lauantai 9. kesäkuuta 2018

Laukkoja ja muuta mukavaa

Allium Purple Sensation valkoisen kaverinsa kanssa

Versoja Vaahteramäen Riina kysyi laukkoja käsittelevässä postauksessaan, tykkäävätkö muut laukoista. Yhtään miettimättä vastaan, että tykkään ja paljon. Olen kaikenlaisten sipulien ystävä. Lapsena inhosin sipulia ruoassa, mikä varmaankin johtui siitä, että äiti ei pilkkonut sipulia esimerkiksi lihapulliin riittävän pieneksi, vaan vaaleat sipulipalat törröttivät selvästi näkyvissä. Sipulin makuun ihastuneina niin isä kuin äitikin olettivat, että sitä pitää olla runsaasti ja näyttävästi ihan kaikessa tarjolla. Ajan myötä inho väistyi ja teini-iän ohitettuani olin jo täysin sinut sipulin kanssa. Onnekseni olen puutarhaharrastuksessa tutustunut myös kaunistukseksi istutettaviin laukkoihin ja varmasti sillä saralla uusia tuttavuuksia on yhä edessä.

Wikipediasta lainattua:
Sipulit eli laukat (Allium) on narsissikasvien heimon suku, johon kuuluu noin 1 250 lajia. Ne kasvavat luonnonvaraisina pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla. Monia niistä viljellään ja käytetään ruoaksi. Lajeille on yhteistä voimakas, "sipulimainen" tuoksu. Ne ovat monivuotisia ja talvehtivat sipulinsa eli turvonneen lehtiruusukkeen tyven avulla.  

Ukkolaukka - Allium Purple Sensation

Eniten olen istuttanut ukkolaukkaa ja siitäkin lähinnä Purple Sensationia. Valkokukkaista versiota laitoin mm. viime syksynä, mutta jostain syystä siitä nousi vain yksi vana Purple Sensationin kainaloon. Myös lehtolaukkaa (allium oreophilum) on monessa paikassa. Yksi laukkasuosikeistani on pallerolaukka (allium sphaerocephalon), joka kukkii yleensä elokuussa.

Ruohosipuli - Allium schoenoprasum

Ruohosipulia minulla kasvaa kasvimaalla ja kukkapenkeissä. Tämän olen kertonut ennenkin, mutta tulkoon toistamiseen. Vierailin muutama vuosi sitten puutarhassa, jossa vaimo oli syntyisin Virosta. Hän oli istuttanut ruohosipulia reunustamaan ja ympäröimään monia perennoja. Hän kertoi sen olevan vanha tapa Virossa ja ruohosipulin toimivan perennojen ötökkäkarkoittimena. En ole väitteeseen muualla törmännyt, mutta kauniilta se näytti. Siksi olen kylvänyt ruohosipulia myös kukkapenkkehin. Mitään massiivisia määriä sitä minulla ei sentään ole, vaikka eipä sekään haittaisi. Kiva on taittaa ruohosipulin varsia pureskeltavaksi puutarhassa kierrellessä.

Mahonia aquifolium

Mahoniani kuuluu ikivihreisiin, jota kevätahava jonkin verran jälleen kerran suojauksesta huolimatta kuritti. Leikkasin kaikki kuivat ja kuolleet oksat pois ja kas, miten mahonia yltyi kasvattamaan uusia versoja. Tappotalven 2015/2016 kurimuksen jälkeen mahonia ei ole kukkinut. Se kukkii, kunhan ehtii ja haluaa. Nyt iloitsen sen kauniin kiiltävistä ja eheistä lehdistä ja tarmokkaasta innosta uuteen kasvuun.

Hyasinttipapu - Lablab purpureus

Hyasinttipapu on minulle uusi tuttavuus, jonka bongasin muutamista puutarhablogeista. Löysin sen siemeniä rautakaupasta ja päätin kokeilla. Se iti nopeasti, joskin kasvuvauhti on ollut hidasta. Istutin neljä itänyttä tainta jokin aika sitten pohjastaan rei'itettyihin laastipaljuihin, jotka sijoitin alapihan aitakulmaukseen. Siellä kasvaa iso vaahtera, jonka juuristo täyttää maan. Siksi kulmaukseen ei voi mitään monivuotista istuttaa. Ajattelin paikan viherryttämistä hyasinttipapujen avulla täksi kesäksi. Seuraksi hyasinttipavuille laitoin multaan myös ruusupavun siemeniä, joista osa on itänyt. Aitakulmaus jää lehtikompostien ja vadelmien taakse, joten aina pitää itseään muistuttaa istutusten kastelemisesta.

Töyhtövana - Eucomis bicolor

Lidlin keväisestä perennatarjonnasta mukaan lähti Eucomis bicolor, joka ei kuvan tai nimen perusteella sanonut minulle mitään. Googletin ja löysin nimeksi töyhtövana. Istutin sipulit purkkiin ja hyvä niin, sillä töyhtövana ei talvehdi maassa ja se olisi joka tapauksessa nostettava syksyllä mullasta. Periaatteessa kasvin voisi ruukussa sijoittaa syksyllä viherkasvina vaikka ikkunalaudalle, mutta se tarvitsee kuitenkin oman lepokautensa pimeässä. Töyhtövanan sipulin suositeltiin nostettavan syksyllä mullasta ja istutettavan taas keväällä uuteen kasvualustaan. Kukka on aika jännä, jonka tietysti toivon näkeväni.

Vuorimänty - Pinus mugo

Jotta vuorimänty pysyisi sopusuhtaisena ja tiheänä, sen vuosikasvusta suositellaan typistettävän puolet tai keskimmäisten poistamista kokonaan. Tavallisesti tämän operaation olen tehnyt vähän ennen juhannusta. Lämmin toukokuu on laittanut muiden kasvien ohella vauhtia myös vuorimäntyyn. Parista vuorimännystä napsin vuosikasvuja jo muutama päivä sitten ja pian on vuorossa loputkin. 

Puutarhassani on pari vanhaa vuorimännyn käkkyrää, joista laiskuuteni ja osaamattomuuteni näkyy jo kauas. En siis alkuvuosina ymmärtänyt leikkaamisen merkitystä ja kauaskantoisuutta. Nyt nuo vuorimännyt ovat rumia ja honteloita, eikä niistä millään ilveellä parempia saa. Tarkoitus oli poistaa käkkyrät jo tänä keväänä, mutta en ole ehtinyt. Saavat kyllä ajallaan lähteä ja jotain muuta mukavaa tulee varmasti tilalle.
 
Keltapäivänlilja - Hemerocallis lilioasphodelus

Keltapäiväliljat ovat avanneet ensimmäiset kukkansa. Kukkavanojen kasvutapa on hauskan hujoppimainen ja usein kukat katsovat kukin omille tahoilleen. Iltaisin näistä keltaisista päivänliljoista leviää hyvä tuoksu.

Varjolilja - Lilium martagon

Varjoliljojen nuppujen aukeaminen on lähellä. Netissä moni oli huolissaan varjoliljan nuppujen "karvaisuudesta" ja kyseli, millä nöyhdän saisi pois. En tiedä karvaisuuden syytä, enkä myöskään löytänyt selitystä tuolle karvaisuudelle. Minun varjoliljoissani näin on aina, eikä se  ymmärtääkseni ole millään tavoin haitallista tai vaadi minkäänlaisia toimenpiteitä. Sieltä ne kauniit turbaanimaiset kukat aikanaan avautuvat ja ihastuttavat meitä nuppujen karvaisuudesta huolimatta tai kenties juuri sen vuoksi.

Metsäruusu - Rosa majalis

Viikonlopuksi on luvassa kesäisempää ja aurinkoisempaa. Nauttikaamme kesäisestä viikonvaihteesta!
 

33 kommenttia:

  1. Anoppini kukkapenkissäkin laukot kukkivat nyt komeasti.
    Ihanaa ja kukkaisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anoppisi kukkapenkki on varmasti nyt upea näky.
      Mukavaa sunnuntai-iltapäivää sinulle!

      Poista
  2. Laukoissa on valinnanvaraa. Onneksi luonto usein hoitaa kukkasensa ihan itse. Varjoliljat saavat meillä olla karvaisia ja pionien nupuissa saa olla muurahaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, tuo pioninuppujen muurahaisten karkoittaminen oli se toinen nettikeskuteluissa minua ihmetyttänyt aihe. Samoin meillä saavat nuput pitää karvansa ja muurahaisensa. Luonnon omia ilmiöitä, joista ei ole haittaa kellekään.

      Poista
  3. Kivaa, että jatkoit tätä laukkojen miettimistä! <3
    Laukat ovat niin kauniita ja niitä kaipaisi lisää puutarhaan.
    Kaikkea kivaa ja kaunista sinulta löytyy muutakin. Tuo töyhtövana on hauska. Kävin viisi vuotta sitten Virossa puutarhamatkalla. Siellä sitä näkyi joka puutarhasa. Ja siellä näin sen ensimmäisen kerran itsekin.
    Aurinkoista ja lämpimämpää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvehtisikohan töyhtövana virolaisissa puutarhoissa? Onhan siellä monin paikoin leudommat olosuhteet. Toivottavasti minun töyhtövanani jaksaa myös kukkia, vaikka kovasti olen tykännyt sen erikoisesta ulkomuodosta tässä kasvuvaiheessa.
      Laukat ansaitsevat huomioa enemmänkin, kuin mitä me kaksi niille olemme suoneet. Ihanuuksia, joiden määrää systemaattisesti pyrin joka syksy lisäämään.
      Meillä on ollut mukavan aurinkoinen ja kohtalaisen lämminkin viikonloppu. Tänään tuli toinen viiden pisaran satsi. Ei siitä puutarhalle paljon iloa ollut, mutta minä olin siitäkin vähästä onnellinen.

      Poista
  4. Minäkin pidän laukoista, mutta valkoisia en ole saanut menestymään puutarhassa. Onneksi lilat lisääntyvät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoisen kanssa minullakin on ollut ongelmia. Josko se on vaativampi. Aion silti jatkossakin istuttaa myös valkoisia.

      Poista
  5. Ihana metsäruusu viimeisessä kuvassa!
    Mietin, että karvaisuus saattaa olla keino suojata kukkia yöpakkaselta, varjo- ja marhanliljoissa sitä näkyy olevan ja melko aikaisin ne kehittävät nuppunsa.
    Mustalaukka on sellainen ihana valkoinen laukka, joka on korkea mutta oikukas. Vähän joutuu taas miettimään, onko se hävinnyt kukkapenkistäni kokonaan. Varjoisammasta penkistä se tuntuu hävinneen muutama vuosi sitten. Se on siitä kiva, että kukkii vähän myöhemmin, vasta heinäkuussa, kun moni näistä korkeista laukoista on jo kesäkuussa kukassa. Tuli mieleen postaustasi lukiessa. Aika usein blogeja lukessa tulee muuten mieleen, että täytyy käydä tsekkaamassa kasvi jos toinenkin.
    Ruohosipulin istuttamista kukkapenkkeihin olen muuten miettinyt, ja luulin jo jonkun siementaimen joskus istuttaneeni, mutta ehkä se on vahingossa nypitty pois tai sitten ei ottanut ja lähtenyt kasvuun. Täytyykin tehdä uusintasiirto, kun kasvimaalle niitä siementaimia aina ilmestyy. Kiitos muistutuksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän näiden blogijuttujen yksi kiva ominaisuus onkin, että löytyy uusia kiinnostavia kasveja ja muistuu mieleen oman puutarhan kadonneet tai vähemmälle huomiolle jääneet. Mustalaukka täytyykin laittaa "korvan taakse", kun jo pitkään syysprojektiin on kuulunut kaikenlaisten laukkojen lisääminen.
      Ehkä olet kitkenyt ruohosipulin taimena pois. Pikkuisena se nimittäin muistuttaa aika paljon ruohoa - no ruohohan se onkin. Pitäisi varmaan kitkiessä myös haistella kaikkia rikkoja ennen kompostiin nakkaamista. No, ei sentään.
      Minua ei pioninupuissa kävelevät muurahaiset tai varjoliljojen karvaisuus haittaa. Päinvastoin. Kumpainenkin on tänä vuonna ollut varsin ahkerasti keskusteltu aihe. Siksi se kai jäikin mieleen.

      Poista
  6. Laukkoja täytyy ehdottomasti istuttaa meillekin lisää! Ruohosipuli on mielestäni oikein sopiva myös kukkapenkkeihin. Useita vuosia sitten minulle kävi niin, että olin kylvänyt ruohosipulin siemeniä kukkapenkkiin ja seuraavana keväänä kitkin melkein kaikki pois, kun heinäksi luulin, kunnes tuoksusta tunnistin :)

    Enpä ole ennen kuullut, että varjoliljan nuppujen karvaisuutta ihmetellään. Sellaisiahan niiden kuuluukin olla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, sinulle on tainnut käydä ruohosipulitaimien kanssa samalla tavoin, mitä Saila tuossa ylemmässä kommentissa pohtii. Ruohosipuli on pienenä ihan heinän/ruohon näköinen, joten ei mikään ihme, että sen kitkee vahingossa pois. Kukkapenkkiin se sopii erinomaisesti.

      Facebookissa on monenlaisia puutarharyhmiä ja yhdessä niistä on välillä keskusteluja, jotka ihmetyttävät. Varjoliljan nuppujen karvaisuus ja pioninupuissa kävelevät muurahaiset ovat olleet viimeaikojen hitti tai pikemminkin se, millä karvoista ja muurahaisista pääsee eroon.

      Poista
  7. Laukat ovat kerrassaan upeita puutarhassa. Meillä ne ovat kuivuuden vuoksi nyt normaalia pienempiä ja lehdet ovat pahoin kuivuneet.
    Mukavaa viikonloppua sinne teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin meillä myös laukat ovat tavallista matalampia. Sama pätee kyllä moniin muihinkin kasveihin, joten sitä sadetta edelleen odottelen.
      Viikonloppu alkaa jo olla lopuillaan. Toivottavasti se on sujunut hyvin siellä teilläkin.

      Poista
  8. Minä tykkään erilaisista laukoista, niitä on puutarhassa lähes joka kukkapenkissä ja lisääkin saisi olla. Viime syksynä kokeilin muutamaa uutta lajia ja jos osoittautuvat hyviksi niin hankin lisää. Varjoliljoista olen aina luullut että niiden kuuluukin olla karvaisia, olen antanut olla ja nauttinut näystä sillä ovat karvoineen hauskan näköisiä. Tämä taitaa olla samaa sarjaa hermoilua kuin pionien muurahaiset, ne nyt vain kuuluvat yhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tismalleen samasta keskusteluryhmästä bongasin sekä varjoliljojen karvaisuuden ja pioninupuissa kävelevät muurahaiset. Tai pikemminkin, miten kumpaisestakin "vaivasta" pääsee eroon. Tein pitkään harkinnassa olleen päätöksen ja poistuin ryhmästä, sillä sen anti on usein aika kyseenalainen.

      Minäkin olen pyrkinyt joka syksy istuttamaan uusia laukkoja. Valkoinen laukka näyttää nousevan huonosti, mutta eiköhän kivoja laukkoja riitä muitakin.

      Poista
  9. Laukat on upeita ja mahtuvat pieneenkin tilaan. Ainoa huono puoli on kellertyvät lehtien päät, minä leikkelen ne aina pois, niin näyttää sievemmältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun laukkani asustavat useimmissa paikoissa siten, että muut kasvit peittävät laukkojen kellastuvat lehdet. No, tällä hetkellä puutarhassa kellastuu paljon muutakin kuivuuden vuoksi. Täytyykin muistaa taas syksyllä lisätä uusien laukkojen määrää.

      Poista
  10. Amazing shots.
    All the photos are beautiful but I especially loved the last one.
    Have a nice weekend
    Greetings
    Maria from
    Divagar Sobre Tudo um Pouco

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you Maria!
      The last picture, though, is beautiful.
      Nice Sunday for you Maria!

      Poista
  11. Laukat ovat tosi kauniita. Keltainen lilja minulla ei ole vielä kukassa. Vuorimäntyjä on ollut kaksi, molemmat olemme hävittäneet.
    Tulivat niin rumaksi ja loppujen lopuksi olivat jopa väärässä paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuorimännyn vuosiversojen typistäminen on a ja o, jos haluaa pitää vuorimännyt kauniina ja tuuheina. Siihen en alkuvuosina kiinnitänyt huomiota ja siksi ne kaksi männynkäkkyrää ovatkin saaneet lähtötuomion.

      Poista
  12. Laukat ovat minulle kohtalaisen uusi tuttavuus, kun luulin, etteivät ne kasva meillä, mutta ovat ehdottomasti istuttamisen arvoisia. Minullakin on ruohosipulitupsut kukkapenkeissä, toinen penkki vahvasti lilaan vivahtava, joten sopivat siihen oikein hyvin! Minä typistelen myös pienten tavallisten mäntyjen kasvut puoleen väliin, olen saanut mökkipihalle monta tieheää, hitaammin kasvavaa mäntyä kauniin pensasmaiseksi.
    Upean kiiltävä mahonia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruohosipuli sopiikin todella hyvin lilasävyiseen istutukseen, onhan senkin kukka lila.
      Hyvin hoidettu ja säännöllisesti typistetty vuorimänty on kaunis. Harmi, että niiden kahden vuorimännyn osalta ymmärsin sen liian myöhään. Onneksi muiden osalta otin ajoissa opiksi.

      Poista
  13. Minkin kuulun laukkojen ihailijoihin, mutta valkoinen ei tainnut selvitä talvesta :/
    Päivänliljat kukkivat täälläkin ja varjoliljassa on isot nuput.
    Mukavaa sunnuntaita sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoinen laukka on meilläkin noussut huonosti, vaikka sitäkin olen vuosittain pyrkinyt lisäämään. Ehkä se on muita arempi.
      Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!

      Poista
  14. Laukkoja olen haaveillut pitkään, mutta kunnon paikka puuttuu. Olen myös unohtanut ostaa niitä, kun ostettavaa ja muistettavaa on niin paljon. Kesällä riittää ihanaa puuhaa riittämiin ja enemmänkin 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laukat joitakin vuosia sitten löydettyäni, olen tunkenut niitä moneen kukkapenkkiin. Parhaimmillaan ne ovatkin siten, että muut perennat peittävät niiden kellastuvat lehdet.
      Syksyllä sinulla on tilaisuus saada laukkoja pihamaallesi, kun syyssipulit ilmestyvät kauppaan.

      Poista
  15. Minäkin tykkään laukoista <3 Hyvää sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä näyttää olevan paljon. Mukavaa!
      Ja mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!

      Poista
  16. Monena aamuna meilläkin on ollut pilvistä, mutta päivän mittaan aurinko on tullut esiin. Toivottavasti näin tapahtui teilläkin.
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  17. Minäkin tykkään laukoista ja minulla on niitä aika paljon ainoa on tosi että ne lehdet kellerrtyvät ja kaatuvat pitkiin maata. Hyvää alkavaa viikkoa :)

    VastaaPoista
  18. Laukkoja on tullu istutettuu tännekkin. Ovat nättiä. Hyasinttipappuu laitoin miekin ja kasvaa korkeutta hyvin, toin ulos puolivarjoon ja moninkertasella harsolla suojasin, on kuitenkin lehet kärsineet. Kahotaan mitä siitä tulloo.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!