Taas on aika marraskuun

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

 

Hyvä, että meillä on nämä neljä vuodenaikaa ja niiden sisällä vielä runsaasti vaihtelua. Onpahan jokaisella ihmeteltävää, eikä puheenaiheetkaan kovin nopeasti lopu. 

Joidenkin puiden ja pensaiden kohdalla ruskavärit sittenkin ilmestyivät, joskin paria edellisvuotta vaatimattomampana. Monien kasvien vihreys on muuttunut lähinnä ruskeaksi tai mustaksi, mutta maahan niitä lehtiä ei tavalliseen tapaan putoile. Haravan kanssa ei ole tarvinnut liiemmin pihamaalla aikaansa viettää.

Acer - Vaahtera

Ylen uutisissa oli maanantaina 29.10. artikkeli "Pakkanen paukkuu, mutta miksi puut ovat vielä vihreinä?" Tämän ilmiön on varmasti yksi jos toinenkin viime päivinä huomannut. Pitkään jatkunut lämmin syksy näyttää sekoittaneen kasvien vuodenajat. 

"Puiden kasvun kannalta oleellisen typen varastot voivat olla keväällä normaalia heikommat. Kesken jäänyt valmistautuminen talveen voi vaikuttaa esimerkiksi ensi kesän kasvuun tai marja- ja hedelmäsatoon.

– Suurin riski on siinä, että kasvit eivät ehtineet hajottaa normaalisti lehtivihreää, ja typpiyhdisteiden talteenotto runkoon ja juuristoon on jäänyt kesken", sanoo luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre.

Artikkelissa mainittiin myös, että "Pohjoiset puut osaavat hyödyntää valon määrää vuoden kierron määrittämisessä paremmin kuin etelämmässä kasvaneet, vaikka syksy olisi lämmin."

Mielenkiintoinen artikkeli, joka herätti myös paljon ajatuksia ilmastomuutoksen vaikutuksista. Vaikka en niin kovin lumisesta talvesta innostukaan, soisin niin omille kuin kaikkien muidenkin kasveille lämpimän lumipeitteen.

Pikkupakkasia on täällä etelässäkin riittänyt öiksi ja välillä päiviksikin. Viikonloppuna pihalla kiertäessäni ihmettelin fenkolin näköisiä ilmestyksiä kukkapenkissä. Nepä olivatkin leikkaamieni siperiankurjenmiekkojen tynkiin kertyneitä jäämuodostelmia.

Luontoäiti oli fenkolin lisäksi taikonut siperiankurjenmiekkoihin myös lahjarusetteja, kuten kuvasta näkyy. Tiistaiaamuna tuo jäätaide oli mennyttä. Elohopea oli kivunnut lämpömittarissa reilusti plussalle, jossa se näyttää pysyvän koko näkyvissä olevan 10 vrk:n ennusteen pituisesti. Aurinkoakaan ei liiemmin ole odotettavissa. Vesisateita sitäkin useammin.

Sunnuntain kuulaassa pikkupakkasessa askel veti pihalle. Haravoin käytäviltä pudonneita vaahteranlehtiä, joita sitten kippasin jänisverkon ympäröimälle Austin-ruusulle. Ajattelin isojen ja ilmavien lehtien tuovan ruusulle hivenen suojaa kylmyydeltä. Täytyy vain käydä tsekkaamassa, ettei sade ja lämpö tiivistä lehtiä liiaksi aiheuttaen homehtumista.

Austin-ruusu 'Lady of Shalott'

Lady of Shalott avasi kiitettävästi nuppujaan vielä lokakuussakin. Pakkasten myötä nuput alkoivat taipua avautumattomina alaspäin. Ihmeen sinnikäs kasvi, jonka talvesta selviytymistä seuraan ja ilman muuta odotan näkeväni ruusun nuppuisena taas ensi kesänä.

Veronica gentianoides - Unelmatädyke

Näitä syyslämpimien sekoittamia kasveja on siellä täällä puutarhassa. Unelmatädyke ei malta mennä talviunille ollenkaan. Sen sininen kukka erottuu hyvin yhä ruskeammaksi käyvästä ympäristöstä.

Persilja

Persiljaa ei tarvitse kaupasta tuoda. Siitä on riittänyt satoa kasvimaalla koko kesän ajan ja riittää yhä. Kummallinen kaveri tämäkin. Pakkasella se huurtui ja jähmettyi muiden lailla. Auringon ja plusasteiden myötä se palasi kirkkaanvihreään olomuotoonsa.

Syysasteri

Pikkupuutarhan Kriikunapenkissä lilakukkainen syysasteri leviää turhankin innokkaasti. Olen kitkenyt sitä jonkun verran suoraan kompostiin. Yhden kasvuston löysin kukkivana alapihan perimmäisestä nurkasta. Paikasta, jonne kippaan mm. pienempiä oksahakemääriä, jonka seassa on toisinaan myös vähemmän haitallisia rikkaruohoja. 

Minulla ei ole hajuakaan, että olisin istuttanut syysasterin juuri tuonne. Luultavimmin kasvi on eksynyt kitkemisjätteen mukana puskanurkkaan ja iloisena uudesta mahdollisuudesta päättänyt jatkaa siellä elämäänsä. En ryhdy syysasterin kanssa paikasta kinastelemaan. Saa kasvaa ja kukoistaa.

Comagaria/Frragaria 'Pink Panda' - Koristemansikka

Koristemansikka Pink Panda ei ole ollut milläänsäkään pienistä pakkasista tai parista hennosta lumisateesta. Sen lehdet ovat jatkuvasti kesäisen vihreitä ja kukkia ilmestyy tasaiseen tahtiin. Samalla tavoin vihreänä on myös ahomansikka, jota kasvaa punaherukan ja karviaisen välissä. Kaipa näillä on keskenään jokin "kumpi pysyy kauemmin vihreänä" -kampanja.

Crocus speciosus - Syyssahrami

Syyssahrameita en ole muistanut istuttaa sitten vuoden 2019. Ne eivät ole koskaan olleet mikään suuri onnistuminen puutarhassani. Omenapuun alle istutetuista 10 sipulista tänä vuonna nousi vain yksi ainokainen. Se ei ole suostunut avaamaan nuppuaan. Jos syyssahrami on noussut, ei se ole kuitenkaan avautunut. Jossain vaiheessa tämäkin yksinäinen ritari varmaan kellahtaa seisomiseen kyllästyneenä kumoon.

Euphorbia amygdaloides - Manterlityräkki Kivipenkissä

Alapihan Hortensiapenkissäni kasvoi muutaman vuoden ajan mantelityräkki, josta pidin kovasti. Se viihtyi niin hyvin, että siitä kasvoi melkoinen jättiläinen. Niinpä päätin kaivaa sen ylös, jakaa ja istuttaa uuteen paikkaan Pikkupuutarhaan. Siellä se ei viihtynyt, vaan otti ja kuoli. Sehän harmitti minua kovasti. 

Metsästin uutta mantelityräkkiä huonoin tuloksin. Vanhan yksilön olin ostanut Helsingin puutarhamessuilta Tommolan tilan standilta pikkuisena taimena. Vierailtuani Tommolan tilan sivustoilla huomasin, että heiltä tuota kasvia löytyy. Siitä sitten tilaamaan ja pian Matkahuolto toimitti minulle niitä kaksin kappalein.

Euphorbia amygdaloides - Manterlityräkki Ruusupenkissä

Istutin uudet taimet Pikkupuutarhaan, joskin eri paikkaan, missä menehtyneet olivat. Elokuun alussa totesin istutuspaikan olevan huono, sillä lähellä kasvavat pallohortensiat uhkasivat viedä kaiken tilan ja valon pienemmiltään. Siirsin toisen mantelityräkin Pikkupuutarhan Kivipenkkiin ja toisen alapihan Ruusupenkkiin. Hyvin ovat kumpikin kotiutuneet ja paikat näyttävät selvästi kaikin puolin otollisilta tulevaisuutta ajatellen.

Ylemmän kuvan Kivipenkissä mantelityräkki sai syksyn myötä punertavan ruskavärin. Alapihan Ruusupenkissä taasen mantelityräkki on pysynyt vihreänä. 

Jokin aika sitten löysin Hortensiapenkistä pienen taimen, jonka epäilen olevan mantelityräkki. Jos näin on, vanhaan asuinpaikkaan on jäänyt juuria, jotka ovat aloittaneet uuden kasvun. Ensi kesänä olen toivon mukaan viisaampi.

Viikko sitten Tampereen Pispalassa kierrellessäni näin erään talon pihalla kuvan pikku puun/pensaan. Valkokirjokanukka tuli ensimmäisenä mieleen, mutta en ole nähnyt sen saavan kuvan näköistä syysruskaa. Voisiko tämä olla valkokirjokanukka Cornus alba 'Ivory Halo'? Aika hieno, vai mitä sanotte!

Tulinen, kultainen,
keltainen hehku on
rantapuistikon.
Lehtiä kierittää,
pyörittää syksyinen sää.
Niin kuin mattoa loistavaa,
jalankulkija käydä saa.
Syksy saa tullessaan
hehkullaan liekkeihin maan.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Valoisia marraskuun päiviä kaikille!