Pitkään jatkuneeseen lämpimään syksyyn ehti jo niin tottua, että talvi painui unohduksiin. Esille kaivetut talvitamineet siirtyivät vähitellen taaemmas, kun päivästä toiseen pärjäsi kevyemmällä takilla ja jalkineilla.
Ilmastomuutos ei kuitenkaan ole niin paljon edennyt, että talvi olisi meidän leveyspiirillä kokonaan poistunut vuodenaika. Ääri-ilmiöt lisääntyvät, joten lunta meillä on jatkossakin. Joskus enemmän, joskus vähemmän ja joskus sitten ei ollenkaan.
 |
| Lumipyry ke 20.11.2024 |
Saapuvaa lumimyräkkää on toitotettu jokaisessa mediassa kissan kokoisin kirjaimin. Ja tulihan se juuri niin voimakkaana, kuin pelättiin. Lunta pyrytti koko keskiviikon. Lunta pyrytti myös koko torstain. Perjantaina sää selkeni, pakkastakin -3℃.
Torstaina lumi oli märkää ja todella raskasta. Tein illalla kahden tunnin lumityöt. Silti olopiha jäi kolaamatta. Pimeässä oli hankala kolata, kun silmälasit olivat jatkuvasti räntäpisaroita täynnä. Takki, pipo ja hanskat niinikään litimärät. Suoraan naamalle pyryttänyt räntälumi valui kasvoja pitkin rinnuksille. Olihan kiva sää, totisesti.
Kiersin keskiviikkoiltana ravistelemassa pihan puita ja pensaita. Lumi oli tarttunut isoina paakkuina kasvien rungoille ja oksille. Kotitien takana olevasta metsästä kuului tömähdyksiä, raksahduksia ja risahduksia, kun sekä lumi että sen murtamat oksat tulivat vauhdilla alas.
Pihassa ruusupensaat ja angervot taipuvat ja nousevat. Niistä ei tarvitse olla huolissaan. Sen sijaan koristepuiden suhteen olin huolissani. Ja ihan syystä. Koristekirsikka Accoladestani oli murtunut iso oksa. Myös Köynnösnurkkauksen takana olevista syreeneistä kaksi isoa runkoa rötkötti naapurin aidan päällä. Ensin näytti, että lumi on vain taivuttanut ne notkolle. Tarkempi syynäys osoitti kummankin murtuneet melko alhaalta niin pahasti, että ne oli sahattava poikki. Kolmaskin runko oli hieman omituisessa asennossa. Se ei ollut vaurioitunut. Ainoastaan kahden katkenneen painosta taipunut ja nousi päästyään toisten ikeestä.
Perjantaivastaisena yönä sade oli muuttunut vedeksi.
Se pudotti yhdessä tuulen kanssa lumet puista, joten toistaiseksi saatoin huokaista
helpotuksesta puskieni puolesta.
Pilkoin sahatut syreenit vähän pienemmäksi ja kasasin ne puuvajan viereen odottamaan jatkokäsittelyä.
Lumitöitä riitti perjantaiksikin, mutta tällöin se oli kevyttä pakkaslunta. Vaikka kolaamista oli paljon, se sujui vikkelästi. Aura ei ollut torstai-illan jälkeen käynyt, joten sisäänkäynnistäkään ei tarvinnut jäisiä möhkäleitä kuskata sivummalle. Se tehtiin kaukoviisaina jo torstaina, jotta tarvittaessa pihasta pääsisi pois ilman helikopterikyytiä.
Kotikatu
Lumityöt eivät ole niitä keveimpiä, eikä hauskimpiakaan hommia. Kun ne on kuitenkin tehtävä, paras etsiä asiaan positiivinen näkökulma. Lunta siirrellessä kolan perässä tulee käveltyä mittava määrä askelia. Siinä saa koko kroppa monenlaista liikuntaa. Samalla tulee haukattua raitista ilmaa ja tarkkailtua luonnon ilmiöitä ja vaihdettua pikaisia kuulumisia ohikulkevien asukkaiden kanssa. Säähän liittyvistä asioista innostuvat introvertitkin ihmiset tarinoimaan.
 |
| Pikkutikka |
Perjantaina oli itse asiassa aika kaunis talvipäivä. Aurinko näyttäytyi ihan kunnolla saaden hangen kimaltamaan. Täytin siemenautomaatit, jotta linnuille riittäisi syötävää. Pikkutikkakin vieraili pitkästä aikaa. En uskaltanut mennä kovin paljon lähemmäksi, joten kamerani zoom tuli venytettyä maksimiinsa.
Talvi on kaiketi nyt alkanut käytännössäkin. Tosin tulevan viikon alussa ennuste näyttäisi runsaita plusasteita eli litsislätsis-kelejä on odotettavissa.
Puutarhan viettäessä talvisiestaansa, voin hyvällä omallatunnolla uppoutua kirjojen pariin. Tänä syksynä etenkin kotimaisilta kirjailijoilta on tullut monia hyviä opuksia. Pajtim Statovcin ja Satu Rämön uutuudet olen jo lukenut. Muita kiinnostavia kirjoja odottaa hyllyssä vuoroaan. Ja kun ne on luettu, haen kirjastosta lisää. Kutimetkin suihkivat varsin ahkerasti.
 |
| Juhannussruusu |
Viikonlopun jälkeen alkaa marraskuun viimeinen viikko. Sitten vuorossa onkin jo joulukuu. Ajatelkaa, joulun jälkeen on jo ryhdyttävä suunnittelemaan ensimmäisiä kylvöjä.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Jäätyy päivä,
jäätyy maa.
Päivän kajo jo horisontin saa,
siihen pysähtyy ja kohta on jo pimeää.
Jäätyy yö,
jäätyy meri.
Uusi päivä sarastaa,
tullessaan tuo taas valon pimeään.
Onpa kimalteleva juhannusruusu 😁! Rämön Rakelin olen hankkinut, mutta säästän sitä joulunajan lukemiseksi. Onko tuo "jäätyy" -runo omia luovuuden tuotoksiasi? Siitä tuli mieleen Huovisen Hamsterissa oleva hokema. Lampaanlihaostoksilla Hamsteri toteaa: "Jäätyy elohopea, jäätyy maa, vaan ei jäädy lampaansyöjän veret!".
VastaaPoistaKeskiviikkona oli melkoinen myrsky, vaikutti täällä vielä torstainakin. Ja juuri luin ennusteista, että ensi viikolla saattaa sulaa lumet pois. On tämä melkoista sään vaihtelua.
VastaaPoistaOlipa todellinen talvimyrsky! Todella harmittavaa nuol myrskyn ja lumikaaoksen aiheuttamat tuhot puutarhassa - todella surullista! Nyt kun vielä ensi viikolla tulee lämmin jakso, ehkä luistimet täytyy ottaa esille, että pysyy pystyssä! Mekin saimme myrskystä tällä kertaa osamme - sähköt oli poikki kuutisen tuntia ja kiittelin että olin hankkinut kaulavalot, jotta neulominen ei häiriintynyt. Saunaankin piti mennä (oli jo lämmin) mutta vettä ei tullut kun ei ollut sähköä. Isäntä kertoi että metsän puolella tuhoa on myös valitettavasti tullut. Mutta tällaista tämä on ja nyt, kun maa ei ole vielä roudassa, tuuli tekee tuhojaan enemmän. Huoltovarmuus omalla kohdalla mietityttää, ehdottelin jälleen isännälle aggregaatin hankintaa, muuten pärjäämme kyllä.
VastaaPoistaToivotaan lempeitä talvisäitä, haaveillaan kesästä ja neulotaan!
Satu Rämön kuuntelin minäkin. Oliko tuo toinen hyvä?
VastaaPoistaMinä en ole lukenut oikeaa kirjaa aikoihin. Äänikirjapalvelussa minulla on kuitenkin aina yksi kirja luettavana kuunneltavien lisäksi. Sain eilen illalla yhden luettavan päätökseen ja yritin lopuksi kääntää kirjan kannet kiinni ;D Eihän siinä kansia ollut vaan oli tuo puhelin käsissäni ja siitä käänsin kannen kiinni. Olipa hassu tunne, kun oli ajatus niin omilla laduillaan ;D
Täälläkin satoi raskasta lunta, mutta en vielä löytänyt murtuneita oksia, mutta en ihmettele, jos joku jäi huomaamatta. Toivottavasti kirsikka ja syreenit toipuvat vaurioista. Nuoskalumen työntäminen kolalla on kyllä raskasta hommaa, siinä tulee hiki. Aika kuluu niin nopeasti, minäkin olen ollut kirjojen lumoissa kaukaisissa maissa ja tarinoissa, joten on blogikin jäänyt hieman tauolle.
VastaaPoista