Näytetään tekstit, joissa on tunniste jouluvalmistelut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jouluvalmistelut. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

En vietä joulua kaapissa

Amaryllis Candy Floss

Jouluviikko meneillään ja yhtäkkiä tuli tunne, että aika loppuu tyystin kesken. Aika lailla kevyesti olen koko joulukuun ottanut ja ajatellut, että hosukoot muut. Vaikka joululahjastressistä on jo luovuttu, ruoan suhteen täytyy sentään tehdä valmisteluja. 

Lapset ja vanhempani tulevat meille aattona syömään. Vanhemmillani on aina ollut se tyyli, että vieraita varten pöytä laitetaan koreaksi ja jouluna erityisen runsaaksi. Äiti on tottunut tekemään kaiken alusta pitäen itse, joten pikkaisen tässä taas paineet kohoaa. Äidin vaatimuksista huolimatta aion oikoa reippaasti valmisteluissa ja moni ruoka tulee kaupan hyllyltä ja tuunaan niitä sitten kotoisen näköisiksi.

Ihana rimssuhelma-amaryllis

Jo vuosia olen noudattanut Marttojen ohjetta eli kaappeja ei tarvitse jouluksi siivota, ellei aio kaapissa jouluaan viettää tai vieraitaan kaappeihin tunkea. Toisaalta kovin kummoisiin joulusiivoihin ei ole edes tarvetta, sillä meillä siivotaan säännöllisesti ja kaappeja tykkään järjestellä pitkin vuotta. Saunan pesu kuuluu perinteisiin joulunaluspuuhiin, mutta sen olen delegoinut jo jonkin aikaa Ukkokullalle.


Tälle joulunalusviikolle siunaantui hiukan ylimääräisiäkin töitä. Nostin riimihärän marinoitumaan jääkaappiin ja kas, kulho kolahti hyllyn reunaan, jolloin marinadit roiskuivat pitkin jääkaapin seiniä ja sitä valui lahjakkaasti ylähyllyltä takaseinää pitkin alas asti. Jääkaapin siivoaminen ei todellakaan kuulu lempipuuhiini. Eikä varsinkaan silloin, kun olisi paljon muutakin tehtävää.

Ukkokullan tuoma hääpäiväorkidea

Samoin kävi uunin kanssa. Tapaan leipoa sukulaisille ja ystäville jouluisin taatelikakun. Nyt olen leiponut niitä seitsemän kappaletta ja päälle yhden rommirusinakakun. Tosin rommirusinakakusta tuli konjakkirusinakakku, kun talossa ei ollut rommia, enkä desilitran vuoksi lähtenyt ajamaan naapurikylän viinakauppaan. Vielä ei kakkua ole maistettu, mutta eiköhän siitä hyvää tullut. Viimeisen kakkuvuoan täytin ylipursuavasti ja sinnehän sitä taikina valahti uunin pohjalle. Hajusta päättelin uunissa jotain käryävän, mutta vahinko oli jo ehtinyt tapahtua. Uuninpesu oli edessä.

Pikkuinen punainen kaktus ilahdutti kolmella kukallaan

Monet bloggarit ovat jaksaneet kiitettävästi tehdä joulukalenteripostauksia. Niitä olen ahkerasti iltaisin lukenut ja välillä kommentoinutkin. Joka mobiililaitteella kommentoi, tietää, millaista yhden sormen näpyttelyä se on, joten ymmrätänette, miksi kommentit kiireisenä aikana jäävät vähemmälle. Säännöllisiä joulukalentereita ovat julkaisseet ainakin pale red rose, Rosanpunaista kultaa, Maatiaiskanasen Elämää, Metsätontun Ruusutarha. Sieltä ne löytyvät vaikka joulun jälkeenkin kävisi lukemassa.


Mukavia joulunaluspäiviä. Muistakaa istahtaa välillä ja katsella, josko tontut jo hiippailisivat ikkunoiden takana.

perjantai 16. joulukuuta 2016

Olettepa ahkeria

Lähellä olevan järven rantaa 29.11.16

Kylläpä te kaikki olette olleet viime päivinä ahkeria. Ainakin postauksia tulee sellaista vauhtia, että kiirettä pitää niiden lukemisessa. Ei kyllä kommentoimaan ehdi, joten kiitänpä nyt tässä kaikista ihanista joulukalenteriluukuista, jotka tähän mennessä jo ovat ilmestyneet. Kekseliäisyyttä, leikkisyyttä, tietoa ja vaikka mitä kivaa olette meille kaikille iloksemme tuoneet.

29.11.16

Lämpötila sahaa sellaista vauhtia, ettei ainakaan kuvituksen kanssa perässä pysy. Välillä on ihan kunnolla pakkasta ja aurinkokin paistaa. Sitten taas mennään plussan puolella, jolloin rapa roiskuu, eikä päivä valkene laisinkaan. Kerrospukeutuminen on nyt valttia, sillä helpompi ottaa päivän mittaan jotain pois, kuin palella liian vähäisissä tamineissa.

29.11.16

Kaikenlaisia jouluvalmisteluja tässä on tullut tehtyä, mutta silti on sellainen olo, kuin jotain tärkeää olisi jäänyt tekemättä. Tämä johtunee siitä, että olen ottanut joulunodotuksen varsin lokoisin mielin. Teen, minkä teen. Ja jos jotain jää tekemättä, sitten jää. Olen keskittynyt näköjään enemmän viihdyttämään itseäni, kuin panostanut leipomiseen ja joululahjoista murehtimiseen. Eilen kävin päiväreissulla Tallinnassa ja lauantaina Hectorin konsertissa.

Tallinnan vanhan kaupungin portti Vana Viru -kadulla 14.12.16

Ties kuinka monennen kerran yritän pitää kiinni siitä, etten lähde mukaan joululahjastressiin ja juokse pinna kireällä kaupoissa miettimässä, mitä ostaa ihmisille, joilla jo on kaikki tarvitsemansa. Pieniä lahjoja annan. Lähinnä itse tehtyjä, kuten omatekoista sinappia (joka on niin hyvää, että voisin syödä sitä lusikalla suoraan purkista), herukkahyytelöä, taatelikakkua ja villasukkia. Muutamille läheisille teetin omista kuvistani kalenterin. Siitä on jo muodostunut perinne, jota läheiset odottavat. 

Tallinnan joulutorilta 14.12.16

Lähipiirini koostuu tällä hetkellä aikuisista. Osa heistä on jo niin iäkkäitä, ettei yhteisiä jouluja kovin montaa enää ole. Siksi joulu on lähinnä yhdessä syömistä ja hetken aikaa yhdessä olemista. Perheemme joulunvietto on selvästi tulossa murrokseen, mutta aika näyttää, mihin suuntaan tulevaisuudessa lähdemme. Päädymmekö entiseen tapaan kokoontumaan yhteisen ruokapöydän ääreen, vai kehitämmekö uusia joulunviettotapoja. Niin tai näin, sen näyttää aika.

Tallinnan joulukuusi 14.12.16

Välillä on hiukan vaikea pitää mieli iloisena ja positiivisena, kun maailma ympärillä on kaikkea muuta. Juuri radiossa kerrottiin uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan joka 10. suomalainen lapsi elää köyhyydessä. Suomalainen köyhyyskin on muuttanut muotoaan, sillä uudenlainen lapsiköyhyys löytyy kahden huoltajan perheistä, joissa vanhemmilla on korkeakoulututkinto ja usein työtäkin, mutta saaduilla ansioilla ei vain enää elä.  

Tallinnan vanhaa kaupunkia 14.12.16

Lisääntyvästä köyhyydestä ja syrjäytymisestä huolimatta meillä suomalaisilla on kuitenkin moni asia vielä erittäin hyvin. Ei anneta mediasta tulvivan negatiivisuuden musertaa meitä, vaan uskotaan tulevaisuuteen ja siihen, että asioita voi muuttaa. Jos vain haluamme.