tiistai 17. marraskuuta 2015

Kuusi kuvaa kesästä


Pirjo Mökkipuutarhassa -blogista jatkaa uskollisesti perinteitään ja laittoi minulle jälleen "Kuusi kuvaa kesästä" -haasteen. Se kuulostaa ihan helpolta tehtävältä ja kuvittelisi, että sen voi hoitaa tuosta noin, ikäänkuin ohimennen. Vaan yritäpä ympätä koko kesän ihanuus kuuteen kuvaan. Eipä käy helposti, ei ainakaan minulta.


Minun kesäni alkaa käytännössä siitä, kun viimeiset lumikasat hiipuvat varjoisistakin paikoista. Silloin sinnikkäimmät sipulikukat ovat jo pinnistäneet kärkensä ylös kohmeisesta mullasta ja raparperikin punastelee kasvimaan reunalla. Puutarhassa ei siihen aikaan välttämättä vielä voi paljoakaan puuhata, mutta intensiiviset pihakierrokset on tehtävä vähintäänkin kerran päivässä, mieluummin kahdesti tai useamminkin. On ihan pakko kulkea silmät kohti maata ja sormella nostaa maassa lojuvia syksyn lehtiä nähdäkseen paremmin, josko sielä alta jotain kiinnostavaa pilkistäisi. Kukaan muu kuin puutarhaihminen ei voi ymmärtää sitä ilon ja hämmästyksen määrää, jonka millimetrin pituisen vihreän taimen löytyminen joka kerran etsijässään aiheuttaa. 

Tulipa Silver parrot

Viime kevät ja kesä olivat siinä mielessä erikoisia, että viileät säät pidensivät sipulikukkien kukintaa ennätyspitkäksi. Koskaan ei meidän puutarhassa tulppaanit ole kukkineet niin loisteliaasti ja pitkään, kuin menneenä kesänä. Istutin edellisenä syksynä erityisesti papukaijatulppaaneja ja ne kyllä laittoivat parastaan juhannusta edeltävälle viikolle saakka. Huikeaa oli.

Omena Huvitus

Omenapuiden kukintaa tulee joka kevät ja kesä odotettua ja vahdattua, kuin kuuta nousevaksi. Hedelmäpuiden ympärillä käyskennellessään sitä miettii ja toivoo, ettei enää tulisi kylmiä öitä ja tuulisia päiviä. Että lämpöä olisi ollut riittävästi herättämään kaikenmaailman pölyttäjäpörriäiset, jotta loppukesästä pääsisi poimimaan oman puutarhan hedelmiä. 

Edellisenä keväänä meidän omput kukkivat melkoisesti, joten ajattelin nyt olevan lepovuosi. Huvitus kuitenkin yllätti varsin innokkaalla kukkimisellaan. Eihän omppujen kukinta koskaan kauaa kestä, mutta nyt terälehdet varisivat ennätysajassa. Kesän kuluessa kävikin sitten ilmi, että pihlajanmarjakoit olivat tämän vuoden vitsaus. Omenoita tuli Huvitukseen ihan mukavasti, mutta joka ikinen hedelmä oli niin täynnänsä pihlajanmarjakoita, ettei niistä juuri syötävää ihmisille riittänyt. Punakaneli, valkeakuulas ja syysomena eivät montaa hedelmää tehneetkään.

Tämä pioni saattaa olla Duchesse de Nemours

Pionit kuuluvat pihan näyttävimpiin kukkijoihin ja niiden nuput pullistelevat pitkään ennen avautumistaan. Heinäkuun alkupuolella kukat avautuvat ja sitten vain toivotaankin kädet kyynärpäitä myöten ristissä, ettei tulisi rankkasateita - tai sateita laisinkaan. 

Viime kesällä ilmiömäistä oli monien kasvien rehevä kasvu. Pioneissakin riitti vartta selvästi normikesää enemmän ja tuennasta huolimatta painava kukinto tuppasi kumartamaan maata kohden. Tulihan niitä sateitakin sen verran, että varret taipuivat ja kukinnot alkoivat ruskettua. Kerrankin raaski käydä leikkaamassa komeita pioneja maljakkoon.

Rosa Lumo

Pensasruusujen suhteen viime kesänä minulla ei ollut kovin vaativia odotuksia. Olinhan myllännyt muutenkin uudempien pensaiden sijoituspaikkoja melkoisesti, joten arvelin kukinnan jäävän vaisuksi. Metsäruusu ja punalehtiruusu kukkivat tosi hienosti. Metsäruusu alkaa puutarhassani olla jo hieman riesa, sillä se yrittää kasvattaa lonkeroitaan vähän liian laajalle ja muutenkin sen kasvu on erittäin rehevää. 

Vattukärsäkäs on valitettavasti löytänyt ruusupensaani ja se näkyi mm. juhannusruusun kukkimisen vähäisyytenä. Katkaistuja nuppuja oli paljon ja jaloruusujen osalta kukinta meni vattukärsäkkäiden johdosta tyystin pieleen. Ilahduttavin pensasruusuista menneenä kesänä taisi olla Ritausma, joka kukki ja kukki ja kukki. 


Liljat ovat myös ehdoton kesän huippu. Uusia liljasipuleita en kovin montaa istuttanut, joten pitkälti mentiin vanhojen varassa. Minulla ei ole varsinaista liljapenkkiä, vaan olen laittanut niiden sipuleita muiden perennojen oheen. Niinpä parin viime kesän kukkapenkkimyllerrykset ovat olleet monille vanhoille liljoille tuhoksi, sillä ryhtyessäni jotain penkkiä kaivamaan, en välttämättä enää muista, millä kohdin sipulit sijaitsevat. Tästä viisastuneena uusimmat liljasipulini olen pyrkinyt keskittämään tiettyihin paikkoihin, joissa niillä on mahdollisuus olla ja elää pelkäämättä alituiseen minun lapioniskujani. 

Tähän päättyivät minun "kuusi kuvaa kesästä". Olkoon tuo ensimmäinen sormustinkukkakuva otsikkona aiheeseen, eikä sitä siis lasketa niihin kuuteen kuvaan. Eihän. Pakko oli laittaa edes yksi kuva sormustinkukista, sillä viime kesä oli niiden ilotulitusta. Niitä oli puutarhassani kaikkialla ja kaikenlaisia. Toivottavasti niin on tulevinakin kesinä.

Tiikerililja Sweet surrounder

Pitihän sitä löytää vielä pari ylimääräistä kuvaa, jotta postaus ei olisi pelkkää kirjainvilinää. Vasta nyt huomasin, etten viime vuonna laittanut tätä haastetta laisinkaan eteenpäin. Olinpas pöljä. Nyt täytyy korjata kömmähdys ja se tapahtuu siten, että haastan kolmen blogin lisäksi yhden ylimääräisen eli tämä "Kuusi kuvaa kesästä" -haaste lähtee seuraaville blogeille. Olkaa hyvä!.


 

53 kommenttia:

  1. Oi, miten kesä onkaan uskomattoman kaunis. Ihan melkein unohtaa.
    Onneksi kohta alkaa jo kevät. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkuvia selaamalla pääsee kyllä hyvin fiilikseen mukaan. Ei tässä ole enää, kuin pikkuluikaus seuraavaan kevääseen. Kohta on joulu ja sitten jo kevät alkaakin...
      Valoisia marraskuun päiviä sinulle ihana blogiystäväni!

      Poista
  2. Kiitos, tämä on kiva haaste, pääsee muistelemaan kesää. Viime kesä oli poikkeuksellinen monin tavoin, mutta puutarha toi paljon iloa vaikka välilla epätoivo nosti päätään satonäkymien suhteen. Tulppaanit korvasivat muiden myöhästynyttä kasvuunlähtöä, sipuleihin sijoittaminen kannattaa aina. On ihanaa kun voi keväisin jakaa blogissa muiden puutarhahörhöjen kanssa riemun jokaisesta piiposta, joka maasta pilkistää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkuvia selaamalla nousi esiin monta kivaa juttua, joita on ollut mukava muistellla. Kummasti sitä unohtaa muutaman kuukauden takaiset jutut, joten siinäkin mielessä tällainen kuvahaaste on aika hauska.

      Poista
  3. Hienot kuvat :)
    Mulla on ihan samat sävyt sormustinkukissa. Mistä ihmeestä lienevät siemenet lennähtäneet tänne asti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilie, ehkä blogimaailmassa on sellainenkin taika, että toisten sormustinkukkakuvia katselemalla siemenet lentävät paikasta toiseen.

      Poista
  4. Ihania kuvia! Varsinkin nuo keväinen helmililjat ja narsissit-kuva <3. Meillä pionien kukinnan kanssa kävi köpelösti, jatkuva sade mädätti lupaavat nuput. Ehkä ensi kesänä sitten..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perennojen kukinnasta on se ihana puoli, että jos yksi kesä menee pieleen, seuraava voi olla sitäkin upeampi. Pionien kanssa on kyllä aikamoista arpapeliä ja yleensä ne karmeimmat sadekuurot sattuvat juuri hienoimpaan kukinta-aikaan. Törmäsin jossain blogissa sellaiseenkin ilmiöön, että pionien yläpuolelle oli viritetty valtava päivänvarjo niitä suojelemaan. Hmm, ihan sellaiseen en vielä ole valmis.

      Poista
  5. Todella hienoja kuvia. Pionit ja liljat käyvät taistoa upeudestaan.
    Sormustinkukat ovat todella kovia siementämään, minulla jopa riesaksi asti. Niiden pieniä siemenalkuja on välillä ihan uskomattoman paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sormustinkukat siementävät tosiaankin valtavasti. Kitkin loppukesästä marjapensaiden juurelta varmasti ämpärillisen minitaimia. Osa jäi, mutta jääköön. En kuitenkaan ihan sormustinkukkaviidakkoa marjapensaisiin kaipaa. Muutama riittää mainiosti.

      Poista
  6. Ihanat kuvat! Meillä pionien kukinto jäi lyhyeksi sateiden vuoksi. Sormustinkukat ovat upeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pionien kukinta ei tosiaankaan pitkään kestänyt. Muutama nuppu meilläkin mätäni avautumatta, mutta useimmat onneksi avautuivat ja kukkivat kauniisti. Ja kuten sanottua, sateen vuoksi niitä raaski huoletta kerätä myös maljakkoon.

      Poista
  7. Kiitos haasteesta Between! Kiva haaste, kukkakuvia on aina ihana selata, ja katsella myös muiden ottamia kuvia ihanuuksista! Upeita kukkakuvia kerrassaan!Tällainen haaste on oivallinen piriste marraskuun kuviin! Kiitos!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli tosiaankin kiva haaste. Omia kesäkuvia selaillessani ihan tuoksutkin tulivat mieleen.

      Poista
  8. Ei lasketa ei :)
    Olipas ihana postaus. Ja niin kauniita kuvia kesästäsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin, että tuskin sinä ylimääräisien kuvien vuoksi minun haastevastaustani diskaat. Houkutus oli liian suuri ja valinta vaikea. Mutta todella kiva haaste, joten vielä kerran iso kiitos ja toivomus, että jatkat tätä perinnettä tulevinakin vuosina.

      Poista
    2. Joo, ilman muuta pitää jatkaa kun vastaanotto on niin suotuisa. Vaikkakin hetken mietin jo unohtaa tämä "perinne", mutta onneksi en kuitenkaan luopunut sillä bloggaajat ottavat sen innolla vastaan;)

      Poista
  9. Kiitos haasteesta! Auts, mikä haaste! Nii hiano, mutta samalla aivan kamala....nii, se valinnan vaikeus.... ja sulla taas nii perusteellisen ihana postaus:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, hurjan vaikea valita vain kuusi kuvaa niinkin laajasta aiheesta kuin kesä. Toisaalta se kirvoitti mukavia muistumia, jotka ihan tuoksuina nousivat kuvista mieleen.

      Poista
  10. Ihania kuvia !!! Kiitos haasteesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaan, ettei tule sinullakaan olemaan helppoa. Sinulla on niin valtavasti ihania kukkia piha ja puutarha täynnä. Suostun katsomaan sormien läpi, jos vaikka ylimääräinenkin kuva joukkoon eksyy.

      Poista
  11. Oikeita marraskuun piristyskuvia! Miten nuo kukat ovatkinnoin ihania! Meillä ei vielä sormustinkukatkaan rönsyile liikaa, kaikkia saa tulla vielä ja paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sormustinkukkien suhteen viime kesä oli meillä ensimmäinen, jolloin niitä nousi paljon ja monesta paikasta. Minusta se oli ihanaa ja toivon niin käyvän tulevinakin kesinä.

      Poista
  12. Kauniita kesäkuvia! Niin ikävä valoa jo nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, viime päivinä valoa ei pahemmin ole ollut.

      Poista
  13. Kesäsi näyttää oikein kukkaisan mukavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meikäläisen kesä on pelkkää kukkaa. Joskus sinne voisi ympätä jonkun lehmän ja lampaankin, kuten sinä.

      Poista
  14. Tosiaan, keväthän oli viileä. Kevätkesän kukat vaan kukki ja kukki. Hienoja kesäisiä kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole jännää, miten sitä jo tässä vaiheessa vuotta on unohtanut tyystin kaikki menneen kesän koleudet ja kylmyydet. Vaikka niissä oli puolensa ja nimenomaan tuo sipulikukkien kukkiminen oli kyllä parasta siinä.

      Poista
  15. Kesän muisteleminen marraskuussa on mukavaa, kiva haaste siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on niin pimeää ja harmaata, että muutama kukkakuva tulee ihan tarpeeseen.

      Poista
  16. Jos noista ei tule kesä mieleen, niin ei sitten mistään. Ihanat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummasti sitä kuvia katselemalla pääsee tunnelmaan ja tulevan kevään odotus alkaa kaihertaa jossain selkäytimessä.

      Poista
  17. Kesääää ihanaa ja niin kauniit kuvat!

    VastaaPoista
  18. Ihania ja haikeina katsellaan, kun on niin pitkä aika kunnes jälleen nuokin kukat kohdataan... =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan ajattelepas Una, miten nopeasti tämä loppuvuosi on mennyt. Yksi huraus vaan, niin taas ollaan keväässä ja siitä se jälleen alkaa.

      Poista
  19. Hienot kuvat olet valinnut kesäkuviksi. Todella kauniita ovat. Minäkin olen liljojen ystävä. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli. Liljat ovat ehdottomasti puutarhan kaunistuksia.

      Poista
  20. Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! Tässä vaiheessa vuotta alkaa mennyt kesäkin jo tuntua ihanalta. Vaikka silloin kesäkuussa sitä ajatteli, että aina nämä Suomen kesät ovat tällaisia toppatakkivuodenaikoja.

      Poista
  21. Kauniita kuvia! Koska kuvat olivat kasvien kukkimisjärjestyksessä, niin puutarhasi kevät ja kesä tuli käytyä läpi "pikakelauksella".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin kuvat tosiaankin kronologiseen järjestykseen, jolloin sain ympättyä siihen tarinan viime kesästä.

      Poista
  22. Kesä kuudessa kukassa, mutta kauniin ja näyttävän sait kesästäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Molley, jonkin verran piti nipistää, että kuuteen kuvaan yhden kesän sai mahtumaan.

      Poista
  23. Voi kesä pieni, se meni! Tuo Lumo-ruusu kuulunee kai samaan sisarusryhmään kuin Sointu ja Sävelkin. Joten sekin liene pitää tähän pihaan hankkia. Muistelen vain, että se on vähän herkempi kylmälle kuin muut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumo on tosiaan näitä uusia suomalaisia ruusuja. Hankin sen samanaikaisesti Soinnun, Sävelen ja Ilon kanssa. Viime talon Lumo pärjäsi ihan hyvin, joten katsotaan, miten tämä toinen talvi sen kanssa menee.

      Poista
  24. olipa mukavaa muistella hetki kesää kanssasi:))

    VastaaPoista
  25. Tulput ja narsissitko? Harmin paikka, mutta toivotaan, että edes osa olisi älynnyt pysytellä mullan sisällä piilossa ja saisit nauttia niistä keväällä.

    VastaaPoista
  26. Ihanat kuvat! Minullakin sormustinkukat kukkivat hyvin viime kesänä. Valkoiset sormustinkukat kukkivat vain parittomina vuosina, viime kesä oli taas niitäkin.

    VastaaPoista
  27. Ollapa taas kesä :) Ihanat kuvat.

    VastaaPoista
  28. Ollappa tosiaan kesä. Ihanat kuvat. Luulen, että lähes jokainen puutarhaharrastaja on siinä mielessä paljokas, että enempi parempi. Miten noita nyt voisi paremmuusjärjestykseen laittaa? :D

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!