Satokausi parhaimmillaan

Auringonkukka 'Astra Gold'

 

Ihmeen paljon syötävää saa pienestäkin puutarhasta ja vähällä vaivalla. Kesän käännyttyä viimeisen kolmanneksen loppupäiville tulee ajatelleeksi, että tässäkö se taas oli. Vaan se ei pidä paikkaansa. Satokausi jatkuu syksyllä. Pian on hedelmäpuiden vuoro.

Kasvimaa on poikkeuksellisesti jo nyt aika tyhjä. Sato olisi voinut olla parempikin, mutta laiskuudesta sakotetaan. Laiminlöin alkukesällä lavakaulusten kastelua. Istutusten ja kylvöjen aikaan kasvit tarvitsevat paljon vettä jaksaakseen ryhtyä kasvamaan. Vaikka kesän aikana muuten on saatu sateita kiitettävästi, touko-kesäkuussa vettä ei kovin paljon taivaalta tullut.

Lavakauluksissa kasvoi tänä kesänä valtavasti vesiheinää. Se toimii hyvänä katteena, mutta liikoja olisi kannattanut kitkeä. Porkkanaa oli vaikea löytää vesiheinän lomasta. Niinpä nostin kaikki porkkanat jo elokuun alussa. Sipulit ja valkosipulit nostin viime viikolla. Sato oli tavallista pienempi, mutta omilla valkosipuleilla pärjätään pitkälle talveen. Keltasipulia syötiin jo ennen sadon korjaamista.

Mangoldia pitää muistaa kylvää jatkossa vähemmän. Samoin yrttejä on turha rivitolkulla kylvää. Kirveliä kuivasin, loput ehtivät kukkimaan. Salaattia, tilliä ja persiljaa en kylvänyt vaan laitoin kaupan paljasjuuriset lavakaulukseen. Niistä sain hyvin satoa suoraan ruokapöytään ja persiljaa pakkaseenkin.

Perunoita olen monena kesänä laittanut muutaman mollukan ämpäriin. Nyt istutin niitä kokonaisen lavakauluksellisen, mikä oli hyvä teko. Nostin perunoita aina tarpeen mukaan. Viime viikolla sitten kaikki loput. Joku sanoikin jossain, että miksi ihmeessä kasvattaa koko kesä satoa säilöttäväksi? Parempi noutaa omasta maasta suoraan syötäväksi ja hankkia sitten syksyllä ja talvella kaupasta. Eri asia tietenkin, jos viljelytilaa on runsaasti.

Perunoita nostaessani keskin tehdä pitkästä aikaa Tartiflettea. Se on herkullinen uuniruoka Ranskan alpeilta. Tarvitset perunoita, pekonikuutioita, sipulia, valkosipulia, valkoviiniä, kermaa ja Replochon-juustoa. Replochon-juusto on ranskalaista, lehmänmaidosta valmistettua puolipehmeää juustoa. Sitä en löytänyt lähiseudun kaupoista, joten korvasin Replochonin vuohenjuustolla. 

Oman maan  kurpitsaa on tänä kesänä syöty tavallista vähemmän. Kesäkurpitsaa on tullut varsin vähän. Muutama spaghetti-kurpitsa on kypsymässä ja yksi isoksi kasvava Tom Fox-kurpitsa. Jatkakoon kypsymistä.

Paprikat ovat olleet varsin satoisia. Roter Augsburgeria, California Wonderia ja Zazua olen poiminut useamman kerran ja pikkelöinyt niitä.

 
Yksi paprika California Wonder on kasvattanut itselleen kummallisen ulokkeen. Tutkin "siamilaista siskopaprikaa", joka irtosi kevyesti pyöräyttämällä. Ihan näytti osalta muuta paprikaa ilman siemeniä.

Takana punajuuret, edessä paprikat pikkelssiliemessä.

Punajuuria tuli mukava määrä siihen nähden, että olin kylvänyt niitä pari riviä yhteen lavakaulukseen. Porkkanan kaveriksi. Säilöin punajuuret mausteliemeen, jossa ne säilyvät pidemmälle syksyyn.

Tomaattia on tullut kasvihuoneesta tasaiseen tahtiin. Kasvatan kirsikkatomaatteja, koska olen todennut niiden kypsyvän parhaiten pienessä kennokasvarissani. Parhaan sadon ovat antaneet Gardener's Delight, Sungold ja Vilma. Myös Microdwarf Orange Dream on tuottoisa ja herkullisen makuinen.

Olemme olleet omavaraisia tomaatin suhteen juhannuksesta lähtien. Satoa on vielä vähäksi aikaa, mutta kypsymisen tahti on selvästi hiipumassa. Yöt ovat olleet melko viileitä, tiistaiaamuna mittari näytti +9. Maksimi-minimimittarin mukaan lämpö on ollut elokuussa alimmillaan ulkona +6.7 ja kasvarissa +7.4.

Kurkkuja alkoi kypsymään jo kesäkuussa niin runsaasti, että niitä riitti muille jaettaviksi. Elokuussa on kypsynyt vain harva kurkku, vaikka kukkia on vielä jonkin verran. Huomasin yhteen kurkkulaatikkoon pesiytyneet muurahaisia, mikä piinasi selvästi kurkkuja. Kurkku lähti kompostiin ja muurahaiset luontoon.

Omena Valkeakuulas

Runsaasta omenasadosta on jo uutisoitukin. Omenia on puissa paljon, joskin enemmän pienikokoisia. Omppuja olisi kannattanut harventaa jo paljon aiemmin. Nyt puut tekevät sitä ihan itse. Valkeakuulas pudottaa omppuja maahan aika reippaasti. Pyrin keräämään pudokkaat joka päivä. Osa pudokkaista menee suoraan kompostoriin, sillä valkeakuulas ohutkuorisena pilaantuu helposti pienestäkin kolahduksesta. Jonkin verran on myös muumiotautia, mutta kenties muita kesiä vähemmän.

Omena Huvitus

Toistaiseksi en ole vielä omppuja liiemmin säilönyt. Yhden kannellisen omenapiirakan tein viikonlopuksi. Valkeakuulas ja Huvitus ovat mainioita piirakkaomenoita pehmeälihaisuuden vuoksi. Paistuessa omenat muuttuvat hillomaisiksi.

Omenoista tykkäävälle runsas sato on juhlaa. Mikä ilo onkaan käydä aamulla hakemassa rouskutettavaa omien puiden alta. Tähän vuodenaikaan ei tarvitse eikä kannata tuoda kaupasta hedelmiä. Syödään omia.

Tarkoitus on pilkkoa omenoita pakkaseen. Ehkä teen niistä myös hilloa tai hilloketta. Todennäköisesti annan omppuja myös muille, sillä neljän puun verran satoa ei meillä säilöttynäkään syödä. 

Aronia

Aronioitakin on nyt oksat notkuen. Mustarastaat ovat lopettaneet mullan ja karikkeen kuopimisen. Nyt ne napsivat aronioita ja ampuvat sinililoja kakkakasoja ympäriinsä. 

Aronia on ravinteikas marja, joskin sen maku ei kaikkia miellytä. Ajattelin yhdistää aronian ja omenan hillokkeeksi. Ehkä mehuksikin. Lähipäivinä aion laittaa aronialiköörin alulle. Pitää vain ehtiä hakemaan Alkosta kirkasta yhdeksi liköörin ainesosaksi. 

Ohjeita on useita, joista yksinkertaisin on

1 kg aronioita
1 kg sokeria
1 l kirkasta alkoholia (vodkaa tai koskenkorvaa)

Laita ainekset suureen lasipurkkiin ja anna purkin olla vuorokauden huoneenlämmössä.
Siirrä purkki kylmään 3 kuukaudeksi. Aluksi juomaa on hyvä sekoittaa, jotta sokeri sulaa ja sekoittuu tasaisesti. Lopuksi siivilöi marjat pois ja pullota likööri.

Kultapallo hakee tukea koristeompusta.

Listoista tykkäävänä ihmisenä minulla on myös kasvattamistani hyötykasveista tietoa useammalta vuodelta. Koen hyödylliseksi laittaa ylös kylvämiseen ja istuttamiseen liittyviä tietoja. Samoin näin loppukesästä kirjoitan huomioita kustakin kasvista, kasvukäyttäytymisestä, satoisuudesta sekä ilman muuta kommentteja, kuinka suhtautua niihin tulevina vuosina. Turha kasvattaa jotain, joka ei menesty tai jota ei tule käytettyä.

Toisessa penkissä kultapallo kaulailee koristeomppu Musta Rudolfia.

 

Huteja tulee joka kesä. Se on selvä. Sääolosuhteilla on suuri merkitys kaikessa kasvattamisessa. Samoin omilla kesäaikatauluilla. Jos puutarhuri lentää liihottaa pitkin maita ja mantuja, kasvatettavat jää liikaa oman onnensa nojaan. Hyötykasvitkin tarvitsevat hoivaa ja rakkautta pitkin kesää. 

Sorbus aucuparia - Pihlaja 

 
Jatkakaamme elokuuta kesäisin mielin.

Kesäkuu alkoi

Syringa vulgaris - Pihasyreeni

 

Mihin se toukokuu oikein hurahti? Viikonlopun aikana siirryttiin sujuvasti keväästä kesään eli nyt eletään kesäkuuta. Sääkin lämpeni mukavasti öitä myöten. Tiistaiaamuna kasvihuoneen mittari näytti yöllä olleen alimmillaan +10.5, mikä ilahduttaa. Edellisen viikon aikana yölämpötila painui joka yö +5 asteeseen. Kasvariasukkailla on ollut tuplaharsoteltat. Muutaman viime yön aikana ne lämmittivät vain ulkoseinustoilla. Tänään otin harsot kokonaan pois, jotta pitkiksi venyneet tomaatit ja kurkut voisivat ojentaa selkänsä suoriksi. Harsoteltassa ne joutuivat vähän liikaa kumartelemaan.

Phlox subulata 'Candy Stripes'

Pihalla on riittänyt tekemistä. Meillä kasvaa pihasyreenejä neljässä paikassa. Kolmessa niistä oli yksi tai useampi runko kuollut pystyyn. Se ei ole tavatonta, mutta ehkä viime talvi koitteli myös syreenejä enemmän. Kaadoimme Ukkokullan kanssa pois kaikkiaan kuusi runkoa. Nyt ne pitäisi vielä pätkiä ja oksat hakettaa. 

Spiraea chamaedryfolia -  Idänvirpiangervo

Olen laittanut jonkin verran kesäkukkia. Ostettuja ja itse kasvatettuja. Kesäkukkiin saa uppoamaan vinon pinon seteleitä, vaikka niitä ei mielimäärin hankkisikaan. Runsas viikko sitten ajelin Karkkilaan, Sundströmin Puutarhaan, koska halusin tänäkin kesänä mesiherttalehteä. Sitä ei kovin moni puutarha tunnu kasvattavan.

Muuten kesäkukkien kanssa kävi, kuten joka vuosi. Paperille laitetut suunnitelmat haihtuvat puutarhamyymälän ovesta ulos kaikkia ihanuuksia katsellessa. Rusta on selvästi parantanut kesäkukkiensa laatua ja niistä pidetään parempaa huolta. Ainakin minun käymissäni myymälöissä. Naapurikylän Tokmannin paahteisella parkkipaikalla oli rullakko poikineen täynnä amppeleita ja jos jonkinlaisia kesäkukkia. Mahtaako niitä kukaan ehtiä tarpeeksi kastella ja hoitaa?

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Omassa pihassa kaikki kukkii ja rehottaa. Kulkiessa ja katsellessa herää kysymys, jääkö mitään kukkivaa heinä-elokuulle? Varmasti jää, vaikka ankarasta kuivuudesta huolimatta kaikilla kasveilla näyttää olevan hurja hoppu näyttää parastaan juuri nyt. Joo, eipä ole pilvet liikoja sadelasteja antaneet. 27.5. vettä tuli jonkun aikaa oikein kunnolla. Sen ansiosta kolme 220 litran sadevesitynnyriä täyttyivät piripintaan. Yksi niistä on jo tullut ammennettua lähes kokonaan.

Spiraea betulifolia - Koivuangervo

Uusia istutuksia en ole kovin paljon laittanut. Toukokuun alkupuolella istutin Pikkupuutarhaan kaksi syyshortensia Vanille Fraisea. Syyshortensiat ovat minusta kauniita ja helppoja. Hoidettavaa on muutenkin riittävästi, joten parempi panostaa sellaisiin, jotka pärjäävät vähemmällä. Ruusupensaisiin olen jossain määrin tympääntynyt. Ainakin juurivesoja tekeviin. Suviruusu yrittää levittäytyä joka suuntaan. Saman tekee Pikkupuutarhassa asuva Tove Jansson. Ei siis enää ruusupensaita. 

Iloitsen kovasti kolmen Austin-ruusuni selviämisestä. 'Lady of Shalott', 'Emily Brontë' ja 'Carolyn Knight' (joka se ei ole) ovat kaikki mukavasti kasvussa.

Kurkku Beit Alpha

Kohta voin hakea kasvarista ensimmäiset kurkut ruokapöytään. Beit Alphassa on jo monta kurkkua tulossa, samoin Sherpassa. Cordoba tyytyy toistaiseksi kukkimaan. Tomaatteja on kypsymässä Vilmassa, Gardener's Delightissa ja Orange Dreamissa. Ainakin. En ole kovin tarkkaan ehtinyt kasvarin asukkaiden kanssa seurustella.

Raparperista olen tehnyt jo yhden piirakan ja antanut niput Pojalle ja naapurille. Jospa viikonvaihteessa ehtisin kerätä lisää rapskuja jotakin kahvipöydän leivonnaista varten. Kasvimaalla perunat, sipulit, punajuuret, porkkanat, herneet, mangoldi, retiisit, salaatti ja yrtit ovat hyvällä alulla. Tänään laitoin esikasvatetut kurpitsat omaan lavakaulukseensa. Ja kukkiakin kasvimaalla tietysti kasvaa. 

Tulipa Apeldoors Elite

Vähäiset tulppaanini vetelevät viimeisiään. Oranssi Apeldoors Elite on ollut mukava tuttavuus. Se teki itsestään kukintansa lopuksi ripsureunaisen. Nyt sitten jännätään, pudottaaka tulppu terälehtensä ennen idänunikoiden nuppujen avautumista. Tiukalle menee.

Papaver orientale - Idänunikko

Ensimmäiset idänunikot ovat jo valmiina. Näyttääkö tämä peräti kieltään tulpuille ilmoittaen niille, että "Väistykää, nyt on meidän vuoromme!"

Kevät ja alkukesä on aina kiireistä aikaa puutarhassa. Tänä vuonna kiireeseen tuo oman lisänsä isän hautajaiset ja perunkirjoitus. Välillä tuntuu, että pää räjähtää kaikkien muistettavien ja hoidettavien asioiden keskellä. Hautajaiset on ensi viikolla. Uurnanlaskupäiväkin on jo sovittu. 

Sain kuulla, että yksi isän hoivakodin hoitajista vakinaistettiin. Hän oli tehnyt töitä pitkään aina vain määräaikaisena. Minun palautteeni vaikutti myönteisesti tämän hoitajan vakinaistamiseen. 

Olen koko isäni hoivakotiajan antanut palautetta suoraan hoitajille ja heidän esimiehilleen. Muutaman kerran olen laittanut palautetta myös hyvinvointialueen palautelomakkeella. Koen tärkeäksi, että kaikkien negatiivisten uutisten keskellä on kerrottava myös positiivisista asioista. Jokainen tietää, miten hyvältä ja kannustavalta kehut ja kiitokset tuntuvat omassa työssä. Miksi siis emme laittaisi hyvää eteenpäin.

Geum rivale 'Mai Tai' - Tarhakellukka

Tällaista tällä kertaa. Nautitaan kesästä täysin rinnoin.

Kellariväki muutti

Saxifraga x arendsii - Patjarikko 

 

Viikkoon on mahtunut uskomaton määrä tekemistä. Viime lauantaina istuin pari tuntia hoivakodissa yöllä kuolleen isäni vuoteen ääressä jättämässä hänelle jäähyväisiä. Kunnes hänet kuljetettiin pois.

Isän huoneen luovuttamisessa ei meitä millään tavoin kiirehditty. Tiedän kuitenkin tulijoita olevan, joten omalta osaltani päätin nopeuttaa jonkun onnellisen hoivapaikan saantia tyhjentämällä isän huoneen.

Kaksi päivää kävin läpi isän tavaroita. Aika paljon vaatteita meni kaatopaikalle. Hyväkuntoisia vaatteita, pesuaineita yms. lahjoitin hoivakodille käytettäväksi niille, joilla ei ole omaisia. Uskokaa pois, sellaisia on aika paljon. Palautin isän pyörätuolin apuvälinekeskukseen ja järjestin huonekalujen kuljetuksen kierrätykseen. Kävin myös hautaustoimistossa sopimassa hautausjärjestelyistä. Monen monta tuntia olen istunut puhelimen ja netin äärellä hautajaisjärjestelyjen ja kuolinpesän tiimoilta. Kokopäivähommaa, etenkin kun kokemusta on käytännössä vain äidin hautajaisten järjestelyistä.

Tuomenterälehtilunta punakolmilehdellä

Vastapainoksi olen touhunnut puutarhassa. Kevät on edennyt pitkälle, lähestymme kesäkuuta. Sää on ollut mitä mainioin, vaikka vesisadetta olisi voinut tulla enemmän. On sitä vettä sen verran hyvin satanut, että kaikki kolme 220 litran sadevesitynnyriämme on täynnä. Alapihan kasvimaan tynnyrin täytin kaivovedellä.

Etualalla kesällä 2024 istutettu koristeomena Malus pur. 'Aamurusko'

Sunnuntaina 17.5. tekemäni kylvöt voivat hyvin uusien harsohuppujen alla. Herneet ja kosmoskukat ovat jo ilmestyneet mullan pinnalle. Onneksi kurkkasin harsojen alle, sillä huomasin kylvöjen kaipaavan kastelemista. Vähäiset sateet eivät ole läpäisseet harsoja eli janoiset oli juotettava. Täytyykin jatkossa tarkkailla, ovatko nämä muotoon ommellut harsot tiiviimpää materiaalia. Aiemmin käyttämäni harsot päästivät sadeveden hyvin läpi.

Tiistaina osallistuin oman pihan kuntopiiriin eli kuskasin kellarissa kasvaneet tomaatit, kurkut ja paprikat alapihan kasvihuoneeseen. Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna kertoi taannoin omasta puutarhajumpastaan. Sitä mietin kulkiessani edestakaisin kellarista alapihalle. 

Portaita on yhdeksän. Kuljin portaat ylös alas 28 kertaa. Ylöspäin noustessa mukana oli aina 30 litran astia täynnä multaa, kussakin kaksi tomaattia, kurkkua tai paprikaa.

Astioiden siirtourakassa kului tunti, josta osa meni astioiden asetteluun kasvihuoneeseen. Enpä laskenut kaloreiden kulutusta. Netin mukaan porrasnousu kehittää erityisesti pakara- ja reisilihaksia sekä parantaa hapenottokykyä. Lisäksi elimistö kuluttaa energiaa myös suorituksen jälkeen palautumisen aikana.

Puuvajarinne ylhäältä alas

Kuljetin astiat kaksi kerrallaan kottikärryillä portaiden yläpäästä alapihalle. Vaikka alamäkeen kottikärryt olisivat viilettäneet kevyesti, oli lastina arvokasta tavaraa tukikeppeineen. Maltti mielessä ja jarrut jaloissa siirryttiin puuvajarinnettä eteenpäin, kunnes rinteen alapäässä sujahdin kärryineni verkkoportista vasemmalle (ennen edessä näkyvää koivua) kohti kasvihuonetta.

Puuvajarinne alhaalta ylös

Ylämäki sujui ripeästi tyhjien kottikärryjen kanssa. Kellarikasvattamoon jäivät vielä daaliat ja tsinniat. Ne siirsin talon seinustalle perjantaina. Laitoin isoille ruukuille hallaharsot, jotta kasvit eivät saisi suoraa auringonpaistetta. Uhatun viilenemisen vuoksi on mietittävä, kiikutanko daaliat autotalliin, jossa ne saisivat luonnonvaloa, mutta olisivat suojassa kylmyydeltä. Sammutin kellarin kasvilamput, enkä ajatellut niitä enää tänä keväänä sytyttää.

Kelloköynnökset istutin tiistaina isoihin piharuukkuihin. Niillekin laitoin harsot, jotta köynnökset saavat rauhassa tottua auringonvaloon ja tuuleen. Kelloköynnösten kärhit olivat sikinsokin kiinni toisissaan. En ryhtynyt niitä väkisin erottamaan toisistaan. Edellisvuosilta tiedän, että kasvien kotiutuessa piharuukkuihin, ne alkavat suunnata kasvua kohti yläilmoja. Eivät piittaa vähääkään solmuisesta alkutaipaleestaan.

Runsaan viiden neliön kennokasvarini on vielä tilavan näköinen. Kasvien hurahtaessa pituutta ja leveyttä käytävällä mahtuu nipinnapin kulkemaan. Pitkillä sivuilla on tuplaharsot, jotka lasken yöksi kasveille teltaksi. Samoin oven edessä on tuplaharso, sillä kennokasvari on aika hatara laitos. Myöhemmin otan sivuharsot kokonaan pois.

Tulevalle viikolle on luvassa huomattavasti viileämpää. Erityisesti yöt menevät varsin koleiksi. Kasvihuoneessa ei ole lämmitystä. Todennäköisesti vedän yläpihalta piuhan sähköllä toimivaa lämmitintä varten. Parina viime keväänä sitä ei ole tarvittu. Katsotaan, onko taas lämmittimen vuoro. 

Blumat-kastelujärjestelmää en vielä virittänyt paikallaan. Kuvan vasemmassa alakulmassa seisoo 150 litran vesisaavi, jonka täytän myöhemmin ja johon liitän Blumatin. 

Solanum lyc. 'Gardener's Delight'

Tomaatit kukkivat jo ahkerasti. Gardener's Delight'issä on raakileita. Samoin Orange Dreamissa ja Vilmassa. Kuvassa taustalla näkyy Yellow Pearshaped, joka jostain syystä menee aina huonovointisen näköiseksi. Silti se tekee melko hyvin hedelmää. 

Gardener's Delight'in, Vilman, Yellow Pearshapedin ja Orange Dreamin lisäksi minulla kasvaa Sungoldia ja Supersweetiä.

Paprikaa on 'Roter Augsburger'ia, 'Zazu'a ja punaista 'California Wonderia'.

Kurkku Sherpa

Kurkutkin kukkivat ja muutama pikkuinen vauvakurkku on jo kasvussa. Sherpa on osoittautunut joka vuosi hyväksi satokurkuksi. Sen seurana kasvarissa on Gordobaa ja Beit Alphaa.

Ostin vuosia sitten edesmenneestä Honkkarista (nykyisin Rusta) 70 %:n alennuksella pari pihakoristetta. Molemmat ovat jotain kalkkikiven tapaista valkoista materiaalia, joka on sateissa seisoessaan muuttunut läikikkääksi. Talveksi vien koristeet kasvihuoneeseen. 

Päätin tuunata lyhdyn suihkuttamalla sen tummanharmaalla maalilla, koska minusta se näytti valkoisena hohtavalta huutomerkiltä.

Kurgaanin naishahmo piiloutuu riippahernepuun alle.

 
 Ehkä teen saman maalisuihkutoimenpiteen Kurgaanissa seisovalle naispatsaalle.

Torstaina tonttimme vieressä olevaan puistoon ilmestyi heti aamusta kaivuri, pari pakettiautoa peräkärryineen ja lapiomiehiä. Kunnan aliurakoitsija istutti puistoon 10 koristepuuta. Kunta ei ole aiheesta informoinut asukkaita. Syksyllä kummastelimme alueelle ilmestyneitä multaympyröitä. Huhu kertoi niihin tulevan istutuksia, mikä nyt osoittautui todeksi.

Kipaisin kysymässä istuttajilta, mitä puita puistoon on tulossa. Ainakin kolme sirotuomipihlajaa ja kolme rusokirsikkaa. Neljä muuta puuta jäi nimeämättä. Nimilaputkin kaverit poistivat. Puut tulivat Harvialan taimistolta. Niille laitettiin kunnon tukipuut ja kastelupussit. Kysyin, tuleeko myös verkot puiden ympärille. Onhan puisto peurojen vakituinen kulkupaikka. Kaveri sanoi, että kyllä tulee. Ainakaan heti ei verkkoja laitettu. Laitoin kuntaan palautetta, että verkot ovat välttämättömyys, jotta puut saavat rauhassa juurtua ja kasvaa. Muuten istuttaminen olisi peuraongelman vuoksi silkkaa rahanhukkaa. 

Parhaiten selvinnyt kunnan istuttama Mongolianvaahera

Toiset ovat toivoneet pistoon istutuksia, toiset taas vastustavat. Itse olen tykännyt puiston avaruudesta, mutta toki tykkään myös kasveista. Ilahduin erityisesti siitä, että istuttivat kukkivia puita. Olen suhtautunut skeptisesti kunnan istutushommiin. Jotain laitetaan suurella tohinalle ja jätetään sitten hoitamatta. 

Kahdeksan vuoden takaisin alueremontin yhteydessä rajamme läheisyyteen istutettiin kolme mongolianvaahteraa ja toisaalle tuomipihlajoita ja syreenejä. Niitä ei suojattu mitenkään, ei kasteltu eikä kitketty rikkaruohoja tyveltä. Osa syreeneistä on jänisten ja peurojen kaluamia. Se, mikä niistä vielä heinikon keskeltä näkyy. 

Mongolianvaahteroista yksi on henkihieverissä. Kaksi muuta on vihdoin alkanut kasvamaan. Kitken niiden tyveltä heinää ja rikkaruohoja. Ajan myös nurmikon puiden alueelta, koska kunnan miehet eivät sitä koskaan tee. Ehkä he kuvittelevat alueen kuuluvan meidän tonttiin, vaikka rajakivet ovat selvästi nähtävissä.

Taustalla näkyy minun puutarhani.

Tässä kuvassa istutetut puut erottuvat huonosti, mutta niiden tuet ja vesipussit näkyvät kyllä. Nurmikko on leikattu vasta kertaalleen. Viime kesänä kunta ajoi nurmikon kiitettävän säännöllisesti. Saapa nähdä, mikä on tahti tänä kesänä.

Golf-kissa

Pihassamme silloin tällöin vieraileva Golf-kissa on tainnut rauhoittua. Tai sitten sillä on parhaillaan tähtäimessä lintupaisti sen kököttäessä tonttimme rajalla, peura-aidan tyvellä. Golfin omistajaperheessä tuli avioero, josta syystä epäilen Golfin viettävän osan ajasta toisaalla. Ainakaan se ei niin usein ole viime aikoina meillä kyläillyt. 

Ystävät ja naapurit ovat käyneet esittämässä surunvalittelunsa tuoden meille kauniita kukkakimppuja. Piha kukoistaa ilahduttavasti, mutta iloa tuovat myös toinen toistaan ihastuttavammat kukkakimput. Surukimpun tuominen on yksi kauneimmista osanottoeleistä. Sydämellinen kiitos kaikille meitä muistaneille.

Olen viettänyt puutarhatöistä ja hautajaisjärjestelyistä välipäivää pesemällä pyykkiä, valmistamalla ruokaa ja kuvaamalla pihan kasveja. Siinä ohessa naputtelin tätä postausta. Sen verran olen käväissyt teidän blogejanne lukemassa, etten ole pudonnut kärryiltä.

Ensi viikonloppuna on koululaisten ja opiskelijoiden juhlat. Toivotan kaikille hyvää viikonloppua ja alkavaa toukokuun viimeistä viikkoa. 

PS. Lämmin kiitos teille kaikille kauniista sanoistanne ja osanotosta suruumme. Murheen keskellä tuo iloa ja lohtua huomata, miten paljon ihania ja suurisydämisiä ihmisiä onkaan. 

Kyllä nyt tarkenee

 
Satokausi on jo hyvää vauhtia menossa. Pakastin mansikoita kaksi viiden kilon laatikkoa. Olivat erittäin hyvälaatuisia ja makeita. Taitaa ostamieni ainoa huono mansikka näkyä juuri tässä kuvassa. 

Mansikoiden hinta on noussut. Viime vuonna viiden kilon laatikon sai 30-35 eurolla. Nyt pulitin 50 euroa. Uutisissa sanottiin hinnan laskevan pääsadon kypsymisen myötä. Useammasta paikasta kyselin. Aina oli sama viidenkympin laatikkohinta. Yksittäisiä rasioita ostaessa litrahinta on ollut 8 €/l.  

Kotimaiset mansikat ovat niin ihanan makuisia, että kerran vuodessa raaskii niihin vähän törsätäkin. Saa sitä rahaa turhempaankin hassattua.

Jos oli kesäkuu kylmä, heinäkuussa ei sitten tarvitsekaan palella. Lämpömittari näyttää päivä toisensa jälkeen lähes kolmenkympin lukemia. Välillä kosteus huitelee 90:ssä, mikä saa ilman läkähdyttämään. Monelle päivälle on ennustettu ukkosta ja kaatosateita. Taidokkaasti on ukkoset meidät kiertänyt. Joko pohjoispuolelta tai etelästä merta pitkin. Tiistaina tuli ilta-seitsemältä yllättävä vajaan puolen tunnin rankkasade. Ehdin sopivasti kastella kasvimaan, mutta imeytyipä sadevesi sitäkin paremmin kavien hyödyksi. Illalla kymmeneltä päälle nousi ukkonenkin. Muutaman kerran jyrähti kovaäänisesti ja vettäkin tuli, joskin aika maltillisesti.

Maanantaiaamuna päätimme Ukkokullan kanssa leikata omenapuiden vesiversot. Valkeakuulaassa niitä ei montaa ole. Punakanelissa ja syysomenassa vähän enemmän. Huvituksessa vesiversoja on joka vuosi runsaasti. Tänä kesänä jopa uskomattoman pitkiä. 

Kahteen pekkaan työ sujui kätevästi. Pressu nurmikolle, matalammat ja korkeammat tikkaat paikalle ja pitkävartinen leikkuri sekä sekatöörit hyppysiin. Sitten vain hommiin. Vesiversojen poistaminen ei ole mitään mielihommaa, mutta siitä on tullut jokakesäinen operaatio. Kevättalvella ei meidän vanhoja puitamme tarvitse leikata oikeastaan ollenkaan. Ensi keväänä tosin aion lyhentää paria aidan yli kunnan puolelle kasvanutta oksaa.

Lämpöä oli vähän liikaa moiselle leikkuu-urakalle. Raahasimme leikkuujätteen pressun avulla alapihan toiseen päähän ja seuraavana aamuna varaparkkipaikalle pois kuskattavaksi. Hölmö kun olen, kävin vielä leikkaamassa nurmikon, jolloin sain pienemmät sotkut kätevästi siivottua pois puutarhasta. Taas on hetken aikaa siistiä.

Kurkkuja on kerätty kasvihuoneesta runsaasti. Suurin osa on syöty sellaisenaan, salaattiin pilkottuna, leivän päällä tai hölskykurkkuina. Joitakin olen antanut läheisille ja naapurille.

Tomaatitkin alkoivat kypsyä heinäkuun toisella viikolla. Joka päivä on käytävä poimimassa kypsiä. Omakehuko noissa tomaateissa maistuu, kun ne ovat vaan niin paljon kaupasta ostettuja paremman makuisia. 

Tomaateissa on edelleen kukkia ja raakileita paljon. Villi veikkaukseni on, ettei tämän kesän sadosta tule parin edellisen veroista. Kesäkuussa yöt olivat jatkuvasti viileitä. Vielä juhannuksen jälkeenkin mittari näytti yölämpötilaksi alle +10℃. Näillä helteillä öisinkin on lämmintä. Kasvarin ovi saa olla vuorokauden ympäri auki. Yöksi laitan oviaukon eteen harson, ettei naapuruston kissat tai marjapensaissa aamutuimaan temmeltävät harakkalapset mene kasvariin tomaatteja nokkimaan.

Puna- ja valkoherukoita tulee paljon. Alkavat olla kohta korjuukypsiä auringon porottaessa päivä toisensa jälkeen suoraan pensaisiin. Herukkapensaiden oksat roikkuvat lähes maassa marjaterttujen painosta. Kasvituet ovat vielä osittain pionien ja monen muun perennan hallussa. Harvoin on niin paljon ollut tuettavaa kuin tänä kesänä.

Herneitä kylvin sen verran, että iltaisin voi seistä lavakauluksen vierellä palkoja napsimassa. Tiistai-iltana huomasin palkoja jo muodostuneen. Saavat vielä vähän lihoa.

Sipulit ja valkosipulit ovat kasvaneet komeasti. Punajuuri ja porkkana samoin, mutta niitä olisi voinut kylvää enemmän. Uhrasin taas yhden laatikon kokonaan kosmoksille ja toiseen laitoin leijonankitaa. Parsoilta yli jäävään tilaan istutin esikasvatettuja samettikukkia. Täytyyhän sitä sielun- ja silmänruokaakin olla. Minun pienessä kasvimaassani ei taloudellista etua saavuteta. Enemmän tämä hyötykasvattaminen on kokeilemista ja maistelemisen iloa. 

Mangoldikin on hyvässä kasvussa. Käytän sitä esimerkiksi pinaatin tapaan vaikkapa suolaisissa piirakoissa.

Salaattia kylvin ihan liikaa ja väärää lajiketta. Omista siemenistä tuli kahdenlaista salaattia, kumpikin turhan velttoa. Tykkään rapeammista salaateista. Yhden kaupan salaatin jämän lykkäsin lavakaulukseen alkukesästä. Siitä riittää yllättävän moneen salaattiin ja leivän päälle.

Kurpitsaakin pitää olla. Alkoivat kukkia vasta juhannuksen jälkeen. Kesäkurpitsan taimet eivät kuki ollenkaan. Ehkä ovat jo liian vanhoja. Pitääkin laittaa muistiin, että hankin ensi keväänä uusia siemeniä. Spagettikurpitsa ja Tom Fox kukkivat ja alkujakin näyttävät jo tekevän. 

Yhdessä lavakauluksessa on erilaisia tuoksuherneitä, jotka kukkivat parhaillaan valtoimenaan. Saman laatikon kasvimaan puoleisella laidalla on kehäkukka 'Bronzed Beautya', joka on alkanut avata ensimmäisiä nuppujaan. Myös samettikukka 'Jolly Jesterit' laittavat parastaan.

Tatetes patula 'Jolly Jester'

 

Campanula patula - Harakankello

Harakankelloja on tänä kesänä ilmestynyt pihallani moneen paikkaan. Useimmiten vieläpä perennapenkkeihin, missä ne ovat olleet kaunis lisä. Moneen vuoteen meillä ei ollut ainuttakaan harakankelloa. Muutama vuosi sitten alkoi ilmestyä yksittäisiä sinne tänne. Moni on varmaan lukenut YLE-uutisen, jossa Toholammilla sijaitseva kesantopelto muuttui siniseksi harakankellomereksi. Ihmiset ovat matkanneet kauempaakin sitä ihailemaan.

Harjaneilikat somistavat kääpiöhopeakuusta.

Kävin kurkkaamassa olisiko lämpötila yhtään laskenut. Yhä on yli +28℃, joten taidankin lukea jonkin aikaa kirjaa. Käyn nyppimässä ja kastelemassa kesäkukkia vasta ennen nukkumaan menoa.

Varokaa polttamasta nahkaanne auringossa!