maanantai 14. tammikuuta 2013

Haaste Kruunuvuokolta ja Uudenkaupungin kukkamessuilta


Myös Kruunuvuokolta Puutarhan lumo -blogista sain 11 kysymyksen haasteen. Vaikka tämä on jo kolmas samanlainen haaste, vastaan kuitenkin, sillä muiden tekemiin kysymyksiin vastaamalla tulee samalla pohdittua tarkemmin omia ajatuksia, mielipiteitä ja toiveita.


1. Minkä haaveen toivoisit elämässäsi toteutuvan?
  •  Moni iso haave on toteutunut: lapset, oma koti, Ukkokulta. Ei minulla oikeastaan ole isoja haaveita, pieniä ja vähän isompia toiveita, kuten kylppäriremppa, matka vaikkapa Barcelonaan tai Roomaan. Onhan noita toiveita, mutta ne toteutuvat tai sitten eivät. Joidenkin toteutumattomuus saattaa vähän aikaa harmittaa, joidenkin toteutumattomuus taas saattaa myöhemmin osoittautua hyväksikin asiaksi.
 2. Onko lasisi puoliksi täynnä, vai puoliksi tyhjä? Toisin sanoen oletko optimisti vai pessimisti?
  •  Uskon, että jokainen lapsi syntyessään on positiivinen, mutta ympäristö vaikeine kokemuksineen saattaa muokata hänestä pessimistin. Tiedä häntä, tämä on ihan oma tulkintani asiasta. Olen kyllä melankoliaan taipuvainen, mutta olen opetellut katselemaan maailmaa valoisammasta näkökulmasta. Erityisesti hyvin pessimistisen ihmisen seurassa muutun suorastaan yltiöpäisen optimistiseksi.
3. Onnistunein matkasi?
  •  90-luvulla reissattiin joka kesä koko perheen voimin jonnekin ulkomaille. Yhtenä kesänä vuokrattiin auto Saksasta ja mökki (joka oli kyllä viimeisen päälle varustettu talo) Sveitsistä. Lennettiin sitten Saksaan noutamaan auto ja sillä ajettiin Sveitsin puolelle. Mökiltä tehtiin trippejä mm. Garda-järvelle Italian puolelle. Parina kesänä vuokrattiin matkailuauto Saksasta ja kierrettiin ympäri Eurooppaa. Nämä omatoimimatkat ovat jääneet mieleen ja niitä muistellaan lämmöllä.Tuli nähtyä ja koettua paljon sellaista, mitä ei ehkä muuten olisi ollut mahdollista kokea.
 4. Oletko meri- vai järvi-ihminen?
  •  Lapsuuden kesiin kuului järvessä polskiminen, lämpiminä aikoina jopa useampaan kertaan päivässä. Milloinkaan en ole asunut järven tai meren äärellä eikä kesämökkiäkään ole ollut, vaan veteen päästäkseen on pitänyt erikseen jonnekin mennä. Muutaman vuoden Ukkokullalla oli moottorivene, josta kuitenkin viime kesänä luovuttiin, koska liian pitkä matka lähimpään venerantaan rajoitti veneen käyttöä. Omakotitalo järven rannalla olisi ihana asia, mutta jäänee toteutumattomaksi.
 5.  Mieleenpainuvin muistosi?
  •  Kummankin lapseni syntymä. Ehdottomasti ihanimmat asiat elämässäni.
 5. Mikä vuodenaika on sinulle tärkein?
  •  Kevät ja kesä, toukokuun alusta elokuun loppuun. Minusta on ihanaa, kun on valoisaa ja linnut laulavat. Mikään ei tunnu niin hyvältä kuin istua omalla pihalla, haistella juuri leikatun nurmikon tuoksua ja katsella omin käsin istutettujen kukkien kukkimista. Kenties siinä istuessaan voi vähän suunnitella uusia istutuksia ja nauttia keveän tuulen vireestä, tepastella pihasandaaleissa kokeilemaan, joko narulle ripustettu lakanapyykki olisi kuivaa ja samalla kuunnella pihapuun latvassa laulavaa mustarastasta.
 6. Kannatko missä määrin huolta ympäröivästä luonnosta?
  •  Kannan vähän liikaakin huolta ja ehkä juuri siksi, koska tunnen itseni niin voimattomaksi. Yritän tehdä edes jotain osaltani mm. kompostoimalla biojätteet ja lajittelemalla muut roskat sekä kierrättämällä, kun se vain on mahdollista. En myöskään osta kaupasta muovikasseja vaan minulla on aina kassi tai pari omasta takaa. Yritän myös katsoa, mitä kaupasta ostan ja tavoitteeni on ylipäätään vähentää ostamista. Sen suhteen on edelleen runsaasti oppimista, sillä tykkään kaikesta kauniista ja sorrun helposti...
 7. Mikä saa sinut onnelliseksi?
  •  Tavallisen arjen sujuvuus, lasten onnistumiset heidän omassa elämässään ja monet pienet ilonaiheet. Kun on selviytynyt vakavasta sairaudesta ja joka päivä pöydässä on ruokaa ja ympärillä oma koti ja läheiset ihmiset. Ei siihen onnellisuuteen lopultakaan kovin kummoisia aiheita tarvita.
 8. Suunnitelmiasi alkaneelle vuodelle?
  •  Harvemmin teen tulevaisuudelle mitään suuria suunnitelmia. Pienet tavoitteet on helpompi saavuttaa ja ellei saavuta, ei tule suurensuurta pettymystäkään. Ehkä enemmän liikuntaa ja ulkoilua sekä vähemmän herkuttelua. Josko saisin vihdoin aloitettua parin huoneen maalauksen, kun se maalikin on jo ajat sitten ostettu. Onhan noita suunnitelmia, mutta millään ei ole ehdotonta aikataulua.
 9. Mielestäsi paras asumismuoto, kerros- rivi vai omakotitalo?
  •  Olen kokenut kaikki asumismuodot. Kerrostaloasumisesta on sekä hyviä että huonoja kokemuksia, rivitaloasumisesta vain huonoja (joka viikonloppu juhlivat naapurit ja taloyhtiö, jossa yhteisten alueiden hoitamisesta tuli ongelma ensimmäisen kesän jälkeen ja aina oli joku asukas jonkun toisen hampaissa). Omakotiasukkina on takana kohta 27 vuotta ja tämä on kyllä mieluisaa. En kuitenkaan sulje mahdollisuutta joskus muuttaa kerrostaloon parempien yhteyksien ja palvelujen ääreen, mikäli sairaus tai jokin muu vie voimat. Omakotitalossa on kuitenkin valtavasti työtä eikä se aina niin halpaakaan ole.
 10. Mikä on lähinnä sydäntäsi; kirjat, musiikki, elokuvat tai joku muu?
  •  Kirjat ilman muuta. Nykyisin tulee ahmittua kotimaista proosaa ja pohjoismaisia dekkareita. Tietokirjoja lainaan kirjastosta ja ostan itselleni; lähinnä puutarhakirjoja, käsityö- ja askartelukirjoja sekä välillä myös valokuvaukseen ja tietotekniikkaan liittyviä kirjoja. Silloin tällöin tulee luettua jokunen elämänkerta tai vaikkapa historiateos. Aina pitää joku kirja olla yöpöydällä.
  • Nuorena harrastin lukemisen lisäksi myös leffoja. 70-luvulla kuuluin parhaimmillaan kahteenkin leffakerhoon ja viikon aikana tuli käytyä 2-3 kertaa leffassa. Viime vuosina käytiin useasti Ukkokullan kanssa katsomassa etenkin kotimaisia uutuusleffoja, mutta naapurikylässä ollut leffateatteri lopetti, joten nyt varmaan käynnit harvenevat.
 11. Lempiharrastuksesi?
  •  Talvella lukeminen ja käsityöt. Kesällä vietän kyllä vapaa-aikani yleensä pihamaalla. Jollen muuta siellä keksi niin kuljen vahtimassa kukkien kasvua.


PUUTARHANI AARRE 

 

 
Savea ja papuja -blogin pitäjä antoi vinkin Uudenkaupungin Kukkamessujen heittämästä tammikuun haasteesta "Puutarhani aarre", joka kuuluu seuraavasti:

Mikä kukka on sinun silmäteräsi puutarhassa? Vai siintääkö haaveissasi jokin aarre, jota halajat pihallesi tai parvekkeellesi?

Kerro kuvin ja tekstin kera omassa blogissasi, postaa linkki tämän viestin kommentteihin. Haaste on voimassa tammikuun loppuun saakka. Kaikkien haasteeseen vastanneiden kesken arvomme VIP-lippupaketin (neljälle hengelle) Uudenkaupungin Kukkamessuille; sisältäen pääsyliput, ruokailun, tuotekassin ja muuta mukavaa. Lohdutuspalkintoina mm. Kukkamessujen iki-ihania tuotteita; kasseja ja mikrokuituliinoja.


Todella vaikea tehtävä määritellä jokin tietty kasvi omassa puutarhassa toista tärkeämmäksi. Monenmoista on tullut hankittua ja osa noista hankinnoista on jopa kadonnut hamaan aikojen hämäryyteen. Pensaista olen kovasti tykännyt, koska ne kasvavat nopeasti näyttäviksi istutuksiksi ja noista pensaista erityisesti Norjanangervo ja pensasruusut ovat minun mieleeni. Alkuvuosien istutettuihin kuuluu Juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia), jonka taimen Ukkokullan äiti toi oman äitinsä pihamaalta Hämeenläänin Koskelta. Juhannusruusu on kiitollinen hoidettava ja se kukkii hienosti joka kesä. Toisinaan runsaammin ja toisinaan vähemmän, mutta aina kukkii kuitenkin. Ainoa siihen liittyvä haitta on sen leiväminen juuriversojen avulla, joten minäkin olen joutunut oman ruusupensaani siirtämään paikkaan, jossa sen leviämisestä ei ole haittaa. Työntäköön ihan rauhassa versojaan nurmikon puolelle, sieltä ne katoavat vikkelästi leikkurinterän nieleminä. Koskaan ei Juhannusruusuuni ole tullut härmää, mutta sateisina kesinä kukinnot kyllä avautuvat ja lakastuvat nopeammin.


Toinen mielikasvini on varhain keväällä kukkiva Jouluruusu (Helleborus). Sen sain muutama vuosi sitten eräältä naapurilta ja uskollisesti vaaleat nuput nousevat joka kevät mullan ja karikkeen seasta kukkiakseen aika pitkäänkin. Myöhemmin olen istuttanut vierelle kaupasta joulukukaksi hankittuja jouluruusuja, jotka ovat selvästi kotiutuneet, mutta nähtävästi kasvilta menee jonkin aikaa ennen kuin se osoittaa myös viihtyvänsä uudella paikallaan.


Tämä "Puutarhani aarre" -haaste on kaikkien noudettavissa ja linkki on vielä uudemman kerran tässä:

16 kommenttia:

  1. Tartuit kukkahaasteeseen nopeasti, hienoa. Oli muuten hyvä kopioida haasteen tärkeimmät tiedot omaankin blogiin. Minun blogikirjoituksen perusteella haaste saattaa jäädä epämääräiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivasti haaste on lähtenyt leviämään. Kiitos vain vinkistä minunkin puolestani.

      Poista
  2. Kiitos paljon hienoista vastauksistasi ja kiva kun ehdit vastaamaan. Sinulle näytti tulleen samaa haastetta jo tuplasti aiemminkin. Onneksi kysymykset ovat sentään erilaiset.
    Illanjatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivahan näihin kysymyksiin on vastata. Luultavasti vastaan vielä yhteen sarjaan.

      Poista
  3. Kivoja kysymyksiä ja niin hyviä vastauksia.

    VastaaPoista
  4. Mukavaa oli taas lukea vastauksia. Ja taidanpa laittaa aarrehaasteen vetämään, jos jostakin kuvia satun saamaan (kone huollossa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko. Aarrehaaste onkin aika kiva ja siihen on mukavasti tartuttu.

      Poista
  5. Tällaiset haasteet ovat kivoja,kun oppii hiukan tarkemmin tuntemaan bloggaajaa :)

    Kyllä sulla onkin komea tuo juhannusruusu. Pitänee itsekin osallistua tähän kisailuun,josko,vaikka onni suosisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin kysymykset tuovat mukavaa vaihtelua ja monet muuten etäiset bloggarit tulevat jotenkin elävämmiksi.

      Poista
  6. Vastauksesi 5. ja 6. kysymykseen olivat ihan kuin miten olisin itsekin vastannut :) Juhannus- ja muutkin ruusut ovat kyllä aivan ihania, mutta niin piikkisiä. Ihan niinkuin jouluruusukin on ihana varmasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhannusruusu on tosiaan aika piikkinen, mutta onneksi sitä ei pahemmin tarvitse väännellä ja käännellä.

      Poista
  7. Näitä on aina mukava lukea:)

    VastaaPoista
  8. Kiitos osallistumisesta aarrejahtiimme!
    Kukkamessujen väki

    VastaaPoista
  9. Vanhempani asuivat 10 vuotta Ugissa, enkä koskaan käynyt Kukkamessuilla. Nyt he asuvat Espoossa, joten jokohan olisi aika lähteä Ugiin...

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!