Ihanaa, patteri lämmittää. Nyt pitää saada nopeasti tassut lämpimiksi. |
Ulkona pakkasta 15 astetta ja sisällä mukavan lämmintä. Auringonpaiste saa hangen kimaltamaan ja maisemaa jaksaisi katsoa vaikka kuinka. Pakkanen on huurruttanut puiden ja pensaiden oksat, mutta linnut ovat jo alkaneet visertää lupaavasti. Miten tässä onkin niin kevättä odotteleva ja enteilevä olo? Johtuisiko se allakan sivun kääntymisestä helmikuulle vai tuosta upeasta auringosta?
Eläimet ovat viisaita; kun on kylmä, lötkötellään lämpimässä. Meidän katti menee heti ulkoilun jälkeen ikkunalaudalle, alla hohkaavan patterin lämpöön. Aikansa siinä köllötettyään se tassuttelee kirjaston sohvalle, joka on nykyisin sen lempipaikkoja. Siellä se ajoittain tarkkailee isäntäväkensä puuhia ja ajoittain nukkuu kovaäänisesti kuorsaten. Eipä silti, kyllä minäkin kissaani tarkkailen. Minusta on hauska katsella, kun se ilmeisesti unia nähdessään säpsähtelee ja saattaa silmänräpäyksessä nousta jaloilleen venyttelemään voimakkaasti palaten pian takaisin kerälle nukkumaan. Seuraavassa hetkessä se onkin jo selällään jalat kohti kattoa, mutta odotapas vain, jos itse lähden liikkeelle. Kissa ehtii taatusti ennen minua keittiöön, vaikka olisi ollut kuinka syvässä unessa. Refleksit sillä kyllä toimivat erinomaisesti.
Teepäs tämä perässä, laita takajalka korvan viereen ja painu unten maille! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!