Pientä päivitystä

Punalehtiruusun kiulukat - Rosa Glauca

Kyllä se syksy saapui sittenkin kertaheitolla. Vettä on meidän nurkilla satanut välillä kaatamalla ja välillä muuten vain taivaan täydeltä. Ukkonenkin jyrähteli viikonvaihteessa. Syysleimujen kukinnasta ei enää juurikaan iloa ole, sillä kaikki varret rötköttävät ja pötköttävät pitkin pituuttaan kukkapenkissä.

Punahattu - Echinacea purpurea

Punahatut sen sijaan ovat pitäneet sateissakin pintansa ja seisovat yhä tanakasti pystyssä. Näitä syksyn ihania kukkijoita täytyy ehdottomasti hankkia lisää.

Aronia

Osa aronianmarjoista on jo kypsynyt lähes mustiksi, osa vielä punertaa. Kovin montaa marjaterttua meille ei nyt tulekaan, koska leikkasin aroniapensaat mataliksi runsas vuosi sitten, eivätkä ne siten kukkineet. Eivät tule kukkimaan ensi vuonnakaan, sillä tarkoitus on varhain keväällä napsaista osa tämän vuoden kasvusta pois. Aiemmin olen antanut aronioiden rehottaa oman mielensä mukaan, jolloin ne ovat totisesti ottaneet vapauden omiin oksiinsa ja levittäytyneet aivan liian laajalle. Ajattelin leikata niitä säännöllisesti ja katsoa, vältänkö sillä tavoin alasleikkauksen muutaman vuoden välein. 

Töyhtöesikko - Primula vialii

Kukkijat meidän puutarhassa alkavat olla tosiaan vähissä, vaan keväällä kukkivana ostettu tähkäesikko se vain kukkii ja kukkii. Luultavasti nyt alkaa olla silläkin viimeiset hetkensä, mutta onpa ollut ahkera kukkija.

Sinipiikkiputki - Eryngium planum

Sinipiikkiputkikin on edelleen ihan reippaassa kunnossa. Niitä tosin pitäisi olla useampi vierekkäin, mutta enpä arvannut keväällä Lidlin tarjousjuurakoita useampia ostaa. Josko tämä yksilö päättäisi meillä viihtyä ja ryhtyä myös lisääntymään. Tai sitten yritän kasvattaa sille siemenistä uusia seuralaisia.

Puutarhan töissä on jo selkeä syksyn maku. Kesäkukkia olen joitakin heittänyt kompostiin ja eilen korjasin kasvimaalta loput villirugolat ja elämäni ensimmäiset itse kasvatetut purjot. Tosi pikkuisia purjoja, mutta maussa eivät häviä isommille laisinkaan. Jossain vaiheessa kesää jo ajattelin, ettei moisista langanlaihoista liruista ikinä voi mitään purjoa tulla. Vaan tulipa sittenkin. Ja villirugolaa laitan vastedeskin. On ollut varsin tuottoisa ja hyvän makuinen salaattiaines.

Surfiniat ovat vielä pirteitä, kun siirsin ne sateelta suojaan

Nurmikko ei enää ole kasvanut yhtä hurjaa vauhtia, kuin vielä kuukausi sitten. Edellisestä leikkauksesta on runsas viikko ja vielä sitä olisi päivän pari sietänyt. Kävin kuitenkin leikkaamassa, kun aurinkokin iltapäivän mittaan tuli jälleen esiin.

Vanilla on kyllä kiitollinen kesäkukka

Nyt alkaa jo olla matkakuumetta, sillä maanantaina on lähtö Lontooseen. Olen yrittänyt listata paikkoja, jotka haluaisin käydä katsomassa. Netissä on siis tullut seikkailtua enemmän kuin tarpeeksi. Punnat vaan vilistävät silmien edessä vaihtoehtoja tutkiessa, sillä mikään halpa paikka Lontoo ei todellakaan ole. Sisäänpääsylippuja voi ostaa etukäteen monenlaisiin paikkoihin, jolloin on mahdollisuus päästä jonossa hiukan muita nopeammin. Valuuttalaskuria klikkailessa alkaa pakostakin miettiä, haluanko maksaa jonkun kirkon sisätilojen näkemisestä 30 euroa. Tai pilvenpiirtäjän näköalabaarissa käynnistä. Enpä taida. Aikaa on kuitenkin niin vähän, että niihin ilmaisiinkin näkemisiin saa sen ilman vaikeuksia käytettyä.

Piippuköynnös - Aristolochia macrophylla matkalla katolle

Ilmoittauduin tässä matkan odotuksessa ja kaikessa muussakin kiireessä luontokuvauskurssille työväenopistoon. Kurssi alkaa torstai-iltana sisätiloissa ja lauantaina ja sunnuntain olemme luonnon helmassa. Maanantain lopetukseen en matkan vuoksi pääse. Se olisi jälleen sisätiloissa, joten uskon sen olevan kurssin yhteenvetoa ja opitun kertaamista. Niin tai näin, toivon saavani tarpeellisia vinkkejä nimenomaan niillä ulkona tapahtuvilla tunneilla. Onneksi on luvassa aurinkoisia ja sateettomia päiviä.

Tarhajuoru - Tradescantia 'Red Grape'

Ensimmäinen sipulitilaus odottaa noutajaansa postissa ja pari tulppupussia sain ystävältä. En ole ehtinyt laisinkaan kauppoihin, joten saapa nähdä, jääkö tänä vuonna houkutusostokset väliin. Ellei siis nettiostoksia huomioida. 

Pajuangervo - Spiraea x billiardii

Huomenna onkin vaihteeksi omaishoitopäivä. Äidillä on sydänläppäleikkauksen 3-vuotistarkastus. Toivottavasti ei tule yllätyksiä.

 

Alkuja siellä ja täällä

Kuluvan vuoden ruohonleikkuukausi on nyt sitten avattu. Omenapuiden alla on enemmän sammalta kuin nurmikkoa, joten sinne en mennyt edes lähelle. Ja joitakin ihania valkovuokkoesiintymiä oli ihan pakko kiertää. Kuka nyt tuollaisia upeita mättäitä raaskisi mennä tuhoamaan.

Tähkäesikko - Primula vialii

Lauantaina kävin Plantsussa hakemassa äitienpäiväkukat äidille ja anopille ja tietenkin sieltä lähti mukaan pari esikkoa omaan pihaan. Katsokaa tuossa yläkuvassa olevaa Tähkäesikon kukkaa. Aivan mielettömän suuri ja erikoisen mallinen. Kuin jokin eskimojätski tai mikä lie. Alla kuva samassa pehkossa olleesta tavallisesta kukinnosta.

Tai ehkä tämä kukka on hieman normaalia pienempi. Olihan tuo taimikin varsin muhkea ja hetken jo mietin, jakaisinko sen kahtia ennen istutusta. En sitten kuitenkaan jakanut. Jossain puutarhaohjelmassa kerran ohjeistettiin, että isot ostotaimet voi jakaa ennen istutusta ja näin saa helposti useamman taimen samaan hintaan.

Kuunlilja - Hosta

Pihakierroksella piti käydä myös tarkastamassa, mitä mullasta missäkin nousee. Kuunliljat ovat jo paikoin kasvunsa alussa. Varjoisimmilla alueilla tosin hyvin maltillisesti.

Jaloangervo - Astilbe

Samoin jaloangervot ovat hissukseen kerimässä itseään avoimiksi ja joissain lehdissä näkyi jo aavistus vihreästä.

Syysleimu - Phlox paniculata

Syysleimuissakin on reipasta kasvua.

Keltavuokko - Anemone ranunculoides

Keltavuokkokin on selvinnyt talvesta useamman kukan voimin ja nyt vain toive, että se jonain päivänä kasvaisi isoina mättäinä pihassani.

Hämyvuokko - Anemone nemorosa Robinsoniana

Myös hämyvuokko on selvinnyt talvesta ja alkaa vihdoin kukkimaan. Vieressä keltainen mukulaleinikki. Hämyvuokkoja jouduin sihtailemaan kameralla melko kaukaa ja silloin tuli mieleen, että pitäisikö istutustilanteessa ottaa huomioon myös mahdolliset kuvaussessiot. Joko merkata paikat, joihin on turvallista astua survaisematta saappaallaan jotain tärkeää kasvia tai sitten ripotella sopivia astinkiviä kukkapenkkeihin. No, tämä oli ehkä puolittain vitsi, mutta välillä kyllä saa kykkiä kieli keskellä suuta kukkiensa joukossa, ettei niitä kuvatessaan tallo kaikkea muuta ympärillä kasvavaa.

Mukulabegonia - Begonia Tuberhybrida

Takkahuoneen ikkunalla marketista ostetut mukulabegoniat ja Karjalanneidot ovat karistaneet mullat niskastaan ja kasvavat hurjaa vauhtia. Nuppujakin on jo näkyvissä. Näiden begonioiden pitäisi olla amppelityyppisiä, joten aikanaan laitan ne sisäänkäyntiterassille roikkumaan. Se on varjoinen paikka, mutta riippabegoniat ovat siellä viihtyneet aina hyvin. Viime vuonna kylän omalla taimitarhalla ei ollut laisinkaan riippabegonioita, enkä niitä muualtakaan löytänyt. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kokeilen kasvattaa niitä itse.

Pihalla pyöriessä löysin taas useita kotiloita. Laiska ihminen keksii elämäänsä helpotusta mistä vain ja hain tyhjäksi jääneen d-vitamiinipurkin, jonne sujautin löytämiäni kotiloita matkan varrelta ja purkki takaisin taskuun. Kun sitten reitti osui etikkaliemipurkin lähistölle, kävin tyhjentämässä kotilot taskupurkistani. Hetken kyllä kävi mielessäni, että jospa purkin kansi jää auki ja kotilot ryömivät taskuuni. Ja sitten työnnän paljaan käteni kotiloiden joukkoon. Iiiihhhh. En minä nyt kovin säikky ihminen ole, mutta ajatus taskussa ja sormissa vyöryvästä kotiloarmeijasta ei tunnu oikein mukavalta. 

Aamupäivän taivas oli pilvessä, mutta iltapäivän aikana taivas on seljinnyt ja aurinko alkanut paistaa. Seuraaville päiville on luvassa sadetta ja loppuviikoksi koleaakin, joten hissukseen kevät etenee. Viime yönä maan tasolla oli ollut pientä pakkastakin.

Kasvimaan vartija

Juuso teki oman tarkastuskierroksensa ja jäi miettimään syntyjä syviä kasvimaalaatikon viereen. Ehkä sitä kiinnostaa, kun metsikön takana tehdään tasakattotaloon uutta aumakattoa.
 

Iloisia yllätyksiä puutarhassa

Metsäruusu Rosa majalis, syn. R. cinnamomea, ruots. kanelros

Ruusupensaiden kukinnan ehti tänä vuonna aloittaa metsäruusu. Siirsin tämän pensaan alun muutama vuosi sitten autiotontilta, jossa se oli jäämässä tieprojektin ja uudisrakennuksen jalkoihin. Pensaana se on aika villi ja tuppaa leviämään sinne tänne. Nurmikon keskellä leviämisestä ei ole haittaa, koska alut voi ajaa nurmikon ohessa nurin. 

Metsäruusuni on jo aika iso ja korkea pensas. Nyt se on täynnä nuppuja ja avautuvia kukkia.

Ruusunnuppujen myötä paikalle ilmestyivät myös kirvat. Niistä pääsee onneksi mäntysuopaliuoksella.

Juhannusruusu Rosa pimpinellifolia

Juhannusruusu ei paljoa metsäruusulle hävinnyt ja nyt se tuoksuu pihalla ihanasti. Tai tuoksui eilen. Tänään nimittäin sataa kaatamalla, eikä mieli tee mennä märkään maailmaan tassuttelemaan.

Akileija Petticoat Pink

Viime keväänä kylvin parinkin eri akileijan siemeniä. Huonosti itivät ja ne pari onnetonta taimirääpälettä istutin kuitenkin kukkapenkkiin. Pari päivää sitten istuin pihapöydän ääressä ja ihmettelin, mikä kumma siellä pilkistää. Petticoat Pink on sittenkin päättänyt ilahduttaa puutarhaani ja tehnyt useampia nuppuja. Kyllä taas läikähdytti sydämessä.

Akileija Red Hobbit

 
Niin ikään viime kesänä ostin kirpparille omia kasvejaan myymään tulleelta rouvalta tällaisen hassun näköisen akileijan. Nimeä hän ei sille tiennyt, mutta Sailan blogipäivityksestä taisin löytää sille nimen eli luulisin tämän olevan Red Hobbit. Onhan tämä aikamoinen narrihattuinen veijari. Myös hän ilahdutti minua kovasti, sillä en ollut laisinkaan varma, selviääkö vähän huonovointinen taimi seuraavaan kesään.

Tähkäesikko Primula vialii

Keväällä istuttamani tähkäesikko on vielä vähän vaatimattoman näköinen ja kokoinen, mutta toivottavasti hän viihtyy ja vankistuu pihassani. 

Tänään sataa, koko päivän ja aika rankasti. Säätiedotus lupaa sadetta myös huomiseksi, joten nyt täytynee pureutua sisähommiin, jotka ovat kyllä jääneet lapsipuolen asemaan. Pihamaa kutsuu heti, kun sää vain sallii ja vaikka kuinka toteaisi, että nyt on aika vähän lekotella, yllättäen löytää taas itsensä jonkun puskan juuresta nyppimästä.

Täytyy oikein tähän listata, mitä on tullut alkuviikon aikana tehdyksi kaiken pakollisen ja kodin ulkopuolella tapahtuneen lisäksi:

• maanantaina tein rapskulehtilaattoja
• leikkasin naapurin aidan vieressä olevat angervot tapille, sillä ne ovat alaosistaan niin risuttuneet, ettei oksissa ollut enää mitään vihertävää
• pilkoin alapihan betonirenkaassa polttamista odottavat tatarin juurakot pienemmiksi
• leikkasin ruusupensaista kuivia oksia
• ruiskutin jaloruusuihin ja ruusupensaisiin linnottautuneita kirvoja mäntynesteliuoksella
• laitoin marja- ja koristepensaille tukia
• istutin kasvihuoneessa vankistumassa olleita kesäkukkia ruukkuihin (hämähäkkikukkaa, zinniaa, cosmosta, samettiruusuja)
• kitkin mullasta esiin ponnahtaneita tatarin taimia ja ruiskutin jämät etikalla
• leikkasin nurmikon, joka on lämmössä ja kosteudessa innostunut kovin kasvamaan
• täytin vesialtaan, josta on näköjään haihtunut vettä
• kitkin rikkaruohoja kukkapenkeistä
• kylvin kehäkukan ja persiljan siemeniä Juuson taivaan tuuliin kuopimien tilalle
• istuin kasvihuoneessa nyppimässä tomaateista varkaita
• kesäkukkiakin on tullut kasteltua

Ja kaikkea tätä touhutessa päässä liikkuu kaiken aikaa uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Kaikkia ihania blogeja lukiessani löydän uusia mielenkiintoisia kasveja, joita alan heti suunnitella omaan pihaani. Toiveissa on kukkivia puita ja pensaita sekä aina vaan lisää kukkia. Nurmikko väistyköön vähitellen ja tilalle runsaita istutuksia sinne tänne polveilevine polkuineen. Unelmia on ja pitääkin olla. Osa jää toteutumatta ja osa taas paranee hautuessaan.

Selkä ei ihan kaikesta tykkää ja tuppaa kiukuttelemaan, joten yritän hillitä itseäni ja ajatella, että välillä voi vähän hengeähtää. Hyvää istutusaikaa on loppukesästäkin, yritän itseäni muistuttaa.

Lapsi on myös toivonut synttärilahjaksi äidiltä hiukan puutarhatalkoopanostusta. Tänään olikin tarkoitus käydä kaivamassa joitakin kasveja omasta pihasta lapselle vietäväksi, mutta kaatosateen vuoksi homma siirtyi myöhemmäksi. Kävimme runsas viikko sitten lapsen luona kartoittamassa talkooavun laatua ja määrää. Aktiivisesti kartoituksessa mukana olivat myös tyttären kissat Nemo ja Loki. Kuvassa Nemo. Aika herkullinen, vai mitä!