Hirvittävää kevätkaipuuta ei yhtään helpota, kun postilaatikkoon putoilee kaikenlaisia kukkakuvastoja. Tällä netin aikakaudella on niin helppo klikata toinen toisteen kauniimpien kukkien kuvia ja täyttää virtuaalinen ostoskori yhä uusilla hankinnoilla.
Yritän sinnikkäästi pitää näppini erossa kaikista kuvastoista. Toki ne on pakko selata läpi ja hetken herkutella ajatuksella, että ostan tuon ja tuon ja vielä tuonkin. Parasta olisi, jos voisi samantien laittaa kuvastot paperikierrätyskoriin, mutta siihen en pysty. Saattaapa kuvastoista olla hyötyä silloin, kun miettii pihan istutuksia ja niihin voi palata kesäkukkasuunnitelmia tehdessään. Vain kuvia katsellakseen.
Jonkun verran olen kasveja nettikaupoista tilannut, mutta on se vaan ihan eri asia mennä puutarhamyymälään pyörimään ja hypistelemään. Kokemuksesta tiedän, ettei nettiostoksilla säästä yhtään killinkiä. Päinvastoin, kaikki kotiin kannettavat nettiostokset ovat ikäänkuin lisä niiden päälle, joita kuitenkin tulee ihan itse kaupoista hankittua.
Kuvissa kasvit ovat näyttäviä ja hyvinvoivia. Eivät ne sellaisia ole, kun niitä postista haettuja laatikoita availee. Useimmiten pieniä ruttanoita, joihin täytyy käyttää aikaa ja vaivaa saattaakseen ne kuvaston kaltaisiksi ihanuuksiksi. Aina se ei edes onnistu ja siinä on sitten setviminen, onko syynä omat virheet vaiko toimitetun kasvin surkeus jo lähetystilanteessa.
Sinänsä minulla on ihan hyviä kokemuksia kukkien ja kasvien nettiostamisesta. Silloinkin, kun kasvi on ollut huonovointinen jo selvästi lähettäjän päässä tai se ei ole huolellisista toimista huolimatta lähtenyt kasvuun, olen saanut tilalle uudet kasvit tai muunlaisen hyvityksen.
Suurin ongelma lienee siinä, että kun ensimmäisten kuvastojen keväällä ilmestyessä ryhtyy niistä tilaamaan, lähtee rakentamaan kesän istutuksia enemmänkin kasvi edellä. Joissain tilanteissa se saattaa hyvinkin sopia, mutta omalla kohdalla katson sen yleensä hiukan ongelmalliseksi. Kauniista kuvista innostuneena sorrun helposti hankkimaan kasveja, joille minulla ei ole paikkaa kenties ollenkaan. "Kasvi edellä" -ostaminen johtaa siihen, että nurkat on täynnä kasveja, joille pitäisi keksiä sopiva paikka. Minulle sopisi kuitenkin paremmin sellainen vaihtoehto, jossa lähden etsimään paikkaan sopivaa kasvia.
Olen päivätolkulla pyöritellyt päässäni ajatuksia ensi kesän mahdollisista kasvihankinnoista. Jotenkin en nyt vain saa ajatuksiani mihinkään järjestykseen. Välillä mietin, että kaivan viimekesäisiä kuvia puutarhasta ja sen pohjalta teen suunnitelmia. Välillä taas seison lumisella pihamaalla ja koitan hahmotella hangen keskelle mittakaavoja ja etäisyyksiä. Aika huonoin tuloksin on kumpikin vaihtoehto edennyt. Tai ei ole oikeastaan edennyt piiruakaan, kumpikaan vaihtoehto.
 |
| Kasvihuone 13.2.2016 |
Malttaisinko tänä keväänä unohtaa kaikki ennakkosuunnitelmat ja odottaa kevään edistymistä? Kunhan lumi sulaa ja piipot nousevat, valkenee ehkä parhaiten, mitä mihinkin voisi hankkia. Mitäänhän ei ole pakko hankkia, mutta kun maailma on täynnä ihania kasveja, joista edes pienen pieni osa olisi kiva saada omaan puutarhaan. Ei ne kukat kaupasta lopu, vaikka en ihan ensimmäisenä niitä olisikaan hamstraamassa. Vai loppuvatko sittenkin...
Miten sinä hankit kasveja puutarhaasi? Toimitko kasvi edellä -mentaliteetillä ostaen sieltä täältä kasveja, jonka jälkeen mietit, mihin kummaan niitä kaivaisi? Vai katsastatko ensin kasvin mentävän paikan ja ryhdyt sitten etsimään siihen soveltuvaa kasvia?
Mutu-tuntumalla mennään täällä pihapiirissä ja sen huomaa. Kasvini vaeltavat kuin beduiinit paikasta toiseen ja kaikki on keskeneräistä, aina. :)
VastaaPoistaBeduiinikuvaus on erinomainen. Jossain vaiheessa Ukkokulta totesi, että meillä kaikki kasvit kiertävät ympäri pihaa. Monet ovat niin tehneetkin ja varmasti kiertolaisuutta tulee olemaan jatkossakin.
PoistaNettimartan kommentti sopii hyvin kuvaamaan meidän puutarhaa. Naapurissa asuva 70+ mies huomautti meille muutama vuosi sitten, että meilläkin kasvit vaeltavat beduiinien tavoin paikasta toiseen :)
VastaaPoistaOtsikkosi oli herättävä, mutta liian myöhään. Pää olisi pitänyt pitää kylmänä muutama viikko sitten, kun teimme pioniharrastajien kanssa yhteistilauksia. Viime kesänä päätin (siis yritin päättää), että ostan uusia pioneja vain, jos annan ensin entisen pois, koska noin 70 pionia kasvaa jo puutarhassani. Pioniystävilläni on yhtä lukuunottamatta niin suuret tontit, että pihan koko ei rajoita heidän pionien hankkimista. Erehdyin menemään mukaan uusien pionien valintahuumaan ja sen jälkeen kimppatilauksiin. Ostin muutaman pionin jokaisesta neljästä kimppatilauksesta, joten uusia pioneja on tulossa 23 ja vielä 2 tilaus suunnitelmissa. Kotona odottaa valmiina puoli kuormaa multaa, joten se asia sentään on kunnossa.
Sinun pitää kohta harkita blogisi nimen vaihtamista 1003 pionia -blogiksi. Ei sille mitään mahda, kun kasvihimo iskee. Se on menoa.
PoistaKasvi edellä -termi on loistava. Tuo ongelmahan minulla on ollut jo vuosia. Ja syksyn tullessa edessä on ollut luovuuden tukahduttava istutusrumba, kun olen yrittänyt etsiä kaikille miljoonalle ruukulle arvoisensa paikan. Ystävien kanssa ollaan leveitä ja kehutaan, kuinka paljon olemme joutuneet istuttamaan valeeseen... Siis ei mitään järkeä!!! Kiitos pysäytyksestä, tervetuloa luovuuden ilo <3
VastaaPoistaNämä hyvät päätökset ovat toki hyviä, mutta ongelma on niiden toteuttamisessa. Tai pikemminkin toteutumattomuudessa.
PoistaTutun kuuloinen lista, mutta siitä jäi ne kasvit jotka vain ilmestyvät vierailijoiden matkassa tai joista mainitaan kyläpaikassa, että tuostahan saisit muutaman itsellesi ja sitten taas se on menoa....
VastaaPoistaNiinpä jäikin. Eihän sitä ole mitenkään mahdollista vastustaa, jos joku tarjoaa jakotaimia omasta puutarhastaan.
PoistaKasvi edelle kyllä vain, ja pää on kyllä aika harvoin kylmänä.... Kun tunne saa valtaansa kaupoilla, sitä ostaa kaikkea kaunista jota ajattelee tarvitsevansa! Tavallaan ihminen tarvitseekin sen kauneuden ympärilleen :) isompia kasveja on pakko harkita paikka edellä, mutta pieniä mahtuu joka paikkaan määrättömästi :)
VastaaPoistaTotta, pieniä kasveja mahtuu moniin koloihin ja kummasti niille paikka ennen pitkää löytyy.
PoistaMinulla on keväisin tarkka lista mukana, kun menen puutarhoille ostoksille. Yleensä se menee niin, että kiertelen kasvihuoneet ja kerään kärryn täyteen kaikkea ihanaa.Juuri ennen kassaa muistan tarkistaa muistilapun... eikä niitä tarvitsemiani kasveja enää sovi autoon, tällä kerralla. Ei muuta ku uusi käynti puutarhalle.
VastaaPoistaOnnekseni saan laittaa kukkia kotipihan lisäksi työpaikalleni, joten kasveja ei ole koskaan liikaa.
Mulla on aika huonot kokemukset noista tilatuista taimista, joten olen huomannut että puutarhaostokset sopiimulle paremmin.
Syksyisin ostan perennoja alennuksesta ja niiden kanssa taistelen, että saisin ne istutettua omille paikoille. Aina ei onnistu ja minulla onkin väliaikaispenkki keskellä pihaa...
On se hauskaa mennä muistilistan kanssa puutarhamyymälään ja huomata kassalla, että juuri ne kasvit, joiden vuoksi kauppaan tuli, on vielä hakematta. Minulle käy tismalleen samoin.
PoistaPikainen kurkistus opiskelijan kukkaroon hillitsee kovasti meikäläisen kasvihaaveita. Asun melkein paikallisen puutarhan vieressä, joten siellä käyn kevään mittaan haaveilemassa ja ihastelemassa. Nettiostoksia en ole kasvirintamalla koskaan kokeillut, jotenkin tarvitsen sitä hypistelyä ja katselua. Kuvastoja katsellessa toki ostointo koittaa nostaa päätään.
VastaaPoistaTaimiin saa kyllä uppoamaan vinon pinon rahaa, jollei pidä itseään kurissa. Pienellä budjetilla täytyy käyttää harkintaa.
PoistaTäällä kamppaillaan samojen juttujen kanssa, mutta tänä vuonna kun polvi meinaa sanoa sopimuksensa irti päätin, että vien tyhjät ruukut ensin paikoilleen, katselen ja katselen, mietin ja ajattelen, mitä siihen ruukkuun tänä vuonna voisi laittaa, värimaailma pysyy kuitenkin ennallaan ja lemppareita taimetan joka tapauksessa. Ajattelin että kokeilen tällaista tällä kertaa, tosin en ole yhtään varma mikä edellä mennään, mutta itseni tuntien mopo keulii kuitenkin!
VastaaPoistaTuossa sinun menetelmässäsi onkin ideaa. Ensin ruukut paikoilleen ja sitten vasta kauppaan. Tosin siellä kaupassa se mopo keulii viimeistään.
PoistaTuo kaikki on ihan kuin suoraan mun päästä! Kuvastoja selaillessa sitä olisi valmis hankkimaan vaikka kaiken, onneksi hinnat pitävät aatokset vähän kurissa.
VastaaPoistaOlen kyllä tilannut tuolta ensimmäisestä paikasta aika paljonkin ja pääsääntöisesti ollut tyytyväinen ja jos en ole ollut, olen saanut hyvityksen.
Mutta olen päättänyt pitää malttia nyt ja siirtää hankinnat myöhemmäksi. Tiedä sitten pitääkö se vai ei, luultavasti ei...
Minäkin ajattelin, josko tänä keväänä yrittäisi olla maltillisempi. Saapa nähdä, kuinka pitkään pystyn itseni hillitsemään.
PoistaMinäkin, vaikka olen ammattilainen, unohdan omassa puutarhassani monta kertaa autuaasti kaikki hienot neuvot joita toisille osaan antaa. Niin sitä vaan hairahtuu, kun ihania uutuuksia tai haaveiltuja kasveja tulee eteen. Hieman olen ehkä pystynyt nykyään hiljentämään tahtia, kun olen ymmärtänyt ettei kasvit maailmasta katoa. Mutta kun työkseenkin näkee uutuuksia ja käy taimitarhoilla ihan työaikanakin, ei hairahduksilta voi välttyä.
VastaaPoistaJa sitä haavekasvilistaansa voi ainakin huolettomasti täytellä, ja siihen palata, kun sopivia istutuspaikkoja tulee eteen. Tai muutenkin... :)
Sinulla on varmasti tällaista normi puutarhahörhöä useammin niitä kiusauskohtia, kun työsi vuoksi olet niin paljon kasvien kanssa tekemisissä. Ja se haavekasvilista senkun meikäläisellä kasvaa ja kasvaa, vaikka kuinka jostain päästä sitä lyhentäisi. Mutta voisiko olla ihanampaa haaveilun kohdetta, kuin toinen toistaan houkuttelevammat kasvit.
PoistaHyvä otsikko on postauksessasi, eli nyt on syytä pitää pää kylmänä. Joka ilta katselin kuvastoja, mutta saas nyt nähdä mitä tulee hankituksi.
VastaaPoistaLaitoin omat kuvastoni laatikkoon, josta ne on kyllä varsin helppo kaivaa esille. Poissa silmistä, poissa mielestä -taktiikkaa kokeilen tällä kertaa.
PoistaAiempina vuosina keväästä kuolannut kuvastot ja tilannut postimyyntinä ja väliin tuotteisiin pettynyt. Tänä vuonna tuntuu, että mies innokkaampi tilaamaan. Minulla on mennyt vähän ilo, kun myyrät tekee kaikista vastatoimistani huolimatta suurta tuhoa. Nyt siis tiukkana (ainakin vielä..), en ole edes Viherpeukaloiden esitettä avannut. Ajatus on, että ostan kasvit vasta suoraan myymälästä. Ainakin perinteinen keikka aikanaan Kouvolaan.
VastaaPoistaSamaa ajatusta yritän minä tällä kertaa myydä itselleni eli että ostan kasvit suoraan myymälöistä. Mitenkähän onnistuu.
PoistaOlen saanut hillittyä kasvihankitojani, koska tila vaan loppuu kesken! Mutta kesäkukkien alennusmyynnissä lähtee aina homma käsistä.
VastaaPoistaMeillä on vielä nurmikkoa, josta on mahdollista lohkoa paikkoja uusille kukkapenkeille. Tilanpuutekaan ei siis täällä toimi perusteena.
PoistaPää kylmänä vaan. Niin helposti sanottu tai kirjoitettu, mutta vaikea toteuttaa. Todella vaikea. Jo on 70 litraa multaa ostettu ja useampi siemenpussi. Taimiakin tuli jo netistä tilattua... Onkohan jo myöhäistä alkaa pitämään pää kylmänä...
VastaaPoistaIhana postausta sinulla ;-)
Katsos, on niin helppo sanoa pitävänsä pään kylmänä. Ihan toinen juttu on toimia sanojensa mukaisesti. Josko kuitenkin edes vähän yritän.
Poistatutulta kuulostaa:)
VastaaPoistaKaikkea täytyy yrittää, mutta usein huomaan sittenkin palaavani vanhoihin kaavoihin.
PoistaSuhteellisen hyvin pysyn ruarus. Netistä en oo tilannu ensimmäästäkää kasvia tai siämentä. Haluan itte nähärä kasvit paikanpäällä. Pysyy eres jonkullaane tolokku. Yleensä ostan mitoon suunnitellukki ja sitte muutamat heräteostokset päälle. Niillekki on yleensä joku paikka heti miäles. Sitte tulooki ongelmia, jos ostaa jotaki vaa ostamisen ilosta. Jäi syksylläki muutama sellaane purkki istuttamatta.
VastaaPoistaSinulla on kunnioitettavasti selkärankaa. Nettiostoksissa tolkku katoaa varsin helposti.
PoistaEn ole tilannut vielä mitään, mutta olen ostanut monta pussia punaista silkkiunikkoa, jolla jatkan numrikon muuttamista villikukkaniityksi.
VastaaPoistaAloitan joka vuosi istuttamalla lisää suosikkikasvejani.
<3
Erinomainen toimintatapa.
PoistaKasvi edellä -menetelmä kuulostaa hyvinkin tutulta. Epäilen, että kaiken kurjan juuri on tämä Suomen talvi. Talvella on aikaa selailla kuvastoja ja haaveilla uusista hankinnoista. Ja kun puutarhaihminen on koko pimeän talven joutunut pysymään poissa puutarhasta, niin ei mikään ihme, että kevään tullessa lähtee vähän lapasesta.
VastaaPoistaPuolustukseksi voisi sanoa, että törsätään sitä turhempaankin.
PoistaKyllä se lähinnä niin menee että ihana kasvi täytyy saada, sitten mietitään että mistä sille löytyis hyvä paikka;)
VastaaPoistaNäin on näköjään aika monella. Onneksi kukat ovat sopuisia keskenään. Tekevät tarvittaessa tilaa toisilleen.
PoistaKatselen ja ihailen minä noita kotiinkannettuja kuvastoja, mutta enpä ole mitään tilannut (pelargoneja lukuunottamatta, mutta ne eivät olleet kuvastossa). Paljon haluaisin tilata, mutta onneksi olen saanut hillittyä itseni vielä. Hillittyä, koska sillä paikalla, johon teen seuraavan istutusalueen, kasvaa vielä puita. Ja ne kasvit olen jo miettinyt valmiiksi, ainakin pääasiassa...
VastaaPoistaNäiden kuvastojen kanssa on hyvä harjoitella harkintaa ja kieltäytymistä.
PoistaTuttuja ajatuksia. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että kasveihin sortuminen ei ole niin kovin vaarallista. Aina niille on paikka löytynyt ja uusi löytö tuottaa kummasti iloa ja kutkutusta elämään.
VastaaPoistaNimenomaan, voi sitä rahansa turhempaankin hassata. Kukista riittää iloa vuosiksi eteenpäin.
PoistaKasvi edellä mennään meillä. Välillä oikein ahdistaa, kun en meinaa löytää paikkaa kasville, kun nurkat notkuvat ennestään. Tänä keväänä en ole vielä tilannut mitään. Outoa.
VastaaPoistaJoskus on yllätys itsellekin toimia tapojensa vastaisesti. Ehkä sinulla on ollut nyt riittävästi puuhaa tulevissa messuissa.
PoistaOlen onneksi alkanut vähitellen oppia, että minulla pitää olla paikka valmiina, jonne hankitun kasvin voin istuttaa. Ja mieheni kyllä muistaa muistuttaa asiasta, jos itseltäni se meinaa unohtua. Todistelen tosin itselleni, ennalta suunnittelemattoman kasvin osuessa kohdalle ja ostohimon iskiessä tosi voimakkaana, että ainahan isolle pihalle yksi lisäkasvi sopii kasvamaan.
VastaaPoistaNiin minäkin ajattelen suunnittelemattomien kasvien kanssa, että kyllä sille paikka löytyy. Ja aina on löytynytkin. Joskus vain tuntuisi järkevämmältä toimia suunnitellummin...
PoistaIhan mahtava otsikko kuvaamaan tuota kirjoitusta! Hauskaa viikonloppua.
VastaaPoistaKiitos! Oletkin uusi kommentoija, joten käväisenpä vastavierailulla.
PoistaPöh, taas sekoilen. Olen jo kirjautunut lukijaksesi.
PoistaVälillä on ollut vastoinkäymisiä postimyyntifirmojen kanssa. Olen tilannyt yhtä, mutta minulle onkin sitten saapunut ihan jotain toista. Eräästä puljusta sain kerran todella surkeat taimet, niihin ei ollut kehittynyt vielä edes kunnollisia juuripaakkuja. Harmitti, sillä olin sotkenut vielä anoppinikin mukaan kimppatilaukseen. Tuollaiset kokemukset eivät kannusta tilaamaan samasta yrityksestä enää uudestaan. Sitten on onneksi niitäkin yrityksiä, joilta tulee aina sitä, mitä on tilattu ja taimet ovat olleet oikein elinvoimaisia.
VastaaPoistaKivempaa on silti tietysti itse pyöriä taimimyymälöissä, jolloin ainakin varmasti näkee, mitä on ostamassa. Postimyynneissä houkuttelevat kuitenkin erikoisuudet, joihin ei taimimyymälöissä välttämättä törmää.
Niin, ja kyllähän se sellaista kasvi edellä touhua on täälläkin... Vaikka aina lupaan parantaa tapojani. =D