Yhtä sun toista kivaa

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Tämän jutun kuvat on otettu viime keskiviikkona ennen torstaina alkanutta lumisadetta. Pakkasöitäkin on ollut, mutta toistaiseksi näyttäisi, ettei mikään kasvi ole niistä erityisesti ottanut nokkiinsa.

Tarhakylmänkukkia on noussut eri paikoissa. Etenkin vanhemmat istutukset ovat jo hyvin kasvussa. Pari vuotta sitten istutetuissa on jo eloa. Viime kesänä istutetuissa ei vielä kaikissa.

Pulmonaria 'Majeste' - Tähkäimikkä

Tähkäimikän istutin Keittiöpenkkiin keväällä 2022. Kyllä se istutuspaikassaan pärjäsi, mutta oli jäädä valkotäpläimikkien alle. Viime vuonna loppukesällä siirsin tähkäimikän alapihan Vapaapenkkiin. Jonkin aikaa istutuksen jälkeen huomasin, ettei kasvista ole näkyvissä yhtään mitään. Laitoin paikkaan merkin, jotta en epähuomiossa siinä mylläisi.

Nyt pääsin iloitsemaan, sillä tähkäimikkä on selvinnyt talvesta ja nousee parhaillaan terhakkaana mullasta. 

Tähkäimikän lehdet ovat kirjavat, hopeanhohtoiset. Kukat samankaltaiset kuin valkotäpläimikällä. Kukkien sanotaan houkuttelevan pörriäisiä.

Pulmonaria saccharata 'Dora Bielefeld' - Valkotäpläimikkä

Valkotäpläimiköitä kasvaa sekä Keittiö- että Makkaripenkeissä. Ensimmäiset valkotäpläimikät istutin Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin, jossa ne alkoivat rehottaa vähän liiankin tehokkaasti. Netin mukaan valkotäpläimikkä sopii maanpeitekasviksi puolivarjoon tai varjoisaan paikkaan. Siinäpä siis oivallinen kasvi Keittiö- ja Makkaripenkkeihin, jotka ovat varjoisimpia paikkoja pihassani. Näihin paikkoihin kolataan lunta, jolloin se junttaantuu kovaksi, jopa jäätyy. Katoltakin saattaa pudota lunta.

Pulmonaria saccharata 'Dora Bielefeld' - Valkotäpläimikkä

 
Siirsin imikät riskillä pois Kriikunapenkistä. Se riski kannatti. Keväisin Keittiö- ja Makkaripenkki ovat varsin rytöisen näköisiä. Ei haittaa, sillä harmaanruskeaa on monessa muussakin paikassa. Talvella taasen on lumista ja pimeää, joten istutusalueita ei tule liiemmin katselleeksi. 

Sieltä ne taas nostavat päätään. Kuivien lehtien, niin omiensa kuin kaikkien muidenkin keskeltä. Nuppujakin on jo näkyvissä. Toukokuussa alue on täynnä hyväkuntoisia lehtiä runsaine kukkavanoinen. 

Lonicera heckrottii - Koreaköynnöskuusama

Bermudan eli sisäänkäynnin edustan penkissä koreaköynnöskuusamassa oli lehtiä läpi talven. Nyt siinä on kaiken aikaa kasvavia ja lehtiin puhkeavia silmuja. Serkkunsa, alapihalla kasvava ruotsinköynnöskuusama 'Belgica Select' on myös hereillä.

Eniten ilahduttaa viime keväänä puretun leikkimökin tilalle rakennetun köynnösnurkkauksen ruotsinköynnöskuusama 'Serotinojen' herääminen. Saanko nähdä niiden kesällä kukkivan? Toivottavasti.

Clematis alpina 'Columella' - Tarha-alppikärhö

Ei liene ihme, että alppikärhöt pukkaavat jo silmua. Sekä sininen alppikärhö, että vaaleanpunakukkainen Columella. Kumpikin Pikkupuutarhan Köynnöskäytävän kaariportissa. Myös Olopihan tarha-alppikärhöt 'Purple Dream' ja 'Willy' sekä tarhaviinikärhö 'Polish Spirit' ovat jo hereillä. Muissa kärhöissä ei heräämisen merkkejä ole näkyvissä. Tosin ihan kaikkia en ole kovin tarkkaan edes tutkinut. Kärhöt ovat tunnetusti hitaita ja oikukkaitakin köynnöksiä. Ei siis kiirehditä niiden kanssa.

Corydalis solida 'Purple Bird' - Pystykiurunkannus

Monta kertaa olen jo teillekin murehtinut peurojen syömiä pystykiurunkannus 'Beth Evanseja'. Onneksi Betit ovat tehneet sinne tänne siementaimia, joissa parissa on jopa kukkia. Onneksi peurat jättivät  kiskomatta kasveja kokonaan mullasta. Kukintaa on odotettavissa taas ensi vuonna.

Pikkupuutarhaan peurat eivät ole menneet. Kiitos verkkovirityksieni. Siellä kukinnan on aloittanut purppurainen 'Purple Bird'. Myöhemmin niin Pikkupuutarhassa kuin alapihallakin kukkimaan ryhtyvät siniset 'Craigton Bluet', jotka olen saanut Lappalainen etelässä -blogin Nilalta.

Fritillariat eli Keisarinpikarililjat

Keisarinpikarililjat ovat pakkasten ja lumen vuoksi harrastaneet ahkerasti joogaa. Muutamana aamuna ne ovat olleet lähes kaksinkerroin. Päivän mittaan ovat kuitenkin suoristaneet selkänsä. Yhtenä yönä kävin laittamassa keisarien päälle harson, kun pelkäsin pakkasen tekevän niille pahoja kolttosia. Seuraavina öinä unohdin harson, mistä ei näytä olleen haittaa.

Alapihan Päivänliljapenkin keisarit ovat kaikkein pisimmällä (kollaasin vasen kuva). Yläpihan Allaspenkissä tulevat hyvin perässä (kollaasin oikea alakuva). Viime kesänä nämä keisarit kukkivat huonosti. Katsotaan, kuinka nyt käy. En ole käynyt tutkimassa nupputilannetta.

Kollaasin oikeassa ylälaidassa on keltaiset keisarit eli 'Luteat'. Ne ovat olleet vähän huomaamattomassa paikassa jo vuosikausia. Viettivät pitkään aikaansa kukkimattomina, kunnes parina viime kesänä ne ovat innostuneet kukkimaankin. Elän jännittäviä hetkiä niiden kanssa.

Iris ret. 'Purple Hill'

Kevätkurjenmiekkojen kukinta on jo valtaosin ohi. Ruusupenkin 'Purple Hillit' ovat aina nousseet muita myöhemmin. Niinpä ne ovat edelleen hyväkuntoisia. Kuvan ulkopuolelle jää toinen, vähän isompi ryhmä, joka on selvästi laajentunut. 

Kevätkurjenmiekkojen kukinta oli tänä keväänä runsasta. Jopa pari vuotta kukkimattomana noussut 'Frozen Planetkin' teki kaksi kukkaa. Iriksiä on ehdottomasti kannattanut istuttaa. Aion jatkaa niiden lisäämistä, kun näyttävät viihtyvän hyvin.

Iris ret. Katherine Hodgkin

Toinen Matti tai Maija Myöhäisten kevätkurjenmiekkojen keskittymä on Pikkupuutarhan Kivipenkissä. Paikka on valoisa, mutta lumi sulaa tästä monia muita paikkoja myöhemmin. Karherinet ovat alkaneet runsastua, mistä iloitsen. Takana osin iristen päällä rötköttää talven jäljiltä resuinen, tummalehtinen mantelityräkki (Euphorbia amygdaloides). Elossa on eli tässä vaiheessa ei mitään moitittavaa.

Helleborus niger - Vaaleajouluruusu

Lauantai-aamun luminen pakkasmaisema on vihdoin muuttunut aurinkoiseksi +8 asteen lupaavaksi kevätsääksi. Päivä on mennyt kotihommissa, koska niitäkin on välillä tehtävä. Istahdin myös tietokoneen äärelle päivittääkseni kasvilistojani. Ensi töikseni yhdistin Istutusalueiden kasviluetteloon sipulikasvit, jotka tähän saakka ovat olleet omalla listallaan. Kätevämpää nähdä yhdellä silmäyksellä tietyn penkin istutukset kuin että kuskaisi mukanaan monia eri listoja. Paitsi että harvemmin listoja pihalle vien, vaikka toisinaan syytä olisi.

Prunus padus - Tuomi

Sunnuntain sää näyttää lupaavalta. Ei haittaa, vaikka olisi viileämpääkin, kuhan ei sada mitään eikä pohjoistuuli puhalla. Keväisiä töitä puutarhassa riittää eli sunnuntain aion viettää pihalla. 

 

Koska kukkii -haaste

Kevätkurjenmiekan piippoja Oikearinteessä 7.2.2025

 
Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna jatkaa keväistä perinnettään Koska kukkii -haasteella.  Pääsemme siis taas pähkäilemään, mikä kasveista noudattaa toivottuja kukkimisaikoja, mikä kulkee omia polkujaan.

Posliinihyasintit 3.5.2024 ruusupensaiden alla.

Kolmena edellisenä keväänä olen valinnut seurattaviksi kolme tai neljä eri kasvia kulloinkin. Vuoden 2022 kasvit olivat: iris ret. 'Katharine Hodgkin', talventähti, suikeroesikko Wanda ja keisarinpikarilija 'Rubra'. Vuoden 2023 kasvit olivat: sinikämmen, valkotäpläimikkä, valkoinen tarhakylmänkukka ja punainen kolmilehti. Viime vuonna eli 2024 kasvit olivat: etelänkevätesikko, tulppaani 'Persian Pearl' ja ruusuherukka. 

Corydalis solida 'Beth Evans' 26.3.2024

 
Vaihtoehdot vähenevät, ellei halua valita aiemmin seurattavina olleita kasveja. Toukokuulle mentäessä kukkivia löytyy jo runsaasti. Parhaiten erottuvat ja puutarhurin mieltä eniten sykähdyttävät kukkivat jo huhtikuussa ja toukokuun alkupuolella. 

Koska lumikelloissa oli jo pari viikkoa sitten nuput ja muutama kevätkurjenmiekkakin on valmiina nuppuilemaan, jätän ne suosiolla pois. Tänä vuonna päädyin seuraaviin:

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus, kukkii 28.4.

Pystykiurunkannus 'Beth Evans' 3.5.2024

Viime keväänä huomasin olopihan pystykiurunkannuksissa ensimmäiset nuput 17.4. Siitä menikin vielä tovi, kunnes nuput avautuivat. Huhtikuun lopullahan maa oli pari päivää lumesta valkoisena. Näin helmikuun lopussa lunta on nelisen senttiä. Se sulaa luutavasti seuraavina päivinä, kun luvassa on plussakelejä. Lisää lunta voi tietenkin sataa, mutta tuskin se pitkäksi aikaa jää. 

Bethiä kasvaa minulla useammassa paikassa. Seurannan kohteeksi otan Olopihan Allaspenkin Bethit, joiden kukkimisajankohdaksi veikkaan 28.4.
 

Crocus 'King of the Striped' - Kevätsahrami, kukkii 12.4.

Crocus 'King of the Striped' 1.5.2024

King of the Striped -krookuksia en ole istuttanut paljoa. Seurattavaksi valitsemani asuvat Vasenrinteen puolivälissä. Viime vuonna ensimmäinen nuppu napotti 3.4. vasta sataneessa hangessa, joka tosin suli nopeasti pois. Kukat avautuivat 10.4. ja kukinta kestikin aika pitkään.

Tällä kertaa veikkaan kukinnan aloitukseksi 12.4. Sillä riskillä, että huomaan ja ehdin krookukset verkottaa jänisten ja peurojen varalta. 

Hyacinthus 'Woodstock' ja 'Pink Surprise' - Hyasintti, kukkii 25.4.

Hyasintit 'Woodstock' ja 'Pink Surprise' 5.5.2024

Hyasintteja olen istuttanut vuosien aikana useampaan paikkaan. Viimeisin sijoitus on Vasenrinne, jossa ne näyttävät viihtyvän. Syksyllä istutin vanhojen seuraksi lisää Woodstockeja, Pink Surpriseja ja yhden sekoituspussin, jossa oli muistaakseni kolme sipulia. 

Vuosi sitten huomasin nuput 27.4. Todennäköisesti ne olivat nousseet jo muutamaa päivää aiemmin, mutta en ollut niitä noteerannut. Hyasintit siirtyivät nuppuvaiheesta nopeasti täyteen kukintaan. Paikka on aurinkoinen, mikä edistää kukintaa. Hyasintit nousevat kivasti scillojen keskeltä. Ehtivät kukkiakin ennen kuin vieressä asuvat jalopähkämöt kasvavat isoiksi.

Veikkaan Vasenrinteen hyasinttien kukkivan 25.4.

Puschkinia scilloides - Posliinihyasintti, kukkii 18.4.

Puschkinia libanotica (scilloides) - Posliinihyasintti 2.5.2024

Löysin arkistoistani ensimmäisen kuvan 27.4. kukkivista posliinihyasinteista. Siinä kuvassa avoimia kukkia on jo monta. Jokasyksyinen tavoitteeni on istuttaa runsaasti uusia posliinihyasintteja saadakseni niistä tiiviin maton. Istutuslupaus ei ole kovin hyvin toteutunut, mutta alapihan Ruusukolmiossa kukkii jo mukava määrä posliinihyasintteja. 

Tälle annan kukkimispäiväksi 18.4.

Corydalis solida 'Purple Bird' 3.5.2024

Haastan seuraavat blogit:

Liisan kasvit
Puutarhan lumo
Päivänpesän elämää

Haasteen säännöt ovat seuraavat:

Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Kasvien kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, että kasvi on vielä lepotilassa. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen (tai kuukausien) päähän. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä, mutta harsot ynnä muut viritelmät lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukinnan alkua saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat tehdä. Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Jos käyt laittamassa kommentin Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen (löytyy helposti blogin selainversion sivupalkista), muiden on kätevä käydä sieltä tarkistamassa, ketkä ovat jo osallistuneet haasteeseen. Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui.

 

 

"Muuta ei tarvita... kuin talon täydeltä kirjoja ja puutarhan täydeltä kukkia."

Rosa pimpinellifolia 'Tove Jansson'

Kylläpä aika kulkee haipakkaa tahtia. Kesästä on jo nyt tullut sellainen, ettei kaikkia puutarhan tapahtumia ehdi sen enempää nähdä kuin raportoidakaan. Pihakierroksilla voi vain todeta, että "kas, tuokin on jo lopettamassa kukintaansa."

Samettisen punainen Tove Jansson on aina vikkelä käänteissään. Kun siinä huomaa ensimmäisen nupun, on hyvä olla kameran kanssa laukaisuvalmiina. Nupusta terälehtien varisemiseen menee yksi hujaus ja sitten saakin odottaa seuraavan vuoden kukintaa.

Rosa Glauca - Punalehtiruusu

Punalehtiruususta kuoli talven aikana monta vanhempaa oksaa. Ehkä ne kuolivat vanhuuttaan. Niinpä kukkia on nyt joissakin korkeissa oksissa, kun taas tuoreemmat oksat matalina eivät vielä kuki.

Rosa pimpinellifolia 'Suviruusu'

Usein Suviruusu aloittaa hieman Tornionlaaksonruusun jälkeen. Nyt ne kukkivat samanaikaisesti. 2013 istuttamani Suviruusu pysyi hyvin paikallaan useamman vuoden. Nyt se on innostunut levittäytymään ympäriinsä, mikä ei ole minusta mukavaa. Nurmikolta on helppo ajaa ruusunversoja ruohonleikkurilla, mutta lähellä olevalta istutusalueelta ei taasen ole kiva lapiolla kaivaa maasta ylös ponnistavia versoja. Toistaiseksi olen pyrkinyt nyhtämään käsin versoja niin usein kuin vain suinkin niitä löydän.

Rosa 'Tornedal' - Tornionlaaksonruusu

Kaikkien pensasruusujen kasvuvauhti on tänä vuonna melkoista. Tällä vauhdilla meillä on kohta ruusuviidakko. Leikkasin keväällä neilikkaruusun, Sävelen, Ritausman ja Teresanruusun matalaksi. Jokainen leikatuista kasvaa runsaana ja tanakkana. Teresanruusulla on korkeutta jo 80 cm ja nuppuja esillä. Sävel on hivenen matalampi, mutta sitäkin leveämpi. Sen jokaisessa oksankärjessä on nuppuja.

Rosa pimpinellifolia Plena - Juhannusruusu

Juhannusruusun nimi kannattaisi kohta muuttaa vaikka toukokuun ruusuksi. Äitienpäivänä se ei sentään vielä kukkinut. Aloitti kuitenkin toukokuun viimeisellä viikolla. Kukkia on valtavasti. Rae- ja vesisateet ovat rummuttaneet terälehtiä ankaralla kädellä. Ihan hyvä, että puutarhassa on eri aikaan kukkivia ruusuja. Jospa jonkun ruusun kukinnan aikaan osuu enemmän aurinkoisia päiviä.

Rosa Hurdal - Norjanruusu 29.5.2024

Voimakaskasvuinen Norjanruusu palellutti talven aikana lähes kaikki oksansa. Leikkasin kuolleita oksia pois ja vielä muutama pitäisi käydä napsimassa. Ruusu ei kuitenkaan heittänyt kokonaan henkeään, vaan tyvestä pukkaa nyt runsaasti uusia versoja. Viime kesänä Norjanruusussa oli valtavasti vaaleanpunaisia kukkia. Ehkä en tänä kesänä näe kukkia, mutta onpa kuitenkin elossa ja toivon mukaan ilahduttaa minua kukinnalla ensi kesänä.

Geum 'Mai Tai' - Tarhakellukka

Kellukat kukkivat vuosi vuodelta ahkerammin. Innokkain kukkija kellukoistani on Mai Tai. Myös tulikellukka ja Totally Tangerine ovat kukkineet aika hyvin. Viherpeukaloilta tilaamani kolme Pink Fluffya ei kuki, kun ovat nippanappa edes elossa. Istutin juurakot ruukkuihin kasvamaan ja vahvistumaan siirtääkseni ne myöhemmin maahan. Yksi ei noussut ollenkaan, toinen on tehnyt yhden lehden ja kolmas näyttää sekin olevan henkitoreissaan. Vika saattaa olla minussa tai sitten sain vain huonot juurakot. En jaksa alkaa niistä tappelemaan. Ehkä jatkossa on parempi ostaa kasveja puutarhamyymälästä, jolloin niiden kuntoa voi arvioida omin silmin purkkeja pyöritellessä.

Papaver orientale - Idänunikko

Unikoiden kukinta oli tipalla mennä minulta kokonaan ohi. Tapansa mukaan suurin osa niistä tykkää asustella aroniapensaiden ja pionien välissä. Siellä ne kaatuilee omia aikojaan. Tai kurkkivat varsi kenossa kohti alapihaa. Unikot eivät ole kovin sateenkestäviä. Vielä vähemmän ne tykkäävät raekuuroista, joita on pari kertaa tullut ukkosen kiiruhtaessa kylän ylitse.

Kerään myöhemmin sksyllä unikoiden siemeniä ja ripottelen niitä haluamiini paikkoihin. Tällä tavoin olen onnistunut saamaan mm. vaaleanpunaisen Princess Victoria Louisen lisääntymään. Sitä en kyllä tiedä, miten tämä prinsessa on joutunut raparperien joukkoon.

Iris sibirica - Siperiankurjenmiekka

Kasvi kuin kasvi kukkii tänä kesänä yltäkylläisesti. Myös siperiankurjenmiekka. Jopa sellaisissa paikoissa, joissa olen ajatellut sen olevan jakamisen tarpeessa. Siperiankurjenmiekkaa jakaneet tietävät, että hommassa tarvitaan voimaa ja viitseliäisyyttä. Pelkän juurakon kaivaminen on työläs homma ja siinä ollaan vasta puolitiessä. Möykky on saatava jaettua kahtia tai useampaan osaan. Lapio ei välttämättä riitä. Otinpa kerran avuksi sahan.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Kärhöistä hereillä näyttäisi olevan kaikki. Joidenkin suhteen ehdin jo olla huolissani, mutta niin vain kaikki ovat aloittaneet kasvun, osa kukintansakin. Alapihan lumikärhö oli kaikkein hitain. Lumikärhö oli niin valtava risupallo, että otin riskin ja leikkasin sen tapille. Se ei tainnut tykätä leikkaamisesta, mutta on nyt aloittanut kipuamisen kohti yläilmoja. 

Ostin myös tarhakellokärhö Arabellan, kun halvalla sain. Ajattelin saavani siitä sopivan väripilkun Oikearinteeseen. Istutin Arabellan rinteen yläosaan helteiden aikaan. Kastelin sitä ahkerasti ja sitten huomasin yhtenä päivänä paikalla ruskeaksi menneet versot. Kastelusta, niin taivaallisesta kuin kastelukannusellaisesta näyttää olleen apua. Tyveltä nousee vihreää versoa. Ideani saattaa siis kantaa hedelmää - tai tässä tapauksessa kukkaa.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Runsaimmillaan kukkii suosikkini tarha-alppikärhö Purple Dream. Pari päivää sitten huomasin sen lykkäävän uutta versoa maasta, hiukan etäällä päävarresta. Matkalla korkeuksiin uusi verso on kietoutunut kärhön tyvellä kasvavan siperiankurjenmiekan ympärille. Saavat kuherrella keskenään. Luultavasti siperiankurjenmiekka häviää kilpailun.

Kotilot ja alppikärhö

Syksyllä niinikään risuuntumisen vuoksi alas leikkaamani alppikärhö aloitti hyvin kasvunsa. Sen hentoja versoja luikertelee ympäriinsä, jonka vuoksi olen käynyt niitä lähes päivittäin ohjaamassa kohti köynnöstukea. Yhtenä päivänä minua odotti ikävä näky. Kotiloita oli joukoittain napostelemassa kärhöäni. Teki mieli potkaista tuhdeinta kotiloa, mutta kengänkärkeni olisi tuskin osunut kotiloon. Poimin kasapäin kotiloja pulloon, jonka jälkeen ripottelin Ferramolia köynnöksen tyveen. Saman tien kiersin puutarhassa muutkin kotiloiden suosimat paikat.

Helteiden aikaan kotiloita ei näkynyt. Huijasin itseäni kuvittelemalla, että ne ovat kaivautuneet syvälle maahan, eivätkä enää löydä tietään ylös. Kyllä löytävät. Heti, kun maa saa vähänkin kosteutta. Sitä innokkaammin, kun tulee muutama runsaampi sade. Mitään kasvia kotilot eivät ole vuosien aikana puutarhastani saaneet hengiltä. Reiällisiksi sitäkin enemmän.

Corydalis - Pystykiurunkannus Safiirikiurunkannus 'Craigton Blue'

Katsokaa, miten hienoa sinistä kiurunkannusta sain Lappalainen etelässä -blogin Nilalta. Vuosi sitten istutin 'Porcelain Blue' -kiurunkannusta, joka ei noussut eikä siten myöskään kukkinut. Nila kysyi, haluanko tarhakylmänkukkaa, jota hänellä on runsaasti. Halusinhan minä. Samalla hän toi kiurunkannukset. En tiedä, onko kyseessä Porcelain Blue, eikä nimellä niin suurta väliä olekaan. 

Istutin saamani taimet aluksi ruukkuihin. Kun helteet helpottivat, lähdin istuttamaan saatuja taimia maahan. Saman tien kiurunkannukset alkoivat kukkia taivaansinisinä. Kiva, että pihassa on nyt keväämmällä kukkivia kiurukannuksia ja näitä sinisiä, jotka kukkivat kesäkuun puolella. 

PS. Saaripalstan Sailalta sain tiedon, että Nilan lahjoittama kiurunkannus ei ole pystykiurunkannus, vaan safiirikiurunkannus. Nila täydensi kiurunkannuksen nimeksi 'Craigton Blue'. Kiva tietää, kuka puutarhassani asuu. Kiitos kummallekin Sailalle ja Nilalle.

Lonicera x brownii 'Dropmore Scarlet' - Tulikuusama

 

Helteet ovat ainakin toistaiseksi ohi. Olemme saaneet kaksi kunnon ukkosmyräkkää, muutaman lyhyemmän jyrinän sekä rakeita ja vettä. Jaksaapa puutarhassakin tehdä nyt jotain, eikä koko ajan tarvitse murehtia kasvien kuolemista kuivuuteen. Perjantaisen lyhyen ukkoskuuron aikana lämpötila laski +12 asteeseen, mikä tuntui hyvin kylmältä. Auringon palatessa näkyviin lämpöasteet nousivat +15:een eli bikinejä ja hellehattua ei nyt tarvita.

Crataegus 'Paul's Secret' - Ruusuorapihlaja kukkii yhä runsaana.

Viileämmässä säässä on hyvät puolensa. Kasveilla ei ole niin hoppu kasvaa ja kukkia. Toukokuinen puutarha eteni pikakelauksella, jolloin puutarhuri ehti hädin tuskin nähdä kukissa nuput ja sitten jo putoavat terälehdet. Nyt hän ehtii töidensä lomassa myös ihastella aikaansaannoksiaan. Ja siinä ohessa kuunnella käen kukuntaa.

Sateenkaari 2.6.2024

Tahdon nähdä kukkaispellon,
kuulla helinän kissankellon.
Tahdon löytää sateenkaaren,
omistaa kauniin satujen saaren.
Poutapilviä mulla on tyynyn alla
kuljeskelen huolitta maailmalla.
Kaikkea tätä on kesä! 

Hyvää viikonloppua kaikille!

Värit palaavat hissukseen

Crocus tommasinianus Yalta - Tähtisahrami

 

Aurinkoiset ja lämpimät säät ovat poksauttaneet krookukset ja scillat kukkimaan. Osa krookuksista ja esimerkiksi etelärinteen Katharine Hodgkin -irikset ovat jo kuihtuneet. Puutarhan varjoisemmista osista lumi on luonnollisesti sulanut hitaammin. Näillä alueilla krookuksia on vasta tulossa kukkaan. Syksy ei juuri nyt ole päällimmäisenä mielessä, mutta tämä ajankohta on oivallinen sen pohtimiseen, mihin haluaisin tulevina keväinä lisää kukkia. Siis kamera laulamaan ja tarvittaessa ahkeraa kirjaamista syysistutuksia ajatellen.

Helleborus niger - Jouluruusu

Edellinen talvi oli meidän pihassa tuhoisa monille perennoille. Myös jouluruusuille, joista menetin ainakin kolme. Tänä vuonna tilanne on huomattavasti valoisampi jouluruusujen suhteen. Useimmista muista perennoista en vielä voi sanoa juuta enkä jaata. Jotkut ovat jo heräämässä, monia saan jonkun aikaa odottaa.

Helleborus niger - Jouluruusu

Kasveja istuttaessa on tärkeää huomioida niiden tarvitsemat kasvuolosuhteet. Vähemmän tulee mietittyä, mistä suunnasta puutarhuri niitä mieluiten katselisi. Tai kameralla kuvaisi. Syreenipenkin jouluruusua vuosia sitten istuttaessani unohdin kokonaan alituisen innostukseni kukkien ikuistamiseen. Nyt joudun harrastamaan balettitanssijan varpaankärkiaskellusta välttääkseni muiden kasvien tallomisen jouluruusun kuvaustilanteissa. Tai sitten on kuvattava sen selkämystä, kuten tässä kuvassa.

Iris reticulata Katharine Hodgkin

Syksyllä kevätkurjenmiekkametsästykseni ei tuottanut kovin hyviä tuloksia. Tein aika vaatimattomat nettitilaukset, koska kuvittelin saavani kivijalkakaupoista haluamani. Ehkä olisi pitänyt laajentaa etsintäaluetta, sillä tutuissa kaupoissa oli yllättävän vähän valikoimaa. Niinpä kevätkurjenmiekkoja istutin vain kahta sorttia: tummaa lilaa Purple Hilliä ja kuvan Katharine Hodgkinia Pikkupuutarhan Kivipenkkiin. Näiden kaveriksi suunnittelen jo nyt Karharine´s Goldia, jollaisia ihailin mm. Saaripalstan Sailan blogissa.

Iris reticulata Purple Hill

Purple Hillit istutin alapihan Ruusupenkkiin, jossa niistä ensimmäiset ovat juuri avautuneet. Näitä minulla on ollut ennenkin, mutta ovat kadonneet. Toistaiseksi näkymättömissä ovat myös Harmonyt. Frozen Planetit peura söi vuosi sitten. Eikä vain syönyt kukkia, vaan riipi sipulitkin ylös. Sipuli-ressukat järkyttyivät niin pahasti, etteivät enää halunneet tänä keväänä nousta.

Olen tunkenut syyssipuleita vähän sinne sun tänne. Enemmän pitäisi miettiä niidenkin kasvuolosuhteita. Taisin vasta nyt tajuta, että kevätkurjenmiekat ansaitsevat lämpimän ja vettä läpäisevän paikan. Ehkä yksi syy niiden katoamiseen puutarhastani, on liian kosteat ja koleat istutuspaikat. Kiitos siis Saaripalstan Sailalle tämän asian esiintuomisesta.

Corydalis - Pystykiurunkannus

Ensimmäiset lilat pystykiurunkannukset alkavat kukkia. Niitäkin on pitkin puutarhaa paikoissa, joihin en ole niitä tietoisesti istuttanut. Muurahaisetko näitä kuljettaa uusille alueille? Vai puutarhuri multaa ja kompostia levittäessään? Muutaman alun olen parin edellisen kesän aikana siirtänyt paikkoihin, joissa toivon sen leviävän. Aika näyttää, kuinka käy. Vai kuuluuko tämäkin kasvi niihin, jotka seikkailevat oman halunsa mukaan? Kuten akileijat ja sormustinkukat.

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus

Pinkit Beth Evansit ovat ainakin toistaiseksi pysyneet kohtuullisen hyvin omilla alueillaan. Mitä nyt ovat rehevöityneet ja laajentaneet pehkojaan. Tykkään näistä paljon. Bethin vihreät versot nousevat aikaisin keväällä, kurkkivat jo lumen keskeltä. Nuppujakin ne jo availevat.

Syödyt krookukset

Piippoiloa himmentää jänisten ja peurojen aktiiviset vierailut puutarhassani. Kuvan krookuksia en edes ehtinyt avautuneina nähdä, kun ilmeisesti ristihuuli oli käynyt ne yöllä napostelemassa.

Alapihalla peura oli syönyt valtaosan tulppaaneista. Eikä tarvinnut tuholaisen lajia arvuutella, sillä mullassa näkyi oikein hyvin sorkanjäljet. Olivat tulleet rajanaapurin 80-senttisen aidan yli. Harkitsen vakavasti naapurin aidan korvaamista samoilla aitaelementeillä, joita laitoimme tonttimme puistoreunalle. Täydellisiä peuraesteitä eivät nekään ole, mutta ovat sentään jonkin verran estäneet alapihalla kulkua. Tehokkaita, 2,5-metrisiä riista-aitoja ei kunta salli. 

Viikko sitten kävin naapurikylän saksalaisessa ruokakaupassa heti aamutuimaan. Menin ilman suurempia suunnitelmia katsomaan, josko joku kiva perennajuurakko löytyisi. Sipuleita, mukuloita ja juurakoita oli monta laatikollista vierekkäin ja päällekkäin. Parhaat apajat oli lattialla, jonne kyykistyin muiden innokkaiden rouvien seuraan penkomaan pussukoita.

Kesäkullero ja syyshohdekukka

Mopo lähti keulimaan oitis. En kyennyt pelkästään katsomaan, mitä on tarjolla. Siirsin pussukoita ostoskoriin, otin jonkun pois ja laiton toisen tilalle. Järki ja harkinta tuollaisessa paikassa katoaa, jos sellaista on koskaan ollutkaan. Minun pelastukseni taisi olla tiukka aikataulu, joka vaati lopettamaan kahmimisen ja poistumaan kassan kautta ulos.

Kesäkulleroa minulla on ollut ennenkin. Viime kesänä se oli vähän huonossa hapessa vaikean talven jäljiltä.  Syyskukkijoille on aina tilaa.

Laitoin juurakot kunkin omaan purkkiinsa. Juurtukoon ja kasvakoon rauhassa, kunnes olen päättänyt kullekin oman istutuspaikkansa.

Fritillaria imp. 'Rubra'  - Keisarinpikarililja

Palataan vielä hetkeksi piippojen pariin. Keisarinpikarililjat saisivat varmaan nopeuskisassa ensimmäisen palkinnon. Niin nopeasti ne keväällä mullasta nousevat ja kasvavat. Saapa nähdä, kukkiiko nämä Rubrat tänä kesänä? Kuulemma ne kaipaavat kunnon lannoitusta, jota olen niille antanut.

Fritillaria imp.  - Keisarinpikarililja

Ikivanhat keltaiset keisarinpikarililjat nousevat uskollisesti vuosi toisensa jälkeen. Kukkimisen ne ovat jättäneet väliin monena vuotena. Näiden piippojen ilmestymisen ilmoille haistaa helposti lähellä kulkiessa. Täytyykin kysyä Ukkokullalta, aistiiko hän keisarien tuoksun. Oman hajuaistini menetin muutama vuosi sitten.

Nukkajuoru

Sain ystävältä karvalehtisen juorun. Tarkkaa nimeä en sille löytänyt. Kasvi oli jonkun aikaa kaupan muoviruukussa, kunnes siirsin sen parempaan ruukkuun. Ilmeisesti juoru tykkää uudesta ruukusta, lannoitteesta ja aurinkoisesta sijainnista, sillä se intoutui kukkimaan. Söpö pieni kukka.

Nokkosperhosia on runsaasti

Istuu hiljaa niityllä,
auringon paiste kasvoilla.
Katsoo kohti taivasta,
heinätupsu peittona.

Aurinko hänet herättää,
kultasäteitä lähettää.
Hän luonamme jälleen on,
kevään ensi perhonen.