lauantai 18. heinäkuuta 2020

Herkkua on siinä monenlaista...

Cucurpita maxima x pepo - Jättikurpitsa

Omavaraisuuteen pienen kasvihuoneen ja muutaman lavakauluksen avulla ei yllä, mutta kivasti itse kasvattamalla saa lisää kesäiseen ruokapöytään. Marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta pakastimeen saa sen, mitä kahden aikuisen talous talven aikana huoletta käyttää.

Vicia faba - Härkäpapu

Makunautintojen ohella tärkeimpiä etuja itse kasvattamisessa on onnistumisen ilo ja kasvun ihmeen seuraaminen siemenen kylvämisestä sadon korjuuseen. Kasvarin oven avaaminen johtaa lähes joka kerta pitkään istumiseen tomaattien ja kurkkujen parissa. Nipistänpä varkaan tuolta ja toisen täältä, kohennan kurkkujen tukinaruja, kurkistan lehtien alle ja tarkkailen kypsyvien paprikoiden muotoa ja väriä. Tsekkaan kastelujärjestelmän toimivuuden, vesisäiliön mahdollisen täyttötarpeen ja sitten vain istun tuoksujen hiljaisesta ilmapiiristä nauttien katselemassa.

Pisum sativum - Herne

Jännitin kasvarin ja kasvimaan puolesta keväällä tavallista enemmän, kun koleutta kesti niin pitkään. Lisäksi uusimme syksyllä kaikki lavakaulukset multineen, joten kevään tilanne poikkesi suuresti edellisistä. Viime kesänä kasvu oli varsin surkeaa. Esimerkiksi kesäkukat jäivät minimaalisen kokoisiksi, eivätkä kukkineet kunnolla. Osittain syynä oli kuivuus, jota tuuli tehosti. Merkittävä vaikutus oli myös mullalla, joka kaipasi kohennusta ja se myös tehtiin.

Edessä Laatikko 4: porkkana ja mangoldi, takana Laatikko 2: kosmoskukka ja kesämalvikki

Turhaan jännitin, sillä itäminen onnistui todella hyvin ja  kasvu on ollut reippaan rehevää kaikkien osalta. Harsot olivat lavakaulusten suojana siihen saakka, kun kasvit harsojen alla mahtuivat olemaan. Sitten poistin ne. Jo senkin vuoksi, että kasteleminen oli helpompaa ja lisäksi toistuvien kovien tuulien vuoksi harsoja sai olla jatkuvasti kiinnittämässä paremmin paikoilleen. Helleviikkojen aikana kastelin kasvimaata kunnolla joka toinen päivä. Sateiden alettua pilvet hoitivat kastelun melkeinpä liiankin innokkaasti, mutta kasvimaan asukkaat näyttävät edelleen tyytyväisiltä.

Rubus idaeus - Vadelma 'Ottawa'

Nyt on tullut aika poimia vadelmia, jotka kypsyvät vauhdilla. Sen verran on taas päivällä kuumaa, että vattutalkoot saavat siirtyä ilta-aikaan. Näyttää siltä, ettei tänä vuonna tarvitse ostaa muiden viljelemiä vadelmia, kun omistakin riittää syötäväksi ja pakkaseen.

Ribes rubrum - Punaherukka

Punaherukkaakin tulee kolmesta pensaasta kiitettävästi. Poika lupasi viikonloppuna kerätä itselleen osan. Juomme hyvin vähän mehuja, joten kovin paljon ei talveksi kannata mehuja keittää. Sen verran marjoja pakastan kokonaisena, että leipomiseen on tarvittaessa materiaalia. Mustaherukka Pohjanjätin kaksi pensasta ovat kuuden vuoden iästä huolimatta edelleen kovin pienikokoisia. Maistiaiset niistäkin saadaan.

Ribes uva-crispa - karviainen

Karviaisen kypsymiseen on vielä aikaa. Kahdesta pensaasta tulee joka vuosi reipas sato. Paljon syömme sellaisenaan tai sitten teen marjoista hyytelöä. Viime vuonna istuin jokusen tunnin terassilla saksimassa karviaisia puhtaiksi, kun kynnet olivat jo liian lohkeilleet. Olipa urakka putsata muutama litra marjoja, jotka pakastin sellaisinaan. Oli kyllä suurta herkkua ripotella jäisinä aamupuuron päälle. Totesin todeksi sanonnan, että kirpeä ja karvas marja muuttuu pakastettaessa makean raikkaaksi.

Kosmoskukka ja tilli

Tilliä, persiljaa ja ruohosipulia pitäisi muistaa silputa talveksi pakastimeen. Sen verran runsaasti olen kylvänyt tilliä, ettei sitä millään ehdi kaikkea tuoreena käyttää. Harmittaa, kun en muistanut ottaa talteen ruotsalaisessa hävikkiruokaohjelmassa esitettyä ohjetta tillin hyödyntämiseksi isoina määrinä. Ehkä voisin soveltaa ohjelmassa näkemääni ja sitä, mitä ohjeesta muistan.

Kurkku

Kurkut alkoivat kasvaa ja kypsyä pian kasvariin muuton jälkeen. Kesäkuusta lähtien olemme olleet kurkkujen suhteen omavaraisia. Kolean sadekauden jälkeen kurkut ovat kukkineet vähemmän ja niinikään kypsyminen on hitaampaa. Maksimi-minimi -mittarin mukaan sadeöinä lämpötila alapihalla on ollut alimmillaan +6 astetta. Jospa nämä lämpimämmät säät auttavat kukinnassa ja kypsymisessä.

Gordobat vasemmalla ja Beth Alphat oikealla

Kasvihuoneessani on kolmea eri kasvihuonekurkkua: Gordobaa, Sherpaa ja Beth Alphaa. Kaksi ensimmäistä ovat herkullisia kumpikin. Beth Alpha sen sijaan on liian vetisen makuinen ja siihen tulee helposti epämiellyttävän kova kuori. Jatkossa jätän Beth Alphan kasvattamatta. Gordoba ja Sherpa ovat hyviä kumpikin ja kasvavat nopeasti pitkiksi. Maun kannalta on parempi poimia kurkut syötäväksi vähän lyhyempinä.


Tomaatteja on kypsynytt tasaiseen tahtiin heinäkuun ajan. Ensimmäisinä alkoivat värittyä Sungold, Supersweet ja Goden Sunrise. Maukkaita kaikki. Samoin Gardener's Delight ja Bumble Bee ovat kypsyneet kivasti. Yellow Pearshaped on tehnyt vain muutaman tomaatin. Samoin Rosellan kukinta on vähäistä ja kypsiä tomaatteja siitä on saatu vasta kokonaista kolme. Ildi kukkii runsaasti, mutta yhtään kypsää hedelmää se ei ole vielä tarjonnut. Myös Tigerella on ollut tänä vuonna kovin laiska tekemään hedelmää.


Ildin ja Yellow Pearshaped'in jätän ensi vuonna valikoimista pois. Parempi keskittyä muutamaan varmaan ja maukkaaseen tomaattiin kuin käyttää vähäinen tila kokeilemiseen. Kirsikkatomaatteihin panostaminen on hyvä ratkaisu. Pienet tomaatit kypsyvät selvästi nopeammin ja niitä on kiva napostella.

Capsicuum annuum 'Redskin' - Paprika

Paprikaa kylvin punaista Redskiniä ja pitkulaista Zazua. Redskin on tehnyt lukuisia vihreitä palluroita, joissa ei vielä näy punerrusta ollenkaan. Kokokin on aika pieni. Pitkulaisia Zazujakin on alkanut kasvaa. Odotan niiden vähitellen värittyvän.

Basilika

Yrttejä kylvin ruukkuihin. Korianteria, sitruunamelissaa, ryytisalviaa ja basilikaa muunmuassa. Basilikan lehti on vähän erilainen. Harmikseni olen kadottanut siemenpussin, jotta voisin katsoa lajin nimen. Basilika kukkii kauniisti. Ruukku jäi kaatosateessa kasvihuoneen nurkalla olevalle pöydälle ja otti hiukan nokkiinsa kaatosateesta.


Kurkkujen ja tomaattien lisäksi kesäkurpitsa kuuluu jokavuotiseen repeertuaariin. Ensin näytti, ettei se jaksa tuottaa hedelmää ollenkaan. Kun selkänsä käänsi, alkoi pitkulaisia pötköjä kypsyä tasaiseen tahtiin. Kesäkurpitsaa on syöty niin salaatissa kuin paistoksenakin. Ylimääräiset kesäkurpitsat pilkon ja pakastan pusseissa sosekeittotarpeiksi. Seuraavaksi on tarkoitus grillata sitä ohuina siivuina. Sipulit ovat kasvaneet hienosti ja niitäkin on haettu kasvimaalta ruokaa valmistettaessa. Myös harvennusporkkanat maistuvat makoisilta ihan sellaisinaan.

Vitis vinifera 'Zilga'

Kesällä 2016 istutin viiniköynnös Zilgan pergolan ritiläseinää vasten kasvamaan. Pari ensimmäistä kesää se näköjään keräsi voimia ja viime kesänä aloitti hurjan kasvuspurtin. Kasvu on jatkunut tänä kesänä. En ole leikannut viiniköynnöstä minkään taiteen sääntöjen mukaan, sillä viiniköynnöksen on tarkoitus vihertää ja koristaa pergolaa. Nyt siihen on ilmestynyt ensimmäiset rypäletertun poikaset, jotka ovat mukavaa plussaa. Tuleepa välimerellinen tunnelma istua viiniköynnöksen katveessa iltapäiväkahvia juomassa. Ehkäpä viinilasillisen myötä voisi kuvitella matkanneensa aurinkoiseen etelään.


Kukkia kasvimaalla pitää ehdottomasti olla. Esikasvatetut samettikukat Kees Orange, Jolly Jester ja Honeycomb kukkivat kauniina väripilkkuina parsan kupeessa. Laatikko kakkosessa ovat kosmoskukat nupulla ja kesämalvikeista ensimmäiset avautuneet.  Kasvimaan reunan Vapaapenkissä kukinnan aloittavat pian kehäkukat ja sinne kylvämäni samettikukat sekä kosmokset.

Lavatera trimestris - Kesämalvikki 'Silver Cup'

 Niin se viikko taas vierähti.  Aurinkoista ja leppoisaa viikonloppua kaikille!
 

tiistai 14. heinäkuuta 2020

Levottomat jalat - ei, vaan kukat


Ensin oli kolmen viikon hellekausi, jolloin puutarhuri pötkötti vapaa-aikansa kirjan kanssa varjossa. Suhde kasveihin oli lähinnä kastelupainotteinen. Kaikki muut suunnitelmat ja aikomukset laitettiin odottamaan kosteampia päiviä.

Helle muuttui hetkessä enemmän tai vähemmän jatkuviksi kaatosateiksi, eikä puutarhuri edelleenkään päässyt toteuttamaan itseään lapion ja kottikärryjen kanssa. Pikaiset tarkastuskäynnit kertoivat kasvien ottaneen puutarhurin helletyylistä mallia ja moni niistä makasi pitkin pituuttaan penkeissään tai peräti nurmikolla.

Lychnis coronaria - Harmaakäenkukka

Kun sateisiin alkoi vihdoin tulla tuntia pidempiä taukoja ja aurinkokin välillä saapui näyttäytymään, oli puutarhurin aika ryhdistäytyä. Ensimmäiset hetket menivät sinne tänne rentoilevien kasvien ihmettelyyn ja päämäärättömään haahuiluun, kun ei paljosta siivoustarpeesta osannut oikeaa aloituskohtaa päättää.

Knautia macedonica - Etelänruusuruoho

Pitkäksi venyneen tuumaustauon aikana ajatusten suma oli siirtynyt paperille kasvien siirtosuunnitelmaksi. Kasvien kannalta otolliset säät ja aika on tehnyt tehtävänsä puutarhassa. Kaikki on tänä kesänä venynyt pituutta, korkeutta ja leveyttä. Kaikki on myöskin ehtinyt kotiutua sen verran hyvin, että alkaa olla muutenkin aika vähän karsia. Puhumattakaan siitä tungoksesta, jonka puutarhuri on ihan itse aiheuttanut istuttamalla kasveja liian lähelle toisiaan tai vääriin paikkoihin.

Campanula medium - Maariankello

Perjantaina oli taivaan pilvimassassa ihan selkeät siniset aukot. Aurinkokin näyttäytyi lähes koko päivän. Puutarhuri siirsi työkaluarsenaalinsa Ruusupenkin ääreen. Kottikärryissä matkasi työmaalle lapio, pitkä- ja lyhytvartiset harat, tyhjiä vateja, pari ämpäriä, etikkapurkki kotiloita varten ja sekatöörit - ainakin. Itse puutarhuri oli varustautunut t-paitaan, shortseihin ja lyhytvartisiin saappaisiin.

Geranium endesii 'Wardgrave Pink' - Espanjankurjenpolvi

Ruusupenkki tyhjeni vauhdilla ison tuijan ja ruusupensaiden väliseltä alueelta. Pois lähtivät naapurin aidan vieressä vuosia levinneet elokuunasterit, kolme erilaista kurjenpolvea, sammalleimu, bellikset, lukuisat lehtoakileijat, jokunen sormustinkukka, valtava pehko kevätkaihonkukkaa, sinne tänne siementäneet pioniunikot ja tietenkin kirjava joukko rikkaruohoksi luokiteltavaa tavaraa. Sekä kaivaessa luonnollisesti ylös nousseet kukkasipulit. 

Geranium 'Raven' - Tummakurjenpolvi

Ahkeran kaivamisen ja uurastuksen jälkeen penkki oli mustana mulloksena. Sen sijaan nurmikolla oli vadeissa kurjenpolvet, bellikset, sammaleimut ja sipulit, jotka oli tarkoitus istuttaa myöhemmin takaisin penkkiin omille paikoilleen. Kevätkaihonkukat kasasin annettavaksi tyttären puutarhaan. Tässä vaiheessa tunteja oli kulunut ja mustat pilvet vyöryivät uhkaavasti puutarhan yllä. Päivän tavoite oli saavutettu ja puutarhuri saattoi olla tyytyväinen kättensä jälkiin.

Papaver somniferum - Pioniunikko

Lauantai valkeni ikkunapeltejä rummuttavalla sateella. Ei puhettakaan pihatöiden jatkamisesta. Sadetta riitti koko päiväksi. Välillä vettä tuli niin valtavalla voimalla, että maahan osuessaan pisarat näyttivät kirpoavan takaisin yläilmoihin. Kotitie muuttui virtaavaksi puroksi, kun sadevesi laski valtoimenaan asfalttista alamäkeä.

Malus domestica 'Huvitus'

Sunnuntaina oli jälleen lupaavan näköistä ja puutarhuri palasi heti aamusta työmaansa ääreen. Vadeissa odottaneet kasvit pääsivät vuorollaan takaisin multaan. Niiden joukkoon liittyivät purkeissa odottaneet kaverit. Muutama kasvi tuli kaivetuksi toisista istutuspaikoista ja juoksutettua nekin uuteen järjestykseen täysin myllättyyn Ruusupenkkiin. Iltaan mennessä puutarhuri saattoi putsata työvälineensä ja kiikuttaa ne paikoilleen odottamaan seuraavaa urakkaa. Päivän päätteeksi oli vielä kirjattava kasvien nimet ja uudet paikat, jotta tolkku säilyisi myös puutarhurin päässä.

Clematis 'Paul Farges' (Summersnow) - Lumikärhö

Työlista lyheni vähän, kun pitkään tyytymättömyyttä aiheuttanut Ruusupenkki - tai oikeastaan puolet siitä - on nyt järjestetty. Samalla kurjenpolvet Ballerina ja Jolly Jewel Purple saivat paremmat asuinsijat. Samoin kellukat Mai Tai, Nonna ja Totally Tangerine pääsivät parempaan valoon jouduttuaan Kiemurapenkissä nuokkuluppion ja syysasteri Patricia Ballardin jalkoihin. Pikkupuutarhan Kivipenkistä pari keijunkukkaa muutti niinikään Ruusupenkkiin. Sekä purkissa pari viikkoa paossa ollut Austin-ruusu.

Physocarpus opulifolius 'Diabolo' - Purppuraheisiangervo

Hortensiapenkistä Ruusupenkkiin muuttaneen Ballerinan tilalle siirtyi Kiemurapenkin päästä pala tuoksumataraa. Vasenrinteen alaosassa korkeaksi hujahtaneet Maariankellot taasen muuttivat Ovaalipenkkiin, jossa niitä kasvaa jo ennestään. Mikä ihmeen älynväläys puutarhurilla on syksyllä ollut hänen istuttaessa maariankellot purkista rinteen alaosaan. Valmiina kaatumaan nurmikolla ilman tukea, niinhän siinä kävi.

Geranium hymalayense 'Baby Blue' - Idänkurjenpolvi

Vielä riittää työlistassa lyhentämistä. Kaikkia hommia ei ole tarkoituskaan tehdä heinäkuussa, ehkä vasta elokuun lopulla. Seuraavaksi olisi tarkoitus karsia muutama etelänruusuruoho Pikkupuutarhan Kivipenkistä, sillä noiden hujoppien armeija on vallannut tilaa luvattoman paljon ja kaiken lisäksi ne tarvitsevat kunnon tuet. Muuten muut kasvit ovat hätää kärsimässä ruusuruohoporukan mätkähtäessä päälle loikomaan.

Hesperis matronalis - Illakko

Pitäisiköhän jatkossa laittaa omaan puutarhaan pituusrajoitus? Yli 80 sentin korkuiset kasvit tuokoot omat harjateräkset mukanaan pysyäkseen pystyssä niin tuulessa kuin sateessakin. Kuvan illakko taitaa olla ensimmäisten joukossa harjateräspassia hankkimassa.

Geranium cinereum 'Jolly Jewel Purple' - Harmaakurjenpolvi

Postauksen kuvat sivuavat vain löyhästi puutarhurin lapiointiurakkaa. Valitettavasti multahommissa harvemmin kamera on mukana. Varsinkin sateen kaiken aikaa uhatessa. Työskentelyn päätteeksi harvoin kuvaaminen on ensimmäisenä mielessä. Pikemminkin suihku ja selän oikaisu.

Mukavia heinäkuun päiviä. Naistenviikko lähestyy.



sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Kudotaan kesälläkin


Puutarhakauden alettua kutominen jää väkisinkin vähemmälle. Ihan ilman puikkoja on vaikea istua, joten lähinnä perussukkia valmistuu talviaikaa hitaampaan tahtiin.


Vihreä on mieluisa väri puutarhassa, mutta sukissa taasen vähemmän toivottu. Vähän reilumman mittainen nilkkasukka valmistui laatikosta löytyneestä vihreästä langasta. Somisteena valkoisia raitoja. Adidas-lookia välttääkseni kudoin neljä raitaa.


Polvisukkaan yhdistin vanhoja Raita- ja Tweed -lankojen jämiä yksiväriseen vihreään. Varressa mallineuleena 3 o, 1 n.


Pienelle sukulaistytölle nirkkoreunaiset sukat, joissa jalan päällä sydänkuvio.



SatunTuulia -blogista löysin keväällä kivan kudotun pantaohjeen. Vasta kuukausi sitten sain vihdoin alulle pantakäsityön. Nopeastihin tällainen valmistuu ja siksi tein toisen heti perään. Käytin lankana 7veikkaa, mutta panta saattaisi olla mukavampi vähän ohuemmasta langasta. Tai pörröisestä, kuten SatunTuulia -blogissa.


Neulepanta on kätevä korvike pipolle vähän leudommalla säällä. Pitkien hiusten kanssa se on erityisen mukava, kun ei tarvitse ahtaa tukkaa pipon sisään litistymään.


Tarkoituksena on ollut kutoa laatikkoon kertyneistä langoista, kun muutenkin kaupassa käynti on nyt jäänyt vähemmälle. Nuoret tykkäävät mustista villasukista. Kudoin yhdet ilman vartta kapealla resorilla.


Seuraavaksi tikutin tavalliset nilkkasukat vähän pidemmällä resorilla, jonka voi tarvittaessa taittaa kahtia. Ensimmäisistä sukista tuli mielestäni liian pienet suunnittelemalleni ihmiselle, joten kudoin toisen parin heti perään vähän reilummassa koossa.


Aiemmin kudoin tällä samalla hevosenkenkäpalmikolla beigen ja viininpunaisen pipon. Tilasin pipoihin tekokarvatupsuja netistä kerralla useamman ja niinpä niille vapaille tupsuille piti kutoa pipo. Vielä on varastossa kaksi tupsua, joille teen pipot. Ehkä kuitenkin jollain toisella mallilla, vaikka tämä hevosenkenkäpalmikko kiva ja helppo onkin.


Mustalla langalla kutominen vaatii kunnon valaistusta. Ajattelin, että näin kesällä valoa riittäisi. Sateisina iltoina on kesästä huolimatta pitänyt sytyttää lamppu, jos silmukat ovat vaatineet lähempää tarkastelua.

Merja Ojanperän Helmi-Orvokeihin valitsin varteen vaaleanharmaan 7veikan kumppaniksi mustalle langalle. 


Korpi-lankoihin en ole kovin ihastunut, sillä kerästä riippuen värit kokoontuvat välillä oudosti "läjeihin". Tätä vaikutusta vähentääkseni kudoin aina kaksi kerrosta Korpi-langalla ja kaksi mustalla. Nämä sukat ajattelin antaa pikkuveljelle. Malliljalka on huomattavasti veljen jalkaa pienempi ja siksi sukka on kärjestä makkaralla.


Mustalla langalla kutominen aiheuttaa värikaipuuta ja siksi kudoin nämä nilkkasukat käyttäen yksiväristä oranssia ja oranssisävyistä Raita-lankaa. 

Papaver nudicaule - Siperianunikko
 
Käsityöt eivät nyt kovin paljon houkuttele. Sen sijaan ajatus liitää kaiken aikaa puutarhaan ja toive päästä jatkamaan projekteja on päällimmäisenä. Kunhan sade loppuu - tai edes taukoaa riittävästi...
 

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Laukaten kesäkukkiin



Sateen ropistessa ikkunoihin on aikaa katsella kukkakuvia tältä kesältä vähän taaksepäinkin. Kolean kevään jälkeen saapunut helle laittoi puutarhan tapahtumat vauhdilla eteenpäin ja siksipä monen kasviryhmän osalta raportointi jäi vähiin tai kokonaan väliin.

Allium atropurpureum - Viinilaukka

Ukkolaukkojen kukinta meni aika nopeasti ohi. Tulihan niitäkin kuvattua, mutta tänä vuonna vähemmällä intensiteetillä. Kuvan viinilaukka kavereineen kasvoi tavallista suuremmaksi ja korkeammaksi. Aika hieno väri, vai mitä!

Allium christophii - Tähtilaukka

Ensimmäisen kerran istutin tähtilaukkaa. Sipulipussi oli tarttunut jostain myymälästä sen kummemmin pohtimatta ja vasta kukkavarren venyessä ja kukan kehittyessä aloin ihmettelemään, mikä jätti sieltä oikein putkahtaa. Itse kukan halkaisija on noin 25 cm. Silti kukka ei ole mikään möhkäle vaan siro ja ilmava. Istutin useita eri sipuleita kasvimaan reunalle, aivan aidan viereen. Tilaa siellä kyllä on, mutta omasta näkökulmasta ehkä enemmän puutarhan takamaata. Kenties joku puistossa kävelijä pääsi nauttimaan tähtilaukasta minua enemmän.

Allium nevskianum

Lähikuva kertoo hyvin, miten osuva nimi tähtilaukka on. Oikeastaan joukko lilasävyisiä tähdenlentoja. Tämä laukka kukki aika pitkään. En olekaan muistanut katsella tarkemmin, millainen siemenkota kukinnosta on kehittynyt.

Allium caeruleum - Sinilaukka

Jos on tähtilaukalla kokoa ja näköä, tämän kesän sinilaukka oli sitäkin pienempi. Ja edellissyksyjen sipuleista nousi ainoastaan yksi. Taisi jäädä penkissä vauhdilla kasvavien ja rehottavien perennojen jalkoihin. Konkreettisesti, sillä päivänliljojen lehdet ovat vallaneet tilaa entistä enemmän.

Allium veniále - Hietalaukka

Hietalaukkaakin istutin muutama vuosi sitten useamman, mutta yksi ainokainen nousi tänäkin vuonna ilokseni.

Lathyrus odoratus - Tuoksuherne

Jos olemme saaneet sateita yllemme, myös tuuli on ollut säännöllinen vieraamme. Muutaman kerran on ollut suorastaan myrskyistä. Jos sateen välissä ehtiikin muutaman räpsyn kukistaan ottaa, navakka tuuli aiheuttaa kuvatarkkuuden suhteen ongelmia. Tuoksunherneitä kuvatessa tuli sellainen olo, että ne yrittävät  paeta pois kuvauspaikalta - tuulen mukana.

Lathyrus odoratus - Tuoksuherne

Kerrankin tuoksuherneiden kylvö ja kasvatus on mennyt nappiin. Istutin esikasvattamani tuoksuherneet kahteen suureen ruukkuun, joista toinen on kasvarin nurkalla ja toinen porakaivon kannella. Esikasvatuspoteissa kullakin tuoksuherneellä oli nimilappu. Isoon ruukkuun siirrettäessä nimet menivät sekaisin.

Papaver somniferum - Pioniunikko

Lila pioniunikko seikkailee puutarhassani ja sitä on nykyisin vähän joka penkissä. Pari päivää sitten kävin sadekuurojen välissä kiskomassa muutaman ison pioniunikon pois sipulien ja tillien välistä. Kokeilen, miten pioniunikot pärjäävät maljakkokukkina. Poimimissani unikoissa oli jo isot nuput, joten uskoisin niiden myös avautuvan.

Centaurea cyanus - Ruiskaunokki

Niinikään esikasvatin ruiskaunokkia. Mix-pussillisesta tuli valkoista, perinteistä sinistä ja jännää tummaa ruiskaunokkia. Pussin loput laitoin kasvimaalle parsojen väliin. Alkavat pian avata nuppujaan.

Centaurea cyanus - Ruiskaunokki

Rankkasateiden ja kovan tuulen vuoksi ruiskaunokeista iso osa on makuuasennossa. Tänä kesänä tuettavaa onkin riittänyt. Harva se päivä pitää viritellä kaikenlaisia tukisysteemejä, kun perinteiset keinot ja välineet on jo käytetty lukuisten kasvien pystyssä pitämiseksi.

Dahlia

Tänä vuonna en istuttanut  maahan ainuttakaan daalia. Kaikki daaliat ovat isoissa terassiruukuissa. Vanhoista daalioista vaaleanpunainen kaktusdaalia on aloittanut kukinnan.

Dahlia Sneezy

Uusina daaliaostoksina ruukuissa on valkoista Sneezyä, jonka kuvan löysin Navettapiian puuhamaa -blogista. Hänellä tämä daalia on kukkapenkissä, jossa se olisi ehkä kauniimpi kuin ruukussa asuessaan. Tykkään matalammista daalioista, koska ne pysyvät paremmin pystyssä, eivätkä vaadi niin paljon tilaa.

Rosa Polyantha-ryhmä 'The Fairy' - Maanpeiteruusu

Keväällä tilasin nettikaupasta kolmen kappaleen paketin The Fairy -maanpeiteruusua. Vuosia sitten ostin samalla tavoin Sommerwind -maanpeiteruusua, joka vietti kesän ruukussa ja jonka siirsin syksyllä Vasenrinteeseen. Siellä se on viihtynyt hyvin ja juuri nyt se on täynnä pian avautuvia nuppuja.

Ruukussa maanpeiteruusu The Fairy

Olisi ollut viisaampaa istuttaa kukin kolmesta ruususta omiin ruukkuihinsa, mutta taimet olivat saapuessaan aika ressukan näköisiä. Eivät ole enää. Taitavat kohta vyöryä ulos ruukusta ja ryhtyä etsimään vakituista asuinpaikkaansa. Aion istuttaa nämä maanpeiteruusut rinteeseen. En vain vielä tiedä, istutanko Vasen- vai Oikearinteeseen.

Päivänliljapenkki

Paljon olisi puutarhassa tekemistä. Keskiviikkona siivosin yläpihan hiekkakäytäviltä tuulen riepottamia vaahteranoksia, käpyjä ja ties mitä roskaa, jota puista oli lentänyt. Sadevesi on myös muodostanut ruskeita puroja, jotka koostuvat lähinnä koivunsiemenistä ja muuta pienemmästä sälästä. Ihmeekseni sateeton hetki kesti sen verran pitkään, että ehdin jopa pikajuoksua leikata nurmikon. Viime metreillä lautasen kokoiset pisarat jo ropisivat olkapäille, mutta sainpa jotain konkreettista aikaiseksi.

Aristolochia macrophylla - Piippuköynnös

Sade ei suinkaan estä suunnittelemasta ja niinpä paperille on syntynyt luonnos kasvien siirtojärjestyksestä. Jonkinmoinen karuselli on taas tulossa. Ihan mistä tahansa ei voi aloittaa, koska siirrettävistä syntyy ketju. On siis ensin kaivettava jotain pois yhdestä paikasta voidakseen siirtää sinne jotain toisesta paikasta, jonne taasen on siirtymässä kasvi kolmannesta paikasta. Jokunen kasvi on myös purkeissa odottamassa istutusvuoroaan.

Sempervivum tectorum - Mehitähti

Perfektionistina minua häiritsee, etten pääse toteuttamaan siirtosuunnitelmiani puutarhassa. Ensin oli kuivuuden vuoksi parempi antaa kasvien olla paikoillaan ja nyt tulee päivä toisensa jälkeen vettä. En ole sokerista, joten kastuminen on pienin ongelma. Pikemminkin kaivaminen litimärässä mullasta ei innosta. Jatkuvissa sadekuuroissa on se hyvä puoli, ettei tule alituiseen kierreltyä katsomassa odottavia työmaita. Kunhan tulee päivä, jolloin on vähän pidempi tauko sateessa, ryntään aloittamaan urakkani. Näköpiirissä sellainen saattaa jo olla, joten enpä vaivu epätoivoon.


Henkisen puolen kannalta olisi hyvä päästä lapiohommiin ja saada ajatukset muualle. 87-vuotias äiti joutui maanantaina sairaalaan verenmyrkytyksen vuoksi ja 92-vuotias muistisairas, lähes sokea isä pääsi siksi aikaa hoivakotiin. Äiti on huonossa kunnossa, mutta hoito on alkanut purra. Isällä on ikävä äitiä. Kumpikin on hyvässä hoidossa


Sääherra saisi nyt rauhoittua ja löytää jonkinlaisen kohtuullisuuden. Torstaiaamuna mittari näytti +9 astetta, mutta päivän mittaan lämpötila sentään nousi +16 asteeseen. Lauantaiksi on luvassa jälleen kunnon sateita ja kovaa tuulta. En siis ainakaan olopihan puoleisia, täpläkuvioisiksi muuttuneita ikkunoita ala pesemään.

Mukavaa heinäkuista viikonloppua kaikille!


Pilvetön taivas ei sada,
maa ilman ihmistä ei kukoista.

- Kiinalainen sananlasku -