sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kyyhky näkösällä


Aikoihin en ole kyyhkyä nähnyt, ainoastaan kuullut. Viime päivinä naapurimetsiköstä on kuulunut melkoinen huhuilu, jota ehdin jo hiukan kaipaillakin. Tänään aamukahvin aikaan näitä lehahti kaksin kappalein marjakuusen alle maata nokkimaan. Pokkarikamerassa on sen verran zoomia, että kuvaan saattaa saada muutakin, kuin pieniä pisteitä kaukaisuudessa ja sen ehdin napata käsilaukusta. Tämä on ainoa vähänkään onnistunut kuva, mutta pitihän se tänne arkistoida myöhempien aikojen varalle.

Sepelkyyhkyn - tai oikeastaan minkä tahansa kyyhkyn nähdessäni minua aina naurattaa ensimmäiset vuodet täällä asuessamme. Pitkään ihmettelin, kuinka pöllöt huhuilevat aivan lähistöllä päivät päästään. Sitten eräänä päivänä kyyhky lensi kotikoivun oksalle ja alkoi siinä tapansa mukaan huhuilla varsin äänekkäästi. Silloin tajusin, että ei todellakaan ole kyse pöllöstä, vaan kyyhkystä.

Kovin paljon en erehdystäni kenellekään mainostanut, kunnes kerran tuli huhuilusta juttua ystäväni kanssa. Hän oli niinkään luullut kotinsa metsiköstä kuuluvaa ääntelyä pöllöistä lähteväksi, kun joku oli häntä valistanut kyseessä olevan kyyhky. 

Tietämättömyyteen paras lääke on tiedon lisääminen. Mistäs sitä tietää olevansa väärässä, ellei kenellekään mitään mistään hiisku. Turha pelätä itsensä nolaamista. Oikean tiedon kanssa eläminen on huomattavasti mukavampaa. 
 

32 kommenttia:

  1. Sama juttu kävi meillä kun muutimme kaupunkilaisina maalle. Pöllö olikin kyyhkynen, ja niitä on täällä paljon vaikka niitä myös metsästetään.

    VastaaPoista
  2. Lapsena minäkin luulin sepelin huhuilua pöllöksi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saanko anteeksi, sillä minä olin aika iso aikuinen.

      Poista
  3. Minä luulin huuhkajaksi, oi elämänkevät :))) Nyt on taas kaksi sepelkyyhkyä tepsutellut pihalla, hurjan kivaa!

    VastaaPoista
  4. Sepelkyyhkyjä meidänkin pihalla oli viimevuonna saa nähdä tuleeko tänä vuonna:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kyyhkyt huhuilevat ahkerasti ihan lähellä, harvemmin onnistun niitä pihalla näkemään.

      Poista
  5. Ei ole sepelkyyhkyjä näkynyt meidän pihalla. Ne olisivat varmasti hauskempia kuin rusakot, joista en tykkää yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään pihaa haravoidessani totesin, että puput ovat kakkineet ihan kaikkialle meidän pihalle. Melkoisia kasakeskittymiä ihan joka puskan juuressa.

      Poista
  6. Ihan samaan erheelliseen johtopäätökseen olen minäkin aikanani langennut. Oppia ikä kaikki ;-)

    VastaaPoista
  7. On mahtavaa oppia uutta, ja maalla oppii paljo asioita luonnosta. Pakko tunnustaa, että minäkin alkuaikoina olen luullut kyyhkyjen huhuilua pöllön huhuiluksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jestas, ja minä kun olen häpeillyt tietämättömyyttääni. Tämähän on näköjään tosi yleinen juttu.

      Poista
  8. Teillä on jo kyyhkyjä! Kiva tuo kuvan kaveri karvahousuissaan :) Meidän naapuri ruokkii pihallaan kyyhkyjä, joten saamme myös nauttia näiden mukavien siivekkäiden seurasta koko kesän.
    Minä olen luullut tikan laulua haukan ääneksi. En tiedä edes miksi tein tällaisen johtopäätöksen, toiveajattelua varmaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän nurkilla näitä kyyhkyjä on runsaasti, vaikka kukaan ei niitä erityisesti ruokikaan. Ja on muuten tikkojakin. Palokärki kiljuu sen verran korkealla äänellä, että sitä voisi hyvinkin luulla joksikin haukaksi.

      Poista
  9. Tänä keväänä on ollut kyyhkyjä tosi paljon. Ku-kuu-ku-kuu, kuuluu joka puolelta! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä lintuja odottaa niin kovasti aina näkevänsä ja kuulevansa ja sitten ne ykskaks ilmestyvät.

      Poista
  10. Meilläkin päin on kyyhkyjä. Ja niiden äänen olen oppinut tuntemaan. Mutta muuten tunnen todella huonosti lintujen lauluja sekä ylipäätään lintuja. Kouluaikana muistan kuinka ärsyttävää oli opetella lintuja. Mutta nyt harmittaa, olisi niin kiva tunnistaa ketä pihapiirissä majailee. Mutta eihän se onneksi vielä ole myöhäistä alkaa niitä opettelemaan.
    Tosi hyvähän toi kyyhkykuva on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vuosien aikana ostanut erilaisia lintukirjoja, joista sitten etsin ja yritän tunnistaa näkemuäni lintuja. Olen siinä surkea, mutta Ukkokulta on aika hyvä. Hänellä oli lukiossa opettaja, jolla oli nuoria innostava tapa tutustuttaa heidät luontoon ja lintuihin. Nyt se kantaa hedelmää myös meidän perheessä. Ja täällä blogistaniassa olen myös oppinut paljon ja innostunut ihan uudella tavalla linnuistakin.

      Poista
  11. Tänään kujersivat kyyhkyt meillä ensi kerta ja siitä ilostuin! Ei aina kaikkea voi tietää, helposti ne pöllöt ja kyyhkyt sekaisin menee! Mulla meni nuorena sekaisin varikset ja harakat ja siitä kuulen vieläkin kaikenlaista leuanloksutusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä lapsuuden ja nuoruuden väärinkäsityksistä syntyy ihan hauskoja muistoja, vaikka eivät ne välttämättä syntyhetkellään naurata. Tiedä häntä, millaisille jutuille tässä vielä ennen vanhuutta saadaan nauraa.

      Poista
  12. Ilahdun joka kevät, kun tuttu sepelkyyhkypariskunta palaa muutolta takaisin ja alkaa perustamaan kotiansa perinteiseen tapaan keittiöni edustalla olevaan kuuseen. Kujerrus kuuluu taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennytkään, että ne pesivät kuusissa.
      Iltapimeällä Juuson kanssa metsikössä kävellessä kyyhkyt nukkuvat kuusen oksilla ja pelästyttävät minut lehahtamalla lentoon aivan pään päällä.

      Poista
  13. Haha! :) On muuten yllättävän yleistä luulla kyyhkyn kujerrusta pöllön huhuiluksi. Itse olin kuullut lapsuudessani ensin monia pöllöjä, ja vasta myöhemmin lähiseudulle asettui pesimään ensimmäinen sepelkyyhkypari, joten osasin niiden ääntelyn kuullessani jo arvailla, ettei kyseessä ollut pöllön huhuilu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään varsin moni on minun laillani erehtynyt luulemaan kyyhkysen huhuilua pöllöksi.

      Poista
  14. Meirän mäellä on majaallu jo monta vuatta kyyhkyyspari. Taisivat tulla viikko sitte takaasi. Useen oon säikähtäny, ku ne lehahtaavat lentoho milloo mistäki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoisella "läsähdyksellä" kyyhkyt lentoon lähtevät. Varsinkin pimeässä ja muuten hiljaisessa luonnossa sillä saa tehokkaasti meikäläisen sydänkohtauksen partaalle.

      Poista
  15. Meillä on myös sepelkyyhkypariskunta lähimetsässä. Ovat taas saapuneet, on sekä nähty että kuultu. Lapseni, 8v, yrittää lintukirjan avulla tunnistaa lintuja. Sitä vaikeuttaa nyt se, kun kaikki linnut laulavat yhtä aikaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä lintujen äänikirjaa minäkin käytän ahkerasti tunnistamiseen. Kerran pihalla etsittiin jonkun tietyn linnun ääntä, jolloin jossain lähistöllä etsityn linnun oikea versio alkoi vastailla soitettuihin ääniin.

      Poista
  16. Kyyhkyn luuleminen pöllöksi on ihan normaalia kuten täälläkin kerrotaan: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/sepelkyyhky

    Ja onhan se nyt ihana kuvitella että kuulee pöllön huhuilevan kun että se onkin tavallinen pulu! :)

    VastaaPoista
  17. Arvaappa vain miten usein olen erehtynyt luulemaan kyyhkysen kujertelua pöllön huhuiluksi. Nyt jo onneksi osaan erottaa huhuilijan ja kujertajan toisistaan, sillä parina viime vuonna ovat kyyhkyset istuneet pihamme sähkölangoilla kujertamassa ja tänä keväänä niitä on ollut jopa kaksi.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!