torstai 17. toukokuuta 2012

Kompostin tyhjennystä

Äitienpäivänä sää helli meitä kaikkia. Auringon lämpö salli ruokailun ulkona ja ajoittain pärjäsi ihan lyhythihaisessa. Koska kävimme lasten ja vanhempieni kanssa äitienpäivälounaalla jo lauantaina, jäi sunnuntai oikeastaan ihan itselle. Ukkokulta keskittyi veneen myyntiin, mutta ehti toki pyynnöstäni teroittaa lempioksasakseni. Kiersin puutarhassa napsimassa kuivia oksia ihan siitä ilosta, että sakset taas toimivat kiitettävästi. Paljon aikaa tuli kuitenkin käytettyä ihan istumiseen ja miettimiseen. Pohdin erilaisten ongelmapaikkojen kasvivalintoja ja korjausideoita. 

Aikani istuttuani ja lähdin hommiin. Ihan ensimmäiseksi tyhjensin kaksi lehtikompostia. Ensimmäisen olin kääntänyt syksyllä ja siinä olikin jo käyttökelpoista multaa, jota lapioin puistonpuolen tukimuurin täytteeksi. Ja siitä toisesta puolet siirtyi tyhjennettyyn kompostiin muhimaan, se toinen puolisko päätyi jälleen tukimuuriin. Vielä on yksi lehtikomposti käännettävänä ja viimeisenä biojätekomposti. 

Vaikka tuossa kuvassa näyttäisi multa olevan karkeaa ja epätasaista, se ei pidä paikkaansa, sillä samaan paikkaan olen kerännyt myös risuja ja muuta kasvijätettä pihamaalta. Uusi kompostimulta täytti kuopat ja koloset ja päällikerros on ihan kaunista mustaa multaa. Toki karkeampaa kuin se, mitä kaupasta säkeissä ostetaan, mutta taatusti käyttökelpoista. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, miten hyvää maa-ainesta syntyy syksyn lehdistä ja puutarhajätteistä. Eikä se ole mitenkään vaivalloista tai epämiellyttävää. Itse käännän kompostini näin keväällä ja toisen kerran useimmiten myös syksyllä. Komposti ei haise ja jos sen sijoittaa oikeaan paikkaan, se ei välttämättä edes näy.

Teroitettujen oksasaksien testausmatkalla tuli puutarhan ilmiöt tarkastettua. Alppikärhöstä löytyi jo nuppuja, joka tietenkin ilahduttaa kovasti.

2 kommenttia:

  1. Melkoiset multatehtaat sulla. Kompostointi on tosi järkevää.
    Meillä on alppikärhö muuten samassa vaiheessa;)

    VastaaPoista
  2. Komposti kuumenee täälläkin, se on aivan ehdoton juttu. Mutta alppikärhö vasta availee lehtiään täällä IV-vyöhykkeellä. Helmihyasintit juuri ja juuri sinertävät.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!