lauantai 8. elokuuta 2015

Kotkan puistoja katselemassa, osa 3

SUNILAN ALUE
 
Iltapäivän ollessa jo pitkällä ajoimme lyhyen matkan Karhulan puolelle katsomaan Sunilan aluetta. 1936 rakennettu Sunilan tehdas on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa ja aikoinaan se arvioitiin maailman kauneimmaksi tehtaaksi. Sunila asuinalueineen perustuu arkkitehti Alvar Aallon 1930-40 luvulla suunnittelemaan kokonaisuuteen.


Pyötisen saarella sijaitseva tuotantorakennusten ryhmä on julkisivuiltaan osin puhtaaksi muurattua punatiiltä, osin valkeaksi rapattu. Teräsbetonirakenteet ovat osittain paljaina. Tehdasrakennuksia on laajennettu jatkuvasti, mutta lisäykset on tehty Aallon alkuperäiseen arkkitehtuuriin sopeuttaen. Korkea savupiippu ja kuljettimet antavat tehdasalueelle sen ominaisen ilmeen.


Tehtaan ja asuinalueen yhdistää katu, jota reunustavat isokokoiset lehmukset.


Tehtaan asuinalue sijaitsee tehtaan pohjoispuolella metsäisellä länsirinteellä. Se on rakennettu osin funktionalismin suunnitteluperiaattein, osin Alvar Aallon omien ideoiden pohjalta. Rivi- ja kerrostalot on sijoitettu väljästi mäntymetsää kasvavaan rinteeseen myötäilemään maastonmuotoja viuhkamaisesti.


Sunilan asuinalueen maastonmuotoihin ja luonnonoloihin perustuva asemakaava on maamme varhaisin ja alueen asuntorakentaminen on ollut edistyksellistä sekä asuntososiaalisesti että rakennusteknisesti. Sunilan asuinalueen suunnittelussa on ollut keskeistä paitsi työväen elinolojen parantaminen myös perinteisesti teollisuusyhdyskuntiin liittyneen sosiaalisen hierarkian pehmentäminen. 


Tällainen nimipaasi oli jokaisessa käymässämme kotkalaisessa puistossa. Vasta päivän viimeisessä kohteessa eli Jokipuistossa tajusin, että vaikka jokaisen paaden teksti olikin sama, kuva on aina eriainen.



Sunilan alueelle rakennettiin myös palveluita sekä aputiloja, kuten sauna- ja pesutuparakennus sekä autotallit. 
 
Tehdas päätti luopua asunnoista 1960-luvulla. Sunilan kaupunginosayhdistys Pro Sunila perustettiin 2000 nostamaan ja hoitamaan työväen, asukasmäärän sekä palvelujen vähenemisen vuoksi kuihtuneen asuinalueen arvostusta. Sunila oli mukana 2001-2003 valtakunnallisessa lähiöuudistusohjelmassa.

* Faktatiedot olen koonnut netin eri lähteistä. 

SYRJÄKADUN KUKKA JA KURPITSA


Kotkan reissua suunnitellessamme etsin netistä Kotkan alueen taimi- ja puutarhoja. Haun tulokset olivat aika vähäiset, mutta joskus vähänkin on enemmän. Löysin nimittäin Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsan, joka sijaitsee aivan Sunilan kupeessa Rauhala-nimisellä pientaloalueella.

Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsa on Eija Parviaisen omakotitalon pihamaa ja puutarha, jossa hän kasvattaa perennoja sekä omaksi ilokseen että myös myyntiin.

 
Eijan pihamaa jatkuu kaupungin omistamalle puistoalueeksi kaavassa merkitylle tontille, jota hän saa käyttää "leikkikenttänään". Ehtona on, että alueen tulee olla kaikkien vapaassa käytössä. Vuodesta 2011 Eija on raivannut pusikoitunutta tonttia ja rakentanut sinne kukkapenkkejä ja istutusalueita. Kaupunki on avustanut tehtävää kahdella multakuormalla.


Viehättävään paikkaan ihastuneet naapurit ovat hankkineet tontille puutarhakatoksen, sillä monet viettävät mielellään esimerkiksi syntymäpäiviään yhteiseksi kukkapuistoksi rakentuvalla alueella.



Eijan puutarhassa ei juurikaan ole sijaa nurmikolle, vaan kaikkialla kasvaa pensaita ja perennoja, vanhojen hedelmäpuiden katveessakin.



 Taimet ovat hyväkuntoisia ja tanakoita. Valikoimasta löytyy myös erikoisuuksia, joita ei ehkä ihan jokaiselta taimistolta löydy.


Itselleni lähti mukaan kaksi jaloängelmää ja kaksi tähtiputkea. Eija Parviainen tekee myös kauniita hopeatöitä. Tällä kertaa valikoima oli jo ehtinyt ehtyä, mutta löysin itselleni kauniit japanilaiset pallot korvakoruiksi.


Pitkä päivä alkoi näkyä kuvaamisen innokkuudessa. Näin hauska patjarikko oli ihan pakko saada ikuistettua.


Eijan viehättävä puutarha eli Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsa kannattaa sisällyttää Kotkaan suuntautuvan puutarharetken ohjelmistoon. Muutaman hengen porukat varmasti mahtuvat vierailemaan ilman ennakkoilmoitusta, mutta isommalle porukalle paikka saattaa hetkittäin käydä ahtaaksi. Eija mainitsi myös, että hän tarjoaa ilmoittautuneille ryhmille pullakahvit.

JOKIPUISTO


Reissuväsymys alkoi jo painaa merkittävästi, mutta emme kuitenkaan voineet jättää väliin Kotkan uusinta puistoa eli Jokipuistoa, jonne oli ihan lyhyt matka Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsasta. 


Kotka-päivänä 17.5.2013 otettiin käyttöön uusin teemapuisto Jokipuisto, joka sijaitsee Kymijoen Korkeakosken haaran eteläpäässä Urheilukadun varrella.


 Kymijoen Korkeakosken haara oli 1800 luvulla Suomen vilkkaimpia uittoväyliä


Puiston komeat graniittimuurit, lummelammet ja näyttävät istutukset muodostavat hienon kokonaisuuden. Kivetyt käytävät mahdollistavat esteettömän liikkumisen alueella. Jokipuisto on mainio paikka piknikille. Tulossa on myös lasten leikkipaikka alueelle.





 Jokipuisto on osa noin 2,5 kilometrin pituista Jokirantaa, jonka rantakaistale tulee pääosin jäämään luonnontilaan.







 Jokipuiston käyttöönoton yhteydessä puistossa paljastettiin Antti Maasalon taideteos "Alkulähteellä". Veistos on sijoitettu altaaseen, josta vesi kiertää puron ja putouksen kautta lummelampeen ja sieltä takaisin jokeen.



Vaikka monet kasvit Jokipuistossa ovat vielä pieniä, on se jo nyt aivan ihana keidas ja olen iloinen, ettemme sen katsastamista jättäneet jonnekin tulevaisuuteen. 

Mielenkiintoisita ja etukäteen ajatelluista kohteista käymättä jäivät ainakin Katariinan Meripuisto ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja. Useamman päivän vierailulla olisin mielelläni tehnyt vuoromoottorialuksilla retken vaikkapa Kaunissaareen, Haapasaareen tai vasta yleisölle avattuun Rankkiin. Yhden päivän puitteissa ei millään kaikkea ehdi, eikä asioiden sulattamisen kannalta ole järkevääkään.

PORVOON VANHA KAUPUNKI


Paluumatkalla pysähdyttiin kahville Porvooseen. Kello lähenteli kuutta ja nipin napin ehdimme Brunbergin Välikadun tehtaanmyymälään. Pusut ovat siellä huiman paljon kalliimpia, kuin marketeissa, mutta pakko oli ostaa herkullista lakritsisuklaata.


Aurinko ja lämpö olivat saaneet ihmiset liikkeelle. Niin ulkomaan turistit kuin kotimaan kansalaisetkin. Jonossa monien muiden kahvijanoisten kanssa kolkuttelimme kahviloiden sulkeutuneita ovia ja tiirailimme kauppojen ikkunoiden takana pois kiirehtiviä myyjiä. Aika lailla tällainen ihmetyttää, sillä lehdet ovat olleet täynnä matkailuyrittäjien marinaa siitä, kuinka kehno myynnillisesti tämä kesä on heille ollut. Ymmärrän, että isommat liikkeet noudattavat sulkemisaikoja orjallisesti. Luulisi kuitenkin, että Porvoon vanhankaupungin kaltaisessa paikassa pikkuisten liikkeiden ja kahviloiden puikoissa on enimmäkseen itsenäisiä yrittäjiä, joilla on mahdollisuus joustaa aukioloistaan. Eivät joustaneet.


Ehdimme juuri ja juuri ostamaan kahvimme eräästä pienestä kahvilasta. Leivosten nauttimisesta meni kyllä melkoinen osa sivu suun sen vuoksi, että ympäriltä hävisivät tuolit ja tavarat kiivasta vauhtia. Viimeiset kahvihörpyt siemaistiin kiireellä, että kahvilanomistaja sai laitettua putiikkinsa ajallaan kiinni. Ulos jäi joukko janoisia ihmisiä, jotka lopulta suuntasivat kulkunsa kohti Porvoon uudempaa puolta ja siellä sijaitsevia tusinakahviloita. Sääli heitä ja sääli Porvoon vanhan kaupungin yrittäjiä. 


 Porvoo on kuvauksellinen paikka, mutta olin jo ihan naatti ja velvollisuudentunnosta räpsin muutaman kuvan kesäkukka-asetelmista. Sitten suuntasimme autolle ja kohti kotia.


Päivä oli todella antoisa ja monipuolisesti elämän eri osa-alueista kiinnostuneen Pojan seura parasta A-luokkaa. Onnistuneeseen retkeen vaikutti etukäteen hankitut tiedot ja osapuilleen suunniteltu ohjelma, laisinkaan väheksymättä Pojan uskomatonta tietomäärää. Extemporettakin reissuun mahtui silti riittävästi värittämään päivää. Kyllä on kotimaassa paljon nähtävää ja mielenkiintoisen reissun voi helposti rakentaa vaikkapa tällaisella puisto-puutarhateemalla.
 

21 kommenttia:

  1. Kiitos tästä hienosta postauksesta! Sain paljon tietoa ja kaunista katseltavaa! Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit, viikonloppu alkaa olla ohi, mutta ihanan lämmin ja leppoisa se on ollut.

      Poista
  2. Ei voi muuta kuin ihailla Eija Parviaisen kaltaisia ihmisiä jotka jaksavat tehdä myös muiden iloksi tuollaista puutarhaa! Kiva postaus, tuttu kaupunki sai lisäsävyjä ja varmasti tulen vierailemaan noissa paikoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kipaise Syrjäkylän Kukka ja Kurpitsassa eli Eija Parviaisen puutarhassa. Ihana paikka. Ja siellä oli muuten aivan ihana naapurin kissa Eijan portailla vastassa. Kuva vain ei onnistunut.

      Poista
  3. Onpas ollut runsas kaupunkikierros. Ihana ja niin viehättävä tuo jokipuisto. Kaarisillat ovat minun heikkous! Ihana!!! ♥ Tehdasalue on varmastikin omalla tavallaan karun kaunis. Myös tuollaiset pienet puutarhakohteet on ihania vilkaista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Jokipuisto oli kyllä todella kaunis ja tunnelmallinen paikka. Tuli harvinaisen hyvä mieli koko reissusta.

      Poista
  4. Kotkassa on upeita puistoja. Pitäisikin käydä Sunilassa uudestaan, olen kerran käynyt ja en tiennyt muuta kuin että on Aallon suunnittelema. Tuo kaupunki- ja asuntosuunnittelullinen historia on hyvin kiinnostavaa! Jatkoin sieltä Tiusalaan, joka oli idyllinen pikku kylä aivan meren rannalla.
    Ihanalta kuulostaa tuo Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsa, oikea helmi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, Kotkassa ja Kotkan seudulla olisi ollut niin paljon muutakin katsottavaa, vaan päivä ei mitenkään riittänyt. Ehkä sinne voisi tehdä toisenkin reissun. Ainakin Sapokan puisto on paikka, joka on kesänkin mittaan erilainen riippuen, mikä milloinkin kukkii. Ja pimeässä!
      Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsa on varsinainen helmi. Luultavasti monet puutarhaihmiset siitä jo tietävätkin, sillä törmäsin netissä useampaankin puutarharetkiohjelmaan, jossa se oli kohteena.

      Poista
  5. Olipas mukava postaus. Ihan vieraita paikkoja minulle; kiva oli olla mukana tällä kaupunkikierroksella. Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan vieras oli Kotka tätä ennen minullekin. Blogimaailmassa on kivaa juuri tämä jakamisen mahdollisuus. Moni asia ja paikka on tullut minulle tutuksi toisten niistä kertoessa.

      Poista
  6. Kiitos tästä postauksesta kyllä oli antoisa Eijan puutarhaa tekee mieli mennä. niin paljon olen käynyt sunilassa mutta Eijan puutarhasta en ole tiennyt mitään. Siskoni asuu Rauhalassa eikä hänkään ole mitään maininnut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sittenhän Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsa on varmasti ihan siskosi lähellä. Kartasta katsoen Rauhala on loppujen lopuksi aika pieni paikka. Käykää ihmeessä tutustumassa. Netistä löydät yhteystiedot ja aukioloajat.

      Poista
  7. Teillä on ollut kyllä hyvä päivä Kotkassa! Ehditte kiertää tosi monta ihanaa kohdetta. Minä olen käynyt tuolla Sapokassa vuosia sitten, se oli kesälomareissumme ainoa päivä milloin satoi vettä, mutta silti siitä jäi hyvä mieli. Ennen Sapokaa en pitänyt köynnöshortensiasta, mutta kun näin tuon kiven päälle kiipeävän, ostin sellaisen itselekin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Köynnöshortensiasi onkin sitten jo kasvanut hiukan kokoa. Ei se ihan vuodessa eikä parissa kiviä peitä, mutta vuosien myötä kyllä.
      Reissu oli tosi antoisa, mutta kyllä oltiin puhki kotiin päästyämme. Meitä sentään sää suosi ja puistot olivat parhaimmillaan.

      Poista
  8. Tiedätkö, olen lukenut tuosta Syrjäkadun kukasta ja kurpitsasta, mutta en ole ollenkaan sitä nyt muistanut kun olen yrittänyt metsästää kasveja puutarhalaajennukseen. Kiitos muistutuksesta taidan ajella sinne jo tänään:)
    Hieno postaus muutenkin, kyllä saat ihan uusia ajatuksia ihmisen päähän. Olen asunut tuolla Sunilan lähimaastossakin ja siitä kyllä mielessä lähinnä hajut. Kiva kun toit arkkitehtuuria esille kivasti. Sitä ei aina osaa katsoa lähelle. Tuossa pesulassa toimi ainakin vuosia sitten itsepalvelumattopesula. Kävimme siellä kerran kesässä mattoja pesemässä, kun ei ollut muuta paikkaa. Nyt saa pestyä omassa pihassa, niin en edes tiedä onko se enää voimissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haisi se Sunila siellä edelleenkin. Mahtaako hajuun koskaan tottua, vaikka päivästä toiseen sitä haistelisikin? Itselleni Aallon Sunila-suunnitelmat olivat ihan uusia asioita. Poika on kiinnostunut arkkitehtuurista ja hänen ideansa oli käydä tutustumassa myös Sunilaan. Kun yhdistimme pojan kiinnostuksen kohteet ja oma puisto- ja puutarhaintohimoni, tuli reissusta aika mukavasti monipuolinen.
      Minusta mattopesula toimii edelleen siinä samassa rakennuksessa. Ainakin iso kyltti roikkui siinä kyljessä. Sitä vielä pojan kanssa tien reunalta käsin tavailimme.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Reissu oli niin kiva ja mielenkiintoinen, että pakko oli jakaa antia muillekin.

      Poista
  10. Olipas antoisa postaus, kiitos! Tuo Kukka ja Kurpitsa on ennestään tuttu, en ole tosin käynyt, Mukavaa esittelyä silti ja paikka on taatusti upea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käy tutustumassa Kukkaan ja Kurpitsaan, jos sinulla on tilaisuus siellä päin kulkea. Ei ollut minkäänlaista tyrkyttämisen tuntua tai ostopakkoa. Sai ihan rauhassa katsella, mutta olin jo sinne mennessäni suunnitellut jotain kasveja katselevani ja hankkivani. Löytyi ja ostin, joten siltäkin osin meni ihan nappiin.

      Poista
  11. Kivasti kerrottu tietopaketti! Hienot kuvat Jokipuistosta!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!