tiistai 3. heinäkuuta 2018

Kärhörakkautta

Clematis Pink Fantasy

Kuinkahan monta kärhöä olen vuosien mittaan puutarhaani istuttanut ja pian sen jälkeen menettänyt? Lukuisia. Kaikenlaisia kasveja on ollut kiva hankkia, mutta perehtyneisyys niiden sielunelämään on jäänyt puolitiehen tai hankkimatta kokonaan. En koe mestari olevani vieläkään, mutta 2000-luvun puolivälin jälkeen löytynyt uusi puutarhainnostus on tuottanut parempia tuloksia. Suuri kiitos kuuluu myös puutarhablogien monipuoliselle tiedonjaolle ja vertaistuelle.

Tarhalyhtykärhö -Clematis texensis 'Princess Diana'

Nykyisin kärhöjen hoitoon tai kasvatukseen tietoja tarvitessani klikkaan Puutarhan lumo -blogin Kruunu Vuokon viime vuonna laatimaa oivallista kärhöpostausta. Jos haluat nähdä upeita kärhöjä ja tarvitset opastusta, suosittelen lämpimästi tutustumaan Kruunu Vuokon kuviin ja ohjeisiin.

Toinen kärhöihin liittyvä oivallus tapahtui kolmen vuoden takaisella kesäretkellä, jolloin kiertelin Kotkan hienoja puistoja. Siellä kärhöjä oli käytetty runsaasti ja kekseliäästi. Monessa paikassa kärhöjä oli istutettu perennojen keskelle, jolloin ne kiipeilivät tuissaan tuoden kukkapenkkeihin monikerroksista elävyyttä ja vaihtelua. Perennat antoivat tarpeellista suojaa kärhöjen tyveen. Samassa tuessa saattoi kiipeillä kaksikin eri kärhöä. 


Tarhakellokärhö - Clematis integrifolia  Aljonushka

Sinikukkaista alppikärhöä ja muutamaa loistokärhöä lukuunottamatta useimmat kärhöni ovat vasta nelivuotiaita tai nuorempia. Se on aika vähän, sillä olen huomannut kärhöjen paranevan vuosi vuodelta. Niillä näyttää kuluvan aikaa juurtumiseen ja kotiutumiseen sekä runsaaseen kasvuun ja kukkimiseen. Joinakin keväinä kärhöt ovat äärimmäisen hitaita nousemaan, eikä niiden kanssa pidä hermostua. Ei ole laisinkaan harvinaista, että joku kärhö murjottaa mullassa vuoden, jolloin kasvattaja ajattelee sen kuolleen. Minulla on yksi kuolleeksi julistettu lähtenyt kasvuun kahden vuoden murjotuksen jälkeen.

Clematis Hagley Hybrid

Muutaman kesän ajan olen harrastanut kärhöjen kesäkukkamaista purkkiviljelyä. Eli ostan keväällä useimmiten edullisia kärhöjä istuttaen ne kesäksi ruukkuihin. Siellä ne kasvattavat ja vahvistavat juuriaan ja samalla minulla on aikaa miettiä, mikä olisi sopivin paikka niiden uusiksi asuinsijoiksi puutarhassa. Kesän lopulla olen siirtänyt kärhöt maahan.

Lumikärhö - Clematis 'Paul Farges' (Summersnow)

Joitakin kärhöjä olen toki ihan tarkoituksella kaupasta metsästänyt ja tiennyt jo hankintaa tehdessäni, mihin ne tulen istuttamaan. Tällainen on mm. lumikärhö, johon ihastuin muutamissa blogeissa ja jonka istutin kaksi vuotta sitten. En ole hetkeäkään katunut, sillä valkoisia tähtimäisiä kukkia on valtavasti ja kukintaa riittää pitkälle syksyyn. Tämän kesän ensimmäiset nuput lumikärhöstäni jo löysin.

Myös tarhakellokärhö Aljonushka on yksi lempikärhöistäni. Sen kasvutapa on ehkä enemmän pensasmainen ja koska se ei kiipeä itse, se tarvitsee tukea. Minulla Aljonushka kasvaa kahden puolipyöreän metallituen välissä ongelmitta.

Loistokärhö - Clematis 'Multi Blue'

En ole perehtynyt mihinkään tiettyyn kärhölajiin. Toisinaan kaupasta kotiin kantamani kärhö on osoittautunut joksikin muuksi, kuin mitä nimilappu kertoo. Jonkun kerran on käynyt niinkin, että nimilappu on kadonnut ja hyvistä aikomuksista huolimatta istutustiedot eivät ole ajallaan päivittyneet. 

Saatan ihan tyytyväisenä kutsua kahta kärhöä samalla nimellä, vaikka asiantuntija ehkä heti huomaisi kyseessä olevan eri kärhöt. Tästä esimerkkinä pikkupuutarhan kriikunassa kiipeilee Multi Bluena istuttamani kärhö, kuten myös alapihan Päivänliljapenkissä Rouge Cardinalin kaverina. Kuten yllä ja alla olevista kuvista hyvin huomaa, kukat ovat kuitenkin hivenen erilaiset. Ketä lienevät?

Loistokärhö - Clematis 'Multi Blue'

Pitkään pidin kärhöjä vaikeina kasvatettavina. Saattavat ne sitä olla edelleenkin, mutta pääsin sentään epäonnistumisen pelosta yli ja ryhdyin rohkeasti kärhöjen kanssa yhteiselämää kokeilemaan. Ehkä kalliilla ja hyväkuntoisilla kärhöntaimilla on paremmat mahdollisuudet juurtua ja lähteä kasvuun. Aika hyvin olen onnistunut myös edullisten tarjoustaimien kanssa. Kovin paljon kukkaroa ei rasita ostaa neljän euron kärhö ja antaa sen vahvistua kesän ajan ruukussa. Samalla saa oivallisen monivuotisen köynnöksen kesäkukan hintaan.

Loistokärhö - Clematis 'Rouge Cardinal'

Isokukkaisista kärhöistä ensimmäisenä kukkimaan ehtivät pikkpuutarhan köynnöstuessa asustava Pink Fantasy ja ruukkuun istuttamani Hagley Hybrid. Samoin pikkpuutarhan kriikunassa kiipeilevä Multi Blue ja alapihan Päivänliljapenkissä köynnöstävät Rouge Cardinal ja Multi Blue ovat alkaneet avautua. Ruusupenkin Aljonushka on täynnä nuppuja, joista osa on jo avoinna.

Kärhö nimeä vaille

Nuppuja on kaikissa muissa, paitsi kolmessa ruukkuun kesän korvalla istutetussa. Nekin ehtivät. Parempi onkin, etteivät kaikki kuki samanaikaisesti, jotta silmäniloa riittää mahdollisimman pitkälle.

Tarhakellokärhö - Clematis integrifolia 'Aljonushka'

Löytyy sentään yksi kärhö, jonka kanssa en opettelusta huolimatta tule sinuksi. Se on mantsuriankärhö. Ensimmäisen yritykseni vei katotalvi 2015/2016. Ostin uuden kärhön, jonka istutin alapihan Kotikivipenkkiin. Ajattelin, että siinä kärhöllä olisi mukavan suojainen kasvupaikka ison kiven kupeessa. Mielessäni kuvittelin kärhön valkoisen kukkapilven pehmentävän rosoista kiveä. 

Kärhö nousi kiitettävästi keväällä ja teki lehdet. Pari viikkoa sitten huomasin jonkun vihreän toukan järsivän suurella nautinnolla lehtiä. Annoin toukille kylmää kyytiä vesiletkulla, eivätkä ainakaan toistaiseksi ole palanneet. Kärhö ei vain jaksa kasvaa. Siellä se nyhjöttää kiven vieressä 20 senttisenä laiheliinina. Ehkä raahaan korituolin siihen vierelle ja ryhdyn juttelemaan mukavia ja kasvuun houkuttelevia tarinoita kärhölle. Auttaisikohan se?

Begonia

38 kommenttia:

  1. Ihania kärhöjä sinulla totta tosiaan ja nuo Kruunu Vuokon ohjeet ovat todella hyvät!

    En ole mikään kärhöjen kasvattaja ollenkaan ja siksi luonnonlajit tälläkin saralla ovat minulle parhaat mahdolliset. Joitakin jalokärhöjä meillä jostain syystä kyllä kasvaa. Voi harmi, ettei 'Mandhurica' halua kasvaa reippaasti ja sitä ihmettelen kovin, koska olet kuitenkin äärimmäisen taitava kasvattaja. Itse olen aika hutelo, mutta meillä 'Mandhurica' kasvaa kahdessakin paikassa. Varsinaisesti kaivoin sen vanhasta paikastaan pois etupihan penkkiin, mutta kai juurenpala jäi ja siellä se omenapuun alla kasvaa taas. Aikoinaan oman taimen ostin joskus yli 20 vuotta sitten Tuovi Miettiseltä ja hän sanoi sille nimeksi myös 'Poutapilvi' jota se todella on kukkiessaan. 'Aljonushka' kuuluu myös lempikärhöihini. Tävä vuonna kukkamaita peratessani huomasin kaksi kärhön siementainta, ilmeisimmin alppikärhön, täytynee odotella niiden kukintaa ja toivoa jotain mielenkiintoista risteymää :D.

    Kärhöjä saa tosi edullisesti ja niitä kannattaa hankkiakin, paikka kyllä aina löytyy ja tuo ruukkukasvatus on varmasti oikein hyvä menetelmä vahvistaa juurta. Nimilappujen kanssa on aina hiukan ongelmaa, mutta onneksi ilman nimilappuakin kärhöt ja kaikki muutkin ihastuttavat kasvullaan ja kukinnallaan.

    Mukavaa viikonjatkoa Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa mantsuriankärhöni tosiaan kaipaa juttuseuraa juurtuakseen ja kasvaakseen. Poutapilvi sopii hyvin tämän kärhön nimeksi sen kukkiessa. En aio antaa periksi, vaan etsin keinoja saadakseni mantsuriankärhöni kukoistamaan. Aljonushkaa voisi nimittää rutistetuksi nenäliinaksi, mutta hienoksi sellaiseksi.

      Olet oikeassa, ihan sama, mikä on kärhön oikea nimi, kaikki ovat kauniita ja sen rupuisimmankin keväisestä noususta jaksaa iloita aina yhtä paljon.

      Kiitos Saila, myös sinulle mukavaa viikkoa!

      Poista
  2. Minä niin tykkäisin näistä kärhöistä ja niitä olen vuosien mittaan ostanut ja aina talvi vienyt jne.. Tänä vuonna taas ostin ja istuttelin. Minulla on tainnut olla vikana se, että istutan aina liian lähelle maata enkä ole kaivanut tarpeeksi syvää kuoppaa. Yritetään siis taas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että minun kärhöjeni kuoleman syynä on ollut liian matala istutuskuoppa ja muutenkin huolimaton istutus. Kun aloin kiinnittää siihen enemmän huomiota, aloin pärjäämään kärhöjen kanssa paremmin. Käy kurkkaamassa Puutarhan lumo -blogin kärhövinkkejä. Koin ne hyödyllisiksi, kuten moni muukin.

      Poista
  3. Oih, kärhöt ovat ihania <3 Minulla on jo yhdeksän kärhöä ja lisää tekee mieli. Tarhakellokärhö 'Arabella' ja mantsuriankärhö aukaisivat eilen ensimmäiset kukkansa ja isokukkaisissa kärhöissä on kaikissa paljon nuppuja. En malttaisi odottaa, että alkavat kukkia. Nimilapuissa on todellakin sekaannuksia: äitini on kahdesti ostanut punaisen 'Niobe'-kärhön eikä kumpikaan ollut 'Niobe'. Ensimmäisellä kerralla se paljastui 'Rouge Cardinaliksi' ja toisella kerralla hempeän lilakukkaiseksi 'Dorothy Waltoniksi' :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rouge Cardinal on toki upea kärhö, mutta ilman muuta harmittaa, jos on lähtenyt Niobea ostamaan, peräti kahdesti. Kärhöt eivät toki ole ainoa ryhmä, jossa nimet eivät aina stemmaa. Onneksi kaikki kärhöt ovat niin ihania, että ainakaan itseäni nimien sekaantuminen ei ole pitkään haitannut.

      Poista
  4. Kärhöt ovat upeita. Viime vuonna istutin viisi ja niistä neljä on elossa, olen siihen mahdottoman tyytyväinen. Alppikärhö ei kukkinut tänä vuonna ollenkaan, se oli katkaistu tai katkennut kokonaan talvella ja joutui kasvattamaan itsensä alusta uudelleen.
    Lisää kärhöjä on toiveissa kunhan sopivia paikkoja muodostuu, niiden makuun kun pääsee ja kasvatuksessa onnistuu niin nälkä vain kasvaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on melkoisen hyvä onnistumisprosentti, jos viidestä neljä nousee. Eihän sitä tiedä, vaikka se viideskin vielä heräisi. Minä leikkasin oman alppikärhöni tämän kevään kukinnan jälkeen, koska se oli enemmänkin risukasa, kuin kärhö. Uutta kasvua on jo mukavasti, mutta ilman muuta ensi kevääseen mennessä se ei entisiin mittoihinsa pääse.
      Nälkähän kärhöjenkin kanssa kasvaa. Etenkin, kun niiden kuvia käy toisten blogeissa ahmimassa.

      Poista
  5. Mielenkiintoinen postaus! Usein kasvit, joiden kasvattamisesta ei tiedä vielä riittävästi, vaikuttavat vaikeilta, mutta kunhan niiden salat aukeavat, alkaakin olla helpompaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärhöjen kasvatuksen kuulee usein olevan vaikeaa. Omalla kohdallani en todellakaan syventynyt niiden sielunelämään ja se aiheutti menetyksiä. Siitä taas tuli jonkinlainen kärhökammo ja osaamattomuuden kokemus. Luultavasti minulla on vielä paljon opeteltavaa kärhöistä. Yritän olla avoin niille opeille.

      Poista
  6. Upeita kärhojä! Minä pidän noista kärhöistä kovasti, en vain ole vielä omalle pihalle saanut yhtään kasvamaan vaikka niistä olenkin haaveillut:) Mukavaa alkanutta viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkään minäkin haaveilin, kunnes vihdoin aloin onnistumaan. Alppikärhö oli ensimmäiseni ja se lieneekin sieltä helpommasta päästä. Kokeile sinäkin vielä.
      Mukavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  7. Hih, kannattaa ilman muuta pitää seuraa ja jutella, jospa se auttaisi :-) Mulla oli muuten mantsuriankärhöt siemenkasvatuksessa viime vuonna ja ne itivät tosi helposti. Laitoin pikku taimet syksyllä maahan, mutta talven jälkeen ei niistä näy mitään, ainakaan vielä. Elän vielä toivossa, että joku niistä tekisi ylösnousemuksen. Samoin kävi sinitrumpettikärhön kanssa.
    Muuten, juuri eilen ihailin Marian koti ja puutarha -instagramsivulla ihanaa ruosteista köynnöstukea ja siihen kiipeävää mantsuriankärhöä. Maria vastasi, että monen vuoden jurotuksen jälkeen vasta nyt mantsurialainen on alkanut kasvaa kunnolla. Ehkäpä kuuluu niiden luonteeseen juurtua hitaasti.
    Toiveita herättävää tuo, että puutarhassasi on pidetty kaksikin välivuotta. Täällä on pari, joita ei viime vuonna näkynyt, eikä vieläkään. Princess Diana ei muuten ole vielä tänä vuonna noussut, mutta lähti viime vuonnakin tavattoman myöhään kasvuun.
    On muuten jännä, miten halvalla niitä pikku taimia myydäänkin marketeissa. Ostin viime vuonna Prismasta varmaan viisi kärhöä noin kahdella eurolla kappale, ja nyt niistä ainakin kolme on elossa - melko tyytyväinen saa olla.
    Ihanat kuvat, Rouge Cardinalin kuvan kohdalla meinasin pökertyä, mikä upea väri! Tuollainen täytyy vielä hankkia, ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai jospa olenkin höpöttänyt mantsurialle liikaa ja sitä tympii niin paljon...
      Kyllä, kaksi vuotta yksi kärhö oli kadoksissa. Pari kesää sitten se alkoi kasvattamaan versoja ja viime vuonna jo kukkikin yhdellä kukalla. En istuttanut samalle paikalle toista kärhöä tai mitään muutakaan, kun ajattelin paikan olevan huono. Nimilappu ei tietenkään ole tallessa, kun kuvittelin kärhön kuolleen.
      Muistan sinulla olleen Princess Dianan. Istutin sellaisen omaankin puutarhaan, mutta ei se mikään Princess Diana ole. Ei täsmää väri eikä muoto. Jokin pienikukkainen, sinisävyinen kärhöni on, nousee kiitettävällä innolla joka kevät ja nytkin avaa nuppunsa aivan pian.
      Honkkari myi kesäkuun alussa kärhöjä hintaan kolme kympillä. Taimikoko oli aika pieni, mutta hyvin ovat samaisen tarjouksen kärhöt aiempina vuosina lähteneet kasvuun. Tosin olen pitänyt niitä kesän ruukussa ja istuttanut vasta syksyllä, jolloin juuret ovat olleet jo varsin muhkeat. Eli Sulo Vilen -tyyliin kannattaa kokeilla, kun halvalla saa.
      Rouge Cardinal on upean värinen. Kuvaamani kukka oli niin korkealla, etten saanut siitä parata mahdollista kuvaa.

      Poista
  8. Ihanat kärhöt kukas! 'Aljonushka' on eheroton lemppari. Lumikärhön kans en oo onnistunu taas ollenkaa. Oon ostanu lukemattomia kärhöjä. Elos ei kuitenkaa oo ku murto-osa siitä määrästä, mutta niiren kans pitää olla toooosi kärsivälline. Mullon noussu nykki kaks kärhyä, joita ei oo istuttamisen jäläkihi näkyny, istutin ne 2013-2014. Ei parane liika innokkahasti tonkia "kuallehia" kärhöjä, osa voi tosiaan ottaa pitemmät torkut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saman olen huomannut eli ettei kannata olla liian kärsimätön kärhöjen kanssa. Niiden tyyliin kuuluu "noustaan, kunhan huvittaa". Lumikärhö oli minulle kaikin puolin positiivinen yllätys; se lähti oitis kasvuun ja rehottaa kolmatta kesää komeasti. Lumikärhöä voin suositella lämpimästi. Toivottavasti saat sen vielä menestymään puutarhassasi.

      Poista
  9. Lumikärhön hankin juuri tänä kesänä, naapuri suositteli sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin suosittelen minäkin. Toivottavasti saat lumikärhön kasvamaan ja kukoistamaan. On se istuttamisen arvoinen kärhö.

      Poista
  10. Lumikärhöä minäkin suosittelisin, vaikka on pienet kukat mut niitä on paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, kuin pieniä valkoisia tähtiä koko kärhö täynnä.

      Poista
  11. Kärhöillä on ihan oma elämänsä, siihen on vaikea puuttua! Minulla on tuntuma, että muutama vuosi sitten sai laadukkaampia kärhön juurakoita, nyt niitä saa lähes joka kioskista ja kasvuunlähtö on mitä on. Nyt vasta- heinäkuussa- näyttäisi viime kesän uudet kärhöt nousevan maan alta. Kesän yli kukittaminen ruukussa onkin oiva vinkki, pistän sen muistiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä tuntuu, että Korhonen lisäksi kaikilla muillakin kasveilla on oma elämä, johon puutarhurilla ei ole osaa eikä arpaa.
      Minun kärhöni olivat tänä vuonna vikkeliä kaikki. Nousivat ja ovat myös kasvaneet ja ryhtyneet kukkimaan erityisen varhain. Yleensä kärhöjä saa odotella ja multaa rapsutella elämää löytääkseen. Kerran siis näinkin.
      Kärhöjen asuttaminen kesän ajan ruukuissa on vapaasti käytettävissä, ole hyvä. Se ei ole minun ideani, vaan olen sen itsekin vinkkinä jostain lainannut.

      Poista
  12. Minulla on vain kaksi kärhöä, toistaiseksi. Toinen kasvaa hurjasti, mutta toisella on menossa murjotusvaihe. Postauksesi antoi aihetta ajatteluun. Voisin laittaa kärhöjö enemmänkin, monikerroksisuus olisi mielenkiintoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kopioinut Kotkan puistojen kärhösijoitusmallia ahkerasti ja hyväksi havainnut. Sillä tavoin saa juuri sitä monikerroksisuutta ja toisaalta avautuu myös uusia hyviä istutuspaikkoja kärhöille. Kokeile ihmeessä.

      Poista
  13. Kärhöt ovat yllättäjiä. Tänä keväänä ovat nousseet sellaisetkin yksilöt, joita en ole muutamaan vuoteen havainnut. Jalokärhöt tekevät vielä nuppuja. Mantsurian kärhö siirrettiin viime syksynä uuteen paikkaan kolmannen kerran. Nyt se on kehittänyt muhkean, monihaaraisen, pensasmaisen kasvuston, mutta kukkanuppuja ei näy vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saman huomion olen tehnyt kärhöjen suhteen. Ilmeisesti viime kesä loi hyvät lähtökohdat kärhöille. Mukavaa, että aina joku kasviryhmä korvaa jonkun muun vaisuuden.
      Kiva kuulla, että sinun mantsuriasi menestyy. Käyn huomenna kertomassa omalleni, miten sen pitäisi käyttäytyä. Ehkä siitä on apua.

      Poista
  14. Olen onnellinen yhdestäkin kärhön kukasta, vaikka toivottavaa olisi joskus saada oikea kukkapilvi pihallemme. Minullakin on monta kärhöä menehtynyt, mutta osa ponnistaa parin vuoden "kuolleena olon" jälkeen. Viime kesänä istutin työpaikalla kärhöjä ruukkuihin ja syksyllä kaivoin ne maahan. Jokainen on nyt kasvussa, toisin kuin kotona suoraan maahan istutetut kituu... Joten olisi hyvä antaa niiden kasvaa kesän aika ruukuissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi. Jokainen yksittäinen kärhönkukka tuottaa iloa, mutta silti unelmissa on runsas kukkapilvi. Varmasti katsoit syksyllä kesän ruukussa viettäneiden kärhöjen juuria? Aikamoiset juuret ne kesän aikana kasvattavat ja sen uskon edistävän niiden menestymistä maassa. Viime syksynä en meinannut saada yhtä kärhöä pois isosta ruukusta, kun kasvin juuret olivat täyttäneet ruukun niin tehokkaasti.

      Poista
  15. Hengästyttäviä kuvia! Kasvit tuovat iloa ja riemua, hienoa, että löysin blogisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle kauniista sanoistasi. Olet tervetullut blogini pariin.
      Kasvit todellakin tuottavat iloa ja hyvää mieltä. Jopa tylsät työt niiden parissa sujuvat rattoisammin, kuin vaikkapa siivoustyö sisällä.

      Poista
  16. Ihania kärhökuvia. P. Dianan taimen kiikutin tänään mökille ja huomenna istutusta. Aika hentoinen taimi, mutta toivottavasti vahvat juuret!...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan P.Dianasi juurtuvan ja lähtevän hyvin kasvuun. Siinä on ihatuttavat kukat. Minun P.Dianani ei ilmeisesti ole väriltään Diana laisinkaan, mutta olemukseltaan muuten saman tyyppinen.

      Poista
  17. Kärhösi ovat niin kauniita ja paljon jo kukkia avautuneina. Minuun on iskenyt kärhöhuuma oikein kunnolla, kun myöskin tajusin, ettei niiden kasvattaminen välttämättä olekaan vaikeaa. Toki tulee menetyksiä, mutta noita ruususen unta nukkuviakin on joukossa. Maltti lienee valttia tuossakin, olisi viisasta antaa olla ruukussa ensimmäisen kesän, nin voisi säästyä enemmiltä tappioilta. Mukavaa viikkoa sinulle, Between!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä, että sinäkin olet päässyt yli sen ajatuksen, että kärhöt olisivat vaikeita. Minulla kärhöjen kesän ruukussa kasvattaminen on tuottanut hyviä tuloksia. Niissä on komeat juuret loppukesästä, kun olen niitä maahan siirtänyt. Toki olen muutenkin pyrkinyt olemaan kärhöjen kanssa huolellisempi, joten ehkä siitäkin on ollut apua.
      Mukavaa viikkoa sinulle ja runsaasti kukkia kärhöihin!

      Poista
  18. Siulla on tosiaankin kärhörakkautta. Kauniita ovat ja viimekesän vesisatteet varmaan ol mieleen kärhöille. Halavalla suap aina näitä kaunottaria. Ja upeita jalostuksia tehhään aina uusia. Meillä Mantsuriankärhö tappotalaven jäläkeen käyp kukkimaan ekan kerran, ei oo vielä niin runsas pehko kuin ennen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit, viime kesän sateet ovat varmasti olleet kärhöille hyväksi. Halvalla kärhöjä tosiaan saa, vaikka usein ne halvimmat ovat pienikokoisia. Pienimmille varsinkin juurten kasvattaminen kesän ajan ruukuissa tekee hyvää.
      Mukavaa, että mantsuriankärhösi selvisi tappotalvesta, vaikka ei ole kukkinutkiin. Sillä toipuminen on kestänyt vähän pdempään.
      Mukavaa viikkoa sinulle!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!