Syyskuussa murehdin, ehdinkö saada puutarhan talviteloille ennen lunta ja pakkasta. Ihan turhaa oli moinen etukäteisstressaaminen. Vaikka vettä on satanut harva se päivä ja välillä rankemminkin, erinomaisesti kaikki syyshommat on saatu hoidettua. Mittari huitelee jatkuvasti lähempänä +10℃ tai ylikin, joten liika kylmyys ei ainakaan ole ollut esteenä. Kun pihalle ei tässä vaiheessa vuotta ole mikään kiire mennä, ehtii myös enemmän lukea ja tehdä käsitöitä.
 |
| Lehtikuusi |
Kroppa tottuu kasvukauden aikana ulkoilmaan ja aktiiviseen liikkumiseen. Puutarhatöiden vähennyttyä korvaan liikkumisen mielelläni kävelylenkeillä. Ajankululenkit Ukkokullan kanssa ovat mukavia, koska siinä samalla voi keskustella ummet ja lammet kaikista asioista. Ruokaostoksilla unohtunut maustepussi tai postiin saapunut lähetys toimivat erinomaisina kannustimina tehdä asiointimatka kylän keskustaan kävellen. Matkaa kertyy edestakaisin kuljettuna kuutisen kilometriä. Toisinaan enemmänkin, kun vaihtelun vuoksi kierrän eri reittejä.
 |
| Lehtikuusi tämäkin |
Kävellessä on kiva katsella kylän talojen piharatkaisuja ja erilaisia kasveja. Hyviä vinkkejäkin tulee joskus bongattua, mutta toisten pihoja en kuvaa. Ympärillä riittää myös monenlaista luontoa, jonka ulkoasu tietenkin vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Nautin valtavasti isojen ja pienten yksityiskohtien huomaamisesta ja katselemisesta.
Kesän tuuheudesta ja heleistä väreistä riisuuntuva luonto tarjoaa nytkin paljon mielenkiintoista katseltavaa. Kävellen tehdyn postireissun yhteydessä tuli ihmeteltyä lehtikuusia, joista neulaset (vai onko lehtikuusella neulasia?) olivat pudonneet maahan latvusta lukuunottamatta.
Kotimatkan varrelle osuva, kahden järven välinen vesiväylä, solisee nykyisin entistä iloisemmin. Tässä purossa on ollut kauan sitten mylly ja kalankasvatusta, joiden jäljiltä purossa on betonisia rakenteita. Koulumatkallaan muksut heittävät puroon kaikenlaista roinaa ja ympäriltä kaatuu lahoja puita veteen. Nyt betonisia altaita poistettiin, puroa putsattiin ja perattiin ja uomaa ennallistettiin talkoilla. Asukkaiden toiveena on, että puron reunalle raivataan tilaa polulle, jota myöten pääsisi paremmin tarkkailemaan veden kulkua ja elämää sen äärellä. Tällä hetkellä suurin osa puron reunamista on sankkaa risukkoa, vesakkoa ja kaatuneita puita, jonka vuoksi kulkeminen on hyväjalkaisellekin hankalaa.
 |
| Nurmisiemen itää |
Kotipihassakin ihmeteltävää on, jos vaan vaivautuu tarkemmin katsomaan. Syyskuussa kaivoin viherherukan pois, sillä olin istuttanut sen kriittiseen paikkaan. Pienenä pensaasta ei ollut haittaa, mutta isommaksi kasvettuaan se vaikeutti varsinkin kottikärryjen kanssa kulkemista hedelmäpuiden katveessa. Tasoitin pensaan nostosta syntyneen kuopan, toin vähän uutta multaakin ja kylvin ruohonsiemeniä. Hyvin ovat alkaneet itämään.
 |
| Syyssahramit |
Syyssahramit eivät jaksaneet avautua. Viikon takainen -4.5℃ pakkanen taittoi melkein kaikkien sahramien selkärangan ja siellä ne nyt rötköttävät omenapuun alla. Jokunen näkyy edelleen pyrkivän ylöspäin.
 |
| Tammen vauva |
Punaherukan tyvelle on ilmestynyt tammivauva. Tämän ressukan tulevaisuus ei valoisalta näytä, sillä se on pakko nyhtää pois. Tuossa paikassa ei tammelle olisi tilaa ilman punaherukkaakaan. Yläpihalla, varaparkkipaikan vieressä on toinen tammivauva, jonka viereen laitoin rautatangon merkiksi, ettei pientä puuta ajeta nurin sen enempää ruohonleikkurilla kuin trimmerilläkään.
 |
| Lonicera x brownii 'Dropmore Scarlet' - Tulikuusama |
Suurin osa puista ja pensaista on jo luopunut lehdistään. Sitten on näitä, jotka pitävät omistaan kiinni viimeiseen saakka. Tulikuusaman lehdet saavat hymyn huulille. Tämä on kuin aidan toiselle puolelle uteliaana kurkkiva naama. Mitähän kaino kaveri näkee, kun noin herttaisesti punastelee?
 |
| Clematis ´Summer Snow´ (´Paul Farges´) - Lumikärhö |
Lumikärhö ei vaihda väriä lainkaan. Vuodentakaisia kuvia tutkiessani lumikärhö muuttui vihreästä ruskeaksi ja sitten paljaaksi. Näin tapahtui marraskuun puolivälin tienoilla, joten sama ilmiö taitaa olla piakkoin edessä nytkin.
 |
| Pajuangervoaidanne 23.5.2021 |
Istutin pajuangervoaidanteen tonttimme laidalle vuosia sitten. Tuolloin metsikön keskellä oli korttelipallokenttä, josta pallot lensivät välillä meidän puolelle. Aidanne torppasi yksittäisen pallon tehokkaasti. Aidanne sijoittuu kunnan puolelle, joten olin valmistautunut siihen, että kaivuri kaivaa puskat pois alueen kunnostuksen yhteydessä - tai vaatii meitä kaivamaan. Kunnan edustajan mielestä puskat eivät ketään häiritse, ne saivat jäädä.
 |
| Syksyllä 2016 leikattu pajuangervoaidanne 3.5.2017. Kunnan metsikkö on juuri kaadettu. |
Ajan nurmikon meidän aidan ja pajuangervojen välistä, toisinaan myös aidanteen toiselta puolelta, koska pajuangervo on vikkelä leviämään. Kitken myös välillä rikkaruohoja aidanteen toiselle puolelle kunnan istuttamien syreenien tyveltä. Syreenit kun ovat vieläkin niin pikkuisia, että pelkään rikkojen tukehduttavan ne kuoliaaksi. Kunta leikkaa osan nurmikaistaleesta noin kerran kuukaudessa kesäaikana.
Saattaa olla, että jotakuta häiritsee minun touhuni kunnan alueella. Lopetan sen heti, jos niin halutaan. Luulisi, että yhteisten alueiden siisteys on kaikille ilo. Tunnetusti kunnalla rahat on tiukalla, eikä ylimääräisiä resursseja riitä tärkeämpiinkään asioihin. Omia nurkkia siistiessäni ei ole iso vaiva pitää huolta kaistaleesta yhteistä maata.
Muutaman vuoden välein leikkaan pajuangervot matalaksi. Näin ne pysyvät kauniimman näköisinä, eivätkä muutu risupöheiköksi. Olen kirjannut edellisen leikkauksen tapahtuneen 2016, mutta kuva-arkistoja läpikäydessäni huomasin aidannetta leikatun osittain myös keväällä 2020.
Nyt oli joka tapauksessa sopiva aika laittaa puskat maan tasalle. Homma hoitui Ukkokullan kanssa yhteistyössä. Minä leikkasin pensaat, Ukkokulta haketti, jonka jälkeen minä kärräsin hakkeen leikattujen puskien tyvelle. Sinne ne maatuvat ja pensaat putkahtavat taas keväällä ilmoille entistä ehompina.
Muistattehan, että sunnuntaivastaisena yönä siirrytään jälleen talviaikaan. Kellojen viisareita on siis rukattava tunti taaksepäin eli saamme takaisin keväällä menettämämme tunnin. Hetken aikaa päivätkin tuntuvat valoisammilta.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
* * * *
Kello
Ihmiset elävät tiukasti tuntien rajoissa. Syövät ja nukkuvat kellonsa komennon mukaan. Tekevät työtä määrätunnit. Tuntien tahtiin ilonsa elävät.
Minullakin kello on seinälläni, mutta se riippuu mykistyneenä.
Vuosia sitten tahallani jätin sen vetämättä. Sen tapoihin näet tuiki tuskastuin.
Se valehteli: ajan tunnein se jakoi tasamittaisin aivan —kuin muka olisi aika aamusta uuteen aamuun joka kerralla yhtä pitkä, kuin ei muka oiskaan tämä tunti tuhannen kertaa tuota ikuisempi.
Niin valehteli kelloni mun.
Ei valehtele enää.
Saa riippua seinällä joutilaana.
Saavat ruostua rattaat.
Mitä tunneista minä!—
Kai jossakin … jollakin lienee tarkempi kello, jonka mukaan minulle elämäntunteja jaetaan.
- Uuno Kailas -
Nyt on ollut kivat säät kävellä. Vettä on satanut enemmän ja vähemmän, mutta onneksi ei ole liukasta. Täällä suli lumi jättäen lumikasoja, jotka lapioin pihakäytävältä ja portaita.
VastaaPoistaTuo Kailaan runo on kiinnostava ja toi mieleeni lapsuuden aikojen seinäkellon.
Liukkautta ei ole tarvinnut pelätä. Onneksi sateissakin on taukoja, jolloin ehtii ulkoilemaan.
PoistaKailaan runo taitaa kertoa nimenomaan seinäkellosta. Ajasta ja ajankulusta olisi löytynyt paljonkin aforismeja, mutta kellosta sen sijaan tosi vähän.
Leppoisia säitä on pidelly ja mukava on luonnossa kävellä. Hieno on tuo vesiväylä sammaleisine kivineen, tykkeen sammalesta! Miulle kaikki paju- alakuset sanat suap niskavillat pystyyn nousemaan, ja pelekeen niitten kulukemaan lähtevän. Tuo pajuangervo taitaa kestee siinä mihin on istutettu? On miulla yks paju, riippapunapaju viimekeväänä hankittuna ihellänikin. Kelloja siirrellään, viikolla siitä kuulin aamu tv.ssä jotta ainakin muutama vuos vielä männöö, ennenkuin suavat piätöksen tuolla Brysselissä aikaseks siirtelystä. Hieno runo kellosta!
VastaaPoistaNoita puron sammaloituneita kiviä jaksan minäkin ihailla kerta toisensa jälkeen. Hetken puron kunnostustalkoista lukiessani pelkäsin, että innostuvat siivoamaan kivetkin pois. Eivät sentään niin tehneet ja miksi olisivatkaan.
PoistaPajuangervon suhteen on niskavillojen syytä noustakin. Erehdyin istuttamaan sitä pariin paikkaan omalle pihalle. Sitä kadun, sillä ikinä niistä ja niiden valtaushalusta ei eroon pääse. Tai ainakaan kevyin toimin. Tuolla aidan takana pääsen kiertämään pajuangervot ruohonleikkurilla, jolloin saan ne pysymään kutakuinkin kurissa.
Minäkin luin Brysselin kuulumisia ajansiirrosta. Hyvin pärjäisi ilman moista toimenpidettä, mutta vielä saadaan odottaa.
Puutarhassa puuhailu on mitä mainiointa hyötyliikuntaa. Kävelylenkkejä luonnossa minäkin rakastan ja ja aion pian lähteä lenkille miniäni koiran kanssa, joka on meillä hoidossa viikonlopun ajan.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua! Pian onkin jo marraskuu!
Koira onkin mainio lenkkikaveri. Sen kanssa matka ja aika taittuvat mukavasti.
PoistaHuh, miten aika vierähtää. Hetki sitten oli kesä ja kohta siirrytään marraskuuhun.
Mukavia lenkkihetkiä koiran kanssa!
Kävelylenkit ovat minullakin tulleet puutarhatunteja korvaamaan. Hyvä, että saa ulkoliikuntaa verenkieroa parantamaan. Tuo kuvasi virtaavasta vesiväylästä sammaleisine kivineen on tosi kaunis, varmasti sitä on kiva pysähtyä katselemaan matkan varrella.
VastaaPoistaEn todellakaan usko, että kenelläkään on mitään sitä vastaan, että hoidat kunnan kaistaletta piha-alueesi vieressä - sehän on vain ja ainoastaan hyvä asia. Kuten mainitsit, kuntien rahavarat ovat yhä tiukemmilla viheralueiden huolehtimisessa.
Hyvää viikonloppua!
Kävely on mukava tapa korvata vähenevä pihaliikunta. Välillä tulee joku tuttukin vastaan, kun kotipihassa tulee enimmäkseen mutistua yksinään.
PoistaJos vain askeleeni puron suunnalle menevät, käyn ehdottomasti katsastamassa sen tilanteen. Sammaleiset kivet ja veden solina jaksaa kiehtoa. Tuolla purolla näen silloin tällöin myös koskikaran.
Toivon, ettei kukaan kuvittele minun haluavan vallata kunnan maata omaan käyttööni. Olen kaikki nämä vuodet täällä asuessamme huolehtinut hiukan myös rajojemme ulkopuolella olevista alueista. Samalla ajatuksella poimin välillä puistoon pudotettuja roskia, meillehän tuuli ne saattaisi puhaltaa.
Kävely on hyvää liikuntaa kun puutarhatöitä ei ole. Kovin lämmintä on ollut ja sateista. Mekin huolehdimme tontin rajojen siisteydestä, mies leikkaa ruohonleikkurilla tien pientareet jotka muutoin leikattaisiin vain kerran kesässä. Kitken pois lupiineja ja tarkkailen muutenkin. Tänään käveltiin lapsenlapsen kanssa läheiselle pienelle koskelle. Kerättiin kaatuneet ja rikkoutuneet auraskepit pois ja yksi tyhjä tölkki. Jopa täällä maalla sotketaan luontoa.
VastaaPoistaKyllä ja kävellessä on kiva tarkkailla luontoa ja ympäristöä.
PoistaFiksua kitkeä lupiineja pois. Muutenhan ne leviäisivät pahimmassa tapauksessa teillekin. Meidän kylällä monet ihmiset ottavat muovikassin- tai pussin mukaan koiralenkeille keräten samalla roskia. Toisinaan ihan ällistyttää, miten paljon roskaa syrjäisempiinkin paikkoihin jätetään.
Minäkin hermoilin tänä syksynä noista syystöistä ehkä enemmän kuin edellisinä syksyinä. Syynä oli varmasti pitkään venyneet metsätyöt. Nopeasti kuitenkin hommat hoituivat ja enää muutama pikku juttu tekemättä. No yksi isompikin mutta en tiedä jääkö se kuitenkin kevääseen. Odottelisin vähän maan jäätymistä niin ei jäisi koneesta niin pahoja jälkiä nurmikolle.
VastaaPoistaIhana tuo runo🕰️
Aika usein käy niin, että jälkikäteen huomaa hermoilleensa ihan turhan päiten. Kun hommiin tarttuu, ne etenevät rivakkaan tahtiin.
PoistaSaapa nähdä, milloin maa jäätyy. 10 päivän ennusteessa ei vielä pakkasia näy.
Pimeällä käveleminen on asia, johon tarvitsen totuttelua joka vuosi. Eikä se koskaan lähde mitenkään itsestään rullaamaan. Istumatyöläisen kroppa kaipaa kuitenkin liikettä ja yritänkin tässä kehitellä erilaisia tapoja houkutella itseni liikkeelle vielä työpäivän jälkeenkin 👍.
VastaaPoistaArki-iltana liikkeelle lähteminen vaatii näköjään enemmän motivaatiota, kuin vaikkapa sunnuntaiaamun reippailu. Vaikka kuinka tietää saavansa palkinnoksi hyvän mielen ja terveemmän kropan. Minulla houkuttimena toimii parhaiten esimerkiksi kirjojen palauttaminen kirjastoon, postiin saapunut paketti tai se unohtunut hiivapaketti.
PoistaNyt onkin ollut viime päivinä hyvät kävelyilmat. Kävelyllä on kiva tuuletella ajatuksiaan ja katsella maisemia.
VastaaPoistaKyllä, säät ovat suosineet ulkoilijaa. Tänäänkin tuli tehtyä lähes kahden tunnin lenkki.
PoistaMukavaa viikonlopun jatkoa! Minä vielä istuttelin sipulikasveja eilen. Verkotukset kauriiden kiusaksi edelleen laittamatta. Lämmin sää kyllä auttaa verkkohommissa, joita tekee mieli aina lykätä eteenpäin. Pihalta yleensä löytyy jotain mielekkäämpää puuhaaa😉
VastaaPoistaSään puolesta sipulien istuttaminen sujuu vielä hyvin. Verkkojen virittäminen on minustakin tympeää hommaa, mutta peurojen löydettyä puutarhamme en uskalla jättää sitä tekemättä. Toivottavasti saat omasi laitettua.
PoistaKävely on tärkeää minullekin. Kotini lähellä rakennetaan uusia asuinalueita, joiden muodostumista on hauska seurata.
VastaaPoistaRakennusprojektien seuraaminen onkin mielenkiintoista puuhaa. Sitten jos/kun lunta tulee, on välillä valittava reitit sen mukaan, missä pääsee kulkemaan.
PoistaKävely olisi tosiaan hyvää liikuntaa nyt, kun pihahommat uhkaavat loppua. Tähän asti sitä liikuntaa on saanut riittävästi omalla pihalla ja keväällä ja alkukesällä saan ulkoilmaa ja liikuntaa töissä suorastaan yliannostuksen. Nyt on jotenkin niin vaikeaa saada itseään liikkeelle, sohvan ja kutimien kutsu yleensä voittaa, kun ulkona sataa tai tuulee tai on kylmää tai jos ei muuta, niin liian sopivaa....
VastaaPoistaMeillä on vielä pupu- ja peuraverkot laittamatta ja valkosipulit istuttamatta, vähän on vielä kukkasipuleitakin odottamassa. Vielä ehtii kun ei ole kylmästä tietoakaan.
Kasvukauden aikaan minä en millään raaski lähteä omaa pihaa kauemmas, kun tekemistä ja sen myötä liikkumista löytyy läheltä.
PoistaSään puolesta sipulien istuttamisen ehtii hyvin hoitaa. Saapa nähdä, millainen talvi tulee, kun tässä vaiheessa on yhä näin lämmintä.
Kutimia on vaikea vastustaa iltojen pimetessä.
Mukavaa marraskuuta!
VastaaPoistaKiitos, samoin sinulle!
PoistaVoi voi Uunon kelloa, kun jäi lopulta täysin joutilaaksi :(
VastaaPoistaMinä olen vasta tänä syksynä tajunnut teidän blogeistanne nuo syyssahramit ja myrkkyliljat ja syysasterit (?). En ole koskaan ennen edes kuullut kahdesta ensimmäisestä.
Naapurin mies on viuhtonut pihalla turhankin pitkiä tunteja (puoliso välillä hätyyttelee sisälle). Niitä olen välillä ikkunasta ihaillen seurannut. Itse en ole pihalle ehtinyt/ viitsinyt...
Monen monta hienoa ja mielenkiintoista kasvia olen itsekin löytänyt muiden blogeja lukemalla. Se on yksi bloggaamisen parhaita puolia. Sama koskee myös neuleohjeita ja kaikkea käsitöihin liittyvää.
PoistaMistähän saisi naapurisi kaltaisen miehen, joka viuhtoo pihalla. Ihan tyytyväinen olen omaani, vaikka pihalla viuhtominen ei häntä innosta.
Vielä emme ole kävelylle kerkinyt viikonloppuna olivat lapsenlapset ja nyt ollaan vieläkin ihan puhki joten tämä päivä menee lepäillessä.
VastaaPoistaMinunkin pitää käydä katsomassa joko meidän istuttamat nurmikonsiemenet itää. Voihan olla että eivät kerkiä ollenkaan mutta kun siemeniä oli niin istutettiin pois.
Minulla on edelleen pihatöitä mökillä tekemättä mutta viikonloppuna tehdään jos on ilmoja. Tressiä en ota mutta tehdään vielä mitä kerkitään. Isojen tuijien leikkaus on siirrettävä kevääseen mutta haravointia, perennojen leikkausta ja kitkentää voisi vielä tehdä.
Minä en kovinkaan paljon elä kellon mukaan enää vain se mitä on pakko. Mutta kellon siirron myötä heräsimme hyvissä ajoin.
Jännä, miten lapsenlapset imevät mehut isovanhemmistaan. Heitä on kiva tavata ja hoitaa ja kiva palauttaa kotiinsa. Tosin itsellä ei ole lapsenlapsia, vaan kokemukseni ovat lähinnä veljen tyttärestä. Hän oli pienempänä usein meillä.
PoistaOlen jostain lukenut, että nurmikon voi hyvinkin kylvää syksyllä. Jollei se ehdi itää silloin, se itää sitten keväällä. Oma kylvökseni on tuosta kuvastakin kasvanut ja tuuheutunut.
Eipä noista syystöistä kannata stressiä ottaa. Tekee sen minkä ehtii ja loput jääköön kevääksi. Sinulla on kyllä lääniä mökillä paljon ja varmaan sellaisiakin töitä, jotka haluaisi saada tehdyiksi ennen talvea.
Niin nyt on tosi tuo kellojen talviaika ja pimeys niin vinhaan illalla tulee toisaaltaan kuin varkain. Meillä on pieni rivitalon piha ja ihmeesti siinä tänäkin syksynä puuhaa riitti. Vieläkään se ei ole täydessä tällingissä ja levossa ottamassa vastaan tulevaa talvea.
VastaaPoistaSinun syystyöt ovat kaikki valmiina ja odottavat päälleen satavaa lunta. 😊Tosin nuo sääennusteet ovat nyt tosin lämpimiä ja sadetta satelee tuskin lunta vielä tämän vuoden puolella.Tänne Tampereelle tuskin tulee pysyvää talvea tämän vuoden puolella, mutta jo heti pohjoispuolella kuten Orivedellä on monesti pysyvä lumi ja täällä on maa paljaana.
Tuo joki juoksee niin valppaasti ja pieniä kuohujakin siellä näkyy ja kaikesta näkyy, että vettä on tänä syksynä satanut tosi reippaasti.
Lumikärhö on tosiaan vihreänä ihan ns loppuun asti. Minulla täällä on vieraana naapurin Eilan lumikärhön muutama viehättävä kotoa aidan yli kiivennyt verso ja vieläkin ihan elinvoimaisena se raja-aidalla keikkuu. Mukava vieras ja kaunis katsella.😊
Kellonsiirron myötä illat alkoivat hämärtyä vauhdilla. Päivä tuntuu loppuvan ihan liian aikaisin.
PoistaHarvoin tänne meidän seudulle lumi tulee ennen joulua. Saapa nähdä, millaisen talven nyt saamme, tuleeko lunta ollenkaan. Vettä on satanut paljon. Uutisissakin mainittiin, että lokakuu on ollut tavallista sateisempi. Se näkyy pienemmissä ojissakin.
Sinulla on kiva naapuri, kun järjestää puutarhakauneutta teidänkin puolelle. Lumikärhö on niin voimakaskasvuinen, että siitä riittää iloa monelle.