Helteessä hommaten

Olisihan sitä voinut käyttää hellepäivän vaikka omalla terassilla mehua lipittäen ja kirjaa lukien. Vaan aamuyhdeksältä työnsin ruohonleikkurin autotallista alapihalle ja annoin nurmikolle kyytiä. Edellinen leikkausväli oli ehdottomasti ollut liian pitkä ja silloin venähtäneen nurmen leikkaaminen oli hidasta ja työlästä. Kunnollisen lopputuloksen saadakseen olisi nurmikolle jäänyt leikkausjäte pitänyt haravoida. Meidän leikkuri kun ei kerää vaan nakkaa silpun sivulle. Sinne se sitten kuivui ja muuttui ruskeiksi vanoiksi. Aina kävellessäni nurmella potkiskelin isompia kasoja hajalle. Päivää vaille viikko on kulunut tuosta edellisestä leikkaamisesta, mutta helteisen ja kuivan sään vuoksi nurmi ei ollut ehtinyt mahdottomaksi kasvaa. Tunti siinä touhussa kuitenkin aina menee.

Varjossa yhä odottavat uudet perennantaimet oli jo pakko saada multaan, joten siinä seuraava työsarka. Kun johonkin istuttaa jotain uutta, syntyy dominoilmiö. Tarkoittaa sitä, että yllättäen tulee tarve siirrellä vanhojakin kasveja. Joko joku on kasvanut liian isoksi tai sitten ei syystä tai toisesta ole hyvä siinä, missä juuri silloin on. Niinpä tänäänkin löysin etupihan ruusujen ja kuunlilojen väliin uppeluksiin jääneen Jaloangervon. Se löysikin sitten uuden paikan alapihan Kiviruusupenkistä. Kiviruusupenkki on saanut nimensä kivestä, joka muutama vuosi sitten pilkisti nurmikosta. Se oli vaaraksi ruohonleikkurille ja hain lapion kaivakseni murikan ylös. Sillä taisikin olla toinen pää Kiinassa, sillä lapiolla en sitä pois saanut. Niinpä laajensin multatilaa kiven ympärillä ja istutin uuteen penkkiin pensasruusua. Tämä penkki on alkanut venymään pituutta ja siitä on tulossa laajempi perennakokonaisuus. Aiemmin tänä kesänä olen istuttanut siihen Töyhtöangervoa ja Sormustinkukkaa. Tänään laitoin Jaloangervon, Värililjoja, Päivänliljan, Kääpiöpeurankelloa ja paria muutakin kukkaa.

Kukaan ei koskaan tule katsoneeksi aurinkokellosta aikaa. Mokoma koriste, jolle ei omaa paikkaa ole vieläkään löytynyt.

Harmittelen, etten tehnyt nurmikolle kohopenkkiä, mutta enää en viitsi aloittaa alusta. Tässä on kyllä ihan kunnolla multaa, ja siihen sekoitin vielä palanutta hevosenlantaa. Oikeastaan tykkään näiden uusien kukkasaarekkeiden levittäytymisestä nurmelle. Aikoinaan lasten ollessa pieniä, oli mukava pelata ja touhuta nurmella. Nyt ei tarvita suurta tyhjää tilaa vaan haluan vähentää nurmikkoa ja tehdä alapihasta jotenkin mielenkiintoisemman. Sanotaan, että nurmikko on pihan elementeistä suuritöisin ja vaativin. Sitä pitää leikata (ja kastella) ja uusiakin silloin tällöin. Muutaman kesän olen taistellut sammaloitumista vastaan ja nyt näyttää, että alan saada tuloksia aikaan. Siitä huolimatta aion jatkaa nurmitilan kaventamista.

Yläpihan pionipenkistä kaivoin ylös neljä Jaloangervoa, jotka eivät selvästi viihtyneet siinä. Ne löysivät uuden sijoituspaikan läheltä, mutta saattaa olla, että joutuvat vielä muuttamaan. Tämä pionipenkki saa "hoitopolun" heti, kun säät vähän viilenevät. Ehkä annan kukkien muutenkin nyt kukkia rauhassa ja ryhdyn polkua rakentamaan vasta syksymmällä.

Voi väsynyttä talikkoa!

Yllättäen meitä pitkään palvellut talikko sanoi tänään sopimuksensa irti. Kompostiin rikkaruohoja nostellessani se alkoi hiljakseen taipua ja lopulta katkesi kokonaan. Jos olisi vain puuvarsi katkennut, mutta myös metallinpätkä väsähti. Ehkä talikon saa vielä korjattua, tai sitten on hankittava uusi. Eivät ole talikotkaan ikuisia.
 

Lämpö on saanut herukat punertumaan. Tulossa on reilu sato Mehumaijalla on töitä tiedossa. Poikkeuksellisesti pakkasessa on vielä edellisenkin kesän herukoita tallessa. Ei kaksi aikuista mehuja niin paljon litki ja punaherukka on aika kirpeä marja muuhun käyttöön. Monet kyllä tykkäävät punaherukasta, mutta minä en ole sille tarpeeksi keksinyt käyttöä.

Näyttää siistimmältä kuin onkaan. Siis varpaat...

Päivän aherruksen jälkeen oli aika mennä suihkuun - ja työhanskojen pyykkiin. Näin kesälämpöisellä en osaa käyttää multahommissakaan saappaita, joten jalat ovat välillä mustaakin mustemmat. Sukat kenties säästäisivät jalkoja, mutta kylllä ne pesemällä puhtaaksi lähtevät. Ja kun pesun jälkeen rasvaa jalat kunnolla ja vetää illaksi sukat jalkaan, on taas seuraavana päivänä uudenuutukaiset varpaat käytössä.