sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Sisällä maalaten, ulkona saksien

Kehäkukat

Pari edellistä päivää on vietetty täällä etelärannikollakin varsin koleissa tunnelmissa. Yöllä on ollut nelisen astetta pakkasta ja päivälläkin mittari on nipinnapin kohonnut saman verran plussalle. Aurinko on kuitenkin paistanut ja paikoitellen saanut maahan pudonneet keltaiset vaahteranlehdet loistamaan kultaisina.

Sormustinkukka

Tänään mennäänkin sitten tyystin toisenlaisissa sääolosuhteissa, sillä vettä vihmoo taivaan täydeltä ja sisällä on sytytettävä valoja näin päiväaikaankin. Sunnuntaipäivän voi ilman huonoa omaatuntoa viettää sisällä. Samalla, kun pyykkikone jyllää viikon rästejä, saan siivottua työpöytääni ja sähköpostejani. Uusi lämminvesivaraaja hyrrää kodinhoitohuoneen nurkassa ja pääsemme jälleen suihkuun omassa kylppärissä. Kraanasta juokseva lämmin vesi mahdollistaa myös hikisemmät hommat, joten viime päivinä on tullut touhuttua niin maalaus- kuin pihahommissakin.

Olin jo pitkään suunnitellut kodinhoitohuoneen maalaamista, mutta nyt siitä tuli sitten ihan pakollinen juttu. Vanhan lämminvesivaraajan poistamiseksi piti purkaa yksi kaappi ja pöytä, jonka jälkeen ei enää voinut kuvitellakaan laittavansa kamoja paikalleen siistimättä nurkkia. Varsinkin, kun uusi varaaja on muutaman sentin entistä kapeampi. Joskus arkinenkin elämä on senteistä kiinni.

Pikkutalvio

Remppaamisessa yksi asia johtaa toiseen ja niinpä seinät maalattuani totesin, että ihan pakko on maalata myös kodinhoitohuoneen ovenkarmeja. Ne nimittäin näyttivät tosi kulahtaneilta uuden seinämaalin rinnalla. Mielelläni olisin uusinut myös lattiakaakelit, mutta se ei nyt ollut mahdollista. Vielä puuttuu varaajan vieressä sijaitsevien jakotukkien eteen hankittava uusi peitelevy sekä pöytälevy. Niiden muutamien erilaisten senttien vuoksi, kun meni muutkin mitat uusiksi.

Kurjenpolvet

Pihalla olen käynyt tekemässä tunnin keikkoja eli yhtenä iltana hurruutteelin leikkurilla nurmikolla lojuneita puunlehtiä silpuiksi. No, nyt se ei enää näy missään, sillä uusia lehtiä on leijunut kasapäin entisten tilalle ja vieläpä näyttää monissa puissakin olevan lehtiä ihan riittämiin. Esimerkiksi parissa omenapuussa, kriikunoissa ja syreeneissä taitaa olla enemmän lehtiä puussa kuin maassa. Pensaista puhumattakaan. Koivut ja vaahterat ovat sentään paljaina.

Jalopähkämö

Yhtenä iltana leikkasin nurin tuoksuvatukoita ja läjän pajuangervoita, jotka kaipaavat uudistumista. Tuoksuvatukat leikkaan parin vuoden välein ihan alas, jolloin ne ovat vähemmän risuisen näköisiä. Olen huomannut, että ne kukkivat ihan yhtä terhakkaasti, kuin ilman leikkaustakin. Ehkä hivenen myöhemmin, mutta ei merkittävästi. Pajuangervokin näyttää taas muutaman vuoden paljon paremmalta, kun se kasvaa alhaalta asti vihreänä. Ukkokulta on jo syöttänyt leikatut pensaat hakettimeen ja alapihalla on korkea kasa oksahaketta joko odottamassa kevättä tai kenties osan siitä kärrään hedelmäpuille vielä tämän syksyn aikana. Nyt, kun pensaat on leikattu, voin helpommin haravoida niiden alustoille puunlehtiä maatumaan. Ei tarvitse kaikkia komposteja täyttää lehdillä.

Taponlehti...ja taitaa tuolla olla harjaneilikkaakin seassa.

Perennoista mm. kuunliljoja olen jonkin verran leikannut pois, sillä yöpakkasten myötä ne makaavat limaisina kasoina käytävien ja kukkapenkkien reunoilla. Itaisin ei paljoa ehdi pihalla tehdä, sillä pimeys laskeutuu jo varhain. Kuuden jälkeen alkaa olla sen verran hämärää, että haravalla saa ihan rauhassa huitoa näkemättä enää kohdetta.


Sipuleita istuttelin vielä pari päivää sitten. Pääosa on jo mullassa, mutta kummasti niitä pussukoita kaupassa käydessä edelleen mukaan tarttuu - kun halvalla saa. OmaPiha -lehden villitulppaanitkin saapuivat vasta viikko sitten ja ehdin jo ihmetellä, ovatko tilaukseni tyystin unohtaneet. Eivät olleet, ja ehtiihän täällä vielä sipuleita istuttaa. Vaikka heti tuonne sateeseen menisi sipulihommia tekemään. Epäilen vahvasti, ettäkö täällä etelässä tässä vaiheessa syksy talveksi muuttuisi. Näiden sateiden jälkeen on toki luvassa jälleen viilenevää, mutta koskaan ei ole tällä tontilla haravointi talven vuoksi jäänyt tekemättä. Hyvin on ehtinyt lehtiä rapsutella yleensä marraskuun puolellakin.


Marri, Sini, Siili, Eeviregina, Tiina Laiho, Pioni, Susanna, Minna, 
olette kaikki tervetulleita blogini pariin. 
Samoin kuin kaikki nekin, joiden nimiä en ole muistanut mainita.

Kaikille myös mukavaa alkavaa viikkoa!
 

13 kommenttia:

  1. Kauniit huurrekuvat! Aikamoinen määrä sipuleita menee sinulla maahan! Minä kaivoin tällä kertaa noin 70 tulppaaninsipulia perennapenkkeihin kukkasten väleihin. Vähän vaikeaa hommaa, kun ei muista tarkalleen, missä kohtaa on jo sipuleita. Tuli kaivettua muutama vanha sipuli ylös...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu täällä ja vieläpä joka vuosi. Vaikka miten kirjaisin sipulien istutuspaikkoja, vanhoja tulee silti uusia istuttaessa nostettua ylös. Yleensä tyrkkään samantien takaisin, mutta ehkei tällainen toiminta ole kovin systemaattista. En ole vielä laskenut, kuinka monta sipulia maahan laitoin, mutta ei niitä nyt hirvittävän paljon ole. Joissain pusseissa oli vain muutama sipuli. Ja useimmat olen ostanut aika halvalla. Toivotaan, että tulos näkyy keväällä.

      Poista
  2. Ajatella, meillon vielä tulppaanit hankkimatta. HUI. Kiirehän tässä tulee! Sisähommissa vain tekee mieli nyt puuhastella näillä säillä.
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvinhän noita tulppaaneita vielä ehtisi istutella, mutta kun monissa kaupoissa myydään jo pelkkää tyhjää. Alelaareista minäkin viimeiset ostin. Siinä on se hyvä puoli, että saa halvemmalla, mutta toisaalta valikoimat ovat myös kovin vähäiset. Nettikaupoista en nyt ole katsellut, mutta ainakin on mainoksia tullut, että vielä ehtii...

      Poista
  3. Joka kevät päätän, että seuraavana keväänä täytyy laittaa uusia sipuleita tuonne ja tuonne ja vielä tuonnekin. Näin syksyllä sitten väsähtää ja suunnitelmat jälleen siirtyvät. Kun vielä kaikki nousisi, mitä maahan tyrkkää.
    Tämä sadesää on tullut kuin tilauksesta. Saa kerrankin sisällä olevia rästitöitä pois listalta.

    VastaaPoista
  4. Siellä saadaan nauttia vielä syksyn kauneudesta ja tehdä pihatöitä. Kovasti olet istuttanut uusia sipuleja, vau, kiitettävä määrä! Mukavaa kun syksykin jatkuu siellä niin pitkään, jopa marraskuulle! Saa enemmän aikaa pihan syystöille eikä tule niin kiirettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä tosiaan ehtii hyvin syksyn haravoinnit hoitaa. Usein on marras-joulukuussakin sopivia säitä pihatöiden viimeistelyyn. Lämminvesivaraajan hajoamisen ja sen vaihtamisesta aiheutuneen pienen rempan vuoksi en ole muutamaan päivään pihalle ehtinyt, joten koko ajan on sellainen tunne, että pitää ehtiä ennen talven tuloa. Sitä kun ei täälläkään koskaan tiedä, milloin se päälle paukahtaa.

      Poista
  5. Meillä onkin nyt satanut ja haravointi hommat jäi tekemättä. Monasti vielä joulukuullakin saa puuhastella syksyn hommia..keväällä ne sieltä sitten löytyy mitä ei ole ehtinyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen täälläkin satoi ihan koko päivän. Haravoimaan kuitenkin ehtii ja tosiaan usein vielä marraskuussa on ihan kelvollisia pihatyöpäiviä. Nyt muuten tuo sade taisi tulla tarpeeseen, sillä muutama päivä sitten radiossa todettiin syksyn olleen vähäsateinen ja ainakin pintakaivot ovat vaarassa kuivua. Tykkään haravoida ja siistiä pihan syksyllä, sillä keväällä on aina muutenkin valtavasti puuhaa. Lisäksi ei ole kiva häiritä nousevia kasveja, joten ainakin kukkapenkit on mukava saada jo syksyllä keväiseen valmiuteen.

      Poista
  6. Oletko sä kaikki nuo pussit istuttanut? Voi mahoton kun te olette ahkeria!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja muutaman pussin vielä lisää, eivät olleet mukana kuvauksessa. Tosin joissakin pusseissa oli vain muutama sipuli, joten määrällisesti ei välttämättä kovin paljoa. Pitääkin ihan piruuksittaan jossain välissä laskea, montako sipulia tuli tänä syksynä multaan laitettua. Keväällä kuitenkin harmittelee, että olisi pitänyt laittaa vielä enemmän.

      Poista
  7. Ikivihreät, vai aina vihreätkö on oikein sanottu, perennat on kivoja....näkyvissä pitkälle syksyyn ja vähälumisina talvina myös.
    Kiva määrä sipuleita tuossa...ja ainahan niitä vahingossa nousee ylös , uusia istutellessa ....vähän hölmön hommaa, mutta sinne sujahtavat takaisin maan uumeniin :)

    VastaaPoista
  8. Laskin istuttaneeni 540 sipulia - tai kaksi niistä oli kylläkin koiranhampaita. Miten ei tänä vuonna tuntunut laisinkaan työläältä, kuten joinakin syksyinä huomattavasti pienempi määrä. No, enpä niitä yhtenä päivänä yhteen pötköön multaan tunkenut.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!