuniat eivät olleet vielä kukassa, joten kukkia istuttaessa värit eivät menneet suunnitelmien mukaisesti. Valkoisia petunioita piti tulla väleihin, eipä sitten tullutkaan.

Kerrotut petuniat ovat kuin prinsessoja. Niiden kasvutapa näyttää olevan tavallista petuniaa hillitympi, vai johtuuko kesän säistä? Olisin toivonut vyöryvää runsautta. Taidan palata takaisin yksinkertaiseen petuniaan.

Verenpisara

Plantsusta ostetut verenpisarapistokkaat ovat voineet hyvin. Niiltä meni hetki päästä alkuun kukkimisessa, mutta sitten sitä onkin riittänyt. Toisen ruukun sijoitin terassille, jossa se on sopivasti ihailtavissa mennen tullen ja siinä välissäkin. Muuten paahteista paikkaa varjostaa hiukan terassin kaide.

Verenpisaroita olen saanut talvetettua vaihtelevalla menestyksellä. Tämäkin rinsessa siirtyy aluksi autotalliin syyssäiden viiletessä. Myöhemmin sitten autotallista kellariin.

Verenpisara

Toiseen ruukkuun istutin riippuvakasvuisia verenpisaroita. Ajattelin näiden viihtyvän paremmin varjoisemmassa paikassa ja laitoin ruukun sisäänkäynnin eteen. Ei sielläkään valosta ole ollut puutetta, mutta kasvi selvästi kaipasi lämpimämpään. Kiikutin ruukun terassilla, jossa se on ollut täydessä paahteessa. Hyvin on voinut.

Vieressä on yksi kolmesta oxalis-ruukusta. Niitäkin pitää joka kesä olla.

Kelloköynnös

Kelloköynnöksiä tuli esikasvatettua toistakymmentä kappaletta. Isoihin ulkoruukkuihin siirtämisen jälkeen köynnöksiltä otti aikaa kotiutua ja ryhtyä kasvamaan kohti korkeuksia. Aivan yhtä runsaita eivät ole, kuten edelliskesinä. Ensimmäisen nupun avautumista sai odottaa iäisyyden ja sitten onnistuin missaamaan sen täyden sinisyyden. Uusia nuppuja on kehittymässä eri vaiheissaan. Pitääkin olla tarkkana, että ehdin nähdä ja kuvata edes osan niistä parhaimmassa asussaan.

Aion kasvattaa kelloköynnöksiä myös ensi kesänä. Jospa malttaisin tyytyä pienempään määrään, kun kuitenkin haluan jokaisen itäneen ja kasvuun lähteneen jonnekin puutarhassani tyrkätä. Olisi ainakin vähemmän kasteltavaa. Kelloköynnökset ovat varsin janoista porukkaa.

Begonia

En voinut keväällä vastustaa oranssisävyistä begoniamukulapussia. Aivoissani taisi väikkyä Pena-naapurin jokakesäiset upeat begoniat. Hyvin tämä minunkin yksilöni kasvaa amppelissaan, mutta aika laiska hän on kukkimaan. Vaikka amppeli roikkuu pergolan katon suojassa, sunnuntainen rankkasade puuskaisine tuulineen onnistui katkaisemaan begoniasta ison oksan. Sellaisen, jossa oli nuppu poikineen. Pikkuisen harmitti.

Tämän begonian aion talvettaa kellarissa. Niin olen tehnyt onnistuneesti ennenkin.

Keijunmekko

Keijunmekkoja kasvatin siemenestä. Istutin kahteen amppeliin kolme tainta kumpaankin. Hyvin ovat kukkineet. Aion olla tarkkana, jos vaikka onnistuisin saamaan näistä siemeniä ensi kesää varten.

Pelargonia 'Divas Rasberry Ripple'

Niinikään siemenistä kasvatin kahta eri pelargonia. Inspire Pinkiä sain itämään kaksi kappaletta ja kuvan Divas Rasberry Rippleä kolme kappaletta. Nämä viisi pelaguuruukkua ovat olleet kesän terassilla, talon seinustaan nojaavassa porrasmaisessa hyllykössä.

Sisäänkäynnin kahteen isoon ruukkuun ostiin heinäkuussa 50 centin mummonpunaiset pelaguut, kun esikasvattamani purppurarevonhännät eivät suostuneet komistumaan, ei sitten millään. Pääsivät - tai joutuivat kompostiin.

Riippapelargonia

Jalalliseen metallitelineeseen ostin riippapelargonian, joka onkin jaksanut kukkia kiitettävästi. Tämän jos saisin talvetettua, hyvä olisi. Riippapelaguita on kyllä vähän hankala kokonsa ja kasvutapansa vuoksi sisätiloissa talvettaa. 

Koitan jatkaa pelaguukuumeen vastustamista, jotta talvettamisesta ei tulisi liian suurta ongelmaa. Ja keväistä kasvisurua, kun joutuu kuolleita pelaguita kompostiin kantamaan.

Tuoksuherneet

Tuoksuherneiden kasvattaminen sujui Cecilia Wingårdin opeilla toistamiseen nappiin. Isoon ruukkuun päästyään kasvoivat reippaasti. Eivät vain tainneet tykätä viikkojen helteistä, vaikka koitin olla huolellinen niiden kastelemisessa. Toisen ruukun tuoksuherneet alkoivat jossain vaiheessa mennä ihan keltaisiksi ja ne heitin pari päivää sitten kompostiin. Kasvarin kulmalla olevassa toisessa ruukussa tuoksuherneet ovat alkaneet uudelleen tehdä nuppuja ja kukkia. Kasvusto ei myöskään yläpihan ruukun tavoin ole muuttunut kellanruskeaksi. Jotain olen tehnyt joko oikein tai väärin. Riippuen, kumpaa ruukunsisältöä katsoo.

Kosmoskukat

Tapani mukaan kylvin yhden kasvimaan laatikoista täyteen kosmoskukkaa: Early Summeria, Sensationia ja kerrottua Double Clickiä. Kosmoksille on tullut korkeutta melkoisesti. Ihan yläviistoon saan niitä katsella ja koittaa kameralla tähtäillä. 

Samaisen laatikon yhdessä kulmassa on myös pussillinen kesämalvikkia, jotka aloittivat kukinnan ennen kosmoksia ja ovat jo kaikki kukkineet.

 
Kasvimaan reunalla on ns. vapaapenkki, johon kylvin kehäkukkaa, ruiskukkaa, pioniunikoita ja samettikukkia. Sekalainen seurakunta on kukkinut kiitettävästi. Viime kesänä kylvin ruiskukkaa myös puiston puoleisen aidan kupeeseen. Siellä kasvaa nyt edelliskesän ruiskukkien siemenjälkeläisiä.

Samettikukka Kees Orange

 Samettikukat kuuluvat minun jokakesäiseen kasvimaavalikoimaani. Kylvin Kees Orange -samettikukkia parsojen naapuriksi, sillä parsat eivät täytä koko laatikkoa. Raikkaita ilopilkkuja muuten aika vihreävoittoisessa värimaailmassa.

Daucus carota - Villiporkkana

Viime kesänä osin esikasvatetut ja osin suorakylvetyt villiporkkanat ne vasta tänä kesänä villejä ovat olleekin. Aidan reunusta pursuaa valkoisia pitsipilviä. Nämä pysyvät yllättävän hyvin pystyssä. Toisaalta aitaan on helppo virittää narutukia, joilla saa sidottua kaatuilemisesta innostuneet yksilöt pysymään pystyssä.

Kylvin yhteen laatikkoon keväällä muutaman villiporkkana Daran, jotka eivät kuki tänä kesänä. Aion siirtää ne lähiaikoina maahan jatkamaan eloaan. Kukkivat varmasti ensi kesänä.

Daucus carota 'Dara' - Villiporkkana

Muutaman esikasvatetun Daran laitoin jättiverbenan kumppaniksi terassin isoon ruukkuun. Niiden kukinta alkaa olla ohitse, joten pian nämäkin pääsevät kukkapenkkiin juurtumaan. Nyt penkeissä onkin sopivia aukkopaikkoja kuivan kesän jäljiltä.Toivottavasti Darat nousevat ensi kesänä pitämään seuraa muille kukille valitsemissani paikoissa.

Jättiverbena

Tuli sitten jättiverbenaakin esikasvatettua, vaikka olin sen suhteen kahden vaiheilla. Olisi pitänyt istuttaa nämä maahan, jossa ne olisivat päässeet paremmin oikeuksiinsa. Ruukkuistutus ei ole niille paras mahdollinen paikka. Jokunen perhonen on löytänyt tiensä terassin jättiverbenoihin aurinkoisina päivinä.

Kosmoskukka

Ruukuissa asustaneiden kesäkukkien kesä ei ollut paras mahdollinen. Ensin oli lämpöä yli toiveiden ja sen jälkeen toistuvat rankkasateet ovat riepotelleet kukkia. Kesä tuli vietettyä tiiviisti omissa nurkissa, joten kastelu kyllä hoitui. Vaan sai niitä kannuja täyttää ja kantaa tasaiseen tahtiin. Yleensä tässä vaiheessa vuotta päätän, että ensi keväänä laitan paljon vähemmän ruukkukukkia. Kummasti tällaiset päätökset haihtuvat kaus pois talven aikana. Eli ensi keväänä taas uudet kujeet kesäkukkien kanssa.

Mukavaa puolivälin elokuuta kaikille!

Kuinka he voivat?

En kysele näiden kauniiden tulppaanien vointia. Ostin niitä edullisesti ison nipun kylän kaupasta viikonlopun piristykseksi. Sen sijaan tein kellarissa ja autotallissa talvetettavien kasvien suhteen tilannekatsauksen.

 
Kellarissa talveaan on viettänyt kaksi isoa pelaguuta. Toinen pelaguista on itse asiassa hyvin räikeän värinen, joten ajattelin, että ihan sama selviääkö. Pelaguupariskunnan lehdet ovat melko hailakan värisiä johtuen kellarin pimeydestä. Aloitin lauantaina taimikasvatuksen kellarissa ja siksi sytytin kasvivalaisimen. Pelaguut pääsivät sen läheisyyteen virkistymään.

Sisällä talvehti yhdeksän pelaguuta, joista kuusi on jo sanonut hyvästit. Pikkuisen kyllä harmittaa, sillä menetin monta vuotta onnistuneesti talvehtineet itse siemenestä kasvatetut kuin myös tummasävyisen erikoisuuden. Kolme pelaguuta näyttää selvinneen talvesta hyvin ja ovat alkaneet pukata uusia lehtiä.

Autotallissa talvehti kaksi isokokoista verenpisaraa ja kärsimysköynnös. Tavallisesti vien autotallissa olevat kasvit pakkasten tultua kellariin. Tänä talvena ei sellaisia pakkasia ole ollut. Lämpötila autotallissa on ollut alimmillaan +8, joten kasvit ovat saaneet nauttia ikkunasta tulevasta luonnonvalosta. Sekä verenpisarat että kärsimysköynnös ovat pudottaneet lähes kaikki lehtensä. Verenpisaroissa on kuitenkin uutta kasvua tulossa, joten ne lienevät elossa. Kärsimysköynnöksestä en tässä vaiheessa osaa sanoa mitään. Siirsin kasvit autotallista kellariin kasvivalaisimen lähelle. Lämpötila kellarissa on nyt +14.

Verbena bonariensis - Jättiverbena

Innostuin kokeilemaan jättiverbenan kasvatusta. Kylvin 26.1. muutamia siemeniä potteihin, jotka laitoin takkahuoneen pöydälle kasvilampun alle. Toisen satsin laitoin jääkaappiin 31.1. Jääkaappikylvöksessä ei näy mitään eloa. Kasvilampun alla on noussut 9 pikkuista tainta, jotka vein sunnuntaina  kellarin taimipöydälle.

Rhodochiton atrosanguineus - Keijunmekko

Keijunmekkoa kylvin niinikään 26.1. Niistä nousi samoin 9 tainta, jotka ovat nyt kellarin taimipöydällä.

Tomaateista ja kurkuista olen jo tehnyt kylvösuunnitelman. Muita tulevan kesän valikoimiin ajattelemiani siemeniä lajittelin esikasvatettaviin ja suorakylvettäviin. Josko seuraavaksi saisin aikaan ihan systemaattisen suunnitelman.

Siemenshown vauhdittamiseksi keitin iltapäiväkahvit, joista nautimme Pojan tyttöystävän leipoman mustaherukkakääretortun kera. Hyvää oli.

Kukkaisia ajatuksia teille kaikille!

Tämän kesän ruukkukukkani

Petunia

Viime kesän alituisen kastelukannushown tiimoilta päätin, että seuraavina kesinä vähennän ruukkukukkien määrää. Sinänsä asiallinen päätös, jolla ei ollut kummoisiakaan vaikutuksia. Ruukkuja on tänäkin kesänä vähän joka nurkalla, joskin kastelutarve ei ole ollut ihan viime kesän luokkaa. Jostain syystä kaikki ruukkukukkani eivät ole voineet lihavasti, mutta iloa on jokaisesta ollut ainakin hetken.

Tänä kesänä unohdan turhat ennakkopäätökset. Tulkoon ruukkuja se määrä, mitä on kulloinkin tullakseen. Jos kerran kukkasista iloitsee, turha niiden määrää on etukäteispäätöksillä rajoittaa.

Pelaguut ylävasemmalta: Explosive, Emma, Inspire Pink, keskirivi vasemmalta: tuntematon tumma, Hot Pink, tuntematon, alarivi vasemmalta: Casdade Snow, räikeä toripelaguu ja samainen Explosive.

Pelaguut eivät tykänneet alkukesästä. Taisin viedä ne ulos vähän liian aikaisin ja kärsivät viileästä jaksosta. Kunnon kukintaa sai odottaa, mutta lämpimien säiden myötä ovatkin sitten kukkineet kiitettävästi. Osa pelaguista on siemenestä kasvatettuja ja talvetettuja. Osa keväällä pistokkaina ostettuja. Hyvien talvetuspaikkojen puutteessa yritän välttää pelaguuhurmokseen joutumista, mutta muutama pelaguu pitää aina olla.

Daaliat, vasemmalla nimetön oranssi ja oikealla Hartenaas.

Daalioita oli talvehtimassa kellarissa useampi erilainen. Niistä vain kaksi lähti kasvuun ja toinen panttaa nuppujensa avaamista edelleen. Nimetön oranssi, joka kasvaa mullassa kasvimaan kupeessa, availee nuppujaan tasaiseen tahtiin ja huitelee puolessatoista metrissä. Vaaleanpunainen Hartenaas on kevään ostos. Se on sopivan matala ja on kukkinut kiitettävästi. Messuilta ostettu Cafe au Lait ei itänyt laisinkaan. Kaivoin sen pari päivää sitten ruukusta ja totesin mukulan kiinteäksi ja hyväkuntoiseksi. Ei vain ilmeisesti halunnut vihertyä.

Fuchsia - Verenpisarat: Ylävasemmalla Henry Gray ja oikealla Sir Matt Busby, alavasemmalla niinikään Sir Matt Busby ja oikealla Rocket Fire.

Verenpisaroita ostin pistokkaina summanmutikassa lähinnä riippuvia lajeja. Latvoin parhaiten kasvavia jo keväällä kellarissa saaden useampia yksilöitä. Istutin osan amppeleihin ja osan laatikkoon. Sisäänkäynnin puolella on sopiva paikka verenpisaroille.

Mirabilis jalapa - Japanin ihmekukka

Monta vuotta sitten ostin kevätmessuilta porkkananmallisia japanin ihmekukan mukuloita. Menin halpaan myyjän kehuessa kasvin kukkivan sadoin ellei tuhansin kukkasin ja olevan pihan näyttävin kasvi. Ei nyt sentään näyttävin, joskin ihan mukiinmenevä kukkija. Ostin valkoisena ja punaisena kukkivia mukuloita. Valkoisia kukkia on tullut joka kesä muutama kappale, punaisia hieman useampi ja kaikki muut sitten keltaisia. Kukat ovat nupulla päivisin ja avautuvat illalla. Niissä on hyvä tuoksu, joka ei ole ollenkaan liian voimakas. Kasvista kasvaa melkoinen puska, joten ihan pieneen ruukkuun mukuloita ei kannata laittaa.

En oikein tiedä, tykkäänkö japanin ihmekukasta vaiko en. Arvostan sen varmuutta ja sinnikkyyttä. Joka kevät on ikäänkuin pakko katsoa, herääkö mukulat henkiin ja aina ovat heränneet. Talvetan mukulat daalioiden lailla kellarissa.

Krasseja mix-siemenpussista

Krassi tuo mieleen lapsuuden kesäkukat. Se on helppo kasvi, joka etenkin loppukesästä kukkii runsaana ja verhoilee helposti tylsemmänkin näkymän vehreäksi. Tämän kesän krassini ovat edellisten kesien siemenpussijäämiä ja kukinnan jälkeen kerättyjä siemeniä. Hölmöyksissäni tungin krassin siemeniä alkukesästä muutamien kesäkukkaruukkujen paljaisiin kohtiin sillä seurauksella, että ovat vallaneet koko ruukun ja syrjäyttäneet muut kasvit. Krassi ei siis ole hyvä renki, jos ei isäntäkään. Se ansaitsee oman ruukkunsa ja kasvupaikkansa.

Begoniat, vasemmalla nimetön keltainen ja oikealla valkoinen riippabegonia.

Begonioita olen monena kesänä kasvattanut mukuloista pergolan amppeleihin. Kukkivat hyvin, eivätkä vaadi erityistä hoitoa. Samat mukulat ovat kiertäneet kellarista amppeleihin jo pidempään ja joitakin uusia tulee välillä valikoimaan mukaan. Täksi kesäksi ostetut punainen ja valkoinen riippabegonia ovat rumasti roikkuvia yksilöitä, joka sotkevat aivan mielettömästi. Kuvan mukaan niiden piti olla kerrottuja jota ne eivät ole. Keltainen nimetön sen sijaan on viehättävä. Sen kukat ovat valtavia ja kestävät pitkään. Kerman värinen Wummi on vasta nyt tehnyt ensimmäiset nuppunsa. Hidas kaveri.

Calendula officinalis - Kehäkukka

Kehäkukkia pitää kasvimaalla olla. Ne kuuluvat kesään ja sopivat hyvin kasvimaalle. Voi niitä muuallakin kasvattaa. Kehäkukat pysyvät tanakasti pystyssä ja ovat myös hyviä leikkokukkia.

Vasemmalla kosmoskukka ja oikealla kesämalvikki

Niinikään minun kasvimaallani on joka kesä kosmoskukkaa ja kesämalvikkia. Viime kesän lailla kosmoskukan kukkimista sai odottaa ja odottaa, joten ensi kesäksi on ajatus esikasvattaa sitä. Oudon mataliksi sekä kosmoskukat että kesämalvikit jäivät. Ehkä viljelylaatikoiden multa alkaa olla väsähtänyttä, ehkä paikka on liian kuuma ja tuulinen. En tiedä.

Helianthus annuus - Puna-auringonkukka

Monta vuotta varastossa pyörinyt punaisen auringonkukan siemenpussi pääsi koekäyttöön ja kaksi siementä iti hyvin. Laitoinko edes enempää, en muista. Kasvimaan kupeessa multaan päästyään ne aloittivat hurjan kasvun ja varsillekin tuli paksuutta oikein kunnolla. Nuppuja on paljon ja kukkia avautuu toinen toisensa perään. Yksi kukka kestää melko kauan ja kerää runsaasti pörriöisiä luokseen. Ei ehkä mikään puutarhan kaunotar, vaan hauska hujoppi kuitenkin.

Malva slvestris mauritiana - Maurinmalva

Maurinmalvakin on kuulunut jokavuotisiin esikasvatettaviin. Tänä vuonna istutin puolet ruukkuun ja puolet maahan. Kummassakin kasville tuli korkeutta, mutta maamullassa melkein tuplasti enemmän. Maurinmalva on kukkinut valtavasti. Nyt siemenet alkavat olla kypsän näköisiä, joten pitäisi käydä keräämässä niitä talteen. Ruukussa maurinmalva vaati paljon kastelua, joten maahan istuttaminen on helpompi ratkaisu.

Gladiolus - Miekkalilja

Vuoden takainen bonuspussi sisälsi gladioluksia. Joskus olen laittanut niitä kukkapenkkiin, nyt ruukkuun. Ihan nätit kukat, mutta ilmeisesti gladioluksen pitäisi kasvaa keskellä pihaa, jotta valoa tulisi joka suunnalta. Talon seinustalla olevassa ruukussa niin lehdet kuin kukkavanatkin ovat kaiken aikaa vaakatasossa.

Hymerocallis festaris - Lukinlilja

Lukinlilja on omanlaisensa "hippikukka". Se ei ole kaunis, mutta varsin sympaattinen kasvi. Samat sipulit olen saanut talvetettua jo useamman vuoden ajan. Tuntuu mukavalta, kun mullasta nousee vihreät lehdenkärjet ja lopulta myös kukkavana. On kuin vanhan tuttunsa tapaisi jälleen.

Tagetes patula 'Jolly Jester'

Tämä kesä ei ole ollut samettikukkien kesä. Ainakaan meillä. Kyllä ne ovat kukkineet runsaasti, mutta lehdistö on osassa sammareita mennyt ihan kuivaksi. Kaikki samettikukkani olen kasvattanut siemenestä. Osan istutin terassille isoon ruukkuun, sitäkin enemmän kasvimaalle hyötykasvien kumppaniksi. Jatkossa taidan unohtaa ruukkusammarit ja keskittyä niiden kasvattamiseen kasvimaalla.

Tagetes erecta 'Vanilla' F1

Myös Vanilla on ollut alkukesän jälkeen alamaissa. Kukinta on ollut vaisua ja senkin lehdistö on ruskettunut ja kuivunut. Ruukuissa olleet kukat ovat saaneet vaaleanpunaista kastelulannoitetta samalla tavoin, kuin kaikkina muinakin kesinä. Mikä lienee mennyt pieleen?

Lathyrus odoratus

Tuoksuherneiden esikasvatus ja siirto ulkoruukkuun sujui hyvin. Samassa ruukussa asustaa 'Cupani' ja 'Jet set mix' -pussukan yksilöt. Ovat kukkineet runsaasti. Ehkä tulevina kesinä istutan tuoksuherneitä ruukun sijaan runsain määrin kasvimaalle. Kasvimaa on alapihalla ja sinne on erikseen mentävä kukkia ihailemaan. Ei haittaa, istun kasvarin edessä muutenkin lämpiminä päivinä.

Petuniat

Työhuoneen ikkunan alla ja terassin reunalla oleviin kukkalaatikoihin istutin tänä vuonna kolmea erilaista petuniaa. Valkoista, vaaleanpunaista ja kaksiväristä. Ihan on kaupasta ostettuja taimia ja hyvin ovat kukkineet koko kesän. 

Verililjapuu, valkoinen lumihiutale ja pinkki ahkeraliisa

Sisäänkäynnin korkeisiin ruukkuihin laitoin kumpaankin kaksi edullista verililjapuuta, valkoista lumihiutaletta ja keittiön ikkunalaatikkoon hankituista ahkeraliisoista ylijääneet. Murattiakin jäi yli, joten tyrkkäsin taimet kumpaankin ruukkuun. Verililjapuut eivät ole kasvaneet, vaan eivät kuolleetkaan. 

Impatiens walleriana - Ahkeraliisa

Keittiön ikkunan alla oleviin kukkalaatikoihin laitan yleensä joko ahkeraliisaa tai Guinean liisaa. Tänä vuonna pinkkiä ahkeraliisaa, joka tuo väriä muuten tummaan ja varjoisaan paikkaan. Olen kokeillut näissä laatikoissa monia muitakin kesäkukkia, mutta ei siinä oikein mikään viihdy. Päädyn aina takaisin ahkeraliisaan.

Freesia

Kellarissa oli talvetuksessa myös viime kesäisiä freesian mukuloita, vai sipuleitako ne ovat? Pidän freesioista, niitä oli aikanaan hääkimpussanikin. Tämän jälkeen taidan unohtaa niiden kasvattamisen. Gladiolusten tapaan nämä ovat laiskoja retkottajia, joiden suosikkiasento on vaakataso. 

Leikkimökin edustalle istutin kahteen ruukkuun valkoista ja punaista kukkaa, joiden nimeä en tiedä. Kukinnan jatkumisen takaamiseksi kuihtuneet kukat on muistettava poistaa. Alkukesästä punaiset kukat olivat vallalla, elokuussa valkoiset kukkivat voimallisemmin. Vaikka olen tasapuolisesti nyppinyt kuihtuneet pois.

Viola - Orvokki

Muutama toukokuinen orvokkikin kukkii yhä, kunhan muistaa nyppiä kuihtuneet pois ja estää siemenkotien syntyminen. Joinakin kesinä olen leikannut orvokkikasvuston matalaksi uudistaakseni kukintaa. Nyt orvokkeja on sen verran vähän, että ahkera nyppiminen on riittänyt.

Euphorbia hypericifolia - Poutapilvi

Korkeaan rautapallotelineeseen istutin poutapilveä ja pari murattia. Poutapilvi rönsyää kesäisten pilvien lailla ja peittoaa muratit allensa. Muratit ovat kuitenkin hengissä ja saan niistä sopivaa materiaala syksyisiin asetelmiin.

Oxalis deppei - Onnenkäenkaali

Oxalis on yksi rakkaimpia kesäkukkiani. Sen pienet kukat ovat nättejä, mutta vielä enemmän pidän lehdistä. Illan tullen oxaliksen lehdet käpertyvät rullalle nukkumatin lailla. Aamulla ne taas avautuvat auringosta nauttimaan. Pergolan pöydällä olevassa ruukussa oxaliksella on tuuhea kasvusto. Myös kasvihuoneen reunustan hyllyssä on pari pienempää oxalista. Syksyn tullen putsaan pikkuiset mukulat/sipulit ja laitan ne kellariin talvehtimaan. Ensi kesänä on taas onnenkäenkaali ilahduttamassa pergolassa.

Passiflora caerulea - Kärsimyskukka

Kesäkuun alussa edullisella hinnalla ostettu kärsimyskukka kukkii ja kukkii. Samanlainen kukka minulla on ollut aiemminkin, mutta hyvä jos pari kukkaa ovat kehittäneet. Nyt nuppuja ilmestyy kaiken aikaa uusia ja nuput myös avautuvat. Yksittäinen kukka ei pitkään kestä, eikä niitä samanaikaisesti ole kahta enempää avoinna. Saisinkohan tällä kertaa kärsimyskukkani talvetettua, ettei aina tarvitse ostaa uutta. Edellisinä vuosina olen saanut kukan pidettyä hengissä tammikuuhun saakka ja sitten se on pudottanut lehtensä ja kuivunut kokonaan. 

Kärsimyskukan ulkomuoto ihmetyttää ja ihastuttaa joka kerran yhtä paljon. Luontoäiti ei ole osannut päättää väreistä ja muodoista, vaan on laittanut kaikki samanaikaisesti yhteen kukkaan. Hieno!

Helianthus annuus - Auringonkukka

Tavallista auringonkukkaa en ole kylvänyt ollenkaan. Linnut ovat hoitaneet tehtävän puolestani. Ruoka-automaattien alapuolella kasvaa parissakin paikassa auringonkukkia, joskin melko matalana. Automaateista pudonneet siemenet ovat itäneet ja alkaneet vihdoin myös kukkimaan. Onneksi en ole kitkenyt rikkaruohoina pois.

Copaea scandens - Kelloköynnös

Kelloköynnösten kanssa minulla on menossa toinen kesä. Ensimmäisenä keväänä itäminen ei onnistunut. Viime keväänä yli odotusten ja tänä vuonnakin riittävän hyvin. Kasvusto ei ole yhtä rehevää, kuin viime kesänä, mutta nuppuja ilmestyy koko ajan uusia ja ne avautuvat ensin vaaleina ja muuttuvat vähitellen sinisiksi. Yksittäinen kukka ei pitkään köynnöksessä pysy, vaan putoaa pian pois. Se lienee köynnökselle ominaista.

Borago officinalis - Kurkkuyrtti, kylväytyy tehokkaasti itsekseen

Kokosin kesäkukkani yhteen postaukseen tulevia kesiä ajatellen. Uuden kevään ollessa käsillä olen taas unohtanut kaikki edellisen vuoden ajatukset. Niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Kuvien myötä saatan - toivottavasti - muistaa, mitä kannattaa laittaa ja mitä ehdottomasti välttää. Kuten jo aiemminkin olen todennut, ehkä palaan enenevässä määrin monivuotisten kasvien käyttöön kesäkukkina. Iloitsen niistä kesän ajan ruukuissa ja syksyllä siirrän maahan. Siinä on hyvää aikaa pohtia, mikä olisi sopiva loppusijoituspaikka ja samalla perennat saavat tilaisuuden kasvattaa itselleen muhkeat juuret.
 

Lavatera trimestris - Kesämalvikki

Kiva, jos jaksoit tämän maratonpostauksen loppuun saakka. Ymmärrän, jos harppasit turhat jorinat yli ja laskeuduit helpotuksen huokauksin lopun kesämalvikkikuvaan.

Millaisia kesäkukkakokemuksia sinulla on? Kerro. On kiva löytää uusia vinkkejä ja pohtia vaihtoehtoja omille, usein luutuneillekin valinnoille.