Sipulien piilotus aloitettu

 
Tänä vuonna syksy yllätti minut. Koko kesä on minusta ollut kesän saapumisen odottamista. Nyt sitten joka tuutista tulee puhetta syksystä, joten kai sitä on siihen uskottava. Hyvä, että aurinko paistaa lämpimästi. Eikä kaiken aikaa sada, vaikka toki sitäkin on riittänyt.

Olen aloittanut kesäkukkaruukkujen tyhjentämisen. Lukinliljan sipulit olivat kasvattaneet ruukun täyteen juuria. Niiden pois saaminen isosta ja painavasta ruukusta olikin oma operaationsa. Kippasin ruukun nurinpäin pressun päälle maahan ja hitaasti reunoilta rouhimalla sain vihdoin sipulitkin vahingoittumattomina ulos.

Pois jouti myös keväällä Liiteristä ostamani Kniphofia uvaria eli Soihtulilja, joka oli kaikin puolin onneton ilmesty. Kukki yhdellä vaatimattomalla vanalla. Orvokit ovat viettäneet ihan hyvän kesän, mutta parista alasleikkaamisesta huolimatta niidenkin aika oli lähteä.

 
Vielä on ruukkuja tyhjentämättä, eikä kaikilla lämpimien säiden vuoksi ole kiirettäkään. Ruukut, purkit ja purnukat kerään alapihalle pressun päälle pestäviksi. Jätän ne sitten aurinkoon kuivumaan ennen kellariin kiikuttamista. 

Tomaatti Yellow Pearshaped - kuva elokuulta

 
Olen myös tyhjentänyt kasvihuonetta. Kurkkujen taival päättyi elokuun jälkipuoliskolla. Tomaatit ovat tuottaneet erinomaisen sadon ja kypsyneet kasvarissa viileistä öistä huolimatta. Vilmassa oli vielä jonkun verran raakileita, mutta tänä syksynä en kiikuta niitä sisälle kypsymään. Sen sijaan muutenkin tuotteliaissa paprikoissa oli vielä iso joukko raakileita. Ne leikkasin talteen sisälle. Leena Luodon mukaan kypsyvät noin viikossa, joten saapa nähdä.

Majalispenkkiin kipattua multaa.

Vihannekset kasvavat kasvihuoneessa isoissa astioissa. Poistaessani syksyisin kasveja kasvarista, kippaan astian kottikärryihin. Ennen astian siirtämistä olen jo leikannut itse kasvin pois. Kottikärryissä putsaan mullasta kasvin juuret. Jäljelle jääneen, usein ihan käyttökelpoisen mullan vien istutusalueille. Näin sain lisää multaa mm. Majalispenkkiin sekoitettavaksi olemassa olevaan multaan.

 

Ajattelin istuttaa tulppaanin sipuleita Majalispenkkiin. Liiteristä tarttui mukaan kuvissa esiintyvät 'Double Beauty of Apeldoorn', 'Creme Upstar' ja alemman kuvan 'Flaming Flag' sekä 'Finola'.

Tulppaanien istutusta en ole vielä aloittanut. Niillä ei ole kiire, eikä Eurobulbista tilaamani sipulit ole vielä edes saapuneet. 

Kuvat kollaasiin lainattu Viherpeukaloilta.

Viherpeukaloilta tilaamani tulppaani 'Darwin Apricot Impression' ja 'Darwin Blushing Apeldoorn' saapuivat loppuviikosta. 

Kuvat kollaasiin lainattu Eurobulbilta.

Eurobulbilta odotan seuraavia tulppuja: 'Banja Luka', 'Orange Emperor' ja 'Princess Irene'. Kuten kuvista on helppo todeta, oranssi väri on kolahtanut mieleeni erityisen voimakkaasti. Tähän ilmiöön on osittain vaikuttanut Liisan kasvit -blogin kirjoittajan voimavärinä toimiva oranssi. Kumma juttu sinänsä, sillä oranssi ei ole aiheuttanut minussa minkäänlaista värinää sitten teinivuosien. Jos silloinkaan. Aika mukavaa todeta olevansa valmis vastaanottamaan uusia asioita. Oranssin värin valtauksesta ei liene pitkä matka ruskeisiin vaatteisiin, joita kauppojen rekit ovat nyt täynnänsä.

Kuvat kollaasiin lainattu Eurobulbilta.

Niinikään Eurobulbilta odotan saapuviksi tulipa humilis 'Persian Pearlia', tulipa turkestanicaa ja oranssisävyistä tulipa whittalliitä. 'Persian Pearl'ia olen istuttanut miltei joka vuosi, enkä kyllästy siihen lainkaan. Kääpiötulppaani tulipa turkestanica olen laittanut joskus. Kasvitieteellinen tulipa whittallii (tulipa orphanidea) on uusi tuttavuus.

Rustasta tarttui hyppysiin kaksi syysmyrkkylilja 'Colchicum Giantia'. Syysmyrkkyliljaa ei joka kaupassa ole, joten sitä nähdessä kannattaa olla vikkelä. Seuraavalla Rusta-käynnillä Giantin kohta olikin typötyhjä.

Keltaiseen krookus 'Fuscotinctus' on osoittautunut meidän puutarhassa kestäväksi ja pitkään kukkivaksi. Usein se myös aloittaa kukinnan ensimmäisten joukossa. 'Fuscotinctusta' minulla kasvaa alapihan kriikuna kakkosen tyvellä. Ensi vuonna kriikunan on määrä lähteä, joten varauduin siellä elelevän krookuksen kärsimyksiin istuttamalla samaa lajia muualle. Toki tarkoitus on joko poistaa krookukset paikalta kokonaan tai tilapäisesti ennen kriikunapuun käsittelyä.

Lumikelloja ei voi eikä pidäkään vastustaa. Näitä istutin kaksi pussia kumpaakin Pikkupuutarhan Austin-ruusujen läheisyyteen. En ole ehtinyt kauppojen sipulihyllyjä käymään läpi, joten tilasin Eurobulbilta myös galanthus 'Flore Plenoa'. Se on menestynyt meillä hyvin, joten miksi en sitä lisäisi.

Muutama vuosi sitten keksin istuttaa hyasintteja Vasenrinteeseen, jossa ne ovat viihtyneet hyvin. Syynä on varmaan paikan aurinkoisuus ja vettä läpäisevyys, josta hyasintit tykkäävät. 

Pikkupuutarhan alasleikattujen norjanangervojen alue on tällä hetkellä enemmän tai vähemmän rujoa katseltavaa. Paikassa piilee myös uusi mahdollisuus eli lähes tyhjää tilaa sipulien piilottamista varten. Aivan lähelle pensaiden juurakoita en nähnyt järkeväksi kuoppia kaivaa, koska aikanaan pensaat taas kasvavat. Eikä juuristoalueella kaivaminen olisi onnistunutkaan. Sen sijaan reuna-alueilla oli hyviä paikkoja.

Syystä tai toisesta en ole saanut narsisseja meillä pitkään menestymään. Liiteristä tarttui mukaan pussillinen recurvusta ja samoin kävi Rusta-reissulla. Vaihtoehtoja oli toki muitakin, mutta piheys iski. Ajattelin kyllä hankkia lisää narsisseja, kun paikkoja niille olisi nyt tarjolla.

Kuvat kollaasiin lainattu Viherpeukaloilta.

Kesällä ihastelin Viherpeukaloilta hankkimaani lilja 'Red Velvet'iä (alhaalla oikealla). Niin sitten innostuin tilaamaan niitä lisää. Samaan tilaukseen sujahti valkoinen tiikerilija 'Sweet Surrender' ja puulilja 'Miss Feya' (kuvassa ylhäällä). Puuliljoista minulla ei olekaan aikaisempaa kokemusta.

Liljoille piti saada lisää tilaa. Uudet liljat olisivat mahtuneet edellisten seuraan, mutta olin jo vuosi sitten aloittanut Olopihan allaspenkin siperiankurjenmiekan vähentämisen. Nyt jatkoin sen pois kaivamista. Taustalla näkyvät vuorimännytkin saavat jollain aikavälillä kyytiä. Nyt niiden edessä on suuri kivi, jota ei minun hartiavoimillani mihinkään siirretä. 

Vasemmalla näkyvä nuokkuluppiokin saattaa vielä muuttaa pois, kunhan saan kerättyä tarpeeksi puhtia sen ylös kaivamiseen. Ja keksin, mihin tällaisen nurkanvaltaajan siirtäisi. Alapihalla kasvaa toinen nuokkuluppio, joka on vallannut odotettua enemmän tilaa ympäriltään. Mihinkään pikkurakoon tätä kasvia ei kannata laittaa.
 

Auringonvalo villiviinin lehvistössä

Moni on varmaan huomannut, ettei blogilista päivity ollenkaan. Omalla blogilistallani tuoreimmat julkaisut ovat 9.9. Päästäkseni lukemaan blogijuttuja, olen mennyt suoraan haluaamani blogiin. Harmi vain, ettei sitä millään muista ja ehdi kertaheitolla kaikkien blogituttujen sivuja käymään läpi siinä toivossa, että uusia postauksia olisi. Toivottavasti ongelma korjautuu pian.

Mukavia syyspäiviä kaikille! 

Satokausi parhaimmillaan

Auringonkukka 'Astra Gold'

 

Ihmeen paljon syötävää saa pienestäkin puutarhasta ja vähällä vaivalla. Kesän käännyttyä viimeisen kolmanneksen loppupäiville tulee ajatelleeksi, että tässäkö se taas oli. Vaan se ei pidä paikkaansa. Satokausi jatkuu syksyllä. Pian on hedelmäpuiden vuoro.

Kasvimaa on poikkeuksellisesti jo nyt aika tyhjä. Sato olisi voinut olla parempikin, mutta laiskuudesta sakotetaan. Laiminlöin alkukesällä lavakaulusten kastelua. Istutusten ja kylvöjen aikaan kasvit tarvitsevat paljon vettä jaksaakseen ryhtyä kasvamaan. Vaikka kesän aikana muuten on saatu sateita kiitettävästi, touko-kesäkuussa vettä ei kovin paljon taivaalta tullut.

Lavakauluksissa kasvoi tänä kesänä valtavasti vesiheinää. Se toimii hyvänä katteena, mutta liikoja olisi kannattanut kitkeä. Porkkanaa oli vaikea löytää vesiheinän lomasta. Niinpä nostin kaikki porkkanat jo elokuun alussa. Sipulit ja valkosipulit nostin viime viikolla. Sato oli tavallista pienempi, mutta omilla valkosipuleilla pärjätään pitkälle talveen. Keltasipulia syötiin jo ennen sadon korjaamista.

Mangoldia pitää muistaa kylvää jatkossa vähemmän. Samoin yrttejä on turha rivitolkulla kylvää. Kirveliä kuivasin, loput ehtivät kukkimaan. Salaattia, tilliä ja persiljaa en kylvänyt vaan laitoin kaupan paljasjuuriset lavakaulukseen. Niistä sain hyvin satoa suoraan ruokapöytään ja persiljaa pakkaseenkin.

Perunoita olen monena kesänä laittanut muutaman mollukan ämpäriin. Nyt istutin niitä kokonaisen lavakauluksellisen, mikä oli hyvä teko. Nostin perunoita aina tarpeen mukaan. Viime viikolla sitten kaikki loput. Joku sanoikin jossain, että miksi ihmeessä kasvattaa koko kesä satoa säilöttäväksi? Parempi noutaa omasta maasta suoraan syötäväksi ja hankkia sitten syksyllä ja talvella kaupasta. Eri asia tietenkin, jos viljelytilaa on runsaasti.

Perunoita nostaessani keskin tehdä pitkästä aikaa Tartiflettea. Se on herkullinen uuniruoka Ranskan alpeilta. Tarvitset perunoita, pekonikuutioita, sipulia, valkosipulia, valkoviiniä, kermaa ja Replochon-juustoa. Replochon-juusto on ranskalaista, lehmänmaidosta valmistettua puolipehmeää juustoa. Sitä en löytänyt lähiseudun kaupoista, joten korvasin Replochonin vuohenjuustolla. 

Oman maan  kurpitsaa on tänä kesänä syöty tavallista vähemmän. Kesäkurpitsaa on tullut varsin vähän. Muutama spaghetti-kurpitsa on kypsymässä ja yksi isoksi kasvava Tom Fox-kurpitsa. Jatkakoon kypsymistä.

Paprikat ovat olleet varsin satoisia. Roter Augsburgeria, California Wonderia ja Zazua olen poiminut useamman kerran ja pikkelöinyt niitä.

 
Yksi paprika California Wonder on kasvattanut itselleen kummallisen ulokkeen. Tutkin "siamilaista siskopaprikaa", joka irtosi kevyesti pyöräyttämällä. Ihan näytti osalta muuta paprikaa ilman siemeniä.

Takana punajuuret, edessä paprikat pikkelssiliemessä.

Punajuuria tuli mukava määrä siihen nähden, että olin kylvänyt niitä pari riviä yhteen lavakaulukseen. Porkkanan kaveriksi. Säilöin punajuuret mausteliemeen, jossa ne säilyvät pidemmälle syksyyn.

Tomaattia on tullut kasvihuoneesta tasaiseen tahtiin. Kasvatan kirsikkatomaatteja, koska olen todennut niiden kypsyvän parhaiten pienessä kennokasvarissani. Parhaan sadon ovat antaneet Gardener's Delight, Sungold ja Vilma. Myös Microdwarf Orange Dream on tuottoisa ja herkullisen makuinen.

Olemme olleet omavaraisia tomaatin suhteen juhannuksesta lähtien. Satoa on vielä vähäksi aikaa, mutta kypsymisen tahti on selvästi hiipumassa. Yöt ovat olleet melko viileitä, tiistaiaamuna mittari näytti +9. Maksimi-minimimittarin mukaan lämpö on ollut elokuussa alimmillaan ulkona +6.7 ja kasvarissa +7.4.

Kurkkuja alkoi kypsymään jo kesäkuussa niin runsaasti, että niitä riitti muille jaettaviksi. Elokuussa on kypsynyt vain harva kurkku, vaikka kukkia on vielä jonkin verran. Huomasin yhteen kurkkulaatikkoon pesiytyneet muurahaisia, mikä piinasi selvästi kurkkuja. Kurkku lähti kompostiin ja muurahaiset luontoon.

Omena Valkeakuulas

Runsaasta omenasadosta on jo uutisoitukin. Omenia on puissa paljon, joskin enemmän pienikokoisia. Omppuja olisi kannattanut harventaa jo paljon aiemmin. Nyt puut tekevät sitä ihan itse. Valkeakuulas pudottaa omppuja maahan aika reippaasti. Pyrin keräämään pudokkaat joka päivä. Osa pudokkaista menee suoraan kompostoriin, sillä valkeakuulas ohutkuorisena pilaantuu helposti pienestäkin kolahduksesta. Jonkin verran on myös muumiotautia, mutta kenties muita kesiä vähemmän.

Omena Huvitus

Toistaiseksi en ole vielä omppuja liiemmin säilönyt. Yhden kannellisen omenapiirakan tein viikonlopuksi. Valkeakuulas ja Huvitus ovat mainioita piirakkaomenoita pehmeälihaisuuden vuoksi. Paistuessa omenat muuttuvat hillomaisiksi.

Omenoista tykkäävälle runsas sato on juhlaa. Mikä ilo onkaan käydä aamulla hakemassa rouskutettavaa omien puiden alta. Tähän vuodenaikaan ei tarvitse eikä kannata tuoda kaupasta hedelmiä. Syödään omia.

Tarkoitus on pilkkoa omenoita pakkaseen. Ehkä teen niistä myös hilloa tai hilloketta. Todennäköisesti annan omppuja myös muille, sillä neljän puun verran satoa ei meillä säilöttynäkään syödä. 

Aronia

Aronioitakin on nyt oksat notkuen. Mustarastaat ovat lopettaneet mullan ja karikkeen kuopimisen. Nyt ne napsivat aronioita ja ampuvat sinililoja kakkakasoja ympäriinsä. 

Aronia on ravinteikas marja, joskin sen maku ei kaikkia miellytä. Ajattelin yhdistää aronian ja omenan hillokkeeksi. Ehkä mehuksikin. Lähipäivinä aion laittaa aronialiköörin alulle. Pitää vain ehtiä hakemaan Alkosta kirkasta yhdeksi liköörin ainesosaksi. 

Ohjeita on useita, joista yksinkertaisin on

1 kg aronioita
1 kg sokeria
1 l kirkasta alkoholia (vodkaa tai koskenkorvaa)

Laita ainekset suureen lasipurkkiin ja anna purkin olla vuorokauden huoneenlämmössä.
Siirrä purkki kylmään 3 kuukaudeksi. Aluksi juomaa on hyvä sekoittaa, jotta sokeri sulaa ja sekoittuu tasaisesti. Lopuksi siivilöi marjat pois ja pullota likööri.

Kultapallo hakee tukea koristeompusta.

Listoista tykkäävänä ihmisenä minulla on myös kasvattamistani hyötykasveista tietoa useammalta vuodelta. Koen hyödylliseksi laittaa ylös kylvämiseen ja istuttamiseen liittyviä tietoja. Samoin näin loppukesästä kirjoitan huomioita kustakin kasvista, kasvukäyttäytymisestä, satoisuudesta sekä ilman muuta kommentteja, kuinka suhtautua niihin tulevina vuosina. Turha kasvattaa jotain, joka ei menesty tai jota ei tule käytettyä.

Toisessa penkissä kultapallo kaulailee koristeomppu Musta Rudolfia.

 

Huteja tulee joka kesä. Se on selvä. Sääolosuhteilla on suuri merkitys kaikessa kasvattamisessa. Samoin omilla kesäaikatauluilla. Jos puutarhuri lentää liihottaa pitkin maita ja mantuja, kasvatettavat jää liikaa oman onnensa nojaan. Hyötykasvitkin tarvitsevat hoivaa ja rakkautta pitkin kesää. 

Sorbus aucuparia - Pihlaja 

 
Jatkakaamme elokuuta kesäisin mielin.

Kesäkuu alkoi

Syringa vulgaris - Pihasyreeni

 

Mihin se toukokuu oikein hurahti? Viikonlopun aikana siirryttiin sujuvasti keväästä kesään eli nyt eletään kesäkuuta. Sääkin lämpeni mukavasti öitä myöten. Tiistaiaamuna kasvihuoneen mittari näytti yöllä olleen alimmillaan +10.5, mikä ilahduttaa. Edellisen viikon aikana yölämpötila painui joka yö +5 asteeseen. Kasvariasukkailla on ollut tuplaharsoteltat. Muutaman viime yön aikana ne lämmittivät vain ulkoseinustoilla. Tänään otin harsot kokonaan pois, jotta pitkiksi venyneet tomaatit ja kurkut voisivat ojentaa selkänsä suoriksi. Harsoteltassa ne joutuivat vähän liikaa kumartelemaan.

Phlox subulata 'Candy Stripes'

Pihalla on riittänyt tekemistä. Meillä kasvaa pihasyreenejä neljässä paikassa. Kolmessa niistä oli yksi tai useampi runko kuollut pystyyn. Se ei ole tavatonta, mutta ehkä viime talvi koitteli myös syreenejä enemmän. Kaadoimme Ukkokullan kanssa pois kaikkiaan kuusi runkoa. Nyt ne pitäisi vielä pätkiä ja oksat hakettaa. 

Spiraea chamaedryfolia -  Idänvirpiangervo

Olen laittanut jonkin verran kesäkukkia. Ostettuja ja itse kasvatettuja. Kesäkukkiin saa uppoamaan vinon pinon seteleitä, vaikka niitä ei mielimäärin hankkisikaan. Runsas viikko sitten ajelin Karkkilaan, Sundströmin Puutarhaan, koska halusin tänäkin kesänä mesiherttalehteä. Sitä ei kovin moni puutarha tunnu kasvattavan.

Muuten kesäkukkien kanssa kävi, kuten joka vuosi. Paperille laitetut suunnitelmat haihtuvat puutarhamyymälän ovesta ulos kaikkia ihanuuksia katsellessa. Rusta on selvästi parantanut kesäkukkiensa laatua ja niistä pidetään parempaa huolta. Ainakin minun käymissäni myymälöissä. Naapurikylän Tokmannin paahteisella parkkipaikalla oli rullakko poikineen täynnä amppeleita ja jos jonkinlaisia kesäkukkia. Mahtaako niitä kukaan ehtiä tarpeeksi kastella ja hoitaa?

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Omassa pihassa kaikki kukkii ja rehottaa. Kulkiessa ja katsellessa herää kysymys, jääkö mitään kukkivaa heinä-elokuulle? Varmasti jää, vaikka ankarasta kuivuudesta huolimatta kaikilla kasveilla näyttää olevan hurja hoppu näyttää parastaan juuri nyt. Joo, eipä ole pilvet liikoja sadelasteja antaneet. 27.5. vettä tuli jonkun aikaa oikein kunnolla. Sen ansiosta kolme 220 litran sadevesitynnyriä täyttyivät piripintaan. Yksi niistä on jo tullut ammennettua lähes kokonaan.

Spiraea betulifolia - Koivuangervo

Uusia istutuksia en ole kovin paljon laittanut. Toukokuun alkupuolella istutin Pikkupuutarhaan kaksi syyshortensia Vanille Fraisea. Syyshortensiat ovat minusta kauniita ja helppoja. Hoidettavaa on muutenkin riittävästi, joten parempi panostaa sellaisiin, jotka pärjäävät vähemmällä. Ruusupensaisiin olen jossain määrin tympääntynyt. Ainakin juurivesoja tekeviin. Suviruusu yrittää levittäytyä joka suuntaan. Saman tekee Pikkupuutarhassa asuva Tove Jansson. Ei siis enää ruusupensaita. 

Iloitsen kovasti kolmen Austin-ruusuni selviämisestä. 'Lady of Shalott', 'Emily Brontë' ja 'Carolyn Knight' (joka se ei ole) ovat kaikki mukavasti kasvussa.

Kurkku Beit Alpha

Kohta voin hakea kasvarista ensimmäiset kurkut ruokapöytään. Beit Alphassa on jo monta kurkkua tulossa, samoin Sherpassa. Cordoba tyytyy toistaiseksi kukkimaan. Tomaatteja on kypsymässä Vilmassa, Gardener's Delightissa ja Orange Dreamissa. Ainakin. En ole kovin tarkkaan ehtinyt kasvarin asukkaiden kanssa seurustella.

Raparperista olen tehnyt jo yhden piirakan ja antanut niput Pojalle ja naapurille. Jospa viikonvaihteessa ehtisin kerätä lisää rapskuja jotakin kahvipöydän leivonnaista varten. Kasvimaalla perunat, sipulit, punajuuret, porkkanat, herneet, mangoldi, retiisit, salaatti ja yrtit ovat hyvällä alulla. Tänään laitoin esikasvatetut kurpitsat omaan lavakaulukseensa. Ja kukkiakin kasvimaalla tietysti kasvaa. 

Tulipa Apeldoors Elite

Vähäiset tulppaanini vetelevät viimeisiään. Oranssi Apeldoors Elite on ollut mukava tuttavuus. Se teki itsestään kukintansa lopuksi ripsureunaisen. Nyt sitten jännätään, pudottaaka tulppu terälehtensä ennen idänunikoiden nuppujen avautumista. Tiukalle menee.

Papaver orientale - Idänunikko

Ensimmäiset idänunikot ovat jo valmiina. Näyttääkö tämä peräti kieltään tulpuille ilmoittaen niille, että "Väistykää, nyt on meidän vuoromme!"

Kevät ja alkukesä on aina kiireistä aikaa puutarhassa. Tänä vuonna kiireeseen tuo oman lisänsä isän hautajaiset ja perunkirjoitus. Välillä tuntuu, että pää räjähtää kaikkien muistettavien ja hoidettavien asioiden keskellä. Hautajaiset on ensi viikolla. Uurnanlaskupäiväkin on jo sovittu. 

Sain kuulla, että yksi isän hoivakodin hoitajista vakinaistettiin. Hän oli tehnyt töitä pitkään aina vain määräaikaisena. Minun palautteeni vaikutti myönteisesti tämän hoitajan vakinaistamiseen. 

Olen koko isäni hoivakotiajan antanut palautetta suoraan hoitajille ja heidän esimiehilleen. Muutaman kerran olen laittanut palautetta myös hyvinvointialueen palautelomakkeella. Koen tärkeäksi, että kaikkien negatiivisten uutisten keskellä on kerrottava myös positiivisista asioista. Jokainen tietää, miten hyvältä ja kannustavalta kehut ja kiitokset tuntuvat omassa työssä. Miksi siis emme laittaisi hyvää eteenpäin.

Geum rivale 'Mai Tai' - Tarhakellukka

Tällaista tällä kertaa. Nautitaan kesästä täysin rinnoin.

Kellariväki muutti

Saxifraga x arendsii - Patjarikko 

 

Viikkoon on mahtunut uskomaton määrä tekemistä. Viime lauantaina istuin pari tuntia hoivakodissa yöllä kuolleen isäni vuoteen ääressä jättämässä hänelle jäähyväisiä. Kunnes hänet kuljetettiin pois.

Isän huoneen luovuttamisessa ei meitä millään tavoin kiirehditty. Tiedän kuitenkin tulijoita olevan, joten omalta osaltani päätin nopeuttaa jonkun onnellisen hoivapaikan saantia tyhjentämällä isän huoneen.

Kaksi päivää kävin läpi isän tavaroita. Aika paljon vaatteita meni kaatopaikalle. Hyväkuntoisia vaatteita, pesuaineita yms. lahjoitin hoivakodille käytettäväksi niille, joilla ei ole omaisia. Uskokaa pois, sellaisia on aika paljon. Palautin isän pyörätuolin apuvälinekeskukseen ja järjestin huonekalujen kuljetuksen kierrätykseen. Kävin myös hautaustoimistossa sopimassa hautausjärjestelyistä. Monen monta tuntia olen istunut puhelimen ja netin äärellä hautajaisjärjestelyjen ja kuolinpesän tiimoilta. Kokopäivähommaa, etenkin kun kokemusta on käytännössä vain äidin hautajaisten järjestelyistä.

Tuomenterälehtilunta punakolmilehdellä

Vastapainoksi olen touhunnut puutarhassa. Kevät on edennyt pitkälle, lähestymme kesäkuuta. Sää on ollut mitä mainioin, vaikka vesisadetta olisi voinut tulla enemmän. On sitä vettä sen verran hyvin satanut, että kaikki kolme 220 litran sadevesitynnyriämme on täynnä. Alapihan kasvimaan tynnyrin täytin kaivovedellä.

Etualalla kesällä 2024 istutettu koristeomena Malus pur. 'Aamurusko'

Sunnuntaina 17.5. tekemäni kylvöt voivat hyvin uusien harsohuppujen alla. Herneet ja kosmoskukat ovat jo ilmestyneet mullan pinnalle. Onneksi kurkkasin harsojen alle, sillä huomasin kylvöjen kaipaavan kastelemista. Vähäiset sateet eivät ole läpäisseet harsoja eli janoiset oli juotettava. Täytyykin jatkossa tarkkailla, ovatko nämä muotoon ommellut harsot tiiviimpää materiaalia. Aiemmin käyttämäni harsot päästivät sadeveden hyvin läpi.

Tiistaina osallistuin oman pihan kuntopiiriin eli kuskasin kellarissa kasvaneet tomaatit, kurkut ja paprikat alapihan kasvihuoneeseen. Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna kertoi taannoin omasta puutarhajumpastaan. Sitä mietin kulkiessani edestakaisin kellarista alapihalle. 

Portaita on yhdeksän. Kuljin portaat ylös alas 28 kertaa. Ylöspäin noustessa mukana oli aina 30 litran astia täynnä multaa, kussakin kaksi tomaattia, kurkkua tai paprikaa.

Astioiden siirtourakassa kului tunti, josta osa meni astioiden asetteluun kasvihuoneeseen. Enpä laskenut kaloreiden kulutusta. Netin mukaan porrasnousu kehittää erityisesti pakara- ja reisilihaksia sekä parantaa hapenottokykyä. Lisäksi elimistö kuluttaa energiaa myös suorituksen jälkeen palautumisen aikana.

Puuvajarinne ylhäältä alas

Kuljetin astiat kaksi kerrallaan kottikärryillä portaiden yläpäästä alapihalle. Vaikka alamäkeen kottikärryt olisivat viilettäneet kevyesti, oli lastina arvokasta tavaraa tukikeppeineen. Maltti mielessä ja jarrut jaloissa siirryttiin puuvajarinnettä eteenpäin, kunnes rinteen alapäässä sujahdin kärryineni verkkoportista vasemmalle (ennen edessä näkyvää koivua) kohti kasvihuonetta.

Puuvajarinne alhaalta ylös

Ylämäki sujui ripeästi tyhjien kottikärryjen kanssa. Kellarikasvattamoon jäivät vielä daaliat ja tsinniat. Ne siirsin talon seinustalle perjantaina. Laitoin isoille ruukuille hallaharsot, jotta kasvit eivät saisi suoraa auringonpaistetta. Uhatun viilenemisen vuoksi on mietittävä, kiikutanko daaliat autotalliin, jossa ne saisivat luonnonvaloa, mutta olisivat suojassa kylmyydeltä. Sammutin kellarin kasvilamput, enkä ajatellut niitä enää tänä keväänä sytyttää.

Kelloköynnökset istutin tiistaina isoihin piharuukkuihin. Niillekin laitoin harsot, jotta köynnökset saavat rauhassa tottua auringonvaloon ja tuuleen. Kelloköynnösten kärhit olivat sikinsokin kiinni toisissaan. En ryhtynyt niitä väkisin erottamaan toisistaan. Edellisvuosilta tiedän, että kasvien kotiutuessa piharuukkuihin, ne alkavat suunnata kasvua kohti yläilmoja. Eivät piittaa vähääkään solmuisesta alkutaipaleestaan.

Runsaan viiden neliön kennokasvarini on vielä tilavan näköinen. Kasvien hurahtaessa pituutta ja leveyttä käytävällä mahtuu nipinnapin kulkemaan. Pitkillä sivuilla on tuplaharsot, jotka lasken yöksi kasveille teltaksi. Samoin oven edessä on tuplaharso, sillä kennokasvari on aika hatara laitos. Myöhemmin otan sivuharsot kokonaan pois.

Tulevalle viikolle on luvassa huomattavasti viileämpää. Erityisesti yöt menevät varsin koleiksi. Kasvihuoneessa ei ole lämmitystä. Todennäköisesti vedän yläpihalta piuhan sähköllä toimivaa lämmitintä varten. Parina viime keväänä sitä ei ole tarvittu. Katsotaan, onko taas lämmittimen vuoro. 

Blumat-kastelujärjestelmää en vielä virittänyt paikallaan. Kuvan vasemmassa alakulmassa seisoo 150 litran vesisaavi, jonka täytän myöhemmin ja johon liitän Blumatin. 

Solanum lyc. 'Gardener's Delight'

Tomaatit kukkivat jo ahkerasti. Gardener's Delight'issä on raakileita. Samoin Orange Dreamissa ja Vilmassa. Kuvassa taustalla näkyy Yellow Pearshaped, joka jostain syystä menee aina huonovointisen näköiseksi. Silti se tekee melko hyvin hedelmää. 

Gardener's Delight'in, Vilman, Yellow Pearshapedin ja Orange Dreamin lisäksi minulla kasvaa Sungoldia ja Supersweetiä.

Paprikaa on 'Roter Augsburger'ia, 'Zazu'a ja punaista 'California Wonderia'.

Kurkku Sherpa

Kurkutkin kukkivat ja muutama pikkuinen vauvakurkku on jo kasvussa. Sherpa on osoittautunut joka vuosi hyväksi satokurkuksi. Sen seurana kasvarissa on Gordobaa ja Beit Alphaa.

Ostin vuosia sitten edesmenneestä Honkkarista (nykyisin Rusta) 70 %:n alennuksella pari pihakoristetta. Molemmat ovat jotain kalkkikiven tapaista valkoista materiaalia, joka on sateissa seisoessaan muuttunut läikikkääksi. Talveksi vien koristeet kasvihuoneeseen. 

Päätin tuunata lyhdyn suihkuttamalla sen tummanharmaalla maalilla, koska minusta se näytti valkoisena hohtavalta huutomerkiltä.

Kurgaanin naishahmo piiloutuu riippahernepuun alle.

 
 Ehkä teen saman maalisuihkutoimenpiteen Kurgaanissa seisovalle naispatsaalle.

Torstaina tonttimme vieressä olevaan puistoon ilmestyi heti aamusta kaivuri, pari pakettiautoa peräkärryineen ja lapiomiehiä. Kunnan aliurakoitsija istutti puistoon 10 koristepuuta. Kunta ei ole aiheesta informoinut asukkaita. Syksyllä kummastelimme alueelle ilmestyneitä multaympyröitä. Huhu kertoi niihin tulevan istutuksia, mikä nyt osoittautui todeksi.

Kipaisin kysymässä istuttajilta, mitä puita puistoon on tulossa. Ainakin kolme sirotuomipihlajaa ja kolme rusokirsikkaa. Neljä muuta puuta jäi nimeämättä. Nimilaputkin kaverit poistivat. Puut tulivat Harvialan taimistolta. Niille laitettiin kunnon tukipuut ja kastelupussit. Kysyin, tuleeko myös verkot puiden ympärille. Onhan puisto peurojen vakituinen kulkupaikka. Kaveri sanoi, että kyllä tulee. Ainakaan heti ei verkkoja laitettu. Laitoin kuntaan palautetta, että verkot ovat välttämättömyys, jotta puut saavat rauhassa juurtua ja kasvaa. Muuten istuttaminen olisi peuraongelman vuoksi silkkaa rahanhukkaa. 

Parhaiten selvinnyt kunnan istuttama Mongolianvaahera

Toiset ovat toivoneet pistoon istutuksia, toiset taas vastustavat. Itse olen tykännyt puiston avaruudesta, mutta toki tykkään myös kasveista. Ilahduin erityisesti siitä, että istuttivat kukkivia puita. Olen suhtautunut skeptisesti kunnan istutushommiin. Jotain laitetaan suurella tohinalle ja jätetään sitten hoitamatta. 

Kahdeksan vuoden takaisin alueremontin yhteydessä rajamme läheisyyteen istutettiin kolme mongolianvaahteraa ja toisaalle tuomipihlajoita ja syreenejä. Niitä ei suojattu mitenkään, ei kasteltu eikä kitketty rikkaruohoja tyveltä. Osa syreeneistä on jänisten ja peurojen kaluamia. Se, mikä niistä vielä heinikon keskeltä näkyy. 

Mongolianvaahteroista yksi on henkihieverissä. Kaksi muuta on vihdoin alkanut kasvamaan. Kitken niiden tyveltä heinää ja rikkaruohoja. Ajan myös nurmikon puiden alueelta, koska kunnan miehet eivät sitä koskaan tee. Ehkä he kuvittelevat alueen kuuluvan meidän tonttiin, vaikka rajakivet ovat selvästi nähtävissä.

Taustalla näkyy minun puutarhani.

Tässä kuvassa istutetut puut erottuvat huonosti, mutta niiden tuet ja vesipussit näkyvät kyllä. Nurmikko on leikattu vasta kertaalleen. Viime kesänä kunta ajoi nurmikon kiitettävän säännöllisesti. Saapa nähdä, mikä on tahti tänä kesänä.

Golf-kissa

Pihassamme silloin tällöin vieraileva Golf-kissa on tainnut rauhoittua. Tai sitten sillä on parhaillaan tähtäimessä lintupaisti sen kököttäessä tonttimme rajalla, peura-aidan tyvellä. Golfin omistajaperheessä tuli avioero, josta syystä epäilen Golfin viettävän osan ajasta toisaalla. Ainakaan se ei niin usein ole viime aikoina meillä kyläillyt. 

Ystävät ja naapurit ovat käyneet esittämässä surunvalittelunsa tuoden meille kauniita kukkakimppuja. Piha kukoistaa ilahduttavasti, mutta iloa tuovat myös toinen toistaan ihastuttavammat kukkakimput. Surukimpun tuominen on yksi kauneimmista osanottoeleistä. Sydämellinen kiitos kaikille meitä muistaneille.

Olen viettänyt puutarhatöistä ja hautajaisjärjestelyistä välipäivää pesemällä pyykkiä, valmistamalla ruokaa ja kuvaamalla pihan kasveja. Siinä ohessa naputtelin tätä postausta. Sen verran olen käväissyt teidän blogejanne lukemassa, etten ole pudonnut kärryiltä.

Ensi viikonloppuna on koululaisten ja opiskelijoiden juhlat. Toivotan kaikille hyvää viikonloppua ja alkavaa toukokuun viimeistä viikkoa. 

PS. Lämmin kiitos teille kaikille kauniista sanoistanne ja osanotosta suruumme. Murheen keskellä tuo iloa ja lohtua huomata, miten paljon ihania ja suurisydämisiä ihmisiä onkaan.