maanantai 16. heinäkuuta 2012

Mikälie kesäflunssa...


Kimppuuni iski rankka kesäflunssa. Ei nuhaa eikä yskää, vaan jokaisen lihaksen ja nivelen kolotus, päänsärky, yöllä kuin karvoja kurkussa ja kuume, joka nousi ja laski päätellen siitä, että välillä palelsi horkassa ja välillä kylvin hiessä. Olo on nyt todella vetämätön ja siihen vielä sekoittuu harmitusta, ettei pääse pihalle jatkamaan jo aloitettuja projekteja. Pohdin jo, että olinko saanut myyräkuumeen touhutessani parin päivän ajan tuolla mullan kanssa. Ei sentään, myyräkuumeen itäminen kestää pari-kolme viikkoa ja oireet voivat olla todella rankat. Minuun kun flunssat tarttuvat erittäin harvoin ja kestävät todella lyhyen aikaa. Nyt sitten piti tulla kesken parasta kesää.

No, siitä parhaasta kesäajasta voidaan tietenkin olla montaa mieltä. Meillä päin vettä on tullut usein ja runsaasti. Vettä tuli niin lauantaina kuin eilenkin. Ja yöllä ihan kaatamalla. Ihan pieni sade ei meille sisälle kuulu, mutta moiseen kohinaan olisi herännyt unisempikin tyyppi. Pihalla kaikki on todella märkää ja sade on hakannut kukat pitkin maata. Jopa sisääntuloterassilla roikkuvat riippabegoniat ovat sateen hakkaamat, vaikka katos suojaakin niitä melko hyvin. Puutarhassa pitäisi kulkea saappaat jalassa ja sadetakki yllä, koska sinne tänne sateen hakkaamat pensaat kastelevat ohikulkijan tehokkaasti ja maa litisee märkyyttään. Jo kesäkuu oli sateinen eikä tämä heinäkuu näytä paljon sen paremmaksi muodostuvan. Ihan hirveästi en helteitä kaipaa, mutta viime päivien kaltaiset rankkasateet kyllä haittaavat ulkona olemista ja puutarhassa puuhaamista.
Ruusuangervo nupulla - kuin pieniä tähtiä

...ja auenneet Ruusuangervon nuput.
Pinkki Sormustinkukka.

Valkoinen Sormustinkukka.
Ukkokulta lähti tutustumaan ruohonleikkuritarjontaan. Tuota vanhaa vempainta kun ei useista yrityksistä huolimatta näytä saavan kuntoon. Ikää sillä on runsas viisi vuotta, mikä ei minusta ole laisinkaan niin yksinkertaisen mekaniikan hajoamisajankohta. Kummallista, miten kaikki nykyvehkeet kestävät entistä vähemmän aikaa. Oli sitten kyse jääkaapista, mikrouunista tai ruohonleikkurista, aina pitää olla korjaamassa tai uutta hankkimassa. Myös ulkoinen kovalevy sanoi sopimuksensa irti ja nyt valokuvani ovat vain yhdessä paikassa tallessa. Toivoa sopii, että tämä tietokoneeni pysyy toimintakuntoisena.

Olikos tämä pillike?


12 kommenttia:

  1. Kesäaikana on niin kökköä sairastua. Mullakin on iskenyt joku bakteri-pöpöläinen vatsan leikkaushaavaan ja olen antibioottikuurilla;ei kivaa :c

    Alkaa kyllä suuresti harmittaman tämä jatkuva jokapäiväinen sade ja se,että ei tee mieli tuonne märkään mennä mitään puuhailemaan.Eihän tässä sokerista olla,mutta kuitenkin...

    Meidän vahna leikkuri oli yli 20 vuotta vanha ja periaatteessa moottorissa ei ollut vieläkään mitään vikaa,mutta muut osat ympäriltä sitten alkoivat sanoa työsopimuksiaan irti. Saapas nähdä kestääkö tämä uusi yhtä kauan kuin edeltäjänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, toivottavasti antibiootit tehoavat. Flunssa nyt on pikkujuttu leikkaushaavoihin verrattuna, eikä meikäläisen pitäisi mokomasta ruikuttaa.

      Sateessa ja märässä maassa on ikävä työskennellä, kun kaikki tarttuu jalkineisiin ja työkaluihin ja vesi valuu pitkin hiuksia. Silmälaseissakaan ei ole pyyhkimiä, joten näkymä sumenee tehokkaasti sateessa. En ole sokerista minäkään, mutta jatkuvalla sateella on jotenkin psykologinen vaikutus; kesällä kun odottaa aurinkoa ja lämmintä ulkona olemista ja sitä puutarhassa puuhaamista. Sitten tule sade ja sotkee kaikki suunnitelmat.

      Täytyy kehitellä jotain mukavaa sademarmatuksen sijaan. Ainakin ulos voi mennä ilman talvitakkia ja tumppuja.

      Poista
  2. Harmi, kun sulle on flunssa iskenyt. Nyt vaan otat sitten lekottelun kannalta, luet hyvää kirjaa, katselet leffoja ja nautit laiskottelusta sadetta kuunnellen. Että kelin puoleen sairastat sopivasti. Mä vieläkin luotan siihen, että tämä kesä paranisi ;)
    Sade tosiaan tekee ulkohommat nihkeiksi, ihan jo käytännön syistä. Eilen puutarhassani nurmikolla kun kävelin niin kuului slurps jokaisella askeleella, ei siinä paljon kaivaushommia viitsi tehdä. Kurapelloksihan se menee heti, jos vähän ees nurmella liikkuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Slurps nimenomaan, ei pahemmin viitsi nurmikolla kävellä.
      Kissa ja kirja kainaloon ja lötköttelemään. Voiko parempaa keksiä!

      Poista
  3. Kesäflunssa on tylsä, mutta onneksi sataa! :)
    Tuo tervetuloa-kivi on tosi kiva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin kiven Hongkongin alesta. Ei maksanut paljoa. Kivi ei ole oikea kivi vaan jotain kevyempää materiaalia, tykkäsin kuitenkin ja hyvin pysyy paikallaan.

      Poista
  4. Nyt vaan lepoa, mustaviinimarjamehua ja villasukat jalkaan -eiköhän se siitä hellitä. Onneksi sataa, niin ei ole mielitekoja pihahommiin...
    Ihana tuo kivi lintuineen=D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta Mustakissa! Optimistipuutarhuri kääntää sateenkin hyödyksi: tässä tapauksessa voi rauhassa parannella itseään ja ajatella aurinkoisia päiviä.

      Poista
  5. Pikaista paranemista!

    meilläkin rankka sade on tehnyt pahaa jälkeä puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! Kai tällaisiakin kesiä sitten pitää olla välissä, että osaisi nauttia niistä aurinkokesistä.

      Poista
  6. Paranemisia!
    Onpas kaunis tuo kuva ruusuangervon nupuista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo!
      Monet vaatimattomatkin kukat ovat kauniita läheltä katsottuna. Sitä ei meikäläinenkään aina muista.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!