tiistai 27. maaliskuuta 2018

Esikon kuulumisia


Pian joulun jälkeen kauppoihin ilmestyy toinen toistaan raikkaamman värisiä esikoita. Niitä myydään kevätesikoina, huone-esikoina ja ihan vaan esikoina. Harvoin markettien tai edes kukkakauppojen esikoissa mitään lajikelappuja tai nimiä on. Kevätkaipuussa edullisia esikoita tulee ostettua useampia, vaan hyvin hoidettuinakin niiden elämä huoneenlämmössä päättyy varsin nopeasti.

Joka vuosi yritän innolla tekohengittää kaupasta kotiin kannettuja esikoita. Alkuun niitä jaksaa jopa siirrellä yöksi viileämpään ja aamulla taas takaisin näkyville. Arkielämä tekee tepposensa ja pian esikoiden siirtely unohtuu. Siinä ne nököttävät olohuoneen tai keittiön pöydällä, kunnes kuoleman kielissä kannetaan vihdoin kompostiin.


Kukinnan päättänyt esikko ei ole välttämättä mikään silmien ilo tai sisustuksen kaunistus. Lehdet rojottavat mikä mihinkin suuntaan ja osa lehdistä ruskettuu ja kuivuneena rapisee pitkin pöydän pintaa, jos vain vähänkin siihen koskettaa. Harvassa nykykodissa on sopivan viileitä kuisteja tai viherhuoneita, joissa tarjota useamman viikon viileä lepopaikka pihamultaan istuttamista odottavalle. Usein olenkin miettinyt, onko näiden kausikukkien jatkuva ostaminen ja hetken silmänilo kompostiin kantamisineen kovin ympäristöystävällistä. En tiedä, vaan samaan pyöritykseen olen kuitenkin mukaan lähtenyt. Pimeän syksyn jälkeen vähäisetkin iloisten kukkien ympäröimät vihreät kasvukeskittymät ovat kuin mannaa puutarhurin sielulle.


Muutaman jouluruusun olen sitkeydellä saanut selviytymään talvesta kevääseen ja vihdoin oman puutarhan multaan. Silloin on ollut pakko valmistautua sietämään epätäydellisyyttä, kasvin romuluista ulkonäköä ja jopa mahdollisia ötököitä, joita sisätiloissa jouluruusuun helposti tulee. Samaa sitkeyttä ja suurpiirteisyyttä vaaditaan esikon hengissä pitämiseen. 

Tällä hetkellä takkahuoneen pikkupöydällä on tekohengitystä saamassa neljä esikkoa. Kukkimisen jälkeen laitoin esikkopurkit isoon, pyöreään kulhoon. Kulhon pohjalle laitoin imukykyisen, huokoisen kankaspalan, jonka pidän tasaisen kosteana eli kasvit ovat ikäänkuin altakasteluruukussa. Asetelma ei todellakaan kauneudellaan silmiä hivele. Arvo piileekin tässä tapauksessa ihan muussa eli siinä, että esikot edelleen ovat hengissä. Joka kerran vettä kulhon pohjalle lorottaessani katselen iloissani esikkojen tyvestä työntämiä uusia lehtiä ja ajattelen jokaisen päivän ja viikon olevan plussaa esikon matkalla kohti elämää puutarhani mullassa. 

Jos kuolevat, sitten kuolevat. Saavatpa siinäkin tapauksessa uuden elämän kompostimullan muodossa. Ainakin olen nyt tehnyt parhaani. Aina kannattaa yrittää.

35 kommenttia:

  1. Ovat ne sitten niin ihania kukkiessaan puutarhassa myöhempinäkin vuosina <3 Pidetään peukkuja, että pääset istuttamaan esikkosi puutarhaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvin tekohengitys on nyt esikkojani auttanut. Peukutukset ovat edelleen tarpeen, joten niistä kiitän lämpimästi.

      Poista
  2. Ihanaa uutta lehtiversoa, elämää! Toivottavasti ne nyt pysyisivät noin hyvinä siihen asti, kun maa viimein sulaa jäästä. Hyvä keksintö tuo kastelumaton laittaminen. Ekan kuvan esikkoa älä istuta puutarhaan, se on huone-esikko eikä kestä talviamme (sen varmaan tiesitkin). Mutta se voi hyvin elää huonekasvina monta vuotta, jos saa riittävästi kastelua eikä liian kuumaa paikkaa. Ainakin minulla huone-esikko kukkii todella ahkerasti, yli puolet vuodesta.
    Oi ihana ajatus, esikonkukat - kohtapuoliin nuppuja alkaa näkyä puutarhassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen esikko on tosiaankin huone-esikko. Siinä nimittäin oli poikkeuksellisesti nimilappu. Täytyy tunnustaa, että sille kävi köpelösti, mikä harmittaa kovasti. Todennäköisesti paikka oli liian lämmin, kun helmikuinen aurinko porotti esikkoon koko päivän.
      Etelän puolella mittarissa o +4 astetta ja räystäiltä tippuu vesi. Aika mukavaa.

      Poista
  3. Ihanan värinen tuo siniliila <3 Minulla on nyt hyvä paikka säilyttää jouluruusuja ja esikoita kesään asti, mutta kyllä aiemmin tuli mietittyä, miten ne saisi menemään kesään asti. Jäi usein ostamatta juuri sen takia. Nyt jos kevät tulisi vauhdilla, niin esikkosi pääsisivät ulos. Vielä eivät ainakaan näytä ihan henkihieverissä olevan :) Iloista pääsiäisviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari vuotta sitten ostin terassille, jossa ne viihtyivät hyvin öisistä pikkupakkasista huolimatta. Nyt pakkasta on öisin niin paljon, ettei puhettakaan esikkojen ulos laittamisesta. Toivotaan siis kevään vauhdittumista.
      Sinulle myös iloista pääsiäisviikkoa!

      Poista
  4. Samoja ajatuksia täälläkin. Olen onnistunut kuitenkin jo useampana vuonna tekohengittämään esikot kevääseen niin, että olen saanut istutettua ne mamin pihalle, ja siellä niitä kukkii edelleen joka kevät, joskus syksylläkin. :D Itse jaksan siirtää esikot jääkaappiin yöksi vain silloin, kun ne vielä avaavat uusia kukkia. Kun kukinta päättyy, motivaatio todellakin laskee. Silloin pyrinkin lähinnä kastelemaan niitä niin kylmällä vedellä kuin lähtee ja pitämään mullan kosteana sekä torjumaan tuholaisia parhaani mukaan. Yleensä se on riittänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, motivaatio katoaa kukkien ja nuppujen myötä. Muutaman esikon olen onnistunut saamaan elävänä multaan ja kolme niistä kukkii vuodesta toiseen. Siksi tekohengitystä jaksaa yrittää.

      Poista
  5. Yritin viime vuonna saada esikot säilymään hengissä viileässä pihamökissämme. Kaikki näyttikin ensin hyvältä, kunnes niihin iskivät kirvat. Mistä lienevät tulleet? Katastrofi oli valmis. Esikot lensivät ulos ja mökissä oli melkoinen puhdistusurakka. Toivottavasti saat esikot säilymään😊 Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvien suhteen vaaroja on joka nurkalla ja jos yhden selättää, toinen on jo odottamassa. Pitääpä tarkkailla, ettei ötökät iske esikoihini.
      Mukavaa pääsiäisen odotusta sinulle!

      Poista
  6. Mä olen luopunut totaalisesti yrityksestä saada esikot säilymään muutamaa päivää pidempään. Viimeistään tämän kevään esikot nuupahtivat sillä aikaa kun olin Tukholman reissulla, ei ollut kotiväestä hoitajiksi:)) No ne ovat onneksi melko edullisia ja ihanan pirteitä sen aikaa kun kestävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kuolisivat taatusti ihan kaikki, jos pitäisi Ukkokullan hoteisiin kasvit jättää. Katsotaan nyt, miten pitkälle tämä esikkojen tekohengitys jatkuu ja toimii.

      Poista
  7. Toiveikkaalta näyttää! Minun esikkoni saivat lähtöpassin alta aikayksikön, kun mullasta lehahti pieniä kärpäsiä. Harsosääskiltä näyttivät. Samoin kävi jouluruusun, kun tuholaiset valtasivat sen. "Kertakäyttökukkakulttuuri" ei sovi minunkaan ajatusmaailmaan, mutta tuholaisten ilmestyessä keskellä talvea kompostointi tuntuu ainoalta järkevältä ratkaisulta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan siinä edes pieni lohtu, että kaunis esikko tai jouluruusu saa muuttua kompostissa mullaksi ja pääsee siten hyödyntämään jotain paremmalla tuurilla varustettua kasvia.
      Tuholaisista on sisätiloissa hankala päästä eroon. Pahimmassa tapauksessa ne valtaavat kaikki muutkin kasvit.

      Poista
  8. En ole koskaan kokeillut pitää esikoita hengissä kukkimisen jälkeen. Onhan se toki vähän kurjaa heittää kasvi pois ennen aikojaan. Pitäisikin istuttaa puutarhaan lisää esikoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea pitää näköjään kokeilla. Olen muutaman esikon onnistunut tekohengityksellä pitämään hengissä siihen saakka, että ovat päässeet puutarhaan kasvamaan. Osa niistä kukkii kauniisti edelleen.

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Tuossa ekassa kuvassa näyttäisi olevan huone-esikko. se ei taida pärjätä pihalla ollenkaan, vaan sen pitäisi olla monivuotinen huonekasvi. Tosin olen saanut senkin hengiltä aina ensimmäisen kevään aikana.
    Lupaavalta näyttävät esikkosi, uusien lehtien kasvaminen on aina posittivinen merkki!
    Kevätesikot olen vienyt aina kukinnan loputtua risuverstaalle odottamaan kevättä, jolooin olen istuttanut ne kukkapenkkiin, siellä ne ovat kukkineet uudestaan kesän aikana ja joskus vielä syksylläkin. harvat ovat säilyneet talven yli, vaikka olen yrittänyt istuttaa ne sellaiseen paikkaan, jossa ei olisi talvimärkyyttä.
    Ulriksdalista ostin taas ihania kerrottuja esikkoja(ja yksinkertaisiakin kyllä..) Ajattelin niitä pääsiäiseksi kasvihuoneeseen, mutta kovin lupaavalta ei tilanne näytä, tänäänkin aamulla oli mittarissa -14 astetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ekassa kuvassa on tosiaankin huone-esikko. Siinä oli nimikylttikin sen saadessani. Valitettavasti onnistuin nätin huone-esikon tappamaan sijoittamalla sen paikkaan, johon porotti helmikuinen aurinko. Otanpa opiksi jatkossa.
      Kovin moni tekohengittämistäni esikoista on selvinnyt ehkä yhden talven yli, mutta onnistumisiakin on ja siksi taas jaksan yrittää. Kolme kaupan esikkoa kukkii vuodesta toiseen (toivottavasti tulevanakin keväänä) puutarhassa.
      Meillä oli aamulla vaivaiset -13 astetta ja samoja lukemia on luvassa tuleville aamuille. Onneksi päivällä mennään selvästi plussalle ja lumihanki selvästi vajoaa.

      Poista
  11. Olen usein kokeillut itsekin pitää esikot hengissä puutarhaan siirrettäväksi saakka koskaan siinä onnistumatta. Olen kokeillut myös onnistujien opeilla, mutta eipä ole auttanut sekään. Nyt antamasi vinkki näyttää tosi lupaavalta ja jos onnistut tulen kokeilemaan samaa varmasti itsekin.
    Aurinkoista ja hyvää viikonjatkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoista tuuria näiden esikoiden hengissä pitäminen lienee. Jos ne elossa multaan saa, eivät kovin hyvin selviä talvista. Koska pari kertaa olen onnistunut, päätin taas yrittää. Joutaahan ne kompostiin myöhemminkin, jos kokeilu menee pieleen.
      Samoin sinulle, aurinkoista viikkoa!

      Poista
  12. Minä en ole koskaan saanut esikkoa pysymään ulos istutukseen asti :)
    Aina ne ovat kuolleet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten kommenteista voi havaita, et ole tässä asiassa yksin. Kovin suuria odotuksia en esikoilleni aseta, mutta ainakin olen yrittänyt.

      Poista
  13. Tuo huone-esikko on tosi kaunis. Muutamia esikoita olen saanut kesällä uuteen kukoistukseen ja sitten ne vain häipyvät.
    Todella, aina kannattaa yrittää ja kuten kirjoitit jos ei kasvi menesty niin tuleehan siitä ainakin pieni lisä kompostiin ja ikuiseen luonnon kiertokulkuun. 👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikonkasvatus taitaakin olla haasteellinen tehtävä, mitä näitä kommentteja lukee. Kuten sanoit, tuleepa niistä ainakin pieni määrä kompostimultaa. Onpahan ainakin kokeiltu.

      Poista
  14. Ehkä juuri tuosta syystä en esikkoja osta, vaikka ovatkin niin nättejä ja silmiä hiveleviä kaupoissa. Olen ostanut Santpaulian kun oikein iskee kukkien himo. Ne kukkivat pitkään ja ovat kestäviä ja kukintakin uusiutuu.
    Sulla on mainio kokeilu meneillään, ainakin näyttävät erittäin hyvinvoivilta, saapa nähdä tekevätkö kukkia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikkoni ovat oikein terhakkaita, kunhan muistan huolehtia riittävästä kosteudesta. Uusia lehtiä versoo mukavasti. Ehkä saan niistä kivat kesäkukat, vaikka eivät maassa talven yli pärjäisikään.

      Poista
  15. Ostin myös tänään keltasen esikon. Laitan sen ulos keväällä. Olen ennen saanut ne kasvamaan ulkona. Luulen että keltainen on parhaiten säilynyt.

    VastaaPoista
  16. Kauniilta näyttävät nuo uudet, tuoreet lehdet :-)

    VastaaPoista
  17. Minä huomaan vältteleväni jopa esikon ostamista, kun vaatii niin vettä ja ei ole kovin pitkäikäinen. Mutta kauniitahan nuo ovat ja olisi toki mukavaa, kun saisi kesäksi penkkiin. Huomasi juuri tällä viikolla, että toinenkin jouluksi ostamani jouluruusu menehtyi. Jospa messuilla olisi keväämmällä taas näyttäviä jouluruusuja kaupan:)

    VastaaPoista
  18. Olen myös lopettanut esikoiden oston, koska alkavat kuolemaan heti kun ne kaupasta ulos kantaa. Koskaan en ole niitä saanut hengissä pysymään niin kauaa, että ne ulos saisin istutettua.

    VastaaPoista
  19. Huone-esikkosi on kaunis, minulla on ulkona samanvärisen esikko minkä ostin viime keväänä Týristä .Toivottavasti on pysynyt hengissä .Olen joskus saanut keväisiä esikoita pysymään hengissä ja puutarhaan asti mutta kovaa hommaa se on. En ole ostanut tänä vuonna ollenkaan kotiin esikoita .Ehkä puutarhamessuilla sorrun.

    VastaaPoista
  20. Pidän niistä kovasti! Mutta totta, että en raaskinut ostaa niitä nyt, kun ei ole varmuutta, että saisi siirettyä ne hengissä olevina puutarhaan.

    VastaaPoista
  21. Ostin Tukholmasta pari esikkoa, kerrotun ja sitten sellaisen vähän erikoisemman, en nyt muista lajikkeen nimeä. Sille kävi sitten köpelösti, kun unohdin sen lipaston päälle, johon näin keväällä osuukin aurinko pidemmän ajan. Se oli ihan lerpsahtanut kukkineen päivineen, koitan nyt tekohengittää sen uuteen kukoistukseen. Toinen esikko mahtui jääkaappiin, jossa se onkin yönsä viettänyt, mutta tässä toisessa oli niin korkeat kukkavanat, ettei se jääkaapin hyllylle mahtunut.

    VastaaPoista
  22. Samoissa ajatuksissa täälläkin ollaan noiden kausikasvien kanssa. Tuntuu että ei raaski pois heittää jo kukkineita kasveja, vaan tekee mieli kokeilla josko se kukkisi uudestaan tai ainakin selviytyisi mahdollisimman pitkään hengissä jotta sen voisi vaikka istuttaa maahan.
    Sinun esikkosi näyttää selvinneen hyvin kun on uusia lehdenalkuja tulossa, hienoa. Ostan kyllä pääsiäiseksi kaksi keltaista esikkoa jos vain niitä vielä jostain tavoitan.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!