Näytetään tekstit, joissa on tunniste korona. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korona. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. huhtikuuta 2022

Pääsiäinen lähestyy

Mustarastas keittiön sälekaihdinten välistä kuvattuna
 
Kuluneella talvikaudella pihapiirin lintujen seurannasta on ollut paljon iloa. Tali- ja sinitiaisten jälkeen runsaslukuisin vierailija lienee mustarastas. Niitä näkee parhaimmillaan yhdellä silmäyksellä 6-7. Vielä helmikuussa mustarastailla oli seuranaan keltasirkkuja. Nyt niitä ei ole  näkynyt. Muutama viherpeippo käy napsimassa marjakuusen automaatilla siemeniä. Harmaapäätikkaa ei ole helmikuun jälkeen näkynyt. Sen sijaan käpytikoilla taitaa olla jo kevättä mielessä, kun niitä pyrähtelee vaahterassa kolmekin kerralla.


Tiistaina 5.4. saapunut lumimyräkkä toi meidän pihalle mukanaan joukoittain peipposia. Vanha kesän saapumista ennustava sanonta "kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään" taitaa mennä kohta uusiksi. Runsaan viikon kuluttua pitäisi sanonnan mukaan olla kesä, eikä edes kevät näytä kovin lupaavalta.

Viime päivinä sää on vaihdellut kirkkaasta auringonpaisteesta vesi- ja lumisateeseen nopeammin, kuin ehtii kissan sanomaan. Koko perjantaipäivän kestänyt sateen ropina oli musiikkia korville - ainakin minun korvilleni. Hangen pinta madaltui silmissä ja jäätiköt pehmenivät vauhdilla. Vesi.fi:n karttapalvelun mukaan meidän nurkilla routaa on vielä 25 cm. Sen kyllä huomaa siitä, ettei sen enempää sadevesi kuin ränneistäkään tuleva vesi katoa mihinkään.

Kävin tsekkaamassa alapihan tilannetta sateen vähän tauotessa. Kasvihuoneen edustalta lumi oli jo edellisellä viikolla sulanut ja kiveykset olivat osin näkyvissä. Nyt tilalle on muodostumassa ikioma pihalampi. Ehkäpä kasvarista tulee lampeen saari, ellei sitten koko kennomökki purjehdi kuivemmille seuduille.

Sunnuntaina ikkunasta katsoessani lammikko on kadonnut ja kiveykset jälleen näkyvissä. Lauantain kova tuuliko lammikon on kuivattanut? Tykkäisin kyllä pihalammesta, mutta en todellakaan kasvarin edessä ja ympärillä.

Kotitien asfaltti on jo jonkun aikaa ollut paljaana. Jopa tiistain lumikaaoksen jäljet alkavat hissukseen kadota. Jalkakäytävän alppimaisema pysyy sitkeästi meidän ja ohikulkijoiden ihailtavana.

Tonttimme sisäänkäynnin kohdalla maa laskee jalkakäytävältä pihalle. Niinpä sulavettä tulee sekä oman pihan että kadun kolatuista lumista. Lätäköstä vesi ei kulje minnekään ennen jään sulamisen edistymistä. Mustarastaat käyvät kylpemässä lätäkössä. Vierailijoita on muistutettava, että jättävät auton vähän taaemmaksi tai ajavat keskemmälle. Muuten autosta ei pääse ulos kuivin jaloin.

Sisäänkäyntiä vastapäätä hangen korkeus on runsas 50 cm. Tuohon lunta ei ole edes kolattu, vaan ihan on itse taivaalta sataen kinostunut. Juhannusruusuressukka yrittää epätoivoisesti päästä hangen ikeestä. Pensas on ennenkin jäänyt lumen painamaksi ja noussut sulamisen myötä pystypäisenä.

Viime keväänä oli keskustelua, kuinka ruusupensaiden oksia taivuttamalla voi tehostaa niiden kukkimista. Mm. Navettapiian puuhamaa -blogissa oli tästä juttua. Nyt törmäsin samaa aihetta koskevaan keskusteluun. Siinä uumoiltiin lumimassan panamien ruusupensaiden yltyvän kesällä runsaaseen kukintaan. Pitääpä muistaa seurata omien ruusupensaiden kukinta-aktiivisuutta tulevana kesänä.

Alapihan Ruusupuskan pensasruusujen oksat ovat jo nousseet ylös. Oli päiviä, jolloin hangen keskellä pilkotti vain muutamia kaarelle taipuneita oksia. Sammakko se siellä pensaiden tyvellä odottaa kuivempia aikoja hänkin.


Latvoin pelaguut maaliskuun lopulla, vaikka eivät välttämättä sitä toimenpidettä tarvinneet. Kerrankin työhuoneen ikkunalaudalla talvehtineet pelaguut ovat pärjänneet oikein hyvin. Latvomisella sain monta uutta tainta, joita en ole vielä ehtinyt laittaa multaan. Odottavat vesilasissa. Emokasvit työntävät kivasti uutta kasvua.


30.3. kylvetyt tuoksuherneet ovat ottaneet kasvuspurtin. Franciscus Cupani oli hitain, mutta nyt sekin on saavuttanut muiden kasvuvauhtia. Siirsin kylvöksen pesuhuoneen lattialta takkahuoneen ikkunalaudalle, kun versoja alkoi putkahdella mullasta. Nyt taimipotit ovat kellarikasvattamossa. 

Cecilia Wingårdin oppien mukaan taimet kestävät kylmyyttä ja pian ne voi viedä jatkamaan eloaan kasvihuoneeseen. Odotan vielä jokusen päivän, josko yötkin lämpenisivät. Minulla ei ole kasvihuoneessa lämmitystä. Viime vuonna laitoin tuoksuhernepotit korkealaitaiseen muovilaatikkoon, jonka ympäri ja päälle viritin tuplaharson. Hyvin pärjäsivät, mutta viime kevät olikin ihan toisenlainen.

Pihalla ei pahemmin piippoja näy. Joitakin ehdin jo ennen viimeistä myräkkää bongata, mutta nyt ne ovat kääriytyneet lumipeittoon. Aivan sokkelin vieressä huomasin scillan työntävän nuppujaan.

Huvituksen alla yhä useampi lumikello on aikeissa kukkia. Nyt vain paljon aurinkoa ja keveitä kevättuulia, niin kaunottaret jaksavat nousta katselemaan maailmaa.

Muscari Magic White

Lapset ovat käyneet palmusunnuntaisin ahkerasti virpomassa. Niin myös tänä vuonna. Olin varautunut antamaan virpojille kindermunia, koska niistä muksut tykkäävät. Salmonellaepäilyjen vuoksi ko. munia ei voikaan jakaa. Aion palauttaa ostamani kinderit kauppaan alkuviikosta. Lähikaupan pääsiäismunavalikoima on muutenkin varsin kapea. Nyt jäljellä ei ollut sitäkään vähää, mutta onneksi löysin muutaman pussin virvonvarvon-karkkeja. Toivottavasti vanhemmat ovat kertoneet tilanteesta lapsilleen.


Isän hoivakodissa on vaihteeksi korona-altistuksia, joten vierailut on toistaiseksi kielletty. Isän muisti on heikentynyt entisestään. Minut hän vielä tunnistaa, mutta keskustelut ovat viime aikoina olleet aikamoista samojen asioiden toistamista. Pelkäänpä, että koronatauot vierailuissa edistävät unohtamista. Ymmärrettävää kuitenkin, että virus on saatava vanhusten keskuudessa talttumaan. Tehostetun hoivan yksikössä tavallinen flunssakin voi olla kohtalokas.

Narcissus Iwona


Kevättä odotellessa aika hurahtaa vauhdilla eteenpäin. Käsillä on kohta huhtikuun puoliväli ja pääsiäisviikko eli mämmi, pasha ja muut mielessäin...

Mukavaa viikkoa kaikille!


perjantai 19. maaliskuuta 2021

Joko kylvän tuoksuherneet?

Tuoksuherneet 7.7.2020
 

Kevätikävä on kova, eikä ikkunasta ulos katsominen paljon oloa helpota. Lunta on satanut vaihteeksi vähän lisää ja yöpakkanenkin kipuaa öisin lähelle -10.  Vuosi sitten kevät alkoi varhain, kun talvea ei oikeastaan edes ollut. Se oli poikkeuksellista. Ehkä on parempi todeta kukin sää ja vuodenaika omasta ikkunasta ulos katsomalla ja lopettaa vuosien vertailu.

Vasemmalla olopiha 14.3.21 ja oikealla 24.3.2020


Keskiviikkoillan säätiedotuksen mukaan elämme edelleen talvea. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0 asteen yläpuolelle. Etelä-Suomessa näin tapahtuu maaliskuun lopulla, mutta vaihteluväli voi olla kaksikin viikkoa.

Vuosi sitten murehdin näihin aikoihin peurojen napostelemia tulppaanejani. Nyt tulppaaneista ei ole tietoakaan. Siellä nukkuvat hangen alla, vaan eivätpä nyt tule syödyiksi. Ainakaan ihan heti.

Tuoksuherneet 7.7.2020

Navettapiian puuhamaa -blogia kommentoidessani jäin pohtimaan, milloin viime vuonna kylvin tuoksuherneet. Jälleen kerran saatoin todeta tilastojeni puutteellisuuden. Lopulta löysin tiedon puutarhakalenterista. Ensimmäisen satsin kylvin 3.3. Sitten luin Suvikumpu -blogista Cecilia Wingårdin ohjeet tuoksuherneiden kylvämiseen ja kasvattamiseen. Ohjeita noudattaen tein tuoksuherneiden uusintakylvön 4.4. ja onnistui heti nappiin. Kalenterini mukaan olen siirtänyt tuoksuherneet kasvihuoneeseen 18.4.

Tuoksuherneet kasvarissa 24.4.2020


Aluksi tuoksuherneet olivat kasvarissa pienemmissä poteissa, joista sitten siirsin taimet isompiin purkkeihin. Kovin kylmiä öitä ei viime vuonna ollut edes huhtikuussa. Siitä huolimatta varmistin tuoksuherneiden paleltumattomuuden lämmittämättömässä kasvarissa pitämällä niitä jonkin aikaa muovisissa laatikoissa. Olivat ikäänkuin kasvihuoneessa kasvihuoneen sisällä.

Tuoksuherneitä 5.7.2020


Viime vuotisen tuoksuherneiden kylvöhomman selvitettyäni aion toimia niiden kanssa pitkälti samoin. Riippuen tietenkin olosuhteista eli kevään etenemisen aikataulusta. Siirrän vielä kylvämistä ainakin viikon eteenpäin. Ehkä kaksikin.


Alkuviikosta kävin hoivakodissa vaihtamassa isän kuulolaitteisiin uudet patterit. Olen käynyt kaupoissa tekemässä vain välttämättömät ostokset. Itse asiassa niidenkin suhteen siirryimme tilaamaan ruoat kotiin toimitettuina. Hoivakodista lähtiessäni uhmasin periaatteitani ja poikkesin Plantageniin katsomaan tarjolla olevia juurakoita. 

Kaupassa oli onneksi hyvin vähän ihmisiä, joten ostosten tekeminen tuntui turvalliselta. Itse asiassa mukaan lähti kuitenkin vain kahden kappaleen tiikerililjapussi ja viisi verenpisarapistokasta. Kunhan ehdin, istutan verenpisarat tilavampiin purkkeihin.

Perunanarsissi Bridal Crown

Ai niin, ostinhan minä muutakin Plantsusta. Koriin sujahti kaksi helmililjaruukkua ja yksi perunanarsissi. Sipulikukat ovat vielä tiukasti nupulla, mikä on ihan hyvä. Huonelämmössä ne kasvavat kuitenkin vauhdilla ja avautuvatkin nopeasti. Ajatuksena oli hankkia kaunistusta pääsiäiseksi, mutta taitavat parhaimman kukintansa siihen mennessä jo ohittaa.

Euron punttihintaan ostetut ruusut ovat ilahduttaneet moninkertaisesti.

Lauantaina on kevätpäiväntasaus, jolloin Auringon keskipiste siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle. Yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla osapuilleen yhtä pitkät, kumpikin 12 tuntia.

Korkeat koronatartunaluvut ja yhä vain jatkuva talvi kysyvät kestävyyttä. Yritän etsiä elämästä positiivisia seikkoja vaikka tikulla tonkimalla. Ei se helppoa ole, mutta koitetaan parhaamme. Ihan jokainen.

Mukavaa kevätpäiväntasausta ja alkavaa viikonloppua kaikille!

Parempi yksi toteutus kuin tuhat haavetta.

- Kiinalainen sananlasku -

 

lauantai 21. marraskuuta 2020

Herkkyyttä

Colchicum cicilicum - Turkinmyrkkylilja

Näiden kukkakuvien jälkeen päivien harmaus ja iltojen pimeys ovat vallanneet puutarhan. Mieltä marraskuu ei ole onnistunut madaltamaan, vaikka kaiholla muistelenkin mennyttä kasvukautta. Monenlaista tuli pihalla myllerrettyä, eikä syksykään ole ollut laisinkaan tylsä ja väritön.

Colchicum 'Waterlily'

Kultakin kaudelta jää yleensä joitakin yksittäisiä asioita päällimmäiseksi mieleen. Tänä syksynä olen ihastellut myrkkyliljojen runsasta ja pitkää kukintaa. Waterlilyt ovat jo vaipuneet kumolleen, vaikka niiden lilat kukinnot näkyvät vielä laiskoina väripilkkuina mullan pinnalla. Sen sijaan turkinmyrkkyliljat ovat edelleen tanakasti pystyssä uhmaamassa alkaneita vesisateita. Päivin ja öin lämpötila on pysynyt reilusti plussan puolella. Ei siis minkäänlaisia vilunväristyksiä kasveillakaan.

Omenaruusussa on viehättävä kiulukka


Luonnon luomaa
-blogin Susanna esitti postauksessaan mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän kysymyksen:

"Harmaassa ulkoilmassa voi harmitella sitä, mitä ei pääse kuvaamaan ja tekemään. Tai sitten päinvastoin voi iloita niistä mahdollisuuksista, mitä on käytössä.  Osittain tämä ajattelun valinta on luontainen, mutta siihen voi myös vaikuttaa ajattelun harjoittamisen kautta. Kummalla tavalla sinä haluaisit ajatella?"

Tätä Susannan kysymystä olen viime aikoina pohtinut enemmänkin. Tähän aikaan vuodesta ihmiset manaavat toistuvasti harmautta, pimeyttä, koleutta. Korona on lisännyt ihmisten kärsimättömyyttä ja ahdistusta rajoituksista ja kaventuneista vapaa-ajanmahdollisuuksista. 

Joskus olen itsekin inhonnut syksyä ja kokenut pitkän pimeän kauden olevan silkkaa taakka harteilla taivaltamista. Vuosien varrella suhtautumiseni on muuttunut. Edelleenkin tykkään enemmän keväästä ja kesästä, mutta sopivalla asenteella selätän pimeänkin kauden kohtuudella. Minusta päivät menevät hurjaa vauhtia. Viikossa tuntuu olevan vain maanantai ja heti perään perjantai. Syyskuu vaihtui huomaamatta lokakuuksi ja kohta tämä marraskuukin on paketoitu. Joulukuu on tunnetusti vikkelä kuukausi täynnä monenmoista ekstratouhua. Kun päästään tammikuuhun, alkaakin laskeutuminen kohti  kevättä ja kesää. Ja taas on selvitty yhdestä talvesta.

Mustilanhortensia
 
Ihmisten negatiivinen suhtautuminen niin säähän, koronaan kuin kaikkeen muuhunkin saa minut muuttumaan joskus jopa ylitseampuvan positiiviseksi. Tulee sellainen olo, että nuo toisen ihmisen mustat ajatukset on vain "ammuttava alas" ja yritettävä löytää tilalle iloa ja valoa. Ihan kaikissa asioissa on hyvät ja huonot puolensa. Joskus tai useinkin vaatii ponnistelua löytää ne kääntöpuolet, mutta kyllä ne ovat olemassa ja löydettävissä. Kun onnistuu niin yhden kerran tekemään, seuraavat ovat jo huomattavasti helpompia. 

Jos sataa, voi käärityä vilttiin ja uppoutua hyvään kirjaan. Tai tehdä käsitöitä, tai leipoa, tai soittaa ystävälle, tehdä kodin rästitöitä tai olla tekemättä yhtään mitään. Voi myös pukea sateenkestävät vaatteet päälle ja lähteä uhmaamaan säätä. Harmaassa säässä metsän sammaleen vihreyttä vihreämpää ei ole edes olemassa. Plussa-asteisessa maassa ei kenkä luista alta ja kaatumattomana selkä ja pää pysyvät terveinä. Jollei voi hiihtää, voi kävellä tai juosta. Tai golfata, kuten olen ohi ajaessani nähnyt monen nyt tekevän.

Vatut lokakuun lopun kosteudessa

Media on täynnä ahdistavia uutisia; korona jyllää ympäri maailmaa, jäätiköt sulavat ja ilmaston lämpeneminen vie meiltä lumiset talvet, maailmanpolitiikka on jatkuvaa pullistelua ja aseiden kalistelua, miljoonat ihmiset elävät järkyttävässä köyhyydessä.

Kaikkein ahdistavimmat uutiset voi jättää lukematta. Radion ja television voi sulkea. Ihminen ei mitään menetä, vaikka välillä itseään suojellakseen verhoutuu uutispimentoon. 

Jokainen voi vaikuttaa asioihin omalla pienellä tavallaan. Jos kaikki ajattelevat, ettei se minulle kuulu, enkä minä mitään voi, olemme peruuttamattomasti väärällä tiellä. 

Kunpa kykenisimme löytämään ja säilyttämään myönteinen asenne vastoinkäymistenkin keskellä. Jos maailma näyttää mustalta ja epätoivon täyttämältä, seuraava päivä voikin olla jo valoa täynnä. En koe olevani mitenkään erityisherkkä, mutta tuntosarveni aistivat helposti ympärillä olevien ihmisten alakulon. Usein tuosta tunteesta nousee ajatus, olenko itse jotenkin osallinen alakuloon ja toisaalta, miten voin tilanteeseen positiivisessa mielessä vaikuttaa.

Tunteellinen herkkyys ei ole pahasta. Päinvastoin. Ehkä ei sentään aina tarvitse pyyhkiä kyyneleitä Master Chef Australian taitavien kilpailijoiden putoamisesta, mutta kertoohan sekin siitä, ettei sydämeni kivestä ole.


Säilyttäkäämme itse kukin oma herkkyytemme ja antakaamme sen myös näkyä. Voimme luottaa siihen, että syksyn pimeys vaihtuu ajallaan taas valoon ja lämpöön. Luottakaamme myös siihen, että selviämme koronasta. Aikanaan sekin on muisto ajasta, jonka yli pääsimme, kuka kompuroiden, kuka reippaasti yli harpaten. Kaivetaan asioista ja ilmiöistä positiiviset puolet. Ollaan ylpeitä itsestämme ja toisistamme!

Hyvää viikonloppua kaikille!

PS. Kommenttina Saaripalstan Sailalle 19.11. postaukseen, nenäni terveyttä suojellakseni en kehoita sinua käpertymään saunan nurkkaan. Kevään ja kesän valoa kaipaan minäkin.


perjantai 1. toukokuuta 2020

Silta yli synkän virran

Acer - Vaahtera

Kirjoitan tätä postausta vappuaattona. Edellisinä päivinä taivaalta on tullut vuoroin vettä, räntää, rakeita ja  lunta. Aurinko on välillä ilmestynyt pilvien takaa kurkkimaan ja sulattamaan maahan sataneen valkoisen töhnän. Lämpömittarissa lukemat ovat vaihdelleet +2.5 - +5.3 välillä. Torstain eli vappuaaton vastainen yö oli kylmä. Pakkasta oli lähes -4 astetta, eikä päiväkään ole kovin lämpimäksi kehittynyt.

Toivon ja odotan lämpimämpiä päiviä, mutta itse asiassa tällainen säätilanne on aika tavallista huhtikuun lopulle. Taitaa olla niin, että harmitus koleista säistä johtuu osittain loputtoman pitkästä lumettomasta jaksosta. Kun syksystä siirryttiin suoraan kevääseen, on vuodenajat menneet ihmismielessä sekaisin ja pienessä päässä pitäisi pian jo olla kesä.

Rosa 'Ilo'

Kevään makuun olemme jo päässeet. Täällä etelässä on ollut muutamia oikein lämpimiä päiviä ja aurinko on paistanut usein. Maa on melko kuivaa vähäisten sateiden vuoksi. Vaikka syksyllä ja talvella vettä tuli runsaasti, on kevät sitten ollut vähäsateinen ja tuulinen. Maa ei saanut vettä sulavasta lumestakaan, kun lunta ei ollut.

Salix - Paju

Yöpakkasten ja päiväkoleuden vuoksi kasvien kehitys etenee hitaaseen tahtiin. Sipulikukat ovat kukkineet ajallaan ja runsaina. Sen sijaan perennat näyttävät jurovan. Se lisää puutarhurissa kihelmöivää jännitystä, sillä aina talvesta selvinneitä odottaa mielenkiinnolla ja vähän pelollakin. Yleensä kovin jähmeästi heräävät kärhöt kukkuvat tänä keväänä aikaisin, kun taas monista tavanomaisista huhti-toukokuun herääjistä ei näy vilaustakaan.

Fritillaria uva-vulpis - Assyrianpikarililja

Luonnolla on oma järjestyksensä, johon on vain taivuttava. Lumettomuudessa ja hitaasti heräävässä keväässä on hyvätkin puolensa. Monet puutarhan työt on voinut aloittaa tai kokonaan tehdäkin aikana, jolloin yleensä hakataan purouomia pihamaan jäätikköön sen sulattamiseksi. Istutusalueetkin on jo kertaalleen kantattu, puut ja pensaat leikattu, perennat lannoitettu, käytävät haravoitu. 

Ahkeroinnista huolimatta aikaa on jäänyt myös pihakierroksille ja kunkin kasvin ääressä niiden ihastelulle. Hanhien, joutsenen ja kurkien kevätmuutot on nähty, peipposen laulua kuunneltu ja puiden silmujen pullistumista seurattu. Kaikki aistit ovat päässeet mukaan kevään tahtiin ja valmistautuvat jo vastaanottamaan kesää.

Fritillaria meleagris - Kirjopikarililja

Tämä kevät tulee jäämään muistiimme koronakeväänä. Virus on aiheuttanut paljon rajoituksia ja ongelmia monen arkeen. Korona on ilman muuta vakava asia, mutta se on myös asia, johon on ollut likimain mahdoton varautua. Emme pääse tilanteesta ulos yhtään nopeammin väheksymällä vaaraa tai surkuttelemalla itseämme.

Kotona viihtyvänä introverttina olen ehkä onnellisessa asemassa. Löydän tekemistä omista nurkista, enkä vaivaannu tyhjänpanttina olemisestakaan. Puutarhassa saan aikani kulumaan enemmän kuin hyvin. Jos koronassa jotain hyvää pitää nähdä, niin ainakin ajankohta sen jylläämiselle on parhaasta päästä. Miten voimaannuttavaa onkaan, kun marraspimeän sijasta karanteenia kirkastaa kevään valo.


Kerrankin talon ikkunat on lähes kaikki pesty ennen vappua. No, saunan, pesuhuoneen ja varaston ikkunat odottavat vielä kirkkauttaan, mutta ne on nopeasti pesty. Kunhan vain pääsen vauhtiin. Kellarissakin olen ehtinyt tekemään inventaariota ja järjestelmään paikkoja. Lähinnä kyllä omia ruukkujani ja puutarhatavaroita. Ukkokullan reviirille en ole vielä mennyt. Osa talvivaatteista on pesty, tuuletettu ja siirretty kesäsäilöön. Kaapit tuli siivottua jo ennen koronakriisiä, mutta nyt niitä on tullut vielä hienosäädettyä. 

Muscari Grabe Ice - kuvattu to 29.4.20

Sohvalla istuessa olen kutonut sukkia ja pipoja. Muutakin taitaa vielä lähiaikoina valmistua. Olen lukenut monta kirjaa . Oman kirjahyllyn anti alkaakin jo huveta. Aina pitää kotona olla jotain luettavaa ja niinpä tilasin kirjakaupan alemyynnistä muutamia kirjoja. Verkkokaupoista pyrin tilaamaan lähetykset pakettiautomaattiin. Ilmeisesti moni muukin käyttää runsaasti verkkokauppoja, sillä jokainen tilaamani paketti on ohjattu automaatin sijasta asiamiespostiin. Siellä asiointi on kuitenkin tehty varsin turvalliseksi ja mahdolliset kontaktit minimoitu.

Muscari azureum - Atsurianhelmililja

Kaikkea tärkeää ja vähemmän tärkeää saa hankittua, jos osaa käyttää tietokonetta ja sellaisen omistaa. Ruoan tilaaminen netin kautta osoittautui melkeinpä vaikeimmaksi rastiksi. Ensin mikään taho ei toimittanut ruokaa meidän kylällä kotiin. Kun sellainen taho löytyi, ei ollut vapaita aikoja tai ensimmäiset vapaat ajat sijoittuivat parin viikon päähän. Keräys- ja kuljetushinnatkin ovat vaihdelleet 10 eurosta 25 euroon. 

Kokeilimme naapurikunnan isoa markettia. Kun on tottunut hakemaan ruoan itse kaupasta, oli todella vaikea arvioida tuotteita netissä. Piti laatia ostoslista etukäteen, sillä nettikaupasta ei niin vain haeta unohtunutta hiivapakettia. Netin kautta ruoan ostaminen tuli myös kalliimmaksi, sillä tarjoustuotteita on hankalampi huomata ja ylipäätään tehdä tuotteiden hintavertailua. 

Uskon ruoan verkkomyynnin ja kotiinkuljetuksen tulleen jäädäkseen. Vaan yhä siinä on kehitettävää. Eikä verkko-ostaminen suju mummoilta ja vaareilta, joilla ei itsellään ole kykyä ja mahdollisuutta käyttää tietokonetta. Tai läheistä, joka tilauksen tekisi heidän puolestaan.


Tapani mukaan seuraan uutisia. Joskin koronauutisoinnissa olen antanut itselleni vapauden suodattaa ja vähentää uutistulvaa. Jos kaiken imee itseensä, on vaikea välttyä ahdistukselta. Välillä on ihan mielenkiintoista lukea muistakin maailman asioista ja pohtia niiden vaikutusta ja merkitystä omaan elämään.

Parissa blogissa on kehuttu omaa kompostimultaa. Maailmansivu on ymmärretty kompostin arvo. Sehän on melkeinpä ilmaista tavaraa. Sanomalehdessä oli uutinen, jonka mukaan biojätteen kompostointi myös omakotitaloissa tullee pakolliseksi vuonna 2024. Joillakin alueilla näin jo on ollutkin. Kommentteja lukiessani kummastelin, kuinka vaikeaksi monet kompostoinnin näkevät. Yhden mielestä kompostori on kallis, toisen pihalla taasen ei ole sille tilaa ja kolmannen mielestä kompostorit eivät kerta kaikkiaan toimi ja koko homma on ihan turhaa. Olipa niitäkin, joiden mielestä kunnan tulisi maksaa heille kompostoinnista.

Muscari - Helmililja

Minulla on kompostoinnista pelkästään hyviä kokemuksia. Olemme kompostoineet koko sen ajan, minkä olemme omakotitalossa asuneet. Kompostoinnissa on muutama perusasia, jotka eivät ole laisinkaan vaikeita opittavaksi. Pari vuotta sitten hankittu uusi kompostori oli kallis, mutta ei niitä todellakaan joka vuosi tarvitse ostaa. Sekajäteastian tyhjennysväli on pidempi, jos taloudessa kompostoidaan. Siinä tulee säästöä. Parasta tietenkin on se multa, jota kompostori tuottaa. Sehän on lähestulkoon luksustavaraa omakotiasujan puutarhassa. Eipä tulisi mieleenkään laittaa biojätettä sekajätteeseen. Kompostointi on asennekysymys ja asenteita on mahdollista muuttaa. Onneksi niin.

Lonicera per. 'Belgica Select' - Ruotsinköynnöskuusama

Ymmärrän, että moni kärsii tämän hetken rajoituksista. Kaikki vaikutukset eivät edes vielä näy, vaan tämän kriisin seurauksia korjataan vuosia eteenpäin. Eräs asiantuntija sanoi muutama päivä sitten mediassa, että jonkinlainen maailmanlaajuinen pysähdys on ollut odotettavissa. Sen aiheuttajaksi on veikattu ilmastokriisiä, sotilaallista konfliktia tai isomman alueen talouden romahdusta. Tulikin pandemia, joka mullistaa meidän kaikkien elämää niin pahassa kuin hyvässäkin. Toivokaamme jälkimmäisen vaihtoehdon suurempaa osuutta.

Taraxacum officinale - Voikukka

Vapun jälkeen sään on luvattu vähitellen lämpenevän. Pian alkaa siis taimien siirto kasvihuoneeseen, eikä kasvimaakylvöihinkään kovin pitkää aikaa ole. Viikko sinne tänne ei maailmaamme kaada. Kevätluonto ja -puutarha on täynnä ihmeteltävää. Jollei sinulla ole omaa puutarhaa, katsele vaikka puiden ja pensaiden pullistelevia silmuja ja kuuntele lintujen tarjoamaa ilmaista konserttia. Katsele pilvien kulkua taivaalla ja nauti keväästä. Nyt jos koskaan on tilaisuus elää tässä ja nyt.

NalleKalle katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen

Kaikki ihanat puutarhaystäväni, iloista vappua ja tervetuloa toukokuuhun!

Sellaisen planeetan asukkaat, missä ei ole kukkia,
kuvittelisivat meidän olevan jatkuvasti hulluna ilosta,
koska meillä on  niitä ympärillämme.

- Iris Murdoch -


tiistai 21. huhtikuuta 2020

Mukulat eli puutarhurin kakarat multaan

Crocus

Puutarhassa sattuu ja tapahtuu niin vauhdikkaassa tahdissa, että vilkkaammallakin ihmisellä on perässä pysymistä. Pari aurinkoista päivää ja tämän tiistain kerrassaan upean lämmin sää sai kukkaset kukoistamaan ja ötökät surraamaan. Myös puutarhuri meinasi ratketa liitoksistaan silkasta ilosta.

Anemone blanda 'Blue Shades' - Balkaninvuokko

Töitäkin on kaiken ihastelun ja taivastelun lomassa tullut tehtyä. Myös puutarhan ja taimien hyväksi. Kellarissa vietin useamman tunnin laittamalla mukuloita multaan. Daaliat ja lukinliljat sun muut ovat nyt kaikki ruukuissa. Kuka väliaikaisessa, kuka sovitussa "kesäasunnossaan". Kovin isoihin ruukkuihin ei vielä voinut kellarissa asuvia laittaa, sillä jonkun pitäisi mullalla täytetyt painavat ruukut myös aikanaan ulos rahdata.

Iris historioides 'George' - Lumikurjenmiekka

Taimet voivat kellarissa kasvilamppujensa alla hyvin. Tomaatissa ja paprikassa on jo ensimmäiset nuput. Tomaatit ovat vahvistuneet hyvin päästyään isompiin istutusastioihin. Keijunmekkoja istutin kolme tainta valmiiksi amppeliruukkuun, jotta niitä ei myöhemmin tarvitse kiusata. Ruukun voi siirtää ulkoilmaan totuttelun jälkeen pergolaan roikkumaan kunhan yölämpötilat nousevat. Jättiverbenat taidan piakkoin istuttaa isompaan ruukkuun, jonka siirrän myöhemmin kellarista patiolle. Ajattelin valita jättiverbenoille isokokoisen muoviruukun, jotta jaksan sitä helpommin kantaa ja siirtää.

Iris Dwarf Mix

Pihalla on tullut tehtyä kaikenlaista tarpeellista ja vähemmän tarpeellista. Kummasti aikaa menee haahuiluun, kun ei aina oikein tiedä, mistä päästä hommat aloittaa. Ja vaikka kuinka olisi selvä järjestys omassa päässä, aina sitä unohtuu kiertämään ja katselemaan. Jokaista kortta ja vartta täytyy kääntää ja tutkia, josko niiden alla olisi jotain uutta ja jännittävää.

Primula Wanda - Suikeroesikko

Nämä ajat ovat kaikinpuolin mielenkiintoiset, sillä yhtään ei vielä tiedä, miten kasvit ovat menneestä talvesta selvinneet. Tappioita tulee lähes joka talvi. Toivottavasti ei kovin suuria ja yhtä toivottavaa olisi, ettei ainakaan jokin todella mieluinen kasvi jättäisi nousematta.

Primula elatior - Etelänkevätesikko

Monet kärhöt ovat ihmeellisen aikaisin hereillä. Sitten taas jotain toista kasvia ei näy eikä kuulu, vaikka omasta mielestä sen pitäisi jo olla esillä. Tarhakylmänkukista lilat ovat nousseet ja avanneet ensimmäiset kukkansa. Sen sijaan valkoisesta ja punaisesta tarhakylmänkukasta ei näy haiventakaan. Muistelen niiden aiemminkin olleen vähän lilaa myöhempiä, mutta näinkö paljon, ei kai?

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Tämän kesän suunnitelmissani on istuttaa jotain alapihan takareunan aitaa vasten. Siellä on omenapuiden väleissä turhan suuret kaistaleet leikattavaa nurmea. Lisäksi aidan alusta täytyy käydä useamman kerran kesässä trimmerillä läpi, sillä ruohonleikkurilla ei sinne mahdu. Tarkoitus on laittaa aidanalusta mullokselle ja siinä ohessa laajentaa multa-aluetta istutusalueiksi. Sain jo punakanelin ja valkeakuulaan väliin hyvän kaistaleen kuorittua nurmesta ja mullan käännettyä. Vielä vähän täytyy aluetta laajentaa. Toinen samanlainen alue tulee punakanelin toiselle puolelle.

Trillium erectum - Punakolmilehti

Kovasti pohdin, uskallanko lähteä taimimyymälään. Lopulta päätin, että varovaisuutta noudattaen se voisi olla mahdollista. Kävin sitten naapurikunnan Honkkarissa, jossa oli suunnittelemiani kasveja tarjouksessa. Itse asiassa puutarhamyymälän ulkotiloissa on helppo asioida, sillä isolla pihalla ei ollut montaa asiakasta ja heidän kohtaamisensa sujui reilulla välillä. Maksaminen tapahtui ulkomyymälän sisäänkäynnin kopin luukusta etäällä olevalle kassalle. Yleensäkin puutarhamyymälässä käydessäni minulla on hanskat kädessä, sillä ulkona olevat tuotteet ovat harvoin puhtoisia. Tavarat lastattuani otin hanskat pois ja pyörittelin kädet käsidesillä.


Mitäkö Honkkarista ostin? Hunajamarjasta eli makeasinikuusamasta on paljon puhuttu. Totesin, että se voisi olla sopiva sekä ulkonäkönsä että hyödyllisyyden kannalta. Ostin kolmea eri sorttia, jotta viihtyisivät ja tuottaisivat marjaa paremmin. 

Mukaan lähti myös kaksi valkoista pallohortensiaa ja kaksi timanttituijaa, joille kaikille on paikka katsottuna. Pensaiden luota oli sen verran pitkä matka kassalle, että matkalta tarttui kärryihin myös kaksi keijunkukkaa ja pari mehitähteä. 

Fritillaria meleagris - Kirjopikarililja

Aitavirityksistä huolimatta peuravierailut ovat jatkuneet. Olen ihan ymmälläni, mistä elukat meille loikkivat. Epäilen, että rajanaapurin autotallin sivustalle rakennettu puupengerrys olisi jäljistä päätellen yksi mahdollinen loikkauspaikka. Aidat ovat 150 cm:n korkuisia, eikä se liene este peuralle. Tuhot ovat olleet nyt vähäisempiä, mutta tulppaanien kukintaa on turha odottaa. Pystykiurunkannus Beth Evans sekä krookukset näyttävät myös maistuvan hyvin. Kunpa tyytyisivät syömään mullan päällisen osan kasveista, mutta kun samalla nyhtävät ne juurineen ja sipuleineen ylös. Ehkä hankin riistakameran pelkästään selvittääkseni peurojen reitin. Trico Gardenia olen nyt ruiskuttanut, mutta sen tehosta ei vielä ole tietoa.

Malus 'Huvitus' - Omena

Korona sotkee edelleen niin meidän kuin kaikkien muidenkin elämää. Hankalimmalta tuntuu se, ettei ole olemassa päivämäärää, jolloin voisi hengähtää helpotuksesta. Vaikka olen tiedonnälkäinen ja haluan pitää itseni ajantasalla maailman tapahtumista, olen tietoisesti ryhtynyt vähentämään uutisvyöryn tankkaamista. En aio elää pullossa, mutta en myöskään halua jatkuvasti rypeä epätoivossa.

Toivoisin, että kaikki tahot, yksittäisistä ihmisistä asiantuntijoihin, politiikoihin, mediaan puhaltaisivat yhteen hiileen ja pyrkisivät rakentavassa ilmapiirissä tekemään kaikkensa pandemian ja sen seurausten nujertamiseksi. Sen sijaan, että hakevat virheitä toistensa tekemisistä ja sanomisista ja yrittävät löytää syyllisiä. Tämä tilanne on kaikille yhtä uusi ja outo. Kukaan ei tällaista ole kyennyt ennakoimaan, saatika halunnut toteutuvan.

Scilla bifolia - Pikkusinililja

Kun maailma ympärillä myllertää, on tavattoman rauhoittavaa pureutua yksinkertaisiin puutarhahommiin; kitkeä, kantata, kärrätä, kaivaa ja vaikka vain nojata välillä lapioon. Kuunnella lintujen viserrystä ja katsella perhosten liitelyä. Kevät tuo päivä päivältä enemmän kauneutta ihasteltavaksemme. Niistä on lupa iloita ja nauttia.

Kurjet saapuvat

Kaikki huomisen kukat 
ovat tämän päivän siemenissä.