Huhtikuun lopussa siivosin käsityökorini todeten, että kenties kevään neuletyöt on tehty. Ei siis pitänyt enää kutoa mitään ennen syksyä. Eipä siinä montaa iltaa mennyt, kun kaivoin puikot ja langat esiin. Tuumasin kuluttavani olemassa olevaa lankavarastoa pienemmäksi, kun kuitenkin syksyn tullen uudet langat taas houkuttelevat kutomaan.
Aivan suunnittelematta homma ei sujunut, jotta saisin saman langan riittämään kahteen sukkapariin. Niinpä näissä kuvan puolisäärisukissa varret syntyivät jämälankanöttösistä. Värilliset langat ovat 7veikkaa, luonnonvalkoinen taas Kotikullan vastaavan vahvuinen lanka.
Prisman lankahyllystä oli jossain vaiheessa tarttunut mukaan House-kuviolanka, jonka värit miellyttivät. Kyseinen lanka on 7veikka-vahvuista eli käytin 3.5 puikkoja. Tein langasta säärystimet, joissa saisi olla enemmän leveyttä. Ajattelin kutoa jossain välissä näille säärystimille vielä nilkkasukat, jolloin halukas saa myös varpaansa lämpimiksi.
Seuraavaksi otin ohjelmistoon suklaanruskeat matalavarsisukat, koska 100 gramman kerä riittää hyvin molempiin sukkiin. Matalavarsisukkia on kiva kutoa, sillä ne valmistuvat nopeasti. Samalla voi katsoa telkusta vaikka kuinka jännää ohjelmaa. Silmukat pysyvät puikoilla, eikä neuletyö kaipaa silmukoita tarkkailevaa katsetta puoleensa.
Näissä matalavarsisukissa on käytetty 7veikan Nummi-lankaa luonnonvalkoisena. Yritän kutoa hieman reilumman kokoisia sukkia eli nämäkin ovat suunnilleen 39-40 kokoa. Silmukoita on 13 puikkoa kohden.
Raitaneuletta on siitä kiva kutoa, että se tuntuu valmistuvan yksiväristä nopeammin. Ja vielä nopeammin kuin jokin kuvio- tai pitsineule. Tummansininen lanka ei olisi riittänyt molempien sukkien kärkeen saakka, joten sukat päättyvät farkunsiniseen jämälankakerään.
Viimeisimmät valmistuneet ovat kirsikka-valkoiset maalavarsisukat. Näitä tehdessä jännäsin, riittääkö krsikan värinen lanka molempiin sukkiin. Niinpä kudoin kahta sukkaa samanaikaisesti nähdäkseni, miten monta raitaa on vielä varaa tehdä. Vai joudunko kaivamaan jonkun pienen nöttösen saadakseni sukat valmistumaan. Hyvin riitti. Kirsikkaväriä jäi 30 cm.
Lauantaina hain kasvimaalta retiisejä ja kasvihuoneesta kurkkuja. Kurkuista Sherpa ja Beit Alpha ovat hyvin tuottoisia. Myös Gordobassa on useita pitkiä kurkkuja lihomassa, joten seuraavina viikkoina meillä syödään kurkkua kuin karkkia.
Pihatöihin en ole tahtonut ehtiä siinä määrin, mitä haluaisin. Päivät ovat kuluneet hautajaisjärjestelyissä. Torstaina hyvästelimme isän Hietaniemen kappelissa ja sen jälkeen muistelimme häntä ravintola Perhon kabinetissa. Iloksemme paikalle tuli myös viisi isän työtoveria. Vanhin heistä täytti juuri 90 v. Heillä oli paljon hienoja muistoja työvuosista isän kanssa aina 50-60 luvun taitteesta lähtien. Pääsimme kiinnostavalle ja tunteikkaalle aikamatkalle isän nuoruusvuosiin saakka.
Uurna lasketaan runsaan kahden viikon kuluttua. Perunkirjoitusprosessin olen jo aloittanut, joten vapaa-ajan ongelmia ei ole. Pihalle aion pyrähtää aina, jos vain sää sen sallii. Pieni sade ei haittaa, mutta lauantai-iltapäivän kaatosade kyllä kasteli ihan kunnolla. Lyhyessäkin ajassa ehtii saada jotain näkyvää aikaan, mikä ilahduttaa.
Papaver orientale 'Prinzessin Victoria Louise' - Tarhaidänunikko
Vaaleanpunainen tarhaidänunikko on ihan omia aikojaan kulkeutunut alapihan raparperipenkkiin. Se kasvaa sopivasti kahden ison raparperikeskittymän välissä, eikä haittaa raparperien elämää tai niiden korjaamista. Saa siis minun puolestani olla kaunistamassa rapskuja.
Näiden prinsessojen myötä toivotan kaikille mukavaa viikonloppua!
