keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Kelloköynnös lunasti jälleen paikkansa

Cobaea scandens - Kelloköynnös

Muiden kesäkukkien jo siirryttyä kompostiin tai talvetukseen, kelloköynnös kukkii ja kaunistaa pergolan sisäänkäyntiä sekä talon seinustan köynnösritilää. Ensimmäiset pakkasyöt eivät köynnöstä nujertaneet. Viimeisimmät yöt ovatkin pysyneet reilusti plussalla. Hiukan punerrusta köynnöksen alimmaisiin lehtiin on tullut, mutta muuten on vihreänä.


Kelloköynnös on yksivuotinen köynnöskasvi. Se on Meksikosta kotoisin oleva trooppinen kasvi, joten se viihtyy parhaiten suojaisalla, aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Kelloköynnös kasvaa kesän mittaan n. 2-3 metriseksi ja sopii hyvin puutarhaan seinustalle tai säleikköön. Se on myös erinomainen köynnös kuistille, parvekkeelle ja viherhuoneeseen. Rehevää kasvua varten se tarvitsee kasvukauden aikana riittävästi vettä ja ravinteita. Jos taas haluaa kelloköynnöksen kukkivan enemmän, kannattaa valita kevyempi kasvualusta ja lannoittaa niukasti. Tällöin kasvu on hillitympää, mutta suuria kellokukkia sen sijaan kehittyy runsaasti elo-syyskuussa. Kelloköynnöksen kukat ovat hyönteisten mieleen. 

Lähde: Viherpeukalot


Kelloköynnökseni kasvavat isoissa ruukuissa. Sekä pergolan pylväät että talon seinusta ovat aurinkoisen lämpimiä ja sadevedeltä suojaisia paikkoja. Kahdessa ruukussa on kummassakin neljä tainta ja kolmannessa ruukussa kolme tainta. Kelloköynnösten alku hiukan takkuili. Kylvin ensimmäiset siemenet 23.1. ja lisää 8.2. eikä itämistä tapahtunut. Kolmannen kylvöksen tein 7.3. ja silloin lähtivät itämään. Onneksi annoin aikaisemmille kylvöksille mahdollisuuden ja osa niistä päätti nousta pintaan. Lopulta hyvään kasvuun kellarin kasvilampun alle pääsi 11 tainta. 


Lämpimimpinä aikoina isoihin kelloköynnösruukkuihin sai lorottaa ihan reippaasti vettä. Lannoitin niitä vaaleanpunaisella kesäkukkalannoitteella. Muuten kelloköynnös ei mitään hoitoa tarvitse. Alkuun ohjailin venyviä versoja virittämällä lankoja, joihin kärhet saattoivat kiertyä. Pian langat jäivät lehdistön uumeniin ja köynnös löysi tiensä yhä ylemmäs. Myös tuuheutta ja leveyttä sille tuli. Kelloköynnöksen kasvuvauhti on melkoinen ja talon seinustalla se kiipesi nopeasti räystään alle. Sieltä irrotin versot varovasti ja annoin niiden laskeutua alaspäin.


Mikään alkukesän kukkija kelloköynnös ei ole. Tiirailin sitä ahkerasti ja lopulta löysin ensimmäiset nuput 8.7. Niitä ei välttämättä heti edes nupuiksi tajua, mutta toisen kesän kelloköynnöskasvattajana tiesin jo, mitä odottaa. Nuppuvaiheesta kukkien avautumiseen meni kuitenkin vielä melkoisesti aikaa, sillä ensimmäinen nuppu aukesi 6.8. Sinisen köynnöksen kukka on alkuun vaalea, joka pian muuttuu sinililaksi. Yksittäinen kukka ei kauaa köynnöksessä pysy, vaan putoaa alas lähes vahingoittumattoman näköisenä. Ensimmäisen nupun avautumisesta alkaen köynnöksessäni on ollut jatkuvasti lukuisia avoimia kukkia ja eri vaiheessa olevia nuppuja.


Vuosi sitten löysin kelloköynnöksestäni yhden siemenkodan. Nyt niitä on ainakin kaksi. Kunhan köynnöksen on aika muuttaa kompostiin, irrotan siemenkodat ja koitan saada siemenet niiden sisällä kypsymään. Löysin netistä pari keskustelua aiheesta, mutta en mitään konkreettista ohjetta. Onko teillä kokemusta ja vinkkejä asiasta?


Tykkään kovasti kelloköynnöksestä. Ilman kukkiakin se on kaunis köynnös. Nopeakasvuisena siitä saa hienosti vehreyttä sopivaan paikkaan. Kylvöksen suhteen kannattaa näköjään olla kärsivällinen. Ostamissani siemenpusseissa oli seitsemän siementä per pussi, joten jatkossa hankin vähintään kaksi pussia mahdollisten uusintakylvösten vuoksi.


Kelloköynnös on lunastanut paikkansa kesäkukkavalikoimassani. Hyvin sen kasvattaminen siemenestä sujuu, kunhan ei hosu. Kelloköynnös on näköjään tullut monen kesäkukkakauppiaan valikoimiin, joten sen voi ostaa myös valmiina taimena.

Olemme siirtyneet lokakuuhun. Raikkaita päiviä teille kaikille! 


PS. Ei pitänyt enää syyssipuleita ostaa, mutta muutama pussukka taas mukaan tarttui. Enää en lupaa mitään suuntaan enkä toiseen. Parempi sentään on rahansa kevään kukkijoihin hassata, kuin viinaan, tupakkaan ja suklaaseen. Tai jos nyt suklaaseen vähän...

 

32 kommenttia:

  1. Minäkin tykästyin kelloköynnökseen. Ensi vuonna haluan uudestaan köynnöksen tai useamman.
    Kukkasipuleita on helppo ostaa. Tällä tontilla ei ikinä keväällä ole liikaa sipulikukkia kukassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, keväällä löytyy sata paikkaa, joihin soisi istuttaneensa sipuleita.

      Poista
  2. Minulle kelloköynnös tuo muistoja jo hyvinkin kaukaa, palaan vuoteen 1965 ja silloin tein tuttavuutta minulla ihan uuden ja ihmeellisen köynnöksen kanssa. Vuosia on kulunut ja vasta nyt muutamana vuonna olen kelloköynnöksen löytänyt uudelleen.
    Ostin tänä keväänä valmiin taimiruukun ja ostotapahtumassa meillä myyjän kanssa ol erimielisyyttä ostamani taimiruukun kasvin nimestä. Hän ehdottomasti oli sitä mieltä, että ruukussa oli keijunmekko?
    No, minä kerroin tietäväni ostamani taimen nimen ja myyjä piti kiinni omasta tiedostaan. Kaikki hyvin ihan sopuisasti pidimme kumpikin oman tietomme ja kelloköynnös muutti meille.
    Kukinta alkoi melko varhain ja jos olin kuvitellut saavani upean köynnöksen kiertämään pitkin siperiannatan oksistossa niin siinä petyin jonkin verran. Ensi kesää ajatellen pitää tuota köynnöksen kasvupaikkaa miettiä uudelleen.
    Sinä olet ehkä sipukikukkafriikki ja minä en ole vielä yhtään sipulia kätkenyt maan multiin eli keskiarvo näyttää näin katsoen hyvälle! 🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistosi kertoo, kuinka monet kasvit löytävät tiensä uudelleen ja uudelleen ihmisten suosioon, vaikka olisivat välillä unohtuneet.
      Aika jännä myyjä, joka on ylipäätään alkanut asiakkaan kanssa kinaamaan kasvista. Sitä paitsi keijunmekko ja kelloköynnös ovat taiminakin selvästi erilaisia. Eikö köynnöksesi kasvanut riittävän korkealle, vai mikä meni sen kanssa pieleen? Olen huomannut, että näyttävyyttä saadakseen taimia kannattaa laittaa isoon ruukkuun useampi.
      Moni tutuistani ei istuta syyssipuleita laisinkaan, joten minun sipuliahneudestani huolimatta taitaa tilanne pudota miinukselle.

      Poista
  3. Hyvä kooste kelloköynnöksestä! Minäkin pidin kovasti kelloköynnöksestä näin ensimmäisen kasvatusvuoden perusteella. Muutamia huomioita ensi kautta ajatellen tuli tehtyä omalla kohdallani, mutta ehkä kirjoittelen niistä jossain vaiheessa postauksen, niin muistan asiat paremmin kevättalvella. Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että rahan käyttö sipulikukkiin ei ole lainkaan huonoa jos vertaa terveyttä haittaaviin tuotteisiin. Suklaa on välillä tarpeellinen nautinto :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos teet postauksen omista huomioistasi. Toisten kokemuksista saa paljon hyvää myös omaan käyttöön. Olisinko kelloköynnöstä edes löytänyt, ellei niin moni olisi siitä näissä puutarhablogeissa kertonut.
      Suklaata on välillä vaikea vastustaa, eikä edes tarvitse.

      Poista
  4. Sulla onnistuu kelloköynnökset taas hyvi, vaikka alaku oliki vähä takkuune. Mulla takut kesti koko kesän ja pari kukkaa vaan kerkes teherä. Lähinnä kastelu kait tökkii. Ny o kylymäkki jo teheny tehtävänsä, mutta ens vuanna yritän taas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillista. Ehkä silti jaksat ensi vuonna yrittää uudelleen. Sitkeys usein palkitaan. Vettä kelloköynnös tarvitsi aika paljon. Varsinkin, kun ruukuissa oli useampi taimi. Lämpimillä sillä mullat ruukuissa oli aina kuivina. Minun kelloköynnökseni ovat edelleen vihreitä ja kukkivia. Saapa nähdä, milloin kylmä niitä puraisee.

      Poista
  5. Kelloköynnös on todella upea ja kaunis kasvi, vaikka kukkiikin aika myöhään syksyllä. Sen nopea ja rehevä kasvu on kuitenkin jo niin kaunis.
    Ja kukat ovat todella veistokselliset.
    En olekaan ikinä nähnyt livenä kelloköynnöksen siemenkotaa. Tosi kiva, kun jaoit kuvan siitä.
    Ja tuo kukkasipulihulluus on sellaista sorttia, että siinä yleensä kaikki päätökset tuppaa horjumaan. Mutta onneksi nämä sortumiset eivät kaduta keväällä sitten yhtään. Ihmettelee vaan, miksei hankkinut jopa enempää kukkasipuleita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiinsa, vihreänä ja vehreänä köynnöksenä se lunastaa paikkansa, mutta toki niitä kukkia odottaa kovasti. Vaikka kelloköynnökseni aloittivat kukinnan aika myöhään, se on ollut runsasta ja ihastuttavaa.
      Sipulisortumiset eivät harmita laisinkaan, eikä varsinkaan keväällä. Päinvastoin, silloin pohtii, että tuohon ja tuohon ja vielä tuohonkin olisi voinut istuttaa muutaman sipulin lisää.

      Poista
  6. Onpa upean näköinen kelloköynnös, ja varmasti pergolan ja sisäänkäynnin kruunu. Kyllä tuollainen viidakkomainen vehreys vaan on valloittavaa ja ihastuttavaa, kotoisaakin. En yhtään ihmettele, että heti viime kesän perusteella päättelit haluavasi sitä myös tänä vuonna, ja ensi vuonnakin.
    Ihanat ovat myös viimeisen kuvan sipulihankinnat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kelloköynnöksen ainoa miinus taitaa olla se, ettei se ole monivuotinen. Olisipa hienoa, jos sen kasvuinto jatkuisi vuodesta toiseen. No, ehkä sitä sitten joutuisi karsimaan luvattomista paikoista.
      Kutkuttaa yhä, josko poikkeaisi vielä johonkin sipulikauppaan. Valikoima alkaa niissä olla harva, mutta aina sieltä herkkuja löytyy.

      Poista
  7. Minä kasvatin kelloköynnöstä ensimmäistä kertaa ja tykkäsin myös! Itäminen sujui hyvin, pussista taisi itää kuusi taimea, kun siemeniä oli luvattu olevan muistaakseni 6-7. Ulos asti taimista pääsi puolet, loput jumittuivat juromaan sirkkalehtivaiheeseen. Kolme pidemmälle kasvanutta ehtivät kaikki kukkia ja isoimmassa on reippaasti siemenkotiakin. Pitää ihmetellä mitä niiden kanssa tekee, eivät vaikuta vielä kypsiltä (näyttävät samalta kuin sinun), mutta tuskin ne enää kauheasti ehtivätkään kypsyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on ollut erinomainen itävyys. Sellainen kannustaa yrittämään toistekin. Otin siemenkodat sisälle kuivumaan, eivät ne enää ulkona kosteudessa kuivu. Viime vuodesta muistan kuivumisen kestäneen todella kauan, enkä sitten niistä saanut siemeniä. Nyt uusi yritys. Mitään ohjeita en mistään löytänyt, joten täytyy yrittää näppituntumalla. Kokeile sinäkin.

      Poista
  8. Keväällä miettii että olisi pitänyt enemmän ostaa sipulikukkia, joten ei niitä liikaa osta :))) Näin ennen ainakin...
    Hyvää tietoa kelloköynnöksestä. Vois varmaan kokeilla parvekkeellekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti kelloköynnös kasvaisi parvekkeellakin. Siitä saisi nopeasti hienoa viherrystä. Saattaisi kukkiakin parvekkeella paremmin, kun olosuhteet ovat usein siellä lämpimämmät. Kokeile ihmeessä.

      Poista
  9. Kelloköynnöksesi on tosiaan lunastanut paikkansa kukkimalla kauniisti. Minulla se on kasvattanut lähinnä vain versojaan. Ainoastaan yhden nupun olen löytänyt, mutta tuskin se ehtii enää avautua. Kylmälle kelloköynnös ei onneksi näytä olevan kovin arka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin arka kylmyydelle kelloköynnös ei näytä olevan, koska muutamasta pakkasyöstä huolimatta edelleen kukkii ja vihertää. Mikähän sinun köynnöksessäsi oli, kun ei tehnyt runsaasti nuppuja. Minulla on edelleen nuppuja eri vaiheessaan, eikä kaikki niistä varmasti edes ehdi avautua. Isommat näyttävät avautuvan.

      Poista
  10. Kelloköynnös on todella kaunis, mutta vielä en ole haksahtanut sen kasvatukseen. Kai se pitkä ja toivottoman tuntuinen siementen itävyyden kanssa tappelu saa vierastamaan eikä toisaalta myöhäinen kukintakaan houkuttele. Sipulikukkiin (ja suklaaseen silloin tällöin) kannattaa ehdottomasti muutama roponen uhrata. Nuokin hankkimasi sipulit vain lisääntyvät vuosi vuodelta, joten sehän on aivan sama kuin sijoitus kasvaisi korkoa. Raikkaita lokakuun päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkiin kasveihin ei onneksi tarvitse eikä ole tarkoituksenmukaistakaan haksahtaa. Itse olen koittanut välttää pelaguuinnostusta huonojen talvetusolosuhteiden vuoksi. Kasvien kanssa kannattaa pitää ilo ja järki mukana.
      Aika monta roposta olen vuosien mittaan sipuleihin uhrannut ja osa on mennyt sinne kankkulankaivoon. Sitä ei koskaan etukäteen tiedä, joten aina kannattaa yrittää.
      Vaihteeksi on harmaata ja sateista. Tuleepa tehtyä vaihteeksi kotihommiakin. Mukavaa lokakuuta sinulle!

      Poista
  11. Tosi kaunis kukka. Hieno toi siemenkota kiva ihan vaikka koristeena.
    Vai säilyykö pulleana ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siemenkota ei säily pulleana, vaan alkaa kurtistua kuivuessaan. Kivan näköisiä ne kyllä ovat.

      Poista
  12. Sipulit on hyvä kohde rahalle, parhaimmassa tapauksessa monivuotinen ilo. Kelloköynnös on kaunis, toivottavasti saat siitä siemeniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Köynnöksen siemenet olisivat plussaa, mutta jollei onnistu, ostan kaupasta.
      Sipulit ovat erinomainen investointi keväiseen kauneuteen. Ilman niitä ensimmäisiä scilloja ei piha loistaisi sinisenä joka kevät.

      Poista
  13. Minulla oli kelloköynnöstä aikoinaan parvekkeella, kun asuimme kerrostalossa. Pitäisikin taas ensi vuonna kokeilla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kelloköynnös on varmasti hieno myös parvekkeella. Luulisi kukkivan siellä melkeinpä paremmin, kun parvekkeet ovat yleensä lämpimämpiä ja suojaisampia paikkoja.

      Poista
  14. Minäkin onnistuin kasvattamaan komeat köynnökset ja jännittävän näköiset nuput, mutta pakkanen ennätti ennen nuppujen avautumista. Köynnös sinänsä oli jo rehevän koristeellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa olisit saanut nähdä nuppujen avautuvan kiitokseksi köynnöksen kasvattamisesta. Olen samaa mieltä siitä, että köynnös on jo sellaisenaan hieno. Kukat ovat mukava bonus.

      Poista
  15. Äidilläni oli tuo kelloköynnös, olin ihan unohtanut..pitää joskus hankkia. Hyvää syksyä sinulle🍁🍂🍁🍂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi näin jälkikäteen. Toivotan sinulle valoisaa kevättä.

      Poista
  16. Sain ohjeen kelloköynnöksen siementen idättämiseen: siemeniä liotetaan haaleassa vedessä tunnin verran, laakealle lautaselle kostutettu talouspaperin pala, siemenet siihen ja päälle toinen kostutettu talouspaperin pala. Vielä päälle pakastepussi että kylvös pysyy kosteana. Suihkutetaan tarvittaessa. Siemenet itivät 11 päivässä ja sain kahdesta pussista 18 itänyttä siementä. Nyt ovat taimiruukuissa odottamassa kasvamista. Kesällä sitten pääsevät parvekkeelle nauttimaan auringosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritva! Kommenttisi oli mennyt roskapostiin ja sieltä sen löysin.
      Erinomaiset ohjeet. Seuraavalla kerralla voisikin kokeilla. Nyt kelloköynnökseni ovat jo hyvässä kasvussa kohti kesää.
      Mukavaa kevättä ja pääsiäistä sinulle!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!