 |
| Prunus 'Accolade' - Koristekirsikka Kevätsuudelma 14.5.2023 |
Tuplasti terapiaa -blogin Pirjo laittoi jälleen liikkeelle Kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Tämä on haasteen 11. kerta. Aina yhtä mukava haaste, kiitos Pirjo! Joka kerta on myös yhtä vaikeaa päättää, mitkä kuvat valitsen. Kesäkuvia selatessa tuntuu suorastaan käsittämättömältä, miten valtavasti omassa pihassa kaikkea kaunista on. Nyt päädyin sellaisiin kasveihin, jotka tavalla tai toisella aiheuttivat viime kesänä muita enemmän kiinnostusta.
Pihani ainoa kirsikkapuu, Kevätsuudelma, yllätti runsaalla kukinnalla. Tämän kesällä 2016 istutetun puun ulkonäkö saa joka vuosi miettimään, riittääkö sen voimat sen enempää kasvuun kuin kukkimiseenkaan? Toukokuun alusta lähtien tutkin herääviä silmuja harva se päivä arvuutellen, tuleeko kukkia, tuleeko lehtiä? Tuli kukkia paljon enemmän, kuin uskalsin odottaa ja toivoa. Tulivathan ne lehdetkin aikanaan. Hamami jäi puun alla viettämättä. Katsotaan, joko tulevana toukokuuna istahdan puun alle vastaanottamaan leijailevia terälehtiä.
 |
| Trillium erectum - Punakolmilehti 11.5.2023 |
Toukokuulle osui myös toinen jännättävä. Nimittäin metsäpuutarhassa kasvavan punakolmilehden nouseminen. Ostin tämän trilliumin kesällä 2016 Vakka-Taimesta ja istutin sen rhodopensaan oksien alle siten, että käytävältä olisi helppo kukkimista seurata. Rhodopa on kasvattanut juuri sitä tiettyä oksaa niin voimakkaasti, että punakolmilehti jäi pahasti sen peittämäksi. Niin sitten kesällä 2022 uskaltauduin kaivamaan punakolmilehden kukinnan jälkeen ylös ja siirtämään noin 50 cm oikealle.
Minua varoitettiin punakolmilehden saattavan kiukustua siirrosta. Kaivoin sen ylös mahdollisimman suurena pakkuuna ja istutin hyvin perustettuun uuteen kuoppaan. Huolehdin säännöllisestä kastelusta. Edelliskesänähän oli pitkiä äärimmäisen kuivia jaksoja.
Viime huhtikuun lopulla punakolmilehden uudesta asuinpaikan mullasta alkoi tunkeutua esiin lupaavia kääröjä. Jippii, punakolmilehti oli selvinnyt siirrosta. Jopa niin hienosti, että se pukkasi ilmoille useamman kukkavanan. Nyt ei enää tarvitse kontata käytävällä ja pitää toisella kädellä rhodon oksaa ylhäällä punakolmilehteä ihaillakseen. Ihan voi seistä tai kyykistyä. Hyvin näkyy.
 |
| Digitalis purpureum - Sormustinkukka 8.7.2023 pensasruusu Ilon uumenissa. |
Sormustinkukassa ei sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Paitsi siinä mielessä, että useampi edellinen vuosi oli niiden kukkimisen suhteen poikkeuksellisen vaisuja. Keväällä runsaina sinne tänne nousevat lehtiruusukkeet antoivat viitteitä kukinnan paljoudesta. Kuten sitten tapahtuikin.
Minulla sormustinkukat eivät kasva nätisti jossain tietyssä kukkapenkissä. Jos kukkapenkissä ollenkaan. Ei, niitä nousi omenapuiden alle, pensasruusujen keskelle, porrasaskelmien väliin, kanttausuriinkin. Mihin nyt olivatkaan keksineet siemeniään lähettää. Vaeltakoot nämä hipit sielunsa kyllyydestä, missä ikinä haluavatkaan. Annoin kukkien kukkia ja kuivua paikoilleen. Kukkavarsia myöhemmin pois leikatessani ravistin siemeniä kasvupaikoille. Keräsin niitä myös talteen ja ripottelin sellaisiin paikkoihin, joissa ei sormustimia ole ollut. Aika näyttää, missä suostuvat jatkossa asumaan.
 |
| Rosa Austin 'Lady of Shalott' 10.8.2023 |
Olemme saaneet ihastella Austin-ruusuja muutamissa blogeissa. Yksi Austin-ruusu minullakin jossain vaiheessa oli, mutta se ei viihtynyt. Pelkään pahoin syyllisen löytyvän peilikuvasta. Ruusukuume on varsin tarttuvaa sorttia, joten minäkin sen sain. Toukokuussa ostin persikkaisen Lady of Shalottin. Löysin sille mielestäni hyvän paikan Pikkupuutarhan Kriikunapenkistä. Kaivoin kunnon kuopan, johon istutin ruusuni hellyydellä. Sitten vain odottamaan, kotiutuuko se. Ja kukkiiko. Kyllä vain. Kotiutui ja kukki lukuisten ihastuttavien kukkien voimin. Korkeaksi venähtänyt ruusu kukki aivan pakkasiin saakka. Se teki ison määrän nuppuja, joista viimeiset eivät enää ehtineet avautua.
Rakastuin Ladyyni niin vahvasti, että ostin sille elokuussa kaveriksi Carolyn Knight'in. Kevään edistyessä onkin tuplasti jännättävää: heräävätkö Austin-ruusuni talviuniltaan ja ryhtyvätkö kukkimaan?
 |
| Lonicera heckrottii - Koreaköynnöskuusama 14.9.2023 |
Menneen kesän köynnössilmäteräni oli ehdottomasti etupihan Bermudassa asuva koreaköynnöskuusama. Taisi kerätä huomiota jopa enemmän kuin ihana Kate-kärhöni. Alapihalla on jo pidempään kasvanut ruotsinköynnöskuusama, josta siitäkin pidän kovasti. Jostain syystä tämä kesällä 2022 istutettu koreaköynnöskuusama onnistui lumoamaan minut rehevällä kasvullaan ja runsaalla kukinnallaan. Kaveri ei pelästynyt pitkää kuivuutta, eikä se piitannut ensimmäisistä pakkasistakaan. Helppo ja näyttävä köynnös, joka toivon mukaan ilahduttaa minua tulevanakin kesänä.
Suunnitelmissa on hankkia toinenkin koreaköynnöskuusama eli Serotina. Ei sentään ihan viereen, mutta sopivasti näkösälle kuitenkin.
 |
| Vitis 'Zilga' - Viiniköynnös 23.8.2023 |
Pergolan katossa rönsyilevä viiniköynnös Zilga saa vuosi vuodelta enemmän peukutuksia. Istutin Zilgan 2016 pergolan päätyseinää vasten, josta se on ulottanut lonkeroitaan yhä pidemmälle valokatteen alle. En ole tehnyt viiniköynnökselle asianmukaisia leikkauksia, vaan otan lähinnä huonokuntoisia ja kuivuneita oksia pois.
Köynnöksen tarkoituksena on ollut tuoda pergolassa istuvien viihdykkeeksi vihreyttä ja välimerellistä tunnelmaa. Siinä se on onnistunut täydellisesti. Toki tiesin köynnöksen tuottavan myös hedelmää. Katossa roikkuvat tertut ovat osoittautuneet odotettua suuremmaksi plussaksi. Viime syksyn sato oli kaksi ämpärillistä rypäleitä. Pienikokoinen rypäle on hyvän makuinen, mutta kivien vuoksi syöminen ei ole mikään nautinto. Keitin rypäleet mehuksi. Osasta mehua tein rypälehyytelöä, joka on herkkua vaikkapa juustojen kanssa.
Haastan seuraavat blogit:
Navettapiian puuhamaa
Saaripalsta
Vaalean vihreää
Kuusi kuvaa kesästä -haaste:
Kiva postaus. Muistaakseni olen tämän, tai tämän tapaisen joskus vuosia sitten tehnytkin ja nyt se taas kiinnostaa. Taidan tarttua haasteeseen.
VastaaPoistaKiitos Kristiina. Tämä on todellakin kiva ja jo klassikoksi muodostunut haaste. Tartu ihmeessä siihen. Unohdin mainita haasteen lopussa, ettei osallistuminen vaadi jonkun toisen haastamisen odottamista.
PoistaMinä mistään kukkasista mitään ymmärrä...
VastaaPoistamutta tuo sormustinkukka herätti muiston... sellainen yksilö nimittäin eräänä kesänä kukoisti pihan perällä... ilmestyi sinne ihan itsekseen...
Oli yhtä komea kuin kuvassasi ja ihmetellen googlattiin, että mikä ja mistä?
Tytär sitten sanoi, että on erittäin myrkyllinen, että katsokkin ettei lapset "sillä leiki" - no, ei ole ilmestynyt enää toista kertaa ja nyt jäin miettimään, että oliko kenties kangastus.... ei ollut, on siitä kuvakin....
Sormustinkukka on kasvikunnan hippi, joka ei välttämättä kysy tontin omistajalta kasvulupaa. Pikkuiset siemenet voivat tulla monia reittejä. Ilmeisesti ehdit poistaa oman kukkasi ennen kuin se levitti siemeniään. Eikä sitten tullut enää uusia kukkia.
PoistaSormustinkukka on tosiaan syötynä myrkyllinen. Tosin niin on moni muukin ihan kotipihoilla tutuksi tullut kasvi.
Ihanat kuvat jälleen! Sormustinkukkien kuuluukin elää juuri noin kun kirjoitit; villinä ja vapaana yllättäjänä.
VastaaPoistaKiitos Anna! Totta, sormustinkukat saavat jatkaa villiä elämäänsä, kuten meillä tekevät myös akileijat.
PoistaOlitpas nopea vastaamaan. Ihana juttu😊
VastaaPoistaPostauksesi sai miettimään mihin voisin sijoittaa jonkun köynnökuusaman. Olisi ihana.
Kasvaakohan sormustinkukka kenenkään puutarhassa juuri siinä mihin sen on alunperin laittanut. Sellainen upea hippi se on.
Kiitos Pirjo, jälleen kerran tästä kivasta haasteesta! Ajattelin ensi alkuun etsiä sopivia kuvia, mutta juttu lähtikin lentoon oitis.
PoistaKöynnöskuusamat ovat minusta helppoja ja kauniita. Käypä katsomassa esimerkiksi Serotinaa, jossa on hienon väriset kukat.
Ikuisuuksia sitten sain päähäni, että sormustinkukkien tulisi kasvaa tietyssä penkissä. Siirtelin taimia ja kylvin siemeniä, kunnes tajusin työn olevan hukkaan heitettyä. Sormustinkukat päättävät itse kasvupaikkansa. Sen ymmärrettyäni olemme tulleet hyvin juttuun niiden kanssa.
Googletin juuri Serotinan, onpa upea! Mietin saisiko laitettua saunan seinustalle? Mitäköhän isäntä tuumaisi...
PoistaTäysin sama kantapääopisto minulla sormustinkukkien kanssa aikanaan.
Serotina näyttäisi varmaan hienolta saunarakennuksen tummaa seinää vasten. Köynnöksen voisi laittaa kiipeämään raudoitusverkkoa pitkin. Se taasen pysyy hyvin pystyssä, jos verkon kiinnittää kahden puun (kakkoskakkosta tms. - termit vähän kadoksissa) väliin ja jalat metallisiin tolpanjalkoihin. Silloin ei seinään tarvitse laittaa reikiä ja köynnös voisi kiemurrella itsestään koskettamatta seinään juuri ollenkaan.
PoistaAivan, erillinen tuki olisikin hyvä juttu.
PoistaKerrassaan hurmaavaa. Sormustinkukka on uskomattoman hieno, ja suloiset nuputkin. Koristekirsikka Kevätsuudelma 🌸 Romantiikkaa ilmassa keväällä. 💕💋🥰
VastaaPoistaKiitos Rita A! Sormustinkukkaa kannattaa katsoa myös ihan läheltä. Koko kukka on komea kaikkine yksityiskohtineenkin.
PoistaKevätsuudelmalla on ansaitusti hieno nimi kauniiden kukkien lisäksi. Niitä katsellessa viimeistään romantiikka herää hyrräämään...
Oli kiva lukea sinun vastauksesi Pirjon haasteeseen. Aina, kun katson kuvia ’Kevätsuudelmasta’, mietin, mihin sen voisin istuttaa. Ehkä saan arboretumin pienilmaston jossain vaiheessa siihen tilaan, että voin istuttaa sinne monia näitä ihania vähän arempia kasveja?
VastaaPoistaSormustinkukat eivät taida koskaan kasvaa siinä penkissä, mihin niiden ajatteli kotiutuvan? Minullakin ne viihtyvät mitä ihmeellisimmissä paikoissa suunnitellun alueen ulkopuolella - juuri kiven koloissa ja kanttausurissa :). Onneksi kuitenkin viihtyvät. Toivotaan, että Austin ruususi viihtyvät ja näemme molemmista kauniita kuvia tämän kesän aikana!
Kiitos Päivi! Kevätsuudelma on aivan ihana koristekirsikka. Meidän puun malli ei ole paras mahdollinen. Se oli jo ostohetkellä haarautunut hyvin matalalta. Sain sen Ukkokullalta äitienpäiväkukkana (minun vinkkini). Myymälässä oli ollut tasan kaksi vaihtoehtoa, joista Ukkokulta valitsi myyjän suositteleman. Accoladen menestymisvyöhykkeiksi mainitaan I-III. Arboretumistasi löytyy varmaan suojaisiakin paikkoja, joissa tätä Suomen kauneimmaksi koristekirsikaksi mainittua puuta voisi kokeilla.
PoistaEräs sormustinkukan viehättävistä ominaisuuksista on juuri sen persoonallinen tapa kasvaa oman mieltymyksensä mukaisissa paikoissa. Huumorillekin pitää olla puutarhassa tilaa.
Puutarhan herääminen kevääseen saa "puntit tutisemaan" jännityksestä. Austin-ruusujen selviytyminen on yksi isompia jännityksen aiheita tänä keväänä.
Ihanat kesämuistelot! Ja kiitos haastamisesta. Näin sumuisenkoleana aamuna taidan tarttua tähän välittömästi.
VastaaPoistaKirsikkasi on aivan ihana, ja mukavaa, että kolmilehden siirto onnistui!
Outo juttu, mutta moni myy 'Serotinaa' nimellä koreaköynnöskuusama, vaikka se on Lonicera peryclymenum eli ruotsinköynnöskuusama. Koreaköynnöskuusama on L. x heckrottii - tai sitten Viljelykasvien nimistössä on painovirhe.
Otin omasta Serotinastani pistokkaita syksyllä, niistä kaksi on puhjennut lehteen, mutta juurten kasvusta ei ole mitään merkkejä - oikeastaan on merkkejä varren mätänemisestä sen sijaan. Ehkä vuodenaika oli väärä. Harmi, sillä olin ajatellut antaa sinulle siitä taimen. Ehkä kevätpistokas onnistuisi paremmin.
Ihana tuo Shalott, toivottavasti se ja seuralaisensa viihtyy!
Kiitos Saila jo kauniista ajatuksestakin. Ehkä ajankohta pistokkaalle ei ollut suotuisa. Serotinaa näyttää olevan aika hyvin myynnissä kaupoissakin eli ehkä en ihan ilman toivomaani köynnöstä jää.
PoistaSelasin puutarhamyymälöiden köynnöskuusamaesittelyjä. Useissa Serotina nimetään suomeksi koreaköynnöskuusamaksi, mutta latinankielisellä nimellä taasen L. peryclymenum eli ruotsinköynnöskuusama. Oikein nimettyjäkin löytyy. Ei siis ihme, jos maallikkokin menee sekaisin. Viljelykasvien nimistössä nämä on selkeästi esillä, tuskin siellä on painovirhettä.
Kevätsuudelmasi on kukkinut tosi kauniisti. Omani ei ole yltänyt samaan, vaan se on ilahduttanut minua vain muutamalla vaivaisella kukalla koko olemassaolonsa aikana. Lieneekö kasvupaikka liian varjoinen.
VastaaPoistaKolmilehden kukan väri ihastuttaa minua erityisesti ja tuo 'Lady of Shalott' ruusu on kyllä aivan ihana niin värin kuin kukan muodonkin osalta.
Tuo koreaköynnöskuusama kuulostaa olevan hankkimisen arvoinen köynnös. Hankin ihan puutarhan alkuaikoina kaksi ruotsinköynnöskuusamaa, joista kumpikaan ei menestynyt. Kiinnostus koko köynnöskuusamiin sai kolauksen ja muita lajikkeita ei ole sen jälkeen tullut kokeiltua lainkaan.
Alkuvuoden Kevätsuudelman kanssa menivät kukalla tai kahdella. Vasta kahtena viimeisimpänä keväänä kirsikkakin on ilahduttanut minua kukillaan. Viime keväänä se ylitti odotukset. Accoladeni kasvaa hyvin aurinkoisessa paikassa.
PoistaTuttua tuo kasvien menettämisen aiheuttama koko lajin "hylkääminen". Silloin tulee helposti ajatelleeksi, ettei oma puutarha sovi lainkaan kyseisille kasveille. Minulla on ollut huonoja kokemuksia tuoksuköynnöskuusamasta. Olen iloinen, etten siitä lamaantunut, vaan hankin muita köynnöskuusamia. Ehkä jossain vaiheessa istutan myös tuoksuköynnöskuusaman.
Välimeren tunnelma toteutuu hienosti viiniköynnöksen varjossa. Kiva, että olivat myös hyvän makuisia, vaikka siemeniä oli runsaasti. Kaupasta ostettavat rypäleet taitavat olla niin jalostettuja, että niistä on siemenet jalostettu pois.
VastaaPoistaLämpiminä kesäpäivinä saattoi hyvin ajatella istuvansa jossain kreikkalaisessa tavernassa rypäleterttujen roikkuessa pään päällä. Meidän oloissa menestyviä siemenettömiäkin viinirypäleitä löytyy. Muistaakseni Somerset Seedles on tällainen (korjatkaa, jos muistan väärin). Zilgaani istuttaessa en ottanut riittävästi selvää eri vaihtoehdoista, mutta olen kyllä tyytyväinen omaani.
PoistaKevätsuudelnan voisi antaa monelle perennalle ja jaankin niitä nyt myös sinne . Kevätsuudelna itse oikeutetusti ansaitsee ensimmäisen suudelman ja yritän minäkin katsoa sellaisen jostain itselleni . Toisena jaan sen ruusullesi Lady of Shalotille ihanuus kertakaikkisesti . Onko tämä siis pensasruusu ?
VastaaPoistaSitten suudelma menee viini köynnökselle . Tällaisesta minäkin haaveilen tulevaisuudessa.
Sormustinkukkaa en ole tohtinut istuttaa mutta olen joskus löytänyt jonkin ruusukkeen jonka olen poistanut . Minä en oikein pidä syrjähypyistä 😀 . Kauniita kaikki kuitenkin ja ihanuus kun saa mitä itsellä ei ole ihailla muiden blogeissa .
Kiitos Nila! Välitän pususi kirsikalleni ja Austin-ruusulleni heti niiden herätessä. Koristekirsikka Accoladen ostin Espoon Muhevaiselta. Siellä sitä on ollut aika hyvin saatavilla.
PoistaRuusujen määritteleminen ei ole ihan minun osaamistani. Saaripalstan Saila osaa vastata paremmin. Austin-ruusut luetaan puistoruusuihin, joihin moni tuttu pensasruusukin lukeutuu. Austinit kasvavat isommiksi kuin tutut ryhmäruusut, niin korkeutta kuin leveyttäkin.
Oih ja voih, kuinkahan monta kertaa olenkaan huokaillut ihastuksissani Kevätsuudelman kuville. Jokohan tänä vuonna ilahduttaisin itseäni sen hankkimisella. Toki sen talvehtiminen täällä III-vyöhykkeellä on epävarmaa, mutta joskus on otettava riskejä. Kolmilehdetkin kiehtovat. Niitäkään minulla ei ole. 'Lady of Shalott' on ihanan värinen. Näköjään tänäkin vuonna sydämeni sykkii viime vuoden tavoin persikkaisille sävyille. Viiniköynnöksesi tuottaa ihailtavasti satoa. Toivotaan, että ensi kesänäkin saadaan ihailla blogissasi runsasta kukintaa ja satoa. :)
VastaaPoistaSuosittelen hankkimaan Kevätsuudelman pian, koska sen kukintaa joutuu todennäköisesti hetken aikaa odottamaan. Moni on uhmannut lainalaisuuksia ja istuttanut arkoja kasveja onnistuneesti. Aikamoista arpapeliä nämä puutarhahommat usein ovat.
PoistaLady of Shalott on minustakin ihanan värinen ja kaikin puolin kaunis kukka. Enpä viime kesänä Ladya istuttaessani aavistanut, että tämän vuoden persikka on tämän vuoden muotiväri.
Kiitos Keijunkukkanen, minäkin toivon kesältä runsasta kukintaa ja satoa.
MONTA ihastuksen huokausta 🥰 upeita kukkijoita kaikki! Tuo Accolade on iha huikea, ihana trillium ja suuri haaveeni, joka tuskin koskaan toteutuu on tuo Austin-ruusu 🧡 niin kaunis! Meidän mäellä ei ole yhtään köynnöskuusamaa, pitänee tehdä asialle jotain 🤭
VastaaPoistaTuoreena Austin-ruusun omistajana ihmettelen, miten pärjäsin niin monta vuotta ilman sitä. Kauniiden kasvien määrä on loputon. Kuten myös niihin kohdistuva himo. Onneksi toisinaan järjen ääni nousee kuuluviin ja siten myös kukkaro kiinni.
PoistaEi ihme, että aloitit haastepostauksen Kevätsuudelmakuvalla, se on mykistävän kaunis! Ja Austinruusu kuuluu myös ihailtujen joukkoon. Accolade jäi viime kesänä hankkimatta juuri tuon arkuuden vuoksi, mutta austineja voisin yrittää tännekin saada kasvamaan. Zilgan kasvuvauhti on aikamoinen, ja onhan kiva istuskella oman viiniköynnöksen alla! Sormustinkukkien omapäisyyden on tainnut moni puutarhuri kokea, mutta onneksi sekin on helppo kitkeä pois jos ihan väärään paikkaan kylväytyy. Ihanat kuvat!
VastaaPoistaArkoja kasveja ihailee varmasti sitäkin enemmän, kun tietää niiden menestymisen olevan vaakalaudalla. Varsinkin puut ovat sen verran kalliita, että niiden hankkimista on syytä miettiä kahdesti. Onneksi löytyy hyviä vaihtoehtoja. Sormustinkukan kitkeminen ei ole iso työ. Pakostikin niitä on välillä jostain pois nyhdettävä. Viime keväänä ruusukkeita oli valtavasti, eikä muutaman yksilön poistaminen näkynyt missään.
PoistaHienot kuvat ja toinen toistaan ihanammat kasvit!
VastaaPoistaAccolade on niin hempeän vaaleanpunainen kukkameri keväällä, meillä se kasvanut jo tosi isoksi puuksi jo!
Hienoa, että kolmilehti hyväksyi uuden kasvupaikkansa, se onneksi pysyykin siinä, mihin sen istuttaa, toisin kuin sormustinkukat.
Sormustinkukat ovat mielstäni ihan satukirjakukkia ja saavat vaeltaa minne haluavat, kun ovat kaksivuotisia, niin eivät koskaan valtaa mitään alaa itselleen pitkäksi aikaa.
Kiitos Marja! Toivottavasti minunkin Accoladeni viihtyy ja kasvaa isoksi puuksi. Kolmilehti ei todellakaan valtaa alaa eikä lähde sormustinkukan tavoin retkelle. Ehdottomasti sormustinkukat ovat satukirjakukkia samalla tavoin kuin akileijat. Tosin akileijat pysyvät paremmin paikoillaan, vaikka siementävät uusia asukkaita tehokkaasti pitkin puutarhaa.
PoistaKivat kuvat ja tarinat haasteen vastaukseksi. 'Lady of Shalottin' kuva on erityisen kaunis. Valo osuu ihanasti kukkaan ja saa lehdillä olevat vesipisarat kimaltamaan vienosti. 'Accoladenkin' kuva on kyllä kaunis.
VastaaPoistaMinun köynnöskuusamani lienee tuota samaa kuin sinulla, niin kuin joskus arvelit. Tai sitten jotain hyvin samannäköistä lajiketta. Jännä nähdä, lähteekö se tämän talven jäljiltä kasvuun maan rajasta vai olisiko onnistunut talvehtimaan korkeammalta. On kuitenkin ollut sen verran pitkiä ja kovia pakkasjaksoja, ettei ole luotto kovin korkealla. Onneksi se on kuitenkin kukkinut, vaikka olisi keväällä lähtenyt alempaa versomaan.
Mukavaa loppuviikkoa!
Lady of Shalott on niin hieno, että siitä on helppo saada kauniita kuvia. Tosin taidan olla melko puolueellinen. Lady oli viime kesän suosikkejani kaikin tavoin.
PoistaKoreaköynnöskuusamani oli viime keväänä sen verran pieni, ettei tullut sen talvenkestävyyttä kummemmin tarkkailtua. Alapihan ruotsinköynnöskuusama versoi hyvin korkealle venähtäneistä oksistakin uutta lehteä ja kasvua heti kevään tullen. Joka kevät on likimain kaikkien kasvien suhteen iänikuiset jännityshetket käsillä. Köynnöskuusama sentään on varsin nopeakasvuinen, vaikka maanpäälliset osat olisivat paleltuneet.
Viikonloppu on tosiaan edessä. Vietähän sinäkin mukava vapaahetki.
Vallan ihania kesäkuvia!
VastaaPoistaKiitos Maarit! Maaliskuun ensimmäisen päivän harmauden keskellä on virkistävää palata kesäisiin kuviin.
PoistaKevätsuudelma on kyllä upea! Kuten myöskin austinruusu! Ja muutkin kesäkuvasi saavat huokaamaan ihastuksesta ja kesän odotuksesta!
VastaaPoistaKiitos Pioni! Sepä se, kesäkuvien myötä mieli virittyy valmiiksi vastaanottamaan ihan oikeaa kevättä ja kesää.
PoistaKauniita kesäkuvia <3 tulispa kesä jo nopeasti !
VastaaPoistaKiitos Suvi! Aurinkoiset päivät sentään vähän helpottavat kesänkaipuuta.
PoistaIhanat kesäkuvat. Viinirypäle kannattaa ehdottomasti istuttaa jos sellaiselle on paikka ja kuten kuvasi todistaa, se viihtyy myös kasvihuoneen ulkopuolella. Austinien tilanne jännittää, toivottavasti lumesta on ollut hyvä suoja niille.
VastaaPoistaKiitos Katja! Moni ajattelee edelleen, ettei viiniköynnös menesty ulkona Suomessa. Hyvin tuo Zilga pärjää täällä etelässä, kuten tekee muutama muukin. Jos nyt istuttaisin viiniköynnöksen, laittaisin jonkun siemenettömän. Pärjään kyllä Zilgankin kanssa.
PoistaHuh, nyt toivotaan todellakin Austinien pärjänneen.
Ihanat kesäkuvat. Tuo sormustinkukka on mielestäni kiehtova. Kunpa osaisin tuollaisen kasvattaa
VastaaPoistaKiitos Enkulin käsityöt! Sormustinkukka on aika helppo perenna. Kokeile ihmeessä, uskon sinun saavan sen kasvamaan ja kukkimaan.
Poista