keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Kävin avaamassa kasvarin oven

Lilan värisiä pioniunikoita putkahtelee sieltä täältä

Viime päivinä aurinko on paistanut ihan lupauksien mukaisesti ja kyllä se tuntuukin sateiden jälkeen mukavalta. Ihan toisenlaiselta elämä tuntuu, kun voi siirtää itsensä täyspäiväisesti ulkosalle. Lauantaina jopa makasin kirjan kanssa hetken riippukeinussa, mutta ei minusta ole pitkän päälle paikallaan olijaksi. Kohta jo ajatus rientää jossain muualla ja samassa huomaan meneväni itse perässä.

Maksaruohot aloittelevat kukintaansa

Yhtenä aamuna lähdin avaamaan kasvarin ovea, kuten yritän muistaa tehdä jokaisena lämpimänä päivänä. Piti todellakin vain käväistä alapihalla. Oven avattuani huomasin viljelylaatikkoon kylvetyn kesämalvikin varressa kotilon, jota ryhdyin pyydystämään etikkapurkkiin. Niitä löytyi useampikin ja kohta jo kiersin kotiloiden vakiopaikkoja murhanhimoisin aatoksin.

Lilja Sweet Surrender nupulla

Kotilopurkkeineni eksyin Päivänliljapenkin luo ja ryhdyin miettimään, josko ottaisin hopeatäpläpeipin sieltä kokonaan pois, jotta saisin tilaa ruusuretkeltä hankituille iriksille. Ei muuta, kuin lapion nouto pihan toiselta puolelta ja kaivutyö alkuun. Pitihän siihen hakea myös rikkaämpäri, pieni kolmihara, kastelukannu, kottikärryt ja multapussi. Innostuin nimittäin istuttamaan ylös kaivetun hopeatäpläpeipin tilalle ne kasvarin kupeessa odottavat irikset ja pari keijunkukkaakin.

Pinkki lilja pullistelee nupussaan

Vaan kukapa sitä raaskii hyväkuntoista hopeatäpläpeippiä kompostiin kantaa ja seuraavaksi pitikin sille keksiä uusi istutuspaikka. Ruusupenkissä, naapurin rajan tuntumassa on edelleen tyhjää tilaa ja sinne päätin peipin istuttaa. Ensin vain olisi kitkettävä pois töyhtöangervon taimet ja samalla kanttauksenkin voisi siistiä. 

Etupihan liljat rötköttävät jaloangervojen päällä

Naapuri purki vanhan lauta-aidan pois kesäkuun alussa, eikä hänen lupaamaansa uutta aitaa ole ilmestynyt. En yhtään tykkää, kun rönsyleinikki ryömii naapurista ruusupenkkiini, joten pian olin kitkemässä sitä pois raja-alueelta. Nyt pääsi hyvin kitkemään, kun aita ei ole esteenä. Tuli kitkettyä rajaa oikein kunnolla, ehkä vähän naapurinkin puolelta ja saaliina olikin sitten kottikärryllinen kaikenlaista rikkaruohoa. Sain toki hopeatäpläpeipinkin istutettua.

Tumma lilja, saattaa olla Night Flyer

Matka naapurin rajalta pihan toisella puolelle sijaitsevalle kompostille ei nyt niin järin pitkä ole, mutta ihan kertaheitolla en sen kukkuraisen rikkakuorman ja oheisvempainten kanssa perille päässyt. Kun kerran lapio oli niin mukavasti hollilla, päätin samalla kuopaista Kurgaanista Türin kukkamarkkinoilta ostetut esikot pois ja siirtää ne Kiemurapenkkiin. Koivukellollekin löytyi parempi paikka Vasenrinteestä. Esikoilta tyhjäksi jääneeseen paikkaan kipaisin kaivamassa Päivänliljapenkin reunalta nimettömän kasvin.  


Hommat alkoivat olla mielestäni siinä vaiheessa, että saatoin kuskata kottikärryt kompostin viereen ja talikoida rikat sinne muhimaan. Lapio ja muut työvälineet vielä paikoilleen ja kastelukannu vedellä täytettynä kasvarin viereen. Aikaa oli yllättäen vierähtänyt useampi tunti ja nainen niin hikinen ja multainen, ettei ilman suihkua kehtaisi päivää jatkaa. Vaatteet työhanskoja myöten lensi pesukoneeseen. Tulipa siitä taas pitkä kasvarin ovenavausreissu. Vaan inspiraatioon on tartuttava silloin, kun se iskee.

Lilja Spring Pink

PS. Oli vaihteeksi varsin uneton yö, joten ajankuluksi tuli naputeltua pari postausta. Ensi yönä luultavasti uni taas maistuu.

40 kommenttia:

  1. Hih, tuopa kuulostaa tutulta. Minun piti pitää eilen lepopäivä. Menin iltasella vain kastelemaan etupihan ruukut. Kaikkine mutkineen hommaan upposi neljä tuntia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se menee. Jos on jonnekin kiire lähtö, en uskalla pihan puolelle edes vilkaista. Muuten saattaa lähtö viivästyä turhankin paljon. Ja pahimmassa tapauksessa vaatteet menevät vaihtoon ja eukko pesuun.

      Poista
  2. Näinhän se menee, lähdet jotain tekemään ja harhaudut johonkin aivan muualle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi nämä harhapolut ovat varsin mukavia polkuja.

      Poista
  3. Onneksi muutkin joutuu harhapoluille en vaan minä.
    Osallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttää olevan yleinen reitti meille puutarhahörhöille.

      Poista
  4. Oon samaa miältä, silloon pitää toimia ku huvittaa. Aina ei huvita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on varsin vaikeaa motivoida itsensä hommiin. Onneksi noita inspiraation hetkiä kuitenkin tulee riittävän usein.

      Poista
  5. Silloin pitää toimia kun inspiraatio iskee. Olen aivan samanlainen, kun päätän mennä tekemään jotain nopeasti pihalle, niin löydän itseni tuntien päästä jostain aivan muualta 😊 myös iltaisin saa unta odottaa, onkohan täysikuulla jokin vaikutus vai päässä pyörivillä ajatuksilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysikuu saattaa vaikuttaa. Samoin ylenmääräinen touhuaminen illalla jää jotenkin päälle, eikä rauhoittuminen nukkumiseen onnistu.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Niin menee, mutta se ei haittaa, ellei itse siitä stressaannu. Itse asiassa juuri noina suunnittelemattomien inspiraatioiden hetkinä saa eniten näkyvää aikaan.

      Poista
  7. Hih, niin tuttua toimintaa :) Toivottelen sulle ensi yölle rauhallisia unia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yleensä valvotun yön jälkeen nukkuu kuin tukki.

      Poista
  8. Tunnistan kyllä itseni tuosta tarinastasi:D Inspiraatiota ei saa estää! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omanlaistaan luovuutta, joten annetaan inspiraation kukkia.

      Poista
  9. Heh hee, miten kuulostaa niin tutulta? Ja tuota samaa olen huomannut myös sisällä....palaat monen tunnin päästä sinne huoneeseen, mistä alunperin lähdit vain pikaisesti viemään jotain jonnekin.
    Sinulla tuli tehtyä monta hyödyllistä hommaa samalla "ovenavauksella"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, sama toistuu tosiaankin myös sisätiloissa.
      Noina inspiraation hetkinä usein saa todella paljon aikaan. Ehkä se suunnittelemattomuus luo stressittömän tunnelman.

      Poista
  10. Upeita kuvia. Tykkään tosi paljon tuosta ekasta kuvasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin kiva kuva. Unikko niin terhakkaana.

      Poista
  11. Tutulta kuulostaa:D Lähden pihalle jotain tekemään ja samantien homma poikii monta uutta asiaa. Joskus istahtadan nauttimaan työni tuloksista, mutta 10 minuutissa keksin uutta askartelua enkä malta jäädä paikalleni. Ekan kuvan unikko näyttää jotenkin tutulta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se menee. Mutta kun kaikki puutarhatouhut ovat niin mukavia, ei harmita laisinkaan.

      Poista
  12. Ihania kukkia! Juu tunnistetaan täälläkin. On vaikeaa saattaa asioita valmiiksi, kun uusia tulee aina vastaan nurkan takana;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja jollei tekemistä tule, sitä kyllä jostain keksitään.

      Poista
  13. Hauska jatkumo elävästä elämästä! Kauniit liljakuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ehdi kyllästymään, kun touhua riittää.

      Poista
  14. Hauska tarina. Hienoa, että saat aloittamasi hommat tehtyä. Minulla on sellainen puutarha-ADHD. Aloittelen vähän siellä sun täällä ja sitten on monta projektia levällään. Huoh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa saisikin aina aloittamansa hommat myös päätökseen, mutta usein tuppaa menemään puutarha-ADHD:ksi täälläkin.

      Poista
  15. Ihan parasta kun puutarhainspis iskee ja saa tehtyä monia hommia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaisen session jälkeen on kieltämättä hyvä olo.

      Poista
  16. Juuri näin! Puutarhassa ei kauaa malta olla jouten ja kummasti pienestä puuhasta kasvaakin tapahtumien vyöry ja lopulta huomaa tonkineensa puutarhassaan tuntikausia. Aivan ihania kärhöjä sinulla edelliseen postaukseen viitaten, wau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeellisintä on, että noiden intensiivisten työjaksojen jälkeen olo on ruhtinaallinen. Kroppa saattaa tuntua jäykältä, mutta mieli on tosi hyvä.

      Poista
  17. Niin tuttua minullekin. Työ, joka alkuaan piti aloittaa poikiikin matkan varrella kymmenen uutta hommaa ja se tärkein tehtäväksi aiottu asia saattaa jäädä tekemättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin. Usein hommia päättäessään ei edes muista, mitä alkuun lähti tekemään.

      Poista
  18. Noinhan siinä usein käy :) Tunnistan täysin. Ihanaa, ihanaa puuhaa!!

    Kukkalasta löytyy haaste :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, käynpäs katsomassa. Ja anteeksi, etten ole aiemmin reagoinut tähän.

      Poista
  19. Huh, huh, olipa rankka ovenavausreissu!!! Mutta tuolla tavalla hommat menee ja tulee tehtyä. Ihania liljoja, ne ovat niin loistavia ja näyttäviä. Niitä ei voi koskaan olla liikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se rankka, mutta toisaalta myös hyvin tuottoisa.

      Poista
  20. Vastaukset
    1. Sanoa muuta. Ei olisi arvannut, mihin yhden oven avaaminen johtaa.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!