Sukkatehdas ei näköjään lomaile

Käteni eivät osaa olla laisinkaan paikoillaan ilman lankaa ja puikkoja. Sisällä tosin tulee näin valoisaan ja lämpimään aikaan oltua vähän, mutta aina löytyy jokin tauko, jolloin puikot suihkii.

 

Ajatuksena on ollut kutoa pienet ja vajaat lankakerät pois. Keväämmällä tein pinon lasten sukkia ja niihinhän jämälangat oli oivallinen materiaali. Vaan kyllä vähästä lankamäärästä syntyy isompiakin sukkia, kun asettaa värit ja raidat paikoilleen.

Olisi pitänyt ajoissa kirjata tiedot näistä sukista, sillä nyt en millään muista tämän farkusinisen sukkaparin kuvion lähdettä. Hämärästi muistan ottaneeni mallin jostain pipo-ohjeesta ja muokanneeni sen sukkaan sopivaksi.

Sama juttu näiden palmikkosukkien kanssa. Tämäkin malli taisi olla jostain pipo-ohjeesta. Sukkia varten ohjetta piti muokata, jotta sen sai istumaan neljän puikon silmukkamäärään. Lankana 7veikan luonnonvalkoinen.

Nilkkasukkien jälkeen halusin kutoa vähän pidempää sukkaa syksyä varten. Punaiset ja mustat on tehty Suvikummun Marjan nappivarsisukkien ohjeella, jonka löydät täältä. Mustiin en ommellut nappeja, kun en mieleisiäni löytänyt - vielä. 

Lankana näissä kaikissa sukissa on 7veikka. Punainen on todellakin joulunpunaista, eikä tuollaista neonpunaista, jollaiselta auringonvalossa otettu kuva saa värin näyttämään. 

Raitasukissa varsi on kudottu 4 o, 1 n. Aloituksessa on 64 silmukkaa. Kavennukset olen tehnyt varressa siten, että nilkan kohdalla on 12 s/puikko. Resorissa ja kantalapussa oikeat silmukat on kudottu takareunoistaan.

Polvisukkien jälkeen pitää ottaa vähän rennommin, joka hoituu kutomalla varrettomia sukkia. Nämä valmistuvat nopeasti ja pienemmästä lankamäärästä. Resorin voi kutoa haluamansa levyiseksi ja heti sen jälkeen onkin kantalapun vuoro.

Kesä tai talvi, lukematta ei voi olla. Muutaman kerran olen koittanut loikoa kirjan kanssa pihakeinussa, mutta siihen paistaa aurinko liian kuumasti. Vuosikausia tapani on ollut joka ilta ennen nukahtamista lukea kirjaa. Oikein jännittävän ja mielenkiintoisen kirjan kanssa voi käydä niin, että lamppu sammuu vasta aamutunneilla. 

Voitin Leena Lumin toukoarvonnassa Ninni Schulmanin "Vastaa jos kuulet" -dekkarin, jonka tietenkin ahmin muutamassa illassa kannesta kanteen. Kiitos Leena, että järjestät meille kirja-arvontoja.

Luulisi, että kesällä on enemmän aikaa lukemiseen, mutta harrastuksissa puutarha menee lukemisenkin ohi. Taidanpa lähteä tästä tietokoneen äärestä iltakierrokselle kukkieni pariin.