perjantai 2. toukokuuta 2014

Vettä, räntää, rakeita


Mitäs valkeita rakeita kukkamaalle on lennähtänyt? Jotain uutta lannoitetta vaiko rakeista kalkkia? Ei suinkaan. Ihan silkkaa alijäähtynyttä vettä, jota taivaalta on tullut tänään kaikissa olomuodoissa. Aurinko on kuitenkin aina välillä paistanut ja ennättänyt sulattaa edelliset rakeet ennen uusien ilmestymistä. Niin on vaihtelevaa tämä suomalainen kevätsää.


Tänään lähdin naapurikylän rautakauppaan sementtiä ostamaan. Ajatuksissa on ryhtyä tekemään lisää pyörykäisiä askellaattoja puutarhaan. Vaikka risukuvioituina, kun raparperia ei ihan vielä raaski ryhtyä riipimään. Kas, mitä muuta sillä reissulla tarttuikaan mukaan. Jalosyreeni Sensation ja Isabellansyreeni McFarlane sekä pari Japaninakileijaa. 


Kun sitä kerran auton käynnistää ja useamman kilometrin yhteen suuntaan huristaa, on parempi samalla katsastaa muidenkin kauppojen vihertarjonta. Honkkarista löytyi miniköynnöksiä eli yksi köynnöshortensia ja pari kärhöä. Pyörittelin siellä rullakon edessä niin monia kärhöjä, etten kuulkaa enää muista, mitä mukaani valitsin. Tarkempi tiedonanto hoidettakoon vaikka istutusvaiheessa.

Kotipihaan palattuani sade alkoi piiskaamaan minua ja kasvien jatkokäsittely jäi odottamaan parempaa säätä. Lisäksi Ukkokulta seisoi hellan edessä spagettikastiketta hämmentämässä ja kun hän kutsuu syömään, onkin mentävä heti. Ei auta, vaikka kuinka pitäisi ensin ehtiä kasveja hellimään. Ukkokullan järjestyksessä on ensin ruoka ja sitten vaikka jalkapallo ja formulat. Meikäläinen taas tuppaa unohtamaan syömisen kokonaan, kun innostuu lapion varteen tarttumaan. Onneksi on Ukkokulta, ei pääse mamma liikaa laihtumaan.

Keisarinpikarililja? Miten ihmeessä olen onnistunut kuvaamaan crocsini samaan otokseen?

Oletteko kanssani samaa mieltä, että tämä on Keisarinpikarililjan nuppu? Siltä se minusta näyttää. Ei siinä mitään, mutta kun nuo sipulit olen ostanut ja istuttanut arviolta 20 vuotta sitten, eivätkä ne ole ikinä kukkineet. Joka vuosi lehdet kyllä nousevat uskollisesti kukkapenkkiin ja hajusta ne tunnistaa jo kauempaakin. Juuri yhtenä päivänä mietiskelin yhden pintaan putkahtaneen lehdellisen äärellä, että pitäisikö kaivaa ja nakata kompostiin. Vaan onhan tuo vihreä lehdistökin ihan hauska ja jotenkin tuoksu on niin kevääseen kuuluva, että siihen se ajatuksen kehittäminen jäi. Huonekasveissa toimii erinomaisesti uhkailu kompostiin viemisestä. Virkistää kasveja paremmin kuin mikään lannoite. Toimii näköjään puutarhassakin.


Yksi ainoa rohkea tulppaani on uskaltautunut avaamaan nuppunsa tähän koleuteen ja raekuurojen rummutukseen. Nuppuja on kyllä ilmestynyt muihinkin. Paitsi ei tietenkään niihin, jotka se rusakko kävi alapihalla popsimassa. Ja se vietävän pupujussi ei sittenkään ollut henkeään heittänyt, vaan löytämäni jalka karvoineen luineen taitaa olla oravan takajalka. Olisikohan kohdannut jonkun naapuriston kissoista, sillä paikalla oli ruskeiden karvojen lisäksi myös ihan erilaista valkoista karvaa. Aikoinaan naapurissa oli hauska Nessu-kissa, joka tapasi käydä meidän pihalla metsästämässä oravia. Kerran se tepasteli patiolla vastaan rimpuileva orava leukaperissään.

Sahrami

Ulkona on vielä pitkään valoisaa, mutta asia on nyt niin, että aion ryhtyä viettämään perjantai-iltaa. Postilaatikossa oli pari tuoretta puutarhalehteä, eikä tuo viheliäinen sää erityisemmin houkuttele palelemaan ja kastumaan. Kun jonkun homman aloittaa, sen myös tahtoo kerralla loppuun suorittaa. Taimet pärjäävät kyllä päivän tai pari ostoruukuissaankin. Jos huomenna on vähemmän sateista, voin aamulla heittää kruunaa ja klaavaa, ryhdynkö ensin imuroimaan vai menenkö kuoppaa kaivamaan. Tai jätän heittämättä ja menen ilman sen kummempia miettimisiä samantien pihamaalle. Ehtiihän sitä siivoamaan myöhemminkin.

Esikko

Ja ennenkuin siirryn siihen perjantai-illan viettoon, totean, että tässä koleudessakin on hyvä puolensa. Saamme nimittäin nauttia näistä kevätkukkijoista huomattavasti pidempään, kun liika lämpö ei kukita niitä pikapikaa. Kunhan muistaa pukea lämpimät rukkaset käsiinsä lähtiessään pihalle kuvaamaan. Minä nimittäin unohdin ja vieläkin sormia palelee.

Heips vain, mukavaa ja puutarhapitoista viikonvaihdetta kaikille!
 

24 kommenttia:

  1. Rakeita, räntää ja väliin auringonpilkahduksia on ollut täälläkin. Puutarhakierrokselle pitäisi todella lähteäkin, sillä näillä hetkillä alkaa valikoima olemaan varmaan parhaimmillaan ja kaikkea ihanaa tarjolla. Meillekin pitäisi hankkia muutama kärhö =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muiden blogeja lueskellessa tulee kummallinen tarve hankkia sitä sun tätä. Vaikka kuinka päättäisi, että tänä keväänä ei ole tarvis lisätä kasveja, kuinkas käykään...? Mielenkiintoisia ja ihania kasveja on pilvin pimein ja ainakin osa niistä olisi kiva saada omaan puutarhaan. Kärhöjäkin vaikka miten paljon...

      Poista
  2. Ihmeen sitkeitä ovat keisarinpikarililjat, mullakin vuosia sitten istuttamani mukulat kasvattavat lehtiö ja nuput, sitten ne aina paleltuvat kun kasvavat liian aikaisin, yhtään kertaa ne ei ole kukkineet, nätit lehdet on niin en ole tuhonnut niitä poiskaan. Niinpä, tärkeysjärjestyksiä on monia...:) mutta ei ole kärhön voittanutta eikä ruusunkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan jo tuon sitkeyden vuoksi olen antanut keisarinpikarililjojeni olla vuosi toisensa jälkeen. Näköjään se on kannattanut. Mutta 20 vuotta...? Aikamoista kehittelyä tuolta kukalta.

      Poista
  3. Mukavan taimisaaliin ostitkin, mutta tosiaan on niin kylmä, että lapaset piti kaivaa ja kevyttoppatakki, että tarkenee. Rakeita on sadellut tänään monta kertaa, vaikka rehtiä vettä meidän pihamaa kylläkin kaipaisi ja rutkasti.

    Vietähän lokoisaa perjantaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuivaa on, eikä nuo rakeet ja räntä kovin paljon kastele. Onneksi tällainen 50+ naisihminen lämpiää nopeasti ja tehokkaasti, joten ainakin kaivellessa voi äkkiä liian lämpimissä tamineissa tulla viileälläkin säällä kuuma.

      Poista
  4. Ihan talvitakki piti olla päällä, kun mökillä yritin tarkistaa sipulikukkapenkit. Hauska juttu tuon keisaripikarililjan kanssa, koska luulen minulla olevan samanlaisen tapauksen mökillä, Koskaan se ei ole vielä kukkinut, vaikka joka vuosi lehtiruodin työntääkin maasta, tänä vuonna niitä on tulossa peräti kolme. Mutta ei yhtään nuppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tuo keisarinpikarililjani tosiaan meinaa vielä nuppunsakin avata, on se kyllä ihmeiden ihme. 20 vuoden kehittelyn tulos. Aikamoista.

      Poista
  5. Kivat ostokset olet napannut! Kiva nähdä työsi tulos kuvien muodossa, sitten myöhemmin, kun olet istutellut. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään istuttelin, mutta kuvaaminen saa jäädä myöhempään. Vaikea pysytellä poissa pihamaalta, mutta sisälläkin pitää ehtiä hommat hoitaa.

      Poista
  6. Samaa on keli ollut täälläkin eilen. Tänään ensivaikutelman mukaan hiukan parempaa. Onnea uusille kasveillesi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään on tosiaan ollut vähän parempi sää. Oli pakko mennä heti aamusta pihalle touhuamaan ja nyt on ihan puhki olo.

      Poista
  7. Sama keli täälläkin. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! Kevät tekee mielen iloiseksi, vaikka vähän kalsaa onkin. Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  8. Ai että siellä jo kukkii vaikka mikä! On ne vaarallisia nuo kaupat, kun sieltä hyökkää vaikkamikäpensas ja kukka mukaan :)
    Mie etin noista kuvista sitä oravantakajalkaa, vaan en löytänyt :)
    Muuten minäkin olen ihmetellyt valkoisia karvatuppoja, mitä tuolla kasvimaalla on ollut. Sit aattelin, että ne olis jäniksen talvikarvoja, kun papanoita on paljon. Saapahan linnut pehmikettä pesiinsä :)
    Mukavia puuhailuja sinnekin, pitää lähtee katselemaan olisko mitään kukkia tullut, vaikka on kylmä kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilie, oravan takajalkakuva löytyy täältä: http://rikkaruohoelamaa.blogspot.fi/2014/04/yllatyksia-puutarhassa.html.
      Tämä on vaarallista aikaa. Vaikka menisi hakemaan miten pientä juttua, aina sitä askelet kulkeutuvat kasvipuolelle. Ja ne tosiaan hyökkäävät kimppuun ja pakottavat ottamaan mukaansa. No, voihan sitä vähiä rahoja hassata huonompaankin.

      Poista
  9. Voi sua onnellista kun jo kukkii. Meillä oraat ja alut vasta kurkistaa mullan alta.
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltä ne kaikki tulee ennemmin tai myöhemmin. Jotenkin sitä on vain niin mahdottoman malttamaton näin keväisin. Huomasin, että krookukset jo lopettelevat kukintaansa, joten kaikkea pitäisi jaksaa ihailla oikein kunnolla.

      Poista
  10. Samalaista säätä täälläkin on, kylmää kylmää. Taimenet odottavat ulos pääsyä,mutta kun meillä on joka yö pakkaista 5 astetta .Hyviä ostoksia olet tehnyt. On jännä kun sitä menee johkuun puutatarhaan,miten sitä villiintyy haluaa kaikkea ostaa omaan puutarhaan. Minä en ole nyt uskaltanutt käydä katselemassa puutarhoissa, täytvv saada omat taimeni ensin maahan Ihanasti sinulla jo kukkii kukkaset ovat niin kauniita:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on ollut yöpakkasia. Käyn aamuisin tarkastamassa kasvihuoneen mittarin ja viime yönäkin siellä on ollut -4 astetta, joten ei puhettakaan, että saisi noita ikkunalautoja ihan heti tyhjiksi. Ensi keväänä pitää aloittaa taimikasvatus myöhemmin, mutta muistaako sitä olla hurahtamatta?

      Poista
  11. Voi miten kauniit sahramit sinulla onkaan!

    Laskin ihan sinua varten köynnöshortensiani ja niitä on nyt kai yhdeksän;) Siinäpä kasvi, jota ilman minulla ei olisi puutarhaa. Ne kaksi muuta taitavat olla syyshortensia ja kärhöt. Sipulikukkia ei lasketa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, yhdeksän köynnöshortensiaa! Meillä on ollut talon toisessa päädyssä köynnöshortensioita kasvamassa 20 vuotta ja myös toisen puolen makkarien ikkunoiden alla. Nyt suunnittelin sitä peittämään rumaa muuria ja ideoita on toki muitakin. Tosi kiitollinen köynnös etenkin varjoisempiin paikkoihin. Kärhöjen suhteen olen vasta aloittelija, mutta näyttää pahasti siltä, että niihinkin hurahdan...

      Poista
  12. Täälläkin käväisi pienen pieni lumisade!
    On se kumma kun keväällä mukaan pyrkii monenlaista puskaa ja pensasta, yritän olla aika maltillinen!
    Meillä on vähän sama juttu tuon ruokapuolen kanssa, Ei sitä oikein henno huudella: "Joo,joo tuun ihan kohta." Vaan se on mentävä kun "ruokakello soi".

    VastaaPoista
  13. Kylmää on täälläkin päin välillä räntää ja aamulla sato lunta. Ei mitään toiveita ulos puutarhaan .
    Hyvää Sunnuntaita.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!