 |
| Sorbus Dodong - Tuurenpihlaja |
Ehdin jo miettiä, vaihtaako Tuurenpihlaja ylleen ollenkaan syysasua. Vaihtoihan tuo, vikkelästi vielä. Torstaina otetussa kuvassa vasta pari lehteä oli värjääntynyt punertavaksi. Nyt koko puu kilpailee loistosta Musta Rudolfin kanssa.
 |
| Pinus mugo - Vuorimänty |
En koe olevani erityisen taitava havujen leikkaamisessa. Enpä ole aiheeseen kovin pontevasti paneutunutkaan. Vuorimäntyjenkin suhteen ymmärsin jokakesäisen versotypistyksen vasta sitten, kun muutama raasku alkoi liiaksi ärsyttää.
Oikearinteen vuorimännyt ovat kasvaneet paikallaan 30 vuotta. Naapurista katsottuna ne ovat kohtuullisen hyvän näköisiä. Vaikka en näistäkään typistänyt alkuun vuosikasvua säännöllisesti, jälkeenpäin alkaneella hoidolla on ollut myönteinen tulos. Typistän vuosiversot joka kesä juhannukseen mennessä. Toimenpide vaatii korkeat tikkaat ja runsaasti aikaa.
 |
| Pinus mugo - Vuorimänty |
Vasenrinteen suunnasta samat vuorimännyt ovat vähemmän kauniita. Olen harkinnut korkeimman haaran leikkaamista pois kokonaan. Se on oivallinen esimerkki siitä, millaiseksi vuorimänty kasvaa ilman vuosiversojen säännöllistä typistystä.
 |
| Vasemmalla Thuja Brabant (kartiotuija), keskellä ja oikealla Thuja Smaragd (timanttituija) |
Monissa blogeissa on kuvia hienosti leikatuista havuista. Tuijiin pätee sama sääntö, kuin vuorimäntyihinkin eli kannattaa aloittaa leikkaaminen mieluummin puiden ollessa nuoria kuin niiden kasvettua suuriksi.
Timanttituijan kasvutapa on luonnostaan kaunis, eikä se välttämättä kovin paljon kaipaa leikkaamista. Kartiotuija sen sijaan kasvaa helposti harvaksi ja toispuoleiseksi riippuen kasvupaikasta.
Vasemmanpuoleista kartiotuijaa olen vasta nyt alkanut leikata. Elän toivossa, että saan siitä ajanoloon tuuheamman ja tasaisemman. Laitimmaisista tuijista leikkasin latvan, jotta ne pysyisivät matalampina. Näin niiden leikkaaminen on jatkossakin helpompaa. Keskimmäinen tuija saa vielä hetken pitää latvansa.
 |
| Thuja Brabant - Kartiotuija |
Naapurin aidan vieressä kasvaa yksi kartiotuija ja kuvaajasta kauempana kaksi timanttituijaa. Timanttituijista napsin niinikään latvat ja muutenkin tasasin niistä sivulle harottavia oksia. Etummaisena olevaa kartiotuijaa olen muutaman kerran leikannut rohkeammin. Vanhemman tuijan muotoilemista aloittaessa koen paremmaksi jakaa leikkaamisen pidemmälle ajalle. Perusteellinen rykäisi kerralla saattaa tuottaa peruuttamattomia vahinkoja.
Kesällä tuli laiskoteltua sekä helteen vuoksi, että ihan muuten vaan. Rikkaruohot eivät kuivuudessa kovin paljon tilaa vallanneet. Vasta elokuun sateiden myötä kanttausurat alkoivat huutaa huoltoa osakseen. Nyt olen systemaattisesti kantannut istutusalueita. Itse asiassa hedelmätarhassa on enää yksi pidempi osuus läpikäymättä.
Kanttausurat alkavat pysyä kohtalaisen hyvässä kunnossa, kunhan ne käy läpi pari kolme kertaa kasvukaudessa. Joissain paikoissa nurmi yrittää ulottaa lonkeronsa istutusten sekaan, mutta niistä ne on helppo kitkeä pois. Olen huomannut, että kanttausurat kannattaa silloin tällöin möyhentää, jotta maa-aines ei tiivisty liikaa. Näin rikat eivät pääse juurtumaan syvälle ja tiukkaan. Möyhentäminen sujuu varrellisella haralla selkää säästäen. Varsinainen rikkojen kitkeminen urista on paljon työläämpää ja vaatii kykkimistä.
Lauantaina leikkasin nurmikon ja siinä ohessa silppusin kasapäin vaahteranlehtiä. Leikkasin myös kaistaleen nurmikkoa kunnan puolelta, sillä aidanvierus oli täynnä vaahteranlehtiä. Tuuli olisi tuonut osan niistä meidän puolelle, joten tulipa sekin mahdollisuus hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Vielä en laittanut ruohonleikkuria talviteloille, koska lehtiä on runsaasti hedelmäpuissa ja monissa muissakin puissa.
Taustalla Rudbeckia laciniata - Kultapallo, etualalla Cotonaester - Tuhkapensas
Olen kuullut vinkin, jonka mukaan kultapallon voi leikata juhannuksen jälkeen puoliväliin, jolloin siitä ei tule niin korkeaa ja silti se kukkii. Vinkkiä en vaan koskaan muista kokeilla.
Vuosi sitten kyllästyin jatkuvasti kulkuväylälle kaatuvaan kultapalloon.Siirsin ison tuppaan tontin toiseen kulmaukseen, vastapäätä urheilukenttää. Siellä se voi tarvittaessa nojata tuhkapensaaseen, vatukoihin, töyhtöangervoon ja vaikkapa aitaan. Ihmeen hyvin kultapallo pysyy nyt pystyssä, eikä todellakaan kellahda kulkijan eteen.
 |
| Aronia |
Aroniaa meillä kasvaa rinteen yläosassa ja Oikearinteen päädyssä. Rinteen yläosan aroniat leikkaan muutaman vuoden välein matalaksi. Sen sijaan näitä päädyn aronioita en ole leikannut vuosiin ollenkaan. Nyt ne palavat syysruskassaan ja notkuvat marjoista. Monena vuotena olen kerännyt marjoja keitettäväksi mehuksi ja pakastettaviksi sellaisenaan. Nyt puutarhan satoa tuli runsaasti muutenkin, joten aroniat jätin linnuille. Tosin ohimennessäni napsin niitä maistiaisiksi. Mukavan makeita ovat.
 |
| Taustalla naapurin haapa |
Oma puutarha on tarjonnut kauniita ruskasävyjä. Myös ympäröivä luonto tuo omat värinsä kehystämään näkymiä. Haavat ovat tänäkin syksynä kauniin keltaisia. Kuvan haapa kasvaa itse asiassa rajanaapurimme naapurissa. Isona puuna siitä riittää kauneutta meille kaikille.
 |
| Physocarpus opulif. Diabolo - Purppuraheisiangervo |
Minulla kasvaa heisiangervoja alapihan kummassakin päässä. Diabolon istutin 2017 ja seuraavana vuotena sen viereen Andren, joka on minusta ihan samanlainen, kuin Diabolo. Kumpikin on hontelokasvuisia. Mietinkin, oletteko miten leikanneet heisiangervoja? Äkkiä googlettaen purppuraheisiangervon pitäisi sietää tarvittaessa alasleikkauksenkin. Voisin ensin kokeilla vähemmän radikaalia tapaa.
Edessä Physocarpus op. UMNHarpell, takana Physocarpus op. Amber Jubilee
Puiston puoleisessa päädyssä, kasvimaan reunalla kasvaa 2019 istutetut purppuraheisiangervo UMNHarpell, joka on kuvan etualan tummalehtinen pensas ja takana ruskaheisiangervo Amber Jubilee. Nämä kasvavat tuuheammin, mikä ehkä johtuu runsaasta valosta.
Physocarpus op. Amber Jubilee - Ruskaheisiangervo
Kummankin heisiangervon lehdet ovat kauniita läpi kasvukauden. Pensaiden vieressä kasvaa espanjankurjenpolvi Wargrave Pink, jonka vaaleanpunaiset kukat ovat hienon näköisiä kummankin heisiangervon lehtien lomassa.
Physocarpus ob. UMNHarpell - Purppuraheisiangervo
Purppuraheisiangervo UMNHarpellin ostin Puutarha Tahvosten vierailulla Raaseporissa loppukesästä 2019. En ole myöhemmin törmännyt samannimiseen heisiangervoon missään. Jollei minulla olisi taimilappua, epäilisin keksineeni nimen jonkun unen jälkimainingeissa.
 |
| Helleborus - Jouluruusu |
Jouluruusuni eivät häiriintyneet helteistä eivätkä elokuun sateista. Jokaisen lehdet ovat komeita ja ehjiä. Muutama päivä sitten innostuin tutkimaan jouluruusujen tilaa lähempää. Sekä Pikkupuutarhan Kivipenkin vaalea jouluruusun että Double Ellenin tyvestä löytyi jo nuppuja. Muualla asuvista jouluruusuista en vielä nuppuja löytänyt.
 |
| Helleborus - Jouluruusu |
Katsokaa nyt, miten komeat lehdet Double Ellen on kasvattanut. Laitimmaisena vasemmalla on vaalea jouluruusu. Siinäkin on runsaasti ehjiä ja hienoja lehtiä, vaikka puskan koko Double Elleniin verrattuna on paljon pienempi.
Rosa spinosissima Plena - Juhannusruusu
Ruusuista Sävelen, neilikkaruusun ja Soinnun vielä kukkiessa, juhannusruusu on sonnustautunut syysasuun. Tässä puskassa kasvaa myös omenaruusua ja Hansa-ruusua. Taustalla kasvaa myös punalehtiruusu, joka on vielä kellanvihreä.
Lokakuu on alkanut säiden puolesta hienoissa merkeissä. Välillä paistaa aurinko ja mittarilukemakin keikkuu +10 nurkilla. Ulkona on kiva ahertaa ja nauttia kauniista ruskaväreistä.
Syksy merkitsee ylenpalttista siivoamista puutarhassa. Toisaalta kaikki nyt tehdyt toimet ovat valmistautumista uuteen kevääseen. Katsellessani puutarhan vaipumista talvilevolle, olen jo innoissani odottamassa kevättä itsekin.
Kaunista on puutarhassasi nytkin. Kanttaus kannattaa, vaikka minä aina unohdan sen. Ilmat ovat tosiaan olleet nyt mukavia puutarhahommiin. Ihan mukavaa niin.
VastaaPoistaMonta vuotta meni, ennenkuin innostuin kanttaamisesta. Nyt taidan luopua siitä vasta, kun voimat loppuvat. Alkuun se oli työläämpää, nykyisin pärjää vähemmällä.
PoistaViikonloppuna sää oli mitä parhain. Toivotaan hyvien syyssäiden jatkuvan.
Meillä on kaksi Diaboloa, joista toinen on kerran leikattu alas ja toisesta poistettu vuosittain pari vanhempaa oksaa. Kokemuksen perusteella vähittäinen leikkaus on parempi, alas leikattu ei kasva kauniisti. Pensaat kukkivat upeasti ja olemme myös löytäneet siementaimia siirtoon.
VastaaPoistaKiitos tiedoista! Kertomasi tukee sitä tapaa, mitä ajattelin itsekin ensin kokeilla. Olisipa hienoa, jos oma Diaboloni tekisi myös siementaimia.
PoistaSinulla on kaunista ruskaa pihassasi ja upeat kanttaukset. Minulla on kanttaus vasta aluillaan ja iso vaahtera on kohta pudottanut syysvärinsä. Onneksi istutukset on tehty mökillä ja voin viikonloppuna aloittaa kitkennän olen samalla sitten kantannut. Havut olisi myös tarkoitus leikata viikonloppuna että puuhaa riittää vielä. Anoppiakin olisi tarkoitus käydä auttamassa syksyn kunnostuksissa. Mutta sitten olen kyllä valmis talveen ja mukavaa on muutakin sitten puuhastella.
VastaaPoistaSain sunnuntaina loputkin kanttaukset tehtyä. Nyt niiden kanssa pärjää kesään saakka. On siinä hommaa, mutta mielestäni kannattaa.
PoistaVaahterat alkavat täälläkin olla aika tyhjiä. Eilen ja tänään on tuullut navakasti. Välillä lehtiä sataa sakeana maahan.
Sinulla riittää puutarhahommaa, kun itselläsi on kaksi puutarhaa ja vielä anopinkin päälle. Menee varmasti jo rutiinilla, mutta sen jälkeen ansaitset talvileposi.
Ihanaa nähdä monipuolisesti puutarhaasi. Miten kun minusta tuntuu etten ole ennen nähnyt näin laajaa kattausta puutarhastasi, vai olenko totaalisesti unohtanut.....tuntuu kuin katselisi kuvia ihan vieraasta puutarhasta.
VastaaPoistaIhania puita ja kanttauksia. Itse pidän enemmän Smaragdista sen muodon vuoksi vaikka kumpaakin tuijaa löytyy täältä. Leikkaukset on jääneet kovin vähiin kuitenkin.
Muistan kun vahemmat laittoivat jokus 70-luvulla vuorimäntyä ja ei niitä kukaan neuvonut typistämään. Niistä kasvoi ihan karseet rötkylät ja opin melkein inhoamaan koko puuta. Oikein hoidettuna ovat tuuheita ja kauniita.
Minä en tahdo jaksaa enää tehdä mitään tuolla pihalla vaikka pitäisi ;)
Kivaa viikkoa Between:)
Aika vähän olen laajempia kuvia pihastani/puutarhastani julkaissut. Tykkään myös ottaa kuvia yksityiskohdista. Lisäksi arastelen esitellä omaani, kun mielestäni monissa blogeissa on niin upeita puutarhoja. Tunnustan kokevani suuria vaikeuksia itsekritiikin höllentämisessä.
PoistaMinäkin pidän enemmän Smaragdista, mutta silti noita Brabanteja on kertynyt. Tämä puutarhurointi on yhtä oppimisen matkaa edelleen.
90-luvun alun vuorimäntyni jäivät typistämättä, jolloin niistä kasvoi rumia sojottajia. Pahimmat olen raivannut pois. Puusta oli hyvällä vauhdilla tulossa minullekin inhokki, mutta noita rinteen vuorimännyistä olen oppinut tykkäämään. Varsinkin sen jälkeen, kun ryhdyin aktiivisesti vuosiversoja typistämään.
Laiskotusta on liikkeellä, tähän aikaan vuodesta se on täysin sallittuakin. Mukavaa lokakuista viikkoa sinulle Maatuska!
Minäkin katsoin ihastellen näitä laajempia kuvakulmia kauniista ruskapuutarhastasi. Tosi kaunista ja runsasta, eikä mitään aihetta vähättelyyn :).
VastaaPoistaMinäkin yritän aloittaa tuijien leikkaamisen tänä syksynä, pitää ihan harjoitella, koska en ole sitä tehnyt juurikaan. Nyt muutamat ovat kasvaneet sen verran, että on parempi ryhtyä varovaisin toimiin, ettei tosiaan tule liian rajuja toimenpiteitä. Vuorimännyt kasvavat ihmeen korkeiksi, jos niitä ei typistä. Minä en huomannut aikoinaan 30 vuotta sitten toimia niin ja ihan mahdottomiksi kasvoivat ja piti sitten kaataa ne pois. Nuo sinun ovat ihan tuuheita ja nätimpiä kuin minun aikoinaan.
Voi, miten nätiltä näyttävät siistit kanttaukset! Tuokin työ on minulla ihan vaiheessa, katsotaan, jos saisin vielä jotain tehtyä ennen talvea. Olen nyt tehnyt kivitöitä ja vielä riittäisi työmaata talon kivijalan vierustoilla.
Työ kuin työ vaatii vähän harjoittelua ja näköjään myös rohkeutta ryhtyä toimeen. Huomasin havuja leikatessa, että rytmin löytyminen oli aluksi hankalaa. Kun keksi hyvän otteen pensasleikkurista ja asennon, jossa se parhaiten puri, työ alkoi sujumaan.
PoistaKaipa tieto vuorimäntyjen typistyksestä on ollut aikoinaankin löydettävissä. Se on minulta kuitenkin mennyt ohi. Oli myös pienet lapset ja työ, joten kiinnostus ja aika hajaantui turhan moniin sirpaleisiin.
Olen tyytyväinen kanttauksiini. Nyt niiden kanssa pärjää jo kevyemmällä huollolla, mutta aloittaessa sai kyllä lapioida useamman tunnin.
Oho mikä määrä nuppuja jouluruusussa, minun jouluruusuissa ei näy mitään. Ihan mahdottoman siistit kanttaukset, nyt on hyvä jäädä talvilepoon kun ei ole rikkoja ja kaikkialle levittyvää nurmikkoa on kuritettu. Upeita syysvärejä. Olen leikannut heisiangervoista oksia ihan juuresta pois eikä tuo näytä vaikuttavan ainakaan heikentävästi niihin.
VastaaPoistaJouluruusun nuppumäärää minäkin ihmettelin. Eikä niitä kaikista löytynytkään. Osa jouluruusuistani tekeekin nuput vasta keväällä.
PoistaSyystöitä vielä riittää, mutta paremmalla puolella jo ollaan. Nyt alkoi sade, joka taitaa tuulen kera viedä tämän syksyn ruskan mennessään.
Hyvä tietää, napsaisenkin muutaman hontelon oksan Diabolosta pois.
Upea Ellen😍 Paljon hyviä ruskapensaita löytyi postauksestasi, täytyy talven aikana oikein miettiä mitä hankkisi pienelle uudelle alueelle tien varteen. Pallesorvarinpensaan ja lamoherukkaa jo tilasin. Minulla on syyshommat vielä lähes kokonaan tekemättä. Metsätyöt ja nyt kissanpentu ovat vieneet huomioni tänä syksynä😊 Tein juuri to do-listan, tuli pitkä😬
VastaaPoistaViime päivinä blogit ovat täyttyneet ruskakuvista, joten hyviä ehdokkaita kannattaa niistä bongata.
PoistaLamoherukka ei minulla ole punastunut vielä ollenkaan. Ei tee sitä joka syksy muutenkaan. Paikka on kyllä valoisa ja aurinkoinen.
Jostain kommentista luin teille tulevasta kissanpennusta. Odotan kovasti lisää uutisia ja kuvatkin ovat toivottuja.
Kaunista ja siistiä on puutarhasi ilme jälleen kerran! Kanttauksessa olet kyllä mestari! Itse taidan kantata vähän liian varovaisesti, sillä nurmikko kasvaa todella nopeasti takaisin ja kitkemistä saa harrastaa useasti. Minäkin huomasin jouluruusuissa nuppuja, upean kokoinen on Ellenisi, siitä tulee niin kaunis, kunhan pääsee kukkimaan! Oma heisiangervo diaboloni kasvaa valtavalla vauhdilla ja joka kevät (tai jo syksyllä) leikkaan siitä oksia melkoisen määrän. Usein ne, jotka ovat edellisenä vuonna olleet täynnä kukkia, alkavat helposti kuivua ja rumentavat pensaan ulkonäköä. Minusta se kestää hyvin leikkausta, mutta on varmasti kauniimpi, kun leikkaa pois kokonaisia oksia kuin että niitä vain typistäisi tai pensaan kokonaan alasleikkaisi. Mukavaa lokakuun jatkoa!
VastaaPoistaKiitos Sirkku! Teen kanttausurasta aika reilun levyisen, koska olen huomannut huoltotarpeen siten vähäisemmäksi. Urani ovat myös melko syvät. Ensimmäisellä kerralla kanttasin helläkätisesti, jonka vuoksi homman sai hetikohta uusia. Kovin montaa vuotta en vielä ole kantannut, mutta nyt jo huomaan, että se on kannattanut. Kesän aikana en pahemmin jaksanut kanttauksista huolehtia. Silti rikat eivät olleet kovin paljon riehaantuneet istutusalueiden puolelle ja suhteellisen kevyellä läpikäynnillä kaikki on taas siistin näköistä.
PoistaKiva, että sinullakin jouluruusu valmistautuu kukkimiseen. Double Ellenini on ollut kaikin puolin ihastuttava hankinta. Se oli jo istuttaessa iso ja aina vain paranee.
Kiitos sinunkin Diabolo-kommentistasi. Monella on ollut hyviä kokemuksia leikkaamisesta, joten lähipäivinä käyn napsaisemassa muutaman pidemmällä rentoilevan oksan.
Kiitos, myös sinulle hyvää lokakuuta!
Kanttaus ja havujen leikkaus tuovat niin siistin ja ryhdikkään ilmeen puutarhaan. Ihania ruskavärejä!
VastaaPoistaMinustakin tuli siistiä. Kesä meni enemmän tai vähemmän puutarhaa vain päältä päin katsellessa, joten syksyn huoltotoimet ovat olleet sekä tarpeen että mukavaa touhua.
PoistaOi, jouluruusuissa jo nuppuja! Pitääkin mennä tarkastelemaan omien puskien nuppujen toivossa. Kanttauksesi ovat kyllä hienot, siinä on kyllä helppo kikka tehdä puutarhasta siistin ja hoidetun näköinen.
VastaaPoistaToivottavasti löydät jouluruusuistasi nuppuja. Minulla niitä löytyi kahdesta, muiden suhteen saan vielä odottaa.
PoistaSiistin ulkonäön lisäksi kanttaukset myös helpottavat huoltotoimia pidemmän päälle. Ei ole niin paljon rikkaruohoja kitkettävänä.