Tilapäinen viivästys keväässä

Crocus tommasinianus 'Roseus'

 

Viikonloppuna ja tämän viikon parina ensimmäisenä päivänä sää suosi pihatöissä ahertavia. Sadepilvet purjehtivat meidän tontin yli lastiaan laskematta. Aurinkokin näyttäytyi välillä niin, että fleecetakilla tarkeni työskennellä. Kunhan ei alkanut istuskella. Silloin kolea tuuli osui ja laittoi liikettä niveliin.

Maanantaina päivystin pihalla saapuvaksi luvattua multakuormaa. Siinä ohessa innostuin leikkaamaan pensasruusuja, vaikka tarkoitus oli sitä hommaa siirtää vielä viikolla parilla. Meillä on hyvä oksasilppuri, mutta piikikkäiden ruusujen tunkeminen silppurin kitaan on ikävää hommaa. Kunnollisista hanskoista huolimatta piikkejä saa nyppiä sormistaan pitkään työn päätyttyä. Kaatopaikkakäynti häämöttää lähitulevaisuudessa, joten päätimme kuskata ruusurisut samalla keikalla.

Multakuorma saapui sovitusti. Kohta minun on varmaan keitettävä kahvit kuljetusfirman kuskille, kun joka kerran sattuu sama mukava kaveri. Lavallinen Biolanin mustaa multaa eli 65 x 45 litran säkkiä laskeutui varaparkkipaikalle. 

Tällä kertaa sallin kuskin jättää muoviin pakatun säkkitornin keskelle aluetta, koska maa on paikalla pehmeää, eikä mahdollista haarukkatrukin kulkua. Vuosi sitten pino kellahti nurin. Kuskin kanssa keräsimme säkit takaisin pinoon, eikä yhtään säkkiä mennyt rikki. Nyt kärräsimme Ukkokullan kanssa osan säkeistä alapihalle, osan kellariin ja loput pinottiin pressun alle varparkkipaikan sivuun. 

Hankkijalta tilattu kuorma maksoi 299 € sisältäen toimituskulut. Tarjouksesta multasäkkejä saa usein edullisemmin, mutta ei niitä henkilöautoon kovin montaa kerralla mahdu. Emme enää voi tilata kuorma-autolavallista multaa, koska tontilla ei ole kippaus- eikä säilytyspaikkaa.

Kevään edistymisessä on tilapäinen viivästys. Ties kuinka monennen kerran. 10 vuorokauden ennusteessa on muutaman asteen yöpakkasia, eikä lumikaan ole poissuljettua. Ensi viikon lopulla näyttää sentään hiukan toiveikkaammalta. 

Jonkun verran ottaa pattiin tällainen kylmyys, kun olen odottanut kevättä ja elämän siirtymistä pihalle kuin kuuta nousevaksi. En kuitenkaan anna säävastoinkäymisten nujertaa. Lisään vaatetta ja valitsen tehtävistä sellaiset, joissa koleus tai tihkusade ei ole este.

Helleborus 'Double Ellen'

Jouluruusujen nuput nostavat päätään, vaikka kukat eivät kiirehdi avautumistaan. Osassa jouluruusuja lehdet ovat talven jäljiltä repaleiset, osin ruskeita. Siistin niitä jossain välissä. Huonokuntoiset lehdet voivat toimia suojana, jos vaikka sitä lunta sataa.

Omphalodes verna - Kevätkaihonkukka

Kevätkaihonkukka kiirehtii joka vuosi avaamaan nuppunsa ensimmäisten joukossa. Paras sinerrys on vielä edessäpäin. Suurin osa kevätkaihonkukkien lehdistäkin on vasta rullaamassa kääröjään auki. Ovaalipenkki on suojaisa ja lämmin. Siellä kevätkaihonkukka avautui ensimmäisenä. Yleensä näin käy Vasenrinteessä.

Iris reticulata 'Purple Hill'

Ruusupenkin Purple Hill - kevätkurjenmiekat ovat nyt kaikki auki. Näin viileässä kukkiminen kestää mukavan pitkään.

Iris reticulata 'Pauline'

Näistä kuvan Paulinena istutetuista kevätkurjenmiekoista olen taas hiukan hämilläni. Terälehden kuviossa ei ole keltaista, eikä pitäisikään. Netissä kuvia selaillessa törmäsin sellaisiinkin Pauline-kuviin, joissa terälehdissä on myös keltaista. Ota näistä nyt selvää. Näyttää kuin osaa nupuista ja lehdistä olisi käyty napostelemassa.

Pörriäinen Iris Katharines Goldissa

Maanantaina oli kohtalaisen lämmintä. Pörriäisetkin jaksoivat olla liikkeellä. Katharines Goldit houkuttelivat kimalaisia puoleensa.

Ensimmäiset kirjopkarililjat nousussa.

 
Vasenrinteessä näin ensimmäisen liljakukon. En vaan ehtinyt saada sitä hyppysiini, kun se jo kellahti karikkeen sekaan selälleen. Vasenrinteessä ei kasva ainuttakaan liljaa, eikä oikeastaan ihan lähelläkään. Keisarinpikarililjat ovat jo saaneet mittaa ja muutama kirjopikarililjakin on alapihalla nousussa. On siis tehostettava liljakierroksia, jotta ehdin puuttua kukkoesiintymiin. 

Innokkaimmat punatakit litistän sormilla, jos vain ehdin saada ne kiinni. Kaikki liljat kierrän suihkuttamassa valkosipuliuutteella. Puutarhan parhaaksi -ryhmässä kerrottiin, että liljakukot suunnistavat isäntäkasveihin hajun perusteella. Valkosipuliuute sekoittaa niiden hajuaistin. En tiedä, kuinka tutkittua tietoa tuo on, mutta kaikkia keinoja kannattaa kokeilla. Jos niistä ei ole muille mitään haittaa.

Erythronium 'Pagoda' - Koiranhammas

Koiranhampaissa on jo nuppuja näkyvissä. Näitä olen muutaman vuoden ajan istuttanut alapihalle Kiemurapenkkiin ja Päivänliljapenkkiin. Kummassakin paikassa ollaan hereillä. Saattaa olla, että ovat aiempinakin keväinä olleet varhaisia, mutta en vain ole kiinnittänyt niihin erityistä huomiota. Nyt kasvusto on monin paikoin vielä varsin matalaa, joten näkymät eri kasveihin on hyvät.

Dicentra spectabilis - Särkynytsydän

Särkynytsydänkin tunkee punertavia versojaan maan pinnalle. Noista sentin kokoisista kärjistä on vielä matkaa kookkaisiin puskiin. Kiva kuitenkin nähdä, että elossa ovat. Talven jäljiltä sama huoli kunkin selviytymisestä valtaa puutarhurin vuosi toisensa perään.

Trillium erectum - Punakolmilehti

Punakolmilehtikin on aloittamassa tämän kesän kasvuaan. Viikko sitten tällä samalla paikalla oli vielä jämäkkä kerros jäistä lunta. Kukapa sitä viitsisi päätään jäähän hakata. Parempi odottaa sulamista ja nousta sitten kevein mielin ja vähäisemmin ponnistuksin ylös mullasta.

Scilla bifolia - Pikkusinililja

Pikkusinililjoista pidän eniten tällaisina nuppuina. Eikö olekin söpö! Tykkään minä niistä kukkivinakin, mutta joidenkin kasvien nuppuvaihe vetoaa minuun erityisen paljon. Pikkusinililja kuuluu näihin.

Eranthis hyemalis - Italiantalventähti

Yllättävän paljon pieniä ötököitä lentää ja mönkii, vaikka maakin on varmasti vielä aika kylmää. Näin on hyvä ainakin muuttolintujen kannalta, jotta löytävät luonnosta syötävää. Poistin ruokinta-automaatit yhtä lukuunottamatta. Annan tinttien syödä sen viimeisenkin tyhjäksi. 

Aikamoinen lintujen vilske käy pihassa. Eniten on punarintoja, vihervarpusia, viherpeippoja, keltasirkkuja, pikkuvarpusia ja peipposia sekä tali- ja sinitiaisia. Muutama mustarastaskin tepastelee marjakuusen alla siemeniä etsien. Muut lajitoverit lurittelevat puiden latvuksissa. Kaksi pyrstötiaista on vieraillut säännöllisesti marjakuusen talipötkössä. Tiistaina viimeksi. Nyt talipötkö on pois nokittu, joten pyrstötiaiset taitavat muuttaa muualle.

Tavanomaisten kevättöiden ohessa pihassa on muutama isompi urakka. Ukkokulta on purkanut huonokuntoisesta leikkimökistä lähes kaiken irrallisen. Seuraavaksi on vuorossa itse rakennuksen purkaminen ja pois kuskaaminen. Vapautuvalle paikalle on hapuilevia suunnitelmia, mutta mitään ei ole vielä lukkoon lyöty. 

Leikkimökissä ei enää vuosiin kukaan ole käynyt leikkimässä. Rakennus on toiminut hyvin näkösuojana rajanaapuriin päin ja samalla myös kotoisana pihaelementtinä. Varsinaista näkösuojatarvetta ei ole, koska niin meidän kuin naapurinkin oleskelualueet ovat muualla.

Pajuangervoaidanne leikattu

 
Oikearinteeseen on tulossa joitakin uusia kasveja. Kunhan osaan päättää, mitä hankin. Puutarhamyymälät avaavat vasta oviaan eli kiirettä ei toistaiseksi ole. Myös kasvimaan päädyn vattupenkki on saanut lähtökäskyn. Se vaatii ankaraa lapiointia, johon kerään voimia. Tiistaina käytin muutaman ylimääräisen voimalatauksen leikkaamalla matalaksi noin 20 metrin pajuangervoaidanteen. Risut piti vielä kuskata poiskin odottamaan hakettamista. Ja alue siivottava urakan jäljiltä. Tiesinpä taas töitä tehneeni. 

Marketin pionikimppu on kestänyt viikon. Pionit uuvahtavat ennen neilikoita, jotka jaksavat kukkia maljakossa pitkään. Tällä kertaa valitsin valkoisia neilikoita, jotka eivät näköjään avaudu yhtä tehokkaasti, kuin edelliset keltaoranssit. 

Pari scillaa tulossa Huvituksen alle.

 
Vielä menee heti siihen, että pääsee omasta pihasta pioneja maljakkoon poimimaan. Sitä odotellessa nautitaan pihan piippoesiintymistä.

Lapiointistartti

Ongelmapaikka kuvattuna helmikuun alun pakkaspäivänä

Sen sijaan, että miettisin sisällä outoa talvea, menin pihalle ja otin lapion käteeni. Naapurin aidan vieressä on yksi vuosia mietintämyssyssä ollut alue. Alun perin paikalla kasvoi lepikko, josta vähitellen poistin puut. Jostain syystä "saarekkeeseen" jäi yksi rakennusaikaisista kaivonrenkaista. Se naamioitui hyvin ympärille istutettujen norjanangervojen sisälle. Renkaaseen kippasin haravoituja puunlehtiä, joista on vähitellen muhinut mustaa multaa.

Ihan ensimmäiseksi leikkasin osan angervoista alas, jotta sain tilaa jatkotoimiin. Seuraavaksi kaivoin renkaasta mullan pois. Sitten tarvitsinkin Ukkokullan apua, sillä minä ja rautakanki oli riittämätön voimavara. Ukkokullan, muutaman puupalikan ja rautakangen avulla saimme betonirenkaan kipattua nurmikolle ja siellä kyljittäin. Sen jälkeen se olikin helppo vierittää tontin laitaan odottamaan hävittämistä.

Renkaan paikalla on nyt tyhjä tila, jolle minulla on suunnitelma. Aion istuttaa siihen pienen puun. Ehkä koristeomenapuu Makamik, en vielä tiedä. Puu ei saa kasvaa jättikokoiseksi mihinkään suuntaan, ettei se varjosta naapurin pihaa. 

Lapiohommien jälkeen jatkoin saksimista. Aikoinaan istutin tontin laidalle pajuangervoaidanteen pysäyttämään pallojen vierimisen korttelikentältä puutarhaamme. Aidanne on käytännössä kunnan puolella ja ajattelin sen katoavan alueen rempan myötä. Ei kadonnut, sinne jäi. Niinpä olen jatkanut pajuangervoaidan hoitamista. Pajuangervo leviää juurivesoilla, joten leikkaan kesäisin nurmikon sen ympäriltä pitääkseni aidanteen kurissa.  Pajuangervo myös risuuntuu, ellei sitä välillä leikkaa alas. 

Pilvinen tiistai oli sopiva päivä laittaa pajuangervot matalaksi. Kaikki hommat poikivat lisää hommia. Niinpä keskiviikkona oli vuorossa leikkuujätteen hakettaminen. Urakka kesti runsaan kaksi tuntia. Sinne hävisivät pensaiden alustoille haketetut risut.

Tiistaipäivä oli tuulinen, joskaan ei niin myrskyinen kuin pari edellistä viikonloppua. Lämpömittari näytti +7 astetta eli ei ihan tavallinen hiihtolomaviikon sää. Monenlaista piippoa tunkee maasta ja puiden ja pensaiden oksat paisuttavat silmujaan. Niistä enemmän muissa postauksissa.

Pientä päivitystä

Punalehtiruusun kiulukat - Rosa Glauca

Kyllä se syksy saapui sittenkin kertaheitolla. Vettä on meidän nurkilla satanut välillä kaatamalla ja välillä muuten vain taivaan täydeltä. Ukkonenkin jyrähteli viikonvaihteessa. Syysleimujen kukinnasta ei enää juurikaan iloa ole, sillä kaikki varret rötköttävät ja pötköttävät pitkin pituuttaan kukkapenkissä.

Punahattu - Echinacea purpurea

Punahatut sen sijaan ovat pitäneet sateissakin pintansa ja seisovat yhä tanakasti pystyssä. Näitä syksyn ihania kukkijoita täytyy ehdottomasti hankkia lisää.

Aronia

Osa aronianmarjoista on jo kypsynyt lähes mustiksi, osa vielä punertaa. Kovin montaa marjaterttua meille ei nyt tulekaan, koska leikkasin aroniapensaat mataliksi runsas vuosi sitten, eivätkä ne siten kukkineet. Eivät tule kukkimaan ensi vuonnakaan, sillä tarkoitus on varhain keväällä napsaista osa tämän vuoden kasvusta pois. Aiemmin olen antanut aronioiden rehottaa oman mielensä mukaan, jolloin ne ovat totisesti ottaneet vapauden omiin oksiinsa ja levittäytyneet aivan liian laajalle. Ajattelin leikata niitä säännöllisesti ja katsoa, vältänkö sillä tavoin alasleikkauksen muutaman vuoden välein. 

Töyhtöesikko - Primula vialii

Kukkijat meidän puutarhassa alkavat olla tosiaan vähissä, vaan keväällä kukkivana ostettu tähkäesikko se vain kukkii ja kukkii. Luultavasti nyt alkaa olla silläkin viimeiset hetkensä, mutta onpa ollut ahkera kukkija.

Sinipiikkiputki - Eryngium planum

Sinipiikkiputkikin on edelleen ihan reippaassa kunnossa. Niitä tosin pitäisi olla useampi vierekkäin, mutta enpä arvannut keväällä Lidlin tarjousjuurakoita useampia ostaa. Josko tämä yksilö päättäisi meillä viihtyä ja ryhtyä myös lisääntymään. Tai sitten yritän kasvattaa sille siemenistä uusia seuralaisia.

Puutarhan töissä on jo selkeä syksyn maku. Kesäkukkia olen joitakin heittänyt kompostiin ja eilen korjasin kasvimaalta loput villirugolat ja elämäni ensimmäiset itse kasvatetut purjot. Tosi pikkuisia purjoja, mutta maussa eivät häviä isommille laisinkaan. Jossain vaiheessa kesää jo ajattelin, ettei moisista langanlaihoista liruista ikinä voi mitään purjoa tulla. Vaan tulipa sittenkin. Ja villirugolaa laitan vastedeskin. On ollut varsin tuottoisa ja hyvän makuinen salaattiaines.

Surfiniat ovat vielä pirteitä, kun siirsin ne sateelta suojaan

Nurmikko ei enää ole kasvanut yhtä hurjaa vauhtia, kuin vielä kuukausi sitten. Edellisestä leikkauksesta on runsas viikko ja vielä sitä olisi päivän pari sietänyt. Kävin kuitenkin leikkaamassa, kun aurinkokin iltapäivän mittaan tuli jälleen esiin.

Vanilla on kyllä kiitollinen kesäkukka

Nyt alkaa jo olla matkakuumetta, sillä maanantaina on lähtö Lontooseen. Olen yrittänyt listata paikkoja, jotka haluaisin käydä katsomassa. Netissä on siis tullut seikkailtua enemmän kuin tarpeeksi. Punnat vaan vilistävät silmien edessä vaihtoehtoja tutkiessa, sillä mikään halpa paikka Lontoo ei todellakaan ole. Sisäänpääsylippuja voi ostaa etukäteen monenlaisiin paikkoihin, jolloin on mahdollisuus päästä jonossa hiukan muita nopeammin. Valuuttalaskuria klikkailessa alkaa pakostakin miettiä, haluanko maksaa jonkun kirkon sisätilojen näkemisestä 30 euroa. Tai pilvenpiirtäjän näköalabaarissa käynnistä. Enpä taida. Aikaa on kuitenkin niin vähän, että niihin ilmaisiinkin näkemisiin saa sen ilman vaikeuksia käytettyä.

Piippuköynnös - Aristolochia macrophylla matkalla katolle

Ilmoittauduin tässä matkan odotuksessa ja kaikessa muussakin kiireessä luontokuvauskurssille työväenopistoon. Kurssi alkaa torstai-iltana sisätiloissa ja lauantaina ja sunnuntain olemme luonnon helmassa. Maanantain lopetukseen en matkan vuoksi pääse. Se olisi jälleen sisätiloissa, joten uskon sen olevan kurssin yhteenvetoa ja opitun kertaamista. Niin tai näin, toivon saavani tarpeellisia vinkkejä nimenomaan niillä ulkona tapahtuvilla tunneilla. Onneksi on luvassa aurinkoisia ja sateettomia päiviä.

Tarhajuoru - Tradescantia 'Red Grape'

Ensimmäinen sipulitilaus odottaa noutajaansa postissa ja pari tulppupussia sain ystävältä. En ole ehtinyt laisinkaan kauppoihin, joten saapa nähdä, jääkö tänä vuonna houkutusostokset väliin. Ellei siis nettiostoksia huomioida. 

Pajuangervo - Spiraea x billiardii

Huomenna onkin vaihteeksi omaishoitopäivä. Äidillä on sydänläppäleikkauksen 3-vuotistarkastus. Toivottavasti ei tule yllätyksiä.

 

Tunnustus ja pikaiset päivitykset

 Sain Molleylta Jonninjoutavaa ja kaikkea siltä väliltä -blogista tällaisen kauniin tunnustuksen. Kesä onkin kulunut kukkien ja kaiken kasvavan esittelyissä, joten kivasti ilahduttaa, että joku huomioi välillä tälläkin tapaa.

Päivä alkaa jo olla illassa ja selkää vähän kolottaa, joten pohdin saamani tunnustuksen jakamista myöhemmin. Se onkin vaikea tehtävä, sillä hyviä ja tunnustuksen ansaitsevia blogeja on niin monia.
 

Ville de Lyon

Tänään on ollut ns. vapaapäivä, mikä tarkoittaa sitä, etten ole kärrännyt äitiä tai isää mihinkään sairaalaan, terveyskeskukseen tai edes kauppaan. Olen viettänyt päivän oman pihan kimpussa - kirjaimellisesti. Aamulla siistin ojanpientareet trimmerillä. Sitten käänsin kolme lehtikompostia ja tyhjensin pienemmän biojätekompostorin. Lopuksi vielä leikkasin nurmikon ja kastelin kesäkukkia. Ukkokulta käänsi toisen biojätekompostorin, joten nyt on taas, mitä täyttää. Muhevaa multaa lehtikomposteista tuli parin kottikärryllisen verran. Olisi ehkä tullut enemmänkin, mutta päätin antaa ainesten vielä muhia. Mullat kärräsin vadelmille ja keväällä istutetuille ruusupensaille.

Pajuangervo

Ahkeroinnin lisäksi olen ehtinyt valmistaa ruokaa ja keittää iltapäiväkahvit, käydä suihkussa ja pestä pari koneellista pyykkiä ripustuksineen ja narulta pois hakemisineen. Keräsin myös viimeiset herukat pensaista, joita tosin oli vain parin litran verran ja kävin mutustelemassa kypsyviä vadelmia. Enkä edes koe tehneeni liikaa tai olleeni mitenkään kiireinen. Tämä osoittaa, että tehokkaimmillaan olen silloin, kun aikaa on vähän. Tai sitten ei osoita yhtään mitään.

Ja jollei joku ole huomannut, kesä on palannut takaisin. Navakasta tuulesta huolimatta jo aamulla huomasi ilman lämmenneen. Päivän mittaan auringossa mittari kipusikin aina 27 asteeseen saakka. Ulkona tarkeni jälleen syödä ja istua varjossakin. Ihanaa, johan tässä ehti säikähtää, että syksy on jo alkanut. Monien loma on jo päättynyt, mutta lämmön ansiosta töihin palanneetkin pääsevät nauttimaan kesästä vielä työpäivän jälkeenkin.

Tankatkaa kaikki aurinkoa ja lämpöä niin paljon kuin itse kullekin on mahdollista. Nautiskellen!