maanantai 5. tammikuuta 2026

Puutarhavuosi 2025

27.9.25 Clematis 'Dr. Ruppel' - Jalokärhö
 

Olen muutaman päivän ajan pyöritellyt päässäni Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minnan ehdotusta osallistua Puutarhavuosi 2025 -haasteeseen. Jokin jarru on estänyt tehtävän etenemisen kuviksi ja sanoiksi. Haaste on lupa ottaa haastamattakin. Jotenkin on vaan niin iloinen asia, kun joku blogiystävä laittaa haasteen. Tällä kertaa Kivipellon Saila taisi etälukea ajatuksiani oman pirttinsä lämmössä. Hän laittoi minulle haasteen, jonka pääset lukemaan tässä.

28.5.25 Koristeomenapuu 'Aamurusko'
 

Puutarhavuosi 2025

Heinäkuun helteet

1. Mitä uutta teit tai koit puutarhassa?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Taidetta (mainitse myös materiaali)

  • Minun puutarhakesäni on vuodesta toiseen hullun lailla ahkerointia. Hullu saatan ollakin, mutta puutarhasta on muodostunut intohimo, jossa yksinkertaisesti on vaan niin kiva tehdä kaikkea hyödyllistä ja välillä hyödytöntäkin. Aina ei etukäteen voi tietää, mikä toimi osoittautuu hyödylliseksi - tai hyödyttömäksi. Kokeilemalla ja tekemällä sen tietää. 
  • Helteillä olen sentään oppinut sallimaan itselleni laiskottelun. Verho avoimen pihaoven eteen, jotta perhoset eivät lennä sisään, eikä aurinko pääse paahtamaan. Sitten vain hyvän kirjan kanssa mukava lepoasento sohvalla. Tulipa siinä viime kesänä muutamat torkutkin otettua. 
4.6.25 Koristeomenapuu 'Musta Rudolf'

 
2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...
 
11.5.25 Kaivurin jälkeen multakasat oli seulottava juurista käsin.

  • Viime kesän tärkein projekti oli Metsäruusun kaivaminen pois Majalispenkistä. Aloitin ruusunjuurien kaivamisen jo syksyllä. Pian huomasin, että paras teettää työ kaivurilla. Löysinkin omalta kylältä taitavan yrittäjän, joka hoiti homman kiitettäväsi pienikokoisella kaivurilla. Varauduin siihen, että varsin tehokkaasta kaivamisesta huolimatta ruusunjuuria multaan jää. Muutaman taimen kaivoin kesän mittaan pois. Varmaan niin käy tulevanakin kesänä. Siksi pidän alueen toistaiseksi kesäkukkamaana. 
12.5.25 Viiniportti lähes valmis.

  • Toki suunnittelen kasvihuoneessa ja lavakauluksissa kylvettävät/kasvatettavat kasvit etukäteen. Ne hoituvat omalla painollaan, joten en ajattele niitä varsinaisina puutarhasuunnitelmina. Sen sijaan kasvien siirrot, uudet rakenteet ja sen sellaiset ovat minulle puutarhasuunnitelmia. Ne syntyvät usein extempore-tyylillä jonkun paikan alkaessa ohikulkiessa tympiä. 
  • Viime kesänä Ukkokulta rakensi alapihalle Viiniportin erottamaan lumikärhön ja nuoremman Zilga-rypäleen omiin tukiinsa. Viiniportin alta poistin nurmikon ja korvasin sen kivituhkalla ja pihalta kerätyillä kivillä. Valmistuttuaan Viiniportti osoittautui kaikin puolin mieluisaksi. Köynnökset viherryttivät portin nopeasti. Portti poisti pienen palan nurmikkoa. Muutenkin portti on kaunis ja kätevä yksityiskohta puutarhassa.
 
14.8.25 Pikkupuutarhan Kivipenkki muutoksen kourissa
 

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Vähän
c. Jonkun verran
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...
 
8.8.25 Nilalta saadut kasvit aiheuttivat melkoisen domino-ilmiön. Kottikärryissä yksi palikka kaatumassa.
 
  • Uusia kasveja tuli Lappalainen etelässä -blogin Nilalta Ukkokullan autossa niin paljon kuin saimme sinne ahdettua. Nila lahjoitti rusettinukkia, ritarinkannusta, katkeroa, rusopäivänliljaa, tarhapäivänliljaa, keijunkukkaa, matalaa kurjenmiekkaa, malvaa, soikkoratamoa, kirjavalehtistä lehtosinilatvaa, erilaisia esikoita, tarhakylmänkukkaa, patjarikkoa ja matalaa maksaruohoa. Jos jotain unohtui listastani, sen lisään muistaessani. 
  •  Jotta kukin saamani kasvi saisi ansaitsemansa kasvupaikan, mylläsin puutarhaani vähän joka paikassa oikein olan takaa. Voitte kuvitella, millainen domino-ilmiö istutettavista syntyi, kun omat olemassa olevat kasvit lähtivät tanssimaan piirileikkiä Nilan antamien kasvien alta. Suuri joukko vuorenkilpiä lähti meiltä kokonaan pois. Samoin tyttären pihalle meni useampi siperiankurjenmiekkapaakku sekä jonkun verran kuunliljaa.  
  • Tavoite oli istuttaa kaikki kasvit maahan ennen syksyä. Siinä onnistuinkin, vaikka kasveja kaivaessa syntyi runsaasti uusia siirtoideoita. Kevät tuleekin olemaan täynnä jännitystä, kun odotan siirtojen ja istutusten nousua.
  • Istutetut/siirretyt kasvit numeroina: siemenestä kasvatettuja 10 kpl, ostettuja 21 kpl (samaa lajia useampi kappale), saatuja kasveja 19 kpl (samaa lajia useampi kappale), ylöskaivettuja siirtyneitä 42 kpl.
 
19.8.25 Alapihalle muodostui uusi kuunliljapenkki.

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!
 
5.9.25 Imperata cylindrica 'Red Baron' - Hurmesilkkiheinä, yksi kolmesta.
 
  • Keväällä luulin edelliskesänä istutettujen hurmesilkkiheinien jääneen talven jalkoihin. Eivät menehtyneet nekään. Nousivat vain hiukan muita myöhemmin.
19.8.25 Kuivuneen tuijan viimeiset hetket puutarhassamme

  • Yksi tuija naapurin rajan tuntumassa jouduttiin kaatamaan sen muuttuessa vuoden aikana aivan ruskeaksi. Näitä tuijia ei alunperinkään ole suunniteltu tuohon istutettavaksi. Vuoden 2009 keväällä tien ja tontin väliin istutetusta pitkästä tuija-aidasta jouduin aika pian korvaamaan muutaman huonovointisen näköisen. Kun poistetut eivät kuitenkaan olleet aivan kuolleita, annoin niille uuden mahdollisuuden muualla tontilla. Nämä kolme tuijaa ovat juuri noita pelastettuja. Nyt yksi niistä päätti, että hänelle riittää. 

4.7.25 Köynnöshortensia kohtasi maan vetovoiman.
 
  • Harmillisin menetys on puistopäädyn seinustalta romahtanut köynnöshortensia. Eikä vain yksi, vaan lyhyen ajan sisällä myös toinen romahti alas. Voimakkaalla tuulella oli osansa. Myös sillä lienee merkitystä, että syksyn 2021 katto- ja ränniremonttia varten jouduin typistämään köynnöshortensiaa paikoin vahvastikin. Tällöin köynnöksen painopiste siirtyi varmaankin liiaksi vanhoihin puiseviin oksiin, jotka eivät enää uusia tartuntakärhiä kasvata.

16.9.25 Zilga-sato kypsymässä

 
5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?
 
Toiveet vaihtelevat. Uusia syntyy ja vanhoja sammuu. Ehkä useimmat toiveeni ovat sen verran pieniä, että niitä on ollut ajan kuluessa helppo toteuttaa. Olen myös realisti. Unelmia saa ja pitääkin olla. Silti on hyvä tunnustaa itselleen, mikä on ylipäätään mahdollista. 
 
Alapihalle johtavat portaat eivät tule koskaan päättymään järven tai joen rantaan. En tule saamaan tonttini ympärille ulkonäöltään kaunista aitaa estämään peurojen kulkua pihallamme. Lasikasvihuone yläpihallekaan ei ole järkevästi toteutettava hanke. Olen saanut ainakin osittain toiveita korvaavia ratkaisuja. Mikäs tässä on ollessa.
 
28.7.25 Pioniunikot valtaamassa Majalispenkkiä.

 
6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2025?
a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?
 
19.8.25 Peuraportti valmistumassa talon puistopäätyyn.

  • Merkittävin asia viime kesältä on peuraesteiden rakentaminen. Talon kumpaankin päätyyn laitettiin 150-senttistä vihreää verkkoaitaa tasaisin välein maahan lyötyihin 12 millisiin harjaterästankoihin kiinnitettynä. Verkkoaita naamioituu kesäaikaan hyvin kasvien joukkoon. Puistopäätyyn ei koko tontin matkaa voi aitaa laittaa, koska tontti on varaparkkipaikan kohdalla kahdessa tasossa. Niinpä aitaverkko käännettiin talon päädyn kohdalla istutusalueen poikki kohti taloa. Käytävälle oli laitettava portti, jotta kulku mahdollistuu. Portti jäi syksyllä hiukan keskeneräiseksi. Siihen on tarkoitus laittaa aukaisemista helpottava salpa. Nyt portti suljetaan rautalangalla. 
  • Samanlainen rakennelma on talon toisessa päädyssä. Talon sisäänkäynnin puolella aitaaminen ei kaikin osin ole mahdollista. Pikkupuutarhan olen sulkenut peuroilta niinikään vihreällä verkolla. 
  • Aita on jo päässyt näyttämään tehonsa. Talon eteläpuolelle peurat eivät ole nyt tulleet/päässeet. Lumettomaan aikaan peuran kulkemisista ei jäänyt jälkiä. Lumeen jää helposti tunnistettavat sorkanjäljet. Peurat ovat muutamana yönä käyneet makkarikäytävällä, jossa ei näin talviaikaan ole liiemmin tuhottavaa. Keväällä ja kesällä on siellä taas turvauduttava TricoGardeniin.  
14.6.25 Kellukat ja lemmikit kukassa.

 
7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Tässä kohtaa on mainittava yksi saavutus ja se on metsäruusun poisto. Sen mainitsin jo viime vuonna saavutukseksi, vaikka lapiolla kaivaminen jäikin syksyllä pahasti kesken voimien uupumisen ja talven saapumisen vuoksi. Hyvä niin, sillä talven aikana ajatus koneellisen kaivamisen mahdollisuudesta valtasi mielen. Keväällä yritin jatkaa lapiotyötä, mutta aika pian totesin sen kestävän iäisyyden. Kuten tuolla aiemmin kerroin, tilasin ammattilaisen tekemään raskaan työn, enkä kadu.
 
26.7.25 Uusi pionituki kokeilussa.
  

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta toistan itseäni viimevuotiseen tapaan. Kyllä se paras hankinta oli edelleen lavallinen Biolanin Mustaa multaa kotiin toimitettuna. 65 säkistä on jäljellä kymmenkunta. Loppukesästä tilasin myös suursäkin kivituhkaa. Sitä oli tarkoitus kärrätä kasvimaalle lavakaulusten väleihin, mutta homma jäi kevääseen. Samoin kivituhkaa lisään Pikkupuutarhan kapeille käytäville. Jonkun verran sitä ehkin jo laittaakin. Keväällä sitten lisää. Pari-kolme muutakin paikkaa on, joten 1000 kg on äkkiä käytetty.
 
Hyvänä kakkosena tulee uudet pionituet, jotka tilasin latvialaiselta Kaspars Metinajumilta. Kiitän oivallisesta vinkistä Kottikärryn puutarhassa -blogin Päiviä. Pionituet saapuivat heinäkuussa, joten niiden oivallisuuden pääsen käytännössä toteamaan vasta tulevana kesänä. En kyllä yhtään epäile, ettenkö olisi tyytyväinen. 

11.8.25 Clematis 'Black Prince' peitti Muumi-tuijan kukillaan. 


 
9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!
  • Alkukesästä ostin uuden akkukäyttöisen trimmerin. Meillä oli ennestään Boschin akkukäyttöinen trimmeri, jonka punaiset muoviterät lensivät pitkin puutarhaa töitä tehdessä. Siksi vaihtoteriä piti aina olla taskullinen mukana. Huomasin suurimman syyn terien irtoamiseen olevan niiden kiinnitysalustan kulumat, joihin ei ollut korjausta. Trimmeri lähti kaatopaikalle sähkötarvikkeiden kierrätykseen. Kahta akkua käyttäen saan trimmeröityä alapihan kanttausurien reunat ja muut haluamani paikat kivasti muutaman kerran kesässä.  

16.5.25 Magnolia aikoo kukkia.

 
10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Magnolian kukinta oli ehkä kesän iloisin yllätys. Siirsin sen toissakesänä pikkupuutarhasta alapihan Kaivoruusupenkkiin. Epäilin vanhan paikan olevan vääränlainen. Niin tai näin, mutta magnolia tuntuu viihtyvän hyvin uudessa paikassaan. Edellisenä kesänä se ei kukkinut. Nyt pukkasi alkukesästä nupun, joka myös avautui. Yllättäen se teki vielä myöhemmin uudenkin nupun, joka sekin avautui.
 
Laitoin magnolian ympärille verkon suojaksi jäniksiltä. Tyvelle laitoin Biolanin talvisuojaa. Parhaillaan magnoliassa on useampi karvainen silmu. En tiedä, ovatko ne lehti- vai kukkasilmuja. Olivat mitä tahansa, toivottavasti pärjäävät kevääseen.

3.7.25 Koreaköynnöskuusama kukki valtoimenaan.

 
11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

En minä koe oikeastaan mitään kasvia suoranaiseksi pettymykseksi. Viihtyvät tai eivät viihdy. Vaikka teen parhaani, saattavat silti heittää hyvästit. Jonkun kasvin hankkiessani ja istuttaessani en välttämättä tiedä, tuleeko juuri siitä kasvista joskus inhokki. Totaalista inhokkia en osaa edes nimetä. Pikkutalvion tilanvaltaus ärsyttää, mutta itse kasvi on sinänsä nätti. Minussahan se vika on, kun en ottanut tarpeeksi selvää sen ominaisuuksista. Pikkutalvio ottaa maanpeiteominaisuutensa suurena velvollisuutena ja sen se hoitaa esimerkillisesti. Minä kyllä toivoisin sen hillitsevän kasvuaan.

10.7.25 Makkaripenkissä kuunliljat peittävät valkotäpläimikät.


12. Pitikö puutarhabudjettisi?
a. Kyllä vain ja osa jäi säästöön ensi kesää varten.
b. Suunnilleen
c. "Hieman" lipsahti lapasesta...
d. Mikä budjetti?
  • Niin, mikä budjetti? Suurituloinen en ole koskaan ollut. En myöskään koe olevani erityisen törsäilevä ihminen. Ensin hoidetaan tuloista kaikki pakolliset kulut ja se mikä jää, käytetään yleensä järkevästi. En laadi puutarhalle erityistä budjettia. Kalliimpia hankintoja teen tarpeen ja harkinnan mukaan. Kasveja saa edullisestikin omia jakamalla, toisten kanssa taimia vaihtamalla ja alennusmyynneistä ostamalla. Puutarhallani on jo sen verran ikää, ettei enää ole tarvetta jatkuvasti uusia kasveja ostaa. Puutarha on minulle tärkeä ja rakas harrastus. Harvoin harrastukset täysin ilmaisia ovat. 
16.9.25 Osa kurpitsasadosta.

 
13. Mitä opit?
 
Toivottavasti opin jotain. Usein oppimansa ymmärtää vasta ajan kanssa. Uskon, että opin vuosi vuodelta enemmän kasveista, kasvattamisesta, ötököistä, linnuista, luonnosta. Paljon koen saavani oppia teiltä ihanat blogiystävät. Juttujanne lukemalla, kuvia katselemalla ja kommentteja lukemalla ja jakamalla saan paljon tärkeää tietoa ja uusia vinkkejä. Oppimiseksi koen senkin, kuinka kanssanne voin jakaa iloja ja suruja. Koskaan en ole kohdannut tahallista ilkeyttä. Päinvastoin. Kauniita sanoja ja tukea jokaiseen tilanteeseen olen aina saanut.
 
5.9.25 Tulihan ne perhosetkin. 

 
14. Vinkit ensi kasvukaudelle

Edellisen vuoden tapaan vinkit koskevat jälleen kasvimaata. Juureksia lisää. Ne menestyvät meillä parhaiten ja niistä saatu hyöty kantaa pidemmälle. Aion laittaa porkkanaa ja punajuurta sekä uutena perunaa, jota olen joinain kesinä kasvattanut muutaman ämpärissä. Nyt ne saavat kokonaisen lavakauluksen itselleen. Talvivalkosipuli on jo laitettu. Tavallista sipulia ilman muuta, kuten aiemminkin. 
 
Salaattia en taida kylvää, vaan laitan maahan kaupasta ostetun salaatin, josta on suurin osa jo syöty. Siten olen saanut oikein hyvää ja tuottoisaa salaattia. Siemenstä kylväessäni salaattia tulee aina ihan liikaa, eikä niitä ehdi käyttää samaa vauhtia, mitä kasvaa. Vaikka paljon salaattia käytämmekin. Yrttejä on hyvä kylvää enemmän, koska useimpia niistä voi säilöä talvea ajatellen.
 
Kurpitsat kuuluvat vakiokasvatettaviin. Tuoksuherneitä, sammareita ja kehäkukkiakaan ei sovi unohtaa. Tarkemmat suunnitelmat eivät ole vielä aivan lukkoonlyötyjä. 

30.8.25 Daaliat kukittavat talon seinustaa.

 
15. Miten odotat tulevaa kasvukautta?
a. Suurin suunnitelmin
b. Kunnianhimoisin odotuksin
c. Kauhunsekaisin tuntein
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten
  •  Ilman muuta sormet jo syyhyävät päästä pihahommiin. Kevät ja kesä on minusta parasta aikaa. Toistan jälleen itsenäni sanomalla kuinka ihanalta tuntuu elämän laajentuessa ulos, pihalle. Ovet ja ikkunat auki. Siitä se elämä taas lähtee vanhoja uria uusin seikkailuin.

15.10.25 Ruska kaunistaa syyspuutarhan.


16. Tuleeko mieleen vielä jotain, mitä haluaisit kertoa puutarhavuodestasi?

Päällimmäiseksi puutarhavuodesta 2025 mieleen jäi kaivamisen paljous. Olin varautunut tekemään töitä metsäruusun poistamiseen ja alueen siistimiseen. Lapiotöitä riitti merkittävästä kaivurin avusta huolimatta. Nilan kanssa oli ollut jo pitkään puhetta hänen lupaamistaan jakotaimista. Yllätys oli kuitenkin saamieni kasvien liikkeelle laittaman dominopelin mittakaava. Yleensä uuden kasvin kohdalla kierrän aikani puutarhaa, kunnes löydän sopivan istutuspaikan. Nyt mylläsin päivä toisensa perään istutusalueita varsin perusteellisesti. Kasveja nousi ylös, muutti muualle ja tilalle saapui uusia. Koitin lajitella kasveja niiden vaatimien ominaisuuksien mukaan ja istuttaa niitä sitten ryhminä. Tulevaisuus näyttää, kuinka onnistuin.

17.10.25 Puuvajarinne

Haasteen säännöt:

1. Kerro, keneltä sait haasteen.

2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).

  • Haastepohjan löydät täältä. Muuta haastepohjaan uusi vuosiluku.

3. Haastan mukaan seuraavat blogit:

  
10.7.25 Talon puistopäädyn kasveja.

 

12 kommenttia:

  1. Tämä oli oikein mielenkiintoinen lukupaketti kauniine kuvineen, odotinkin jo sinun katsaustasi viime kauteen. Tuo Musta Rudolf näyttää niin kauniilta, että laitoin pari alleviivausta pitkään hankintalistalla olleen taimen alle.
    Metsäruusun hävitys oli todellakin melkoinen projekti ja on hyvä idea pitää tuolla alueella kesäkukkamaata, kunnes näkee, lopettaako ruusu versojen puskemisen.
    Viiniportti tuo kivasti puutarhatunnelmaa ”tilasta toiseen”, minä olen porttien fani.
    On aivan totta, että laajat kasvien siirrot tuovat seuraavaan kevääseen kutkuttava jännitystä, on kiva nähdä alueet muutoksen jälkeen, kun kasvit lähtevät keväällä uuteen kasvuun ryhdikkäinä.
    Pidetään peukkuja hurmesilkkiheinille, että ne lähtisivät kasvuun myös tänä keväänä. Minäkin ilahduin omista heinistäni, koska ne tuuheutuivat ja kasvoivat ensimmäisen talven jälkeen.
    Pionituet ovat ilahduttaneet minuakin. Sinun blogisi on aina ilon aihe uusine juttuineen, jatketaan iloa puutarhassa ja jaetaan kokemuksia edelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta Rudolf on minusta kaunis koristeomenapuu. Minulla se kasvaa lähellä puiston puolella olevaa koivua, mikä saattaa vaikuttaa Rudolfin matalampaan olomuotoon. Musta Rudolfia on jostain syystä harvoin kaupoissa. Toivottavasti löydät sellaisen itsellesi.
      Mietin monta vuotta metsäruusun hävittämistä. Nyt tuntuu hyvältä, että sen tein. Jotenkin sitä kasvaa kiinni kasveihinsa, vaikka kaikista niistä ei edes kovin paljon tykkää. Vastaavia vapautuksia voisi sallia itselleen useamminkin.
      Olen oikein iloinen uusista pionituista. Aion kaksi niistä laittaa nuokkuluppioille, joiden rehottavan olemuksen saan tuella rauhoittumaan. Pionitukivinkkisi on erinomainen esimerkki siitä, kuinka täällä puutarhablogeissa hyvää jaetaan pyyteettömästi. Kiitos sinulle ihana puutarhaystäväni!

      Poista
  2. Kiitos, kun otit haasteen vastaan, sitä toivoinkin, sillä sinulla on niin kaunis puutarha ja olet hyvin tarmokas hoitamaan puutarhaasi suurella innolla ja se näkyy kuvissasi, intohimoa on ja se on hieno asia!
    Keväisin kukkivat koristeomenapuut ovat herättäneet minutkin! Pihallani on nyt yksi koristeomenapuu ja se ei missään tapauksessa jää ainoaksi, toki yksi kirsikka ja luumukin kukkii aikaisin omenapuiden lisäksi, mutta lisää tarvitaan! Nuo vaaleanpunaiset kukat ovat niin kauniit ja ovat toivottamassa kesää tervetulleeksi pitkän talven jälkeen! Projekti 'Metsäruusu' varmasi oli melkoinen - työläs ja voimia vaativa. Ruusun juurakoiden kaivuu on kova homma, jo pienemmänkin ruusun, ja versoja nousee jonkin aikaa, kokemusta siitä minullakin on. Mutta kesäkukkamaana ruusun paikka ilahduttaa, kunnes päätät mitä perennoja ehkä haluat paikalle. Jakotaimista ja ystäviltä saaduissa taimissa on kaikkea ihanaa ja tietenkin taimiretkiltä jotain ehkä joskus saattaa tarttua mukaan. Ja tuo hieno ajatus, että jokainen kasvi saa ansaitsemansa paikan on arvostettavaa, vaikka dominoilmiö on sangen odotettavissa oleva asia, mutta joskus on hyvä myllätä! Pihan ilme hieman muuttuu ja saattaa joskus poikia uusia istutusalueitakin, kuten sinulla tuo kuunliljapenkkikin. Viiniportti on kaunis, pidän porteista ja niistä haaveilen, paikkaa en ole löytänyt. Porttia pitkin kasvava Zilga antaakin Välimerellistä tunnelmaa. Peurat ja kauriit - aitoja ja portteja tarvitaan, meillä nyt on hyvä tilanne, sarvipäät on syöty varmasti kaikki - paikalliset ilvekset ja susi ovat hoitaneet asian lähes mallikkaasti, yksi rusakko on kai vielä elossa. Mietin noita pionitukia myös ja ne näyttävät hyvin tukevilta ja ovat käyttökelpoisia niin pioneille kuin matalemmille kärhöille. Pionipenkkini vain ovat lähes kaikki rinteessä ja sitä olen miettinyt, että kuinka saisin ne mallattua sopivasti. Ihanat kurpitsat ja tietenkin hyötytarhurina kasvimaa aina kiinnostaa! Tuo puistopäädyn lehtomainen puutarha näyttää kyllä kauniilta ja vihreältä! Saniaiset ja alppiruusut yhdessä näyttävät kauniilta!
    Olipa todella mukava postaus, kuten sinun postaukset aina ovat! Hiljalleen kevättä kohden, kunhan tämä pakkasjakso hieman helpottaa. Meillä oli aamulla -18 astetta pakkasta ja taljat lensivät lumihankeen heti aamusta ja leivinuunissa palaa tulet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila. Tämä on mieluisa haaste. Puutarhakausi nostaa jo hissukseen päätä sisimmässäni. Tein juuri pienen siementilauksen Impectalle ja laadin alustavan kylvösuunnitelman.
      Koristeomenapuiden suhteen olen harmitellut ainoastaan sitä, etten istuttanut niitä jo aiemmin. Vaan mitäpä sitä murehtii menneitä asioita. Parempi katsoa eteenpäin ja iloita kaikesta tulevasta.
      Pohdin pitkään metsäruususta luopumista. Se ärsytti vuodesta toiseen ja silti päätös oli vaikea. Nyt tuntuu hyvältä. Ison puskan lähtö avasi uusia mahdollisuuksia, joita kaikkia en vielä edes tiedä.
      Hankkimani pionituet ovat jämäkkää materiaalia. Rinteessä ne eivät ehkä ole parhaimmillaan. Toisaalta yhden tai kaksi jalkaa voi työntää syvemmälle maahan, jolloin tuki on jotakuinkin suorassa. Löytyisikö teidän seudulta ammattilaista, joka voisi mallia muuttamalla tehdä sinulle rinnekäyttöön sopivat tuet?
      Meillä oli aamulla -20, nyt vain -18. Koko viikko taidetaan mennä kireässä pakkasessa. Lunta on hyvin vähän, mikä ei kasvien kannalta le paras mahdollinen asia. Toivotaan parasta.
      Meilläkin matot pääsivät ulos raikastumaan. Leivinuunisi tuoksu leijailee ihan selvästi tänne saakka.

      Poista
  3. Todella kiva katsaus menneeseen puutarhavuoteesi.
    Koristeomenapuusi kukkivat kuvissa hyvin yltäkylläisesti ja kauniisti.
    Saitpa paljon kivoja kasveja Nilalta puutarhaasi kaunistamaan. Uskon, että kasvupaikkojen myllääminen ja kasvien istuttaminen on kyllä vienyt runsaasti aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuvuokko! Koristeomenapuut ovat kukkineet vuosi vuodelta enemmän. En osannut edes odottaa noin hienoa vaaleanpunaista pilveä alkukesästä.
      Viime kesänä istutustalkoita riitti monen edellisen edestä. Raskasta se oli, mutta samalla myös innostavaa. Nyt odotan jännityksellä, mitä mullasta missäkin paikassa nousee.

      Poista
  4. Mielenkiintoinen puutarhavuosi on sinulla ollut. Tuo on totta, että puutarhassa tapahtuu dominoilmiöitä. Ja joskus konevoima vaan on niin paljon helpompi kuin lapio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhakesästä tuli aivan erilainen, mitä olin ennakkoon ajatellut. Suunnittelin ottavani kesän rauhallisemmin ja sitten heiluinkin viikkotolkulla lapion kanssa. Tuleva kevät on suurta odotusta täynnä.
      Kaivuri säästi selkää ja lihaksia. Taitava kaveri vielä, eikä edes kovin kallis. Ehdottomasti kannatti teettää työ ammattilaisella.

      Poista
  5. Ihana ja opettavainen postaus upeasta puurarhastasi. Upeat kuvat. Kesää on nyt kyllä kova ikävä.

    VastaaPoista
  6. Kiitos, otan haasteen mielelläni vastaan😄
    Näitä toisten puutarhakatsauksia on kiva lukea ja samalla palata juttuihin, joita on aikaisemmin lukenut ja muistaa tapaukset! Paljon sitä yhteen puutarhavuoteen mahtuu.

    VastaaPoista
  7. Kiinnitin huomiota kohtaan 9. Tuliko virhehankintoja ja vastaus: ei, on vaan erilaisia kokeiluja. Tämän voi soveltaa lähes kaikkeen muuhunkin tekemiseen, vaikka käsitöihin.

    VastaaPoista
  8. Kiitos osallistumisesta!
    Muistin viime kesän kertomuksistasi tuon metsäruusun poiston hyvinkin mutta Nilan lahjoittamien kasvien määrä ei ollut jäänyt niin hyvin mieleen. Tätä postausta lukiessa niiden aikaansaama domino-efekti konkretisoitui paljon selvemmin. On sinulla ollut kaivamista. Vanhaan puutarhaan ei ole aina kovin yksinkertaista mahduttaa suurta kuormaa uusia ja kun hyvin kasvaneita kasveja ei raski kompostoriinkaan sulloa, niin edessä on aina ongelma, mihin työntää vanhat uusien tieltä.
    Peuraportit ja aidat tulivat teillä varmasti tarpeeseen. Hyvä, jos ne ovat ohjanneet peurojen reittejä muille ruoka-apajille. Toivottavasti sorkkajalat eivät muista puutarhaasi keväällä. 150-senttinen aita ei varmasti ole niille mikään este, jos ovat päättäneet tontille tulla. Mutta ehkä talvi auttaa niitä unohtamaan, millaisia herkkuja puutarhassasi keväällä kasvaa.
    Huomaan puutarhainnostuksen hiljalleen heräilevän itsessäni, kun luen teidän muiden puutarhajuttuja ja suunnitelmia ensi kesälle. Siemenlaatikon sisältö alkaa jo kiinnostaa ja päässä vilistä ajatuksia, mitä hyötykasveja sitä ensi kesänä kasvattaisi tai miten paljon kesäkukkia pitikään esikasvattaa. Ehkä huomenna teen inventaarion siemenlaatikkoon ja suunnittelen kasvimaakartan.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!