 |
| Heuchera hybr. 'Midnight Rose' - Keijunkukka |
Sää seilaa meidän nurkilla laidasta laitaan. Enimmäkseen on ollut varsin lämmintä, ihan yötä myöten. Tiistaina 19.10. herättiin -3.6℃ asteen pakkaseen, samoin sunnuntaina 24.10. Mittari pysyi miinuksen puolella tai hivenen nollan yläpuolella koko päivän, vaikka aurinkokin ilmestyi näkyviin.
Perjantaivastaisena yönä alkanut kaatosade kesti tunteja ja taas tunteja. Voimakas tuuli viskasi pisarat ikkunoihin ja riepotti risuja pitkin pihaa. Ihme, että vielä joissakin koivuissa on runsaasti keltaisia lehtiä. Kenties kesän hellekausi toimi kuumaliiman tavoin koivuissa.
 |
| Physocarpus opulifolius 'Diabolo' - Purppuraheisiangervo |
Kylmyyden lisääntyessä on aika pohtia lintujen talviruokintaa. Vuosien ajan olen sijoittanut pihalle eri kohtiin ruokinta-automaatteja. Hiljattain siirryin kuorittuihin auringonkukkiin, sillä kuorimattomat roskaavat ruokintapaikkojen ympäristöä ja saattavat houkutella paikalle jyrsijöitä.
Tali- ja sinitiaiset tepastelevat jo ahkerasti ikkunalaudoilla, koputtelevat komentelevasti jopa ikkunaan. Asiantuntijoiden mukaan ruokinta kannattaa aloittaa vasta maan jäätyessä ja/tai lumipeitteen tullessa. Siihen saakka linnuille löytyy ravintoa luonnostakin.
 |
| Fragaria x rosea 'Pink Panda' - Koristemansikka |
Syksyn aikana mediassa on ollut pari ajatuksia herättävää kirjoitusta lintujen talviruokinnasta. Ensimmäisen puheenvuoron Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla esitti 27.8.2021 luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä Metsähallituksesta. Hän otsikoi mielipiteensä "Luonnonvaraisten eläinten ruokinta täytyy lopettaa – meillä on keväisin luonnottoman paljon varpuslintuja, merikotkia, kauriita, supikoiria. Ruokinta muokkaa merkittävästi eläimistöämme. Hyvää tarkoittavan toiminnan luonnonsuojelullisia varjopuolia ei haluta nähdä."
 |
| Thuja - Tuija |
Sama teema oli niinikään Helsingin Sanomien artikkelissa 14.9. otsikolla "Lintujen talviruokinta uhkaa lintulajien luontaista tasapainoa, sanoo brittitutkimus."
Metsähallituksen Pekka Heikkilän kirjoitus ja brittiläinen tutkimus herättävät paljon ajatuksia puolesta ja vastaan. Aiheesta ei ole riittävästi vertailevia tutkimuksia.
 |
| Rosa Sommerwind - maanpeiteruusu |
Lintujen talviruokinta on omalla kohdalla lisännyt lintulajien tuntemusta ja ylipäätään kiinnostusta lintuihin. Lintulaudan liikenteen seuraamisesta on ollut iloa talvikaudella, jolloin elämä siirtyy sisätiloihin. Eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtolan lausahdus jälkimmäisessä artikkelissa: "Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että kyse on paljolti omasta ilosta, eikä aina palvelukesta luonnolle." kolahtikin minuun osuvasti. Iloa olen saanut, mutta ovatko luontokappaleet hyötyneet ilostani?
Brittitutkimuksen toinen kirjoittaja arvioi BBC:n haastattelussa, että vastaus talviruokinnan hyödystä linnustolle riippuu asuinympäristöstä. "Kaupunkimaisilla alueilla tai maatalousalueilla, joissa ihminen on muokannut ekosysteemiä merkittävästi, talviruokinta on hänestä perusteltua. Mutta jos menee koskemattomaan luontoon ja vie sinne ruokaa, se kyllä sotkee ekosysteemiä”, Alex Lees sanoo.
Rosa Tove Jansson
Lintulaudan täyttämiseen kuluu talven aikana melkoinen määrä siemeniä. Auringonkukan siemeniä tuodaan säkkitolkulla ulkomailta. Ekologiselta kannalta se ei tunnu järin kestävältä. Kotimainen kaura olisi parempi vaihtoehto, mutta kokemukseni mukaan sitä ei ole helposti löydettävissä ja lintujen ruokinnan kustannukset kasvavat.
 |
| Aronia |
Kaipa maailma on aina ollut monimutkainen ympäristö ihmiselle. Tänä päivänä erilaisia haasteita tuntuu olevan yhä enemmän. Median aktiivinen seuraaminen tuo pohdittavia asioita, eikä päätöksiä arkielämässä ole helppo tehdä. Toisinaan tuntuu, että teet niin tai näin, niin aina väärinpäin. Pitäisikö vähentää uutisten lukemista tai vaihtoehtoisesti lopettaa ajatteleminen, kun niin moni asia menee suoraan sieluun?
 |
| Taxus x media 'Hicksii' - Kartiomarjakuusi |
Todennäköisesti aion jatkaa lintujen talviruokintaa, mutta kiinnitän enemmän huomiota ruokintapaikkojen siisteyteen ja tarjottavaan ruokaan. Vaikka tintit kovasti minua ikkunalaudoilla komentelevat, en ihan vielä lataa siemeniä ja talipötköjä automaatteihin. Kylmyydestä ja muutamasta pakkasyöstä huolimatta maa on edelleen sula ja sen myötä jotain syötävää on vielä tarjolla.
Jätin aroniapensaisiin marjoja, joita ainakin mustarastaat syövät ahkerasti. Etupihan marjakuusessa on poikkeuksellisen paljon punaisia marjja. Nekin maistuvat hyvin linnuille. Ympäristön pihlajat suorastaan notkuvat marjatertuista. Hyönteissyöjät ovat jo lähteneet lämpimämmille seuduille, joten tänne jääneillä riittää jaettavaa.
Aronia
etsien jotakin lähelle suuta.
Sitten se kaarnaa pikkuisen hakkaa
ja pullean toukan suuhunsa nakkaa.
Kiinnostava aihe. Onhan se järjellä ajateltuna tietenkin niin, että ei luonnon kuuluisi sellainen olla, että ihmisen täytyy ruokkia villieläimiä, jotta ne pysyvät hengissä. Ja tosiaan ruokinnalla lajien välinen tasapaino vääristyy. Tuo kaupunkiympäristöpointti on hyvä, mutta meillä maatalousmaisema on niin erilaista kuin Briteissä, että siitä olen eri mieltä. Meillä on maatilojen ympäristössä aina luonnonmetsää, toisin kuin siellä.
VastaaPoistaItse kyllä ruokin lintuja, mutta jakso on tosi lyhyt, meille kun tulee talvi yleensä niin myöhään. Nytkin on niin leutoa öitä myöten näköjään seuraavat pari viikkoa, että matosia ja öttiäisiä riittää - ainakin tiaiset kyllä syövät hyönteisiä näin syksylläkin.
Sen olen miettinyt, että en siivoa pihaa, sillä moni perenna tarjoaa siemenaterian pikkulinnuille, ainakin sikurit, keltakaunokit ja kaikki muutkin ohdakkeentapaiset näyttävät olevan tosi tärkeitä. Marjoja on, kun on ruusuja, pihlajia ja monenlaisia muita marjovia kasveja, ihan kuten sinullakin. Näin piha tuottaa ravintoa paljon suuremmalle joukolle lintuja kuin vain esim. auringonkukansiemenet tarjoavat, joista on hyötyä vain vähän isommille pikkulinnuille. Pienemmät tipuset tarvitsevat hyvin pieniä siemeniä, sellaisia kuin monen kukan siemenet ovat.
Tämä(kin) on varmaan sellainen juttu, jossa kunkin on mietittävä oma katsantokantansa ja toimintatapansa. Hyvä, että näistä asioista puhutaan (kirjoitetaan), sillä tapoja kuuluukin tarkistaa välillä.
Tällaiset tutkimukset ja mielipiteet ovat kiinnostavia ja laittavat miettimään omaa käyttäytymistä. Siinä mielessä siis tekevät sen, mikä ehkä on tarkoituskin. Kuten noista artikkeleista käy ilmi, kunnollista ja vertailukelpoista tutkimusta lintujen ruokinnan vaikutuksista ei ole. Ollaan siis yhä aika heppoisen tiedon varassa. Varmsti lintujen ruokintakysymyksessä on huomioitava myös ympäristö- ja ilmastomuutosseikat.
PoistaHaketimme tänään oksia. Haketta pensaiden alle laittaessani näin yllättävän monia ötököitä mönkimässä eli ruokaa hyönteissyöjillekin vielä löytyy. Lämpimät säät siihenkin ilmeisesti vaikuttavat.
Toivottavasti tintit kelpuuttavat pensaisiin jättämäni aroniat ja ruusunmarjat sekä marjakuusen marjat. Aion kyllä lintuja ruokkia, mutta ihan vielä en sitä aloita.
Niin kauniita kuurakuvia! Nyt on tosi paljon marjoja pihlajissa ja koristeomenissa ym. En ole täällä vielä huomannut isoja lintuparvia niissä.
VastaaPoistaEnnen kun omalla pihalla ruokittiin lintuja, niin saatiin viljelijältä kauroja. Ne vaan ei oikein kelvanneet enää talitiaisille ym. Keltasirkut taisi olla ainoita joille ne kelpasivat. Kovin suuria ruokapitoja en sitten enää jaksanut linnuille kantaa.
Nyt ei ole missä lintuja ruokkisin, olen talvella nähnyt paljon talipalloja ja muitakin siemeniä vietävän tuonne puistoon, mutta kyllä ne väkisin varmaan lisää tuhojyrsijöitä siellä.
Parasta on juuri se kun saa ikkunasta seurata lintujen touhuja omalla pihalla, joten kyllä ruokkisin jos olisi oma piha.
Kaupunkiympäristössä lintujen ruokkiminen taitaa olla jyrsijäongelman vuoksi luvatonta tai ainakin varsin vaikeaa. Ehkä on parempi välttää ruokintaa, jos sen seurauksena rotat valtaavat tienoon. Niistä on kuulemma vaikea päästä eroon.
PoistaLintujen seuraaminen on kivaa talvikauden puuhaa.
Meillä ruokitaan lintuja lumen ja jään ollessa maassa. Linnuille olemme käytäneet vuosia kuoretonta kauraa, (jota saa täällä maatilatorilta), kuoretonta auringonkukan siementä, ja murskattua pähkinää. Talipötköt ja talipallot ovat myös telineissä, johon ei isot linnut ja oravat pääse. Meillä on tehnty T mallinen metallinen teline, jossa syöttölaitteet roikkuvat. Alapuolella on syvä muovinen saavi, johon lintujen tiputtamat siemet putoavat. Alue pysyy hyvin puhtaana.
VastaaPoistaSinulla on fiksut systeemit. Aika lailla samanlaisia telineitä meilläkin on käytetty ruokinta-automaatteina. Tuo saavi ruokintapaikan alla on hyvä idea. Tosin kuorituista siemenistä ei niin paljon roskaa edes tule, kuin kuorimattomista.
PoistaSyyllinen ilmoittautuu! Meidän sinitiaiset ovat niin itsepintaisia ruinaajia, että tulevat porstuaan asti koputtelemaan, jos ruokaa ei ilmesty sassiin!
VastaaPoistaTämä on mielenkiintoinen aihe, niin monta eri näkökulmaa siihen liittyy.
VastaaPoistaOlen sitä mieltä, että ihminen on vienyt elinympäristöä ja ruokamaita luonnosta melkoisesti. Jokin kompensaatio on mielestäni aivan kohtuullista. Siksi(kin) aion jatkaa lintujen ja oravien talviruokintaa.
Kaupunkialueilla niityt ja kukkakedot korjataan matalaksi syksyyn mennessä. Niissä katoaa paljon lintujen luontaista ruokailualuetta.
Esimerkkinä on lisäksi usein käytetty kirjosieppoja, jotka muuttolintuina häviävät pesäpaikkojen kilpailuissa kuulemma tiaisille, joita ruokinnoilla tuetaan. Kirjosieppo on melkoisen vaatimaton asuinpaikan suhteen ja meidän kaupunkipihallamme ne ovat aina löytäneet pesäpönttöjä itselleen ilman taisteluja. Taistelussakin kirjosieppo on aika kova luu ja monesti tiainenkin joutuu vielä pesimävaiheessaan muuttamaan pois.
Jos vielä miettii sitä, mitä ihminen tekee luonnon ja mitä oman mielihyvänsä vuoksi, päästään oikein kiinnostavien kysymysten äärelle. Kotieläimiä ruokitaan ihan mahdottoman monessa kodissa. Ja sitä ei tehdä luonnon vuoksi, vaan ihan ihmisen oman mielihyvän vuoksi. En luopuisi koirastamme luonnon vuoksi, täytyy myöntää. Entä rikkaruohomyrkyt? Ravikilpailut? Avohakkuut? Jotenkin lintujen talviruokinta ei sijoitu omalla listalla mitenkään isojen pahisten joukkoon 😉.
Vähän olen kyllästynyt joidenkin asiantuntijoiden tapaan syyllistää yksilöitä aivan kaikesta. Yksilöt eivät pysty kääntämään maailman suuntaa, siihen tarvitaan paljon isompia toimia.
Noita kauriiden ja peurojen talviruokintoja olen kieltämättä miettinyt monesti. Nehän eivät ymmärtääkseni juuri ilman ruokintaa selviäisi talvista. Mutta metsästyksen vuoksi niitä ruokitaan. Että päästään sitten ylisuuren kannan vuoksi niitä sitten metsästämään.
Minä siis jatkan lintujen ruokkimista 🤭. Onnittelut rohkean aiheen nostamisesta esiin. Olen tätä itsekseni jo kauan pohdiskellut, vaan en ole saanut aiheesta kirjoitettua.
Ihanaa syysviikon jatkoa! 💖
Tämä aihe on puhuttanut tänä vuonna ehkä normaalia enemmän juuri noiden uutisten vuoksi. Olen vähän huvittuneena seurannut laidasta laitaan menevää keskustelua ja ehkä jopa kiihkoilua ja tahallista provosointia. Eikä siinä mitään, hyviä pointteja löytyy puolesta ja vastaan, kun jättää ylilyönnit omaan arvoonsa. Moni ei tulisi edes ajatelleeksi asiaa, jos siitä ei keskusteltaisi.
VastaaPoistaSailan ja Susannan kommenteista löytyi paljon asiaa, joista olen samaa mieltä. Koen, että lintujen ruokinta on aika pieni paha monen muun asian rinnalla. Jos ruokinnan aloittaa vasta sitten kun muuttolinnut ovat lähteneet ja huolehtii ruokintapisteen hygieniasta, ei siitä minusta ole liikaa haittaa luonnon tasapainolle. Monelle varsinkin yksinäiselle ihmiselle lintulaudan tapahtumien seuraaminen on sitä paitsi mieltä virkistävää ajankulua. Ja onhan se kenelle tahansa mukavaa puuhaa.
En laita itse linnuille tarjolle minkäänlaista evästä ennen talven tuloa. Lämpimällä ja lumettomalla kelillä jyrsijä- ja ruuan homehtumisvaara ovat liian suuria minusta. Naapurillamme taas on ollut ruokintapiste jo ainakin pari viikkoa ja kyllähän siellä kova kuhina jo käy. Vähän turhan aikaisin, sillä luonnosta löytyy tosiaan vielä marjoja ja hyönteissyöjillekin evästä. Eilen illalla ihmettelin ulkovalon ympärillä pörräävää itikkaparvea, vaikka täällä on ollut useamman päivän pakkasjaksoja ja alimmillaan jopa -8 asteen pakkanen. Matojakin löytyy vielä ihan pintamullasta.
Jätän perennat talventörröttäjiksi osittain sen takia, että linnut käyvät niissä syömässä. Tänä vuonna kuivasin myös ämpärillisen pihlajanmarjoja, joita on tarkoitus laittaa linnuille syötäväksi. Täydennykseksi hankimme varmaan talipötköjä. Auringonkukansiemeniä en laita tarjolle, sillä niitä taitaa olla joka toisella pihalla varsinkin sitten kun loputkin aloittavat ruokinnan. Ehkä meidän pihalla ei kovin suurta lajikirjoa näy, mutta onpahan edes pikkuisen naapuruston eväistä poikkeavaa sapuskaa tarjolla.
Mukavaa viikkoa!
Olen samaa mieltä, kuin Minna tuossa edellä: näistä kysymyksistä täytyisi yrittää seuloa se maltillinen viisaus ja järjen käyttö. Ylilyönnit ovat yleensä turhaa tunnekuohua. Hyvä, että otit asian käsiteltäväksi, sillä on hyvä arvioida omat toimintatavat, jotta voi välttää virheitä mahdollisuuksien mukaan. Minäkin aloitan lintujen ruokinnan vasta talvella, nyt on vielä paljon syötävää pihan marjoissa, hyönteisissä ja kasvien siemenissä. Puutarhassa kulkiessa näkee pikkulintuja työn touhussa ravinnon äärellä. Lintujen seuraaminen on mukavaa, mutta ruokinnassa pitää aina varoa, ettei ruoki rottia - niitä en todellakaan halua lisääntyväksi ongelmaksi.
VastaaPoistaHyvän aiheen otit käsiteltäväksi, on tärkeää aika ajoin ravistella omia vakiintuneita toimintatapoja ja tutkia, onko niissä jotain vialla tai voisiko kenties tehdä jonkun asian eri tavalla. Mielihyvä lintujen seuraamisesta on ihan hyvä itseisarvo ja eikä varmaan siitä kannata syyllistyä.
Mielenkiintoisia näkökantoja, joista jokainen tuntuu olevan oikeassa ja perusteltu omalta kannaltaan.
VastaaPoistaEn taida tänäkään talvena laittaa linnuille ruokaa. Se on ollut paitsi linnuille tarkoitettua iloa, myös kissalle, joka katsoo ikkunan takaa. Toissakesän lintutappio kissan muodossa suivaannutti minut jättämään ruokinnan tekemättä. Tuntuu hölmöltä esitellä kissalle paisteja.
Please read my post
VastaaPoistaMeillä Joensuussa ruokittiin lintuja ahkerasti. Se ei minusta maailmaa kaatanut, ja niin näen sen edelleen. On se vaan niin kiva nähdä, miten linnut ilahtuvat ruokinnasta. Samoin se ilahduttaa ruokkijaa.- Täällä nykyisessä rivitalossa ei ruokita lintuja, ei kukaan ruoki. - Mukavaa viikon jatkoa sinulle!
VastaaPoistaMielenkiintoinen aihe. Me emme ole mökillä koko ajan joten ruokaa emme ole niille antaneet juurikin siitä syystä. Kotona rivarinpihalla ei saa syöttää mutta kyllä ne syöttää ja hiiriä on tulossa ihan sisälle asti.
VastaaPoistaTätä(kin) aihetta koskeva keskustelu osoittaa, kuinka monitahoisten ja vaikeiden asioiden äärellä olemme. Tutkimustietoa ei ole riittävästi ja vaikka olisikin, suhtaudumme niihinkin usein tunteella. Olen Susannan kanssa samaa mieltä siitä, että yksilöitä syyllistetään liikaa. Joskus syyllistäminen saa ihmisen toimimaan jopa haluttuun suuntaan, mutta usein vaikutus on täysin päinvastainen. Meidät on opetettu ajattelemaan, että yhdenkin ihmisen panos on merkittävä, että pienistä puroista tulee iso virta. Valitettavan usein tuntuu siltä, että tuosta ohjeesta on tullut katteetonta sanahelinää.
VastaaPoistaMaailmassa painitaan parhaillaan isojen haasteiden kanssa. Lintujen talviruokinta taitaa olla vähäisimmästä päästä.
Saanko esittää postaustoiveen, olisi kiva jos tekisit sellainen kysymys-vastaus postauksen jossa vastaisit yleisimpiin tietoihin sinusta ja blogistasi, olisi kiva tutustua paremmin sekä sinuun että blogisi historiaan! ♥
VastaaPoistaRaikasta syksyä!
https://jasukuvaa.blogspot.com/
Jasmin, kiitos kivasta ehdotuksesta. Tämän tyyppisiä haastepostauksia on vuosien aikana ollut. Olen niihin joskus ottanut osaakin, vaan ajankohtaa en nyt äkkipäätä muista. Tutkin asiaa.
PoistaMukavaa syksyä sinullekin!
Ihanat kuvat! Huurteinen ruusu on niin hieno.
VastaaPoistaSamoja aatoksia ollut minullakin ja yritin kysyä mielipiteitä parissakin ryhmässä. Olisin luullut, että Suomen linnut ryhmässä olisin saanut asiantuntevia mielipiteitä mutta aika vesiperän siellä vedin. Minua on alkanut mietityttämään myös ne sataset mitä siemeniin menee varsinkin nyt kun Saimin ruokinta on tullut mukaan ruokalaskuuni. Hieman olen suunnitellut, että menisin tämän talven vain talopalloilla ja pötköillä varsinkin koska pötköjä ainakin saa kotimaisiakin. Jättäisin ne ulkomailta rahdatut auringonkukat laittamatta. En tiedä, varmaksi en ole vielä päättänyt.
VastaaPoistaMinulla on samanlaisia mietteitä eli pohdin, josko tällä kertaa tyytyisin talipötköihin ja -palloihin. Viime talvelta on jäljellä jonkin verran kuorittuja auringonkukansiemeniä eli niitä laittaisin, kunnes loppuvat. Lintujen talviruokintaan saa todellakin menemään pitkän pennin.
PoistaJoskus laskettiin, mitä Juuson ruokkiminen tuli maksamaan. Nyt summa on jo unohtunut, mutta kallista on kissanruokakin. Aluksi koitin tehdä osan ruoasta itse. Sittemmin siirryimme kaupan ruokaan. Se on vaan niin paljon helpompaa. Raksut ostin eläinkaupasta, märkäruuan marketista.