sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Pieni polku metsän halki vie...


Useaan kertaan olen täällä hehkuttanut, kuinka tarkoitukseni on vähentää nurmikon määrää ja tavoitella alapihan puutarhaan rehevää kasvustoa, jossa voi kuljeskella polkuja pitkin. Tuohon tavoitteeseen on vielä pitkä matka, eikä se ehkä kokonaisuudessaan toteudu koskaan. Parissa vuodessa olen kuitenkin päässyt hyvin alkuun. Alapihalle on rakentunut erimuotoisia kukkapenkkejä, joita kaikkia ei tarvitse kiertää, vaan istutusalueiden läpi pääsee askelmia tai pieniä polkuja pitkin. Kaikkihan tietävät, että mistä vain ihminen pääsee oikaisemaan, sinne syntyy luonnostaankin polku.


Poistan nurmikkoa sitä mukaa, kun sille tarvetta syntyy. Se saa pysytellä paikallaan, kunnes leikkurilla ajettava pläntti muodostuu niin hankalaksi, että on helpompaa kattaa kyseinen alue jollain muulla materiaalilla. Alkukesästä naapuri tarkkaili uuden kukkapenkin kaivu-urakkaani todeten, että parasta olisi laaja nurmikenttä, jonka ajaminen on helppoa. Mitä enemmän joutuu kiertelemään ja kaartelemaan, sen hankalammaksi nurmikon hoito muodostuu. Totta sekin. Mutta jotta laajasta nurmialueesta saisi viidakon ilman kertarysäystä, on edettävä pala palalta nurmea poistaen ja tilalle jotain muuta istuttaen. Ja kuka määrää, että puutarhan rakentamisen pitäisi olla helppoa ja yksinkertaista? Kaikki pientaloasukit eivät ole ihastuneet pihatouhuihin. Minulle se on tärkeää. Kun yksi projekti on valmistunut, seuraavan suunnittelu on jo käynnissä. Tuntuu oudolta ajatella, että puutarha olisi nyt valmis ja sitten tehtäisiin jotain muuta. Onneksi voi tuumailla toisinkin.


Ylimmässä kuvassa on kolmen rapskulaatan kokoinen pätkä, jonka tein jo viime kesänä. Sen lisäksi penkkien väliin jäi kapea nurmialue, josta juuri ja juuri taiteillen sai nurmikon ajettua, mutta joka oli jo ajat sitten saanut lähtötuomionsa. Eilen vihdoin oli siihen aikaa ja tarmokkaasti kaivoin tuon kaitaleen lähes kokonaan pois. Keskimmäisen kuvan alareunassa näkyy vielä vähän nurmikkoa, joka kohta tuosta jo laajeneekin sen verran, ettei sen leikkaaminen ole vaikeaa. Sillekin pläntille on jo lähtölaulua viritetty. Kivituhka loppui nyt ihan kesken, joten sitä täytyy tilata lisää. Tarkoitus oli upottaa kiviä noiden rapskulaattojen lomaan, jotta polku olisi likimain kokonaan kivetty. Homma etenee, kunhan saan kivituhkan tilattua.

Rhodo Gunningham's White

Kesäisen lämpimät säät ovat näköjään huijanneet kasvejakin. Kummastelin ohi kulkiessani, mitä pinkkiä talon päädyn puskissa vilahtelee. Rhodo Gunningham's White siellä availee nuppujaan. Ei taida tuo pensas ensi keväänä kukkiakaan. Tuskin se ehtii tehdä uusia nuppuja tulevaa varten.

Alppikärhö - Clematis alpina

Alppikärhökin on tehnyt muutamia loppukesän kukkia. Se ei liene kovin erityistä. Pidän kovasti alppikärhön karvaisista tupsukoista. Muistuttavat ehkä vähän Erkki Tuomiojaa tai sitä pitkäkarvaista koirarotua, jonka naamasta näkyy vain mustanruskea kuononpää.

Polkua tehdessäni pääsin hyvin kaivamisen makuun ja ryhdyin samantien kaivamaan alapihalle johtavien portaiden reunalta puutarhaportissa kasvavaa humalaa pois. Se on ollut liian aurinkoisella paikalla ja siinä paisteessa ollessaan tuppaa keräämään itsensä kirvoja täyteen. Muu perhe kutsuu humalaa tappajaköynnökseksi, kun sen karheat oksat nappaavat portista kulkijaa vaatteista tai hiuksista kiinni.


Humalan kaivaminen onkin ilmeisesti elämää suurempi tehtävä. Oletteko tutustuneet sen juuristoon? Se ei ole mitään paksua ja jäykkää materiaalia, vaan köysimäistä ja lujaa kuin mikä. Kaivoin ja kiskoin ja taatusti enin osa jäi multaan. Pääjuuri upposi jonnekin Kiinan tienoille ja sivuille kulkevia juuria on varmasti Tukholmasta Pietariin. Aivan mahdoton tehtävä saada humalan juuria kokonaan pois. Etenkin, kun niitä pitää kaivaa ahtaassa tilassa varjellen samalla lähistöllä olevia pioneja. Huh, toisen puolen humala on vielä kaivamatta. Näin ne suuret suunnitelmat usein kariutuvat, olosuhteiden mahdottomuuteen.


Huomasin muuten, että kirjoittaessani kommentteja tabletilla postauksiinne, on kirjoitusvirheiden määrä huikea. Tabletissa on ennakoiva kirjoituksen syöttö, enkä aina huomaa - enkä edes jaksa - korjata kaikkia kirjoitusvirheitä. Vekotin ei näytä laisinkaan ymmärtävän yhdyssanoja ja monista ihan tavallisista Suomen kielen sanoista sillä on tyystin kummallinen näkemys. Kenties tuon ennakkosyötön saa asetuksista pois, vaan kun en ole ehtinyt niin pitkälle laitteeseen vielä tutustumaan. Jos siis ette saa tolkkua kommenteistani, voitte vapaasti syyttää nykytekniikan ihmeellisiä kiemuroita. Ja vähän myös minun laiskuuttani.


Alkavalle viikolle on luvattu kesäisen leppeitä ilmoja. Aamuisin usva on välillä sakeaa, mutta kohta auringon noustua lämpö taas hellii meitä. Iloitaan ja ollaan ulkona!

37 kommenttia:

  1. Hyvältä alultahan tuo näyttää jo nyt! Kyllä tuosta tulee kivat polut. Noi lehtibetonikivet on kyllä kivat :)
    - Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rapskulehtilaatat ovat kyllä erinomainen keksintö; helppoja ja halpoja ja niillä saa kaunista polkua puutarhaan nopeasti.

      Poista
  2. Samaa mieltä kanssasi siitä, että pihan hoidon ei tarvitse aina olla helppoa :) mullakin on naapuri joka tuskailee pihansa kanssa joka on vaan nurmikkoa. En voisi olla ilman jatkuvaa suunnittelua ja uudistuksia mielessä, vaikka ne ei kovin isoja aina olekaan. Rapsulehdet ovat oiva tapa katkoa pitkät kukka-alueet osasiisn. Voi tuota rhodoa, on tainnut tosiaan lämpö saada sen hyrräämään:) Mulla sama ongelma tabletin kanssa, siispä kaivelen aina läppärin esille kirjoitushommiin kun en jaksa korjata tabletin virheitä.
    Hyvää tulevaa lämmintä syysviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anski, viikko on alkanut lämpimästi ja aurinkoisesti!
      Meidän naapurissa on vain ja ainoastaan nurmikko, joka leikataan muutaman kerran kesässä. Ei siis ole mikään joka kodin kaunistus. Omassa pihassa puuhatessa suunnittelen joskus kohennusta myös naapuriin. Tosin vain mielessäni.

      Poista
  3. Hienot polut olet tehnyt laatoilla. Hassu rhodo, kun nyt kukkii! Mukavaa sunnuntai illan jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Polku ei ole vielä täysin valmis, mutta oli pakko tuoda näytille, kun sen tekemistä olen koko kesän suunnitellut.

      Poista
  4. Tulee tosiaan Erkki Tuomioja mieleen :) Kaunista käytävää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saraheinä! Ulkoministeri on oikein monistanut itsensä kärhökaareeni.

      Poista
  5. Mä olen kans kironnut niin puhlimessa, kun tässä ipadissa tuota automaattikirjoitusta ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen seikkailin asetuksissa, josko nyt sain pois automaatin päältä.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos Saga! Josko tuosta vielä paranisivat, kunhan saan lisää kivituhkaa.

      Poista
  7. Pihaharrastuksen ihanuus on juurikin suunnittelu ja niiden visioiden toteuttaminen pala kerrallaan. Mielikin pysyy virkeänä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus mieli pysyy vähän liiankin virkeänä. Illalla kun saa jonkun hyvän idean, ei meinaa uni tulla laisinkaan, kun sitä suunnitelmaa alkaa päässään pyöritellä.

      Poista
  8. Komeaa polkua pukkaa! Olisi kauhe tilanne jos puutarhassa kaikki olisi valmiina...silloinhan ideat olisi loppu ja se taas tarkoittaa ettei kiinnosta..höh..kyll sä ymmärrät mitä tarkoitan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulenpa, ettei innokkaan puutarhurin puutarha ole tosiaankaan koskaan valmis. Se ei vaan ole mahdollista. Tässä yhtenä päivänä mietin, että milloin tulee sellainen tilanne, jolloin vaan istun ja ihailen kätteni töitä. Totesin, ettei sellaista vaan tule. Johan se on tässä nähty, että kun yhden projektin saa valmiiksi, yksi tai useampi tunkee päässä voimalla eteenpäin. Eli siis ymmärrän, mitä tarkoitat. Ei ne ideat lopu, eikä kiinnostus. Tai jos loppuu, niin luultavasti silloin asiat ovat muuttuneet melkoisesti.

      Poista
  9. Automaatin saa pois asetuksista. Ensin asetukset, sitten yleiset, sitten näppäimistö ja vielä automaattinen korjaus.
    Mulla virheitä tulee muutenkin, kun tällä pädillä ei voi käyttää kymmensormi, vaan yksisormijärjestelmää;) eikä aina tosiaan jaksakaan korjata kaikkia virheitä vaikka huomaisikin...
    Nurmikon vähentäminen kuuluu munkin puutarhasuunnitelmiin, pikkuhiljaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni, kävinkin jo räpeltämässä asetuksissa. Olen niin tottunut kymmensormijärjestelmän käyttäjä, ettei tuolla nakkisormityylillä saa virheetöntä tekstiä laisinkaan. Aina näyttää jäävän virheitä, vaikka millä tyylillä kirjoittaisi. Ei kai se ole niin tarkkaa edes, tärkeintä lienee, että lukijat ymmärtävät.

      Poista
  10. Mukavasti tuumailet. Se on mukava ja jospa se on puutarhan ajatuskin että se ei ole koskaan valmis... Eri tapoja ajetella, rakentaa ja laittaa,.muuttaakin voi kokoajan. Vapaus tehdä!! :) Lämmin on ollut syksy täälläkin. Näkee kyllä kun kaikki kasvaa ja pysyy hyvänä pitkään. Vaikka yöt ovat jo kylmiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yöt ovat tosiaan olleet aika viileitä täälläkin. Johtunee osittain pilvettömästä taivaasta ja täysikuusta. Saisi kyllä olla päivisin lämmintä. On niin mukava olla ulkona ja silti voi touhuta ilman, että ihan hikipäässä pitää huhkia.

      Poista
  11. Kivalta polkusi näyttävät! Nurmikko on tosiaan ehkä puutarhan työläin ja kallein osa, niin paljon sen hoitaminen vie aikaa ja rahaakin (ruohonleikkurin bensaa). Ja ainahan sitä pitää olla joku projekti meneillään.
    Mäkin ihmettelin tänään mun kukkanuppuja ja pieniä auenneita kukkiakin mun rhodoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos olisi oikein iso kartano ja valtavasti lääniä pihamaana, niin silloin voisin laittaa osan samettiseksi nurmikoksi. Jos vielä olisi vaikkapa Jeeves sitä hoitamassa. Kun kuitenkin tontin rajat on äkkiä mitattu, tuntuu järkevämmältä täyttää paikat kaikilla ihanuuksilla.
      Rhodoilta on mennyt vuodenajat sekaisin.

      Poista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Minäki tahon tuomiojan puutarhaani! :D Sulla on nurmenpoisto jo hyvässä vauhdissa, minä omalla projektialueellani olen vasta haaveissa menossa. Se on tavallaan surullista, ettei lähellekään kaikki perusta puutarhuroinnista, kukista, luonnosta. Joillekin riittää pelkkä ruoho, toiset tahtoo kaikkea ja sitten vielä vähän lisää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, jos minä olen saanut alppikärhön kasvamaan, onnistuu se varmaan sinultakin. Tuntuu nimittäin olevan aika helppohoitoinen kärhö. Tuomioja tulee sitten samassa kaupassa.
      Taidan kuulua tuohon sarjaan "toiset tahtoo kaikkea ja sitten vielä vähän lisää." Ei näy loppua meikäläisen kasvihimolle.

      Poista
  14. Niin eihän sen pihan tarvitse olla yksinomaan helppohoitoinen ja tuo sinun tapasi tehdä oma pihapiiri on kovasti minun mieleeni. Kiva kuvasarja pihastasi ja siitä näkee sen työn määrän jota olet oman pihasi viihtyisyyteen eteen tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Molley!
      Puutarhan rakentamisesta on tullut yksi pääharrastuksistani. En siis edes ajattele, onko se helppoa vai vaikeaa. Se vain on jotain, mitä on niin mukava tehdä. Luulisi, että kaikki kaivaminen ja kärrääminen olisi vastenmielistä, mutta kun ei. Ne kuuluvat tähän harrastukseen ja niitä on tehtävä saadakseen ympärilleen vehreyttä ja kauneutta. Niin se vain on.

      Poista
  15. Komeeta polkua! Tykkään minäkin ajatuksesta tehdä pikkuhiljaa ja sitten taas jatkaa toisesta kohtaa kun jokin projekti valmistuu, puutarha ei koskaan valmistu ;) Mulla on myös alppikärhö nyt kukassa. Puutarhani sängyssä on muuten tuo samainen rhodo, ihastuin siihen kovin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko!
      Rhodo on tosiaan kaunis. Nupuissa vaaleanpunaista ja sitten auki rävähtää valkoinen kukka. Erinomainen valinta sänkyseuraksi.

      Poista
  16. Hienot polut!

    Humalaa ei saa kokonaan pois. Meillä edelliset asukkaat olivat istuttaneet humalan liian aurinkoiseen paikkaan ja siirsin sen pois. Nyt siinä paikassa kasvaa edelleen humala, kahden muun paikan lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi!
      Tuota epäilinkin. Että meilläkin on jatkossa humalaa siellä sun täällä. Täytynee tehdä sen kanssa sinunkaupat ja elää jatkossa sen ehdoilla.

      Poista
  17. Minullakin kasvaa sitä humalaa, se luikertelee siellä sun täällä. Eikä sitä tosiaan saa hävitettyä millään. Oma mahtipontinen haaveeni on tehdä humaloille entisajan humalasalko, mutta se voisi näyttää hassulta. Söpö Erkki Tuomioja :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elmeri, tee vain humalasalko, jos sinusta siltä tuntuu. Kyllä niitä näkee edelleenkin, eikä siitä ole edes pitkä aika, kun näin jollain pihassa peräti kolme salkoa. Siinäpä olisi idea meidänkin humalalle. Ohjaisin sen kulkemaan puutarhaportin ohi omaan salkoonsa.

      Poista
  18. Todella hyvä idea! Olen saman aatteen kannattaja, eli nurmikko pikkuhiljaa veks ja istutuksia tilalle! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KesäKukka, tervetuloa nurmikonpoistajien kerhoon! Olisi tylsää todeta, että meidän pihassa kasvaa punanataa, niittynurmikkaa ja valkoapilaa, kaikkia lyhyeksi leikattuna. Niin ja kaiken keskellä yksi koivu.

      Poista
  19. Sama pyskimys itselläkin, nurmikko pois. Mutta niin kauan saa olemassa oleva nurmikko olla, kun rakennan ryteiköistä puutarhaa. Polkujen paikat ovat mielenkiintoisia. Minä jouduin laittamaan terassini kulkuväylän sivuun eli sinne joutuu kiertämään vähän. Minua se ei haittaa, mutta ystäväni valittaa siitä kaiken aikaa. Ärsyttävää!!!!

    VastaaPoista
  20. Kyllä meilläkin nurmikon leikkaamiseen kuluva aika vähenee vuosi vuodelta:) Kauniita käytäviä olet tehnyt, ja raparperilaatat ovat hienoja!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!