Leppäkertun lempeä ja kimalaisen kaihoa

Ylessä on menossa "Pelasta pörriäinen" -kampanja. Se on aika mukavasti toteutettu ja toivottavasti lisää tietoa hyönteisten tärkeydestä meille ihmisille. Puutarhaihmiset taitavat kaikki jo ymmärtää hyönteisten merkityksen. Perhoskasvit ja hyönteishotellit ovat suosittuja ja monenlaiset mullassa mönkijät hyväksytään yleisesti tarpeellisiksi kumppaneiksi omassa puutarhassa.

Viime kesänä ihmettelin ja ihastelin leppäkerttujen runsautta. Tämä kasvukausi on alkanut samoissa merkeissä eli leppäkerttuja kömpii vähän joka puolella. Ovat näköjään löytäneet rakastettunsakin.

Käytävältä kukkapenkkiin siirretyt pystykiurunkannukset houkuttelevat kimalaista.

Myös kaikenlaisia lentäviä hyönteisiä on jo herännyt melkoisesti. Nokkosperhosia näki jo huhtikuun alkupuolella ja parin viime viikon aikana erityisesti kimalaisia lentää kukasta kukkaan ahkerasti. Koluavat läpi kirjokevättähtiä ja pystykiurunkannuksia krookusten kukinnan jo taantuessa. Onneksi kevättähdet ovat vallanneet pihaa vähän joka puolella ja tarjoavat ravintoa hyönteisille. Ilokseni myös lila pystykiurunkannus on lisääntynyt hienosti ja tänä vuonna se kukkii runsaana.

Sambucus racemosa - Terttuselja

Kunnan puolella, lähellä alapihan aitaa, kasvaa terttuselja. Se ilmestyi sinne muutama vuosi sitten itsekseen. Linnut kuulemma levittävät sen siemeniä. Terttuseljalla on huono maine ja rumia lempinimiä. Luulin kunnan poistavan terttuseljan metsää kaataessaan, mutta niin vain se jäi kasvamaan paikalleen. Terttuseljaa on mukava seurata keväisin, sillä sen silmut pullistuvat ensimmäisten joukossa ja se alkaa kukkimaan varhain.

Prunus padus - Tuomi

Myös tuomi kasvaa aivan meidän ja kunnan rajalla. Siinä on jo nuput valmiina avautumaan, kunhan sopivan lämmintä tulee. Metsurit kysyivät, kaadetaanko tuomi, mutta halusimme sen jäävän pystyyn. Olen laittanut puuhun linnunpöntön, jossa joka vuosi linnut pesivät. Tuomenkehrääjäkoi muuttaa usein tuomet harmaiksi kummituksiksi, mutta "meidän" tuomi ei ole koskaan ollut harson peittämä. Toivottavasti ei jatkossakaan.

Sorbus 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Tiedän toistavani itseäni, mutta en vain malta olla ihastelematta tuurenpihlajaa. Niitä muutti peräti kaksin kappalein puutarhaani vuosi sitten. Hirnakan torppa -blogin Hirnakka kutsui eräässä kommentissaan tuurenpihlajaa Pohjolan palmuksi. Miten hienosti tuo nimi kuvaakaan tätä kaunista puuta, jonka kasvua ja syksyistä väri-ilottelua odotan innolla. Viime keväänä puuni ei kukkinut. Nyt taidan nähdä "palmuni" ensimmäisen kukan.

Acer - Vaahtera

Luettuani vappupäivänä Pikkuinen puutarha -blogin Sametti Hortensian postauksen hänen toinen toistaan kauniimmista kukkapuista, aloin miettimään oman puutarhani puuvalikoimaa. En tiedä, kuinka suuri Sametti Hortensian tontti on, mutta uskomattoman määrän ihanuuksia hän on sinne saanut mahtumaan. Olen kuvitellut, että meidän 1500 neliön pihalle ei paljon enempää puita mahdu. Onhan meillä vaahteroiden, männyn, hedelmäpuiden ja vuosia vanhojen syreenien lisäksi neljä koristeomenaa, yksi kirsikkapuu ja pari jalosyreeniä. Silmät nyt katselevat tonttia taas sopivaa paikkaa etsien ja ajatus askartelee, minkä puun lukuisista mahdollisista valitsisin. 

Leikkimökin päädyn syreenialuetta reunustava lankku tuli tiensä päähän. Raivasin sen pois ja tein tilaa uudelle reunukselle. Samalla kaivoin muutaman syreenipiiskan pois. Mullasta löytyi lukuisia varjoliljan sipuleita; muutamia isompia ja sitäkin enemmän pieniä. Siirsin työmaa-alueelta varjoliljan sipulit toisaalle. Monta jäi vielä maahan ja monta näkyy nousevan syreenien tyvellä (näkyy sieltä kielojakin nousevan).

Polygonatum x hybridum - Tarhakalliokielo

Kielon piippoja nähdessäni tuumasin, missä luuraa tarhakalliokielo. Yleensä muistan kiinnittää siihen huomiota vasta siinä vaiheessa, kun se on jo nupulla. Hetken sain etsiä, koska paksut piipot olivat piiloutuneet rhodon oksan ja lehtien lomaan. Näköjään tarhakalliokielo ei ole tavallisen kielon tapaan yhtä hanakka leviämään. Muutaman vuoden se on pysynyt istutuspaikallaan, joskin nousemassa on useampi varsi. 

Tavallista kieloa suosittelen istuttamaan vain sellaiseen paikkaan, jossa se saa rauhassa levitä. Tai paikkaan, josta se ei pääse väärille alueille karkaamaan. Kielo on nopea ja taitava ulottamaan juurilonkeronsa pitkien matkojen päähän - ja syvälle.

Tomaatit voivat kellarissa paksusti. Ovat kasvaneet reippaasti ja pukkaavat nuppuja. Kylvin yhdeksää eri tomaattia, kaksi siementä kutakin. Ja sitten vielä muutaman varoiksi. Kaikki itivät ja kouliminen onnistui. Huhtikuun puolivälissä siirsin tomaatit astioihin, joissa ne saavat jatkaa kasvuaan myöhemmin kasvihuoneessa. 

Tomaattien lailla kurkut, paprikat, kelloköynnökset, samettikukat ja monet muut odottavat kovasti jo pääsyä kasvihuoneeseen ja ulos. Sen verran on koleaa varsinkin öisin, että taimet saavat odotella kellarissa.

Helleborus Double Ellen

Penkeistä on alkanut nousta perennoja. Muutamia uusia kasveja olen istuttanut, vaikka tarkoitus on odottaa nähdäkseni, tuleeko vanhojen istutusten lomaan aukkopaikkoja ja minne. Kävin tilaamassa puutarhamyymälästä ruusuherukan. Pitihän kaikki tarjolla olleet kasvit kiertää ja mukaan tarttui kaksi valkoista tarhakylmänkukkaa ja vuorijumaltenkukka. Jumaltenkukka minulla oli aiemmin, mutta epäilen sen muuttaneen Kiinaan. 

Nettikaupasta tuli tieto, että tilaamani kasvit ovat lähteneet eli lähipäivinä on tiedossa postireissu ja lisää kaivuhommia. Mukavaa.

Norjanangervojen tyveen kylväytynyt orvokki

Puutarhan hoidossa tarvitaan raudanlujaa selkää,

jossa on sarana.

- Charles Dudley Warner -