perjantai 19. helmikuuta 2016

Laskeudutaan viikonloppuun


Ulkona on harmaata. Mittari killuu nollan molemmin puolin ja välillä taivaalta tulee lunta, vettä, räntää tai kaikkea sekaisin. Viikko kääntyy lopuilleen, samoin kohta käynnistyy helmikuun viimeinen viikko. Siirrymme piakkoin virallisestikin kevääseen ja alkaa se iänikuinen säätilan seuraaminen eli tuleeko kevät vai eikö tule ja milloin tulee. Koskahan sitä oppii tyynesti toteamaan, että sää on mitä on, eikä sille mitään voi.


Vielä paukkupakkastenkin aikaan pihapiirissä kävi lintuja ruokailemassa. Sitten ne katosivat totaalisesti. Pihabongauksen aikaan ja sen jälkeen tinttejä ei ole pahemmin näkynyt. Iloksemme yksi mustarastas ilmeisesti asustaa jossain lähistöllä. Se on jopa oppinut syömään puun oksalla istuen. Ensin se antaa nokallaan talipallotelineelle vauhtia ja sitten nokkaisee talipalloa aina sen osuessa nokan ulottuvuudelle.


 
Veljen vaimo oli siivonnut kirjahyllyä ja löytänyt pari puutarhakirjaa 70-luvun lopulta. Hän lähetti opukset minulle ja niitä onkin ollut kiva selailla. Sinänsä mikään puutarhanhoidossa ei näinä vuosikymmeninä ole muuttunut. Kuvat ja kirjojen ulkoasu kylläkin.


Mietin tässä yhtenä päivänä, että pitäisikö mennä pihalle tekemään lumiukko. Nyt siihen on juuri sopivat nuoskakelit. En mennyt, mutta kävelylenkillä erään naapurin portin pieleen oli noussut lumiset ukko ja akka. Vähemmästäkin menee suu hymyyn.

Oikein mukavaa viikonloppua ihan kaikille tasapuolisesti!

Toivotan teidät
lämpimästi tervetulleiksi blogini lukijoiksi!
 

34 kommenttia:

  1. Meilläkin on ollu tosi vähän tinttejä syömässä. Harmaapäätikkaa en ole nähnyt pariin viikkoon, käpytikkoja käy talipötkylän kimpussa useampikin yksilö. Ja orava käy aamupäivisin syömässä pähkinöitä. Tällä viikolla bongattin hiiri lintulaudan alta, ruokaa riittää kun tintit huiskuttavat siemenet maahan. Mustarastaita ei ole ollu tänä vuonna yhtään mitä olen vähän ihmetellyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillekö se meillä pörrännyt harmaapäätikka on tullutkin? Oravat sentään lintulaudoilla pörräävät.

      Poista
  2. Ihania lumiukkoja ja akkoja. Noista kieltämättä tulee hymy huulille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivän lumityöt veivät sen verran aikaa ja innostusta, että oman lumiukon tekeminen taisi taas jäädä.

      Poista
  3. Lintujen katoamista tääläkin kummastelen.
    Lumiukot nostavat tosiaan hymyn huulille :)
    Kiitos, mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipa lintujen häviämiseen jokin hyvä syy on. Toivottavasti ovat vain päättäneet mennä jonnekin muualle.

      Poista
  4. Lumi ukko ja akka on hauska. tulisi vaan tehtyä omalle pihalle. Yhtenä vuonna meillä oli komea lumiukko kun kävi filippiiniläisiä vieraita nuoria miehiä ja naisia kylässä halusivat tehdä lumiukkoja sääkin suosi, sattui olemaa silloin nuoskaa. Iloista viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi useammin päästää lapsi itsessään vallalle. Tekee ihan hyvää.

      Poista
  5. Linnut ovat oppivaista sorttia, kun ruokaa on tarjolla. Eilen näin kävelylenkillä lumihepan :) Kaikenlaista hauskaa lumesta saa aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin teimme muutama vuosi sitten veljentytön kanssa lumihepan. Josko väsäisi lumikissan vaihteeksi.

      Poista
  6. Aika vähän asia puutarhakirjoissa muuttuu vuosikymmenten aikana. Painotukset ja muotikasvit kylläkin vaihtelevat, mutta kasvien hoito on aikalailla samanlaista.
    Ihana nukkumapallo kissoille edellisessä postauksessasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasveissa alkaa olla samanlaisia vaihtuvia trendejä kuin muussakin muodissa.

      Poista
  7. Ihanan nostalgisen näköisiä puutarhakirjoja :)
    Tämän viikonlopun runstaiden lumisateiden jälkeen kevään tulo taitaa myöhästyä... Siitäkin huolimatta, hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika märkää tuo lumi tänä aamuna oli, kun sitä kävin kolaamassa. Kyllä se tuosta häviää, kunhan päästään oikeaan kevääseen.

      Poista
  8. Tuo on niin totta, puutarhan perustieto ei muutu minnekään, vain muotioikut. Rentouttavaa viikonloppua sinulle <3

    VastaaPoista
  9. Hauska, että sait tuollaisia opuksia, ei puutarhatieto mihinkään vanhene koskaan. Hienoja lumiukkoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva oli selailla noita hiukan jo ruskeiksi menneitä kirjoja.

      Poista
  10. Lumiukon tekeminen kuulostaa kyllä mahtavalta idealta. Tuo kasvihuonekirja herättää halun päästä ostamaan siemeniä, kuopsuttamaan maata ja haistelemaan kaikkea vihreää. Ai, Ai miten ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on siemen- ja multa-ajat käsillä. On tämä mukavaa.

      Poista
  11. Hyviä kirjoja. Perusopeilla pääsee kyllä pitkälle.
    Luulen, että maaliskuu alkaa olla minulla taas se tuskailukuukausi. Huhtikuussa lähes itkettää, jos sataa lunta. Toukokuusta puhumattakaan. Kohta se kuitenkin alkaa, nimittäin ihan oikean kevään odotus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, maaliskuussa sitä alkaa kytätä mittaria ja vahtia säätä. Ja huhtikussa pienikin räntäsade saa kyyneleet esille.

      Poista
  12. Ihanat lumiukot! Nekään ei ole enää itsestäänselvyys näinä talvina. Että niitä pystyy tehdä. Meillä on nyt kuitenkin lunta maassa ja joen jäällä ihan reilusti. On kyllä ollut vaihtelevaa säätä.
    Tänään paistaa aurinko, pitäisikö lähteä sauvalenkille...
    Mukavaa viikonloppua jja kevään odotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä tulee lunta. Tein jo tunnin lumityöt ja varmaan illalla pääsee uusintakierrokselle.

      Poista
  13. Kiitos, blogiasi on mukava lukea. Itse rakastan vanhoja kirjoja. Niissä on sitä jotain. Puutarhahoito ei onneksi ole muuttunut, tuskin tulee muuttumaan ja hyvä niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari! Oikeastaan on hyväkin, ettei puutarhanhoito kovin paljon muuttuisi. Se on hauskaa ja terapeuttista nykyiselläänkin.

      Poista
  14. Hienot kirjat olet saanut. Kyllä se kevät sieltä tulee vauhdilla :)

    VastaaPoista
  15. Taitava mustarastas. Täälläkin on vähän samankaltaiset säät, alijäähtynyttä vettä sateli eilen tänään ilmeisesti jo hitusen luntakin. Lauhaa on. Mutta tämä lauha kelpaa paremmin kuin ne tammikuun pakkaset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin ulkona on mukavampi liikuskella, kun ei tarvitse itseään niin kauheasti toppailla.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!