tiistai 21. tammikuuta 2020

Hetki haravanvarressa

Kylän kolme järveä yhdistävä puro

Olipa omituinen tammikuinen sunnuntai. Puolipilvistä ja mittari näyttää +3.4 astetta. Ei lumen ja jään hiventäkään. Ei routaa maassa. Sulaa märkyyttä kaikkialla. Hanskat olivat pihalla tarpeen ja ehkä saappaissa olisi voinut villasukatkin olla. Touhutessa tuli kuitenkin sopivasti lämmin, joten pipo lähti päästä jo ensimetreillä.

Helmililjoja maisteltu

Tavanomaisen pihakieroksen lisäksi ajattelin tehdä muutakin. Varaparkkipaikalla seisoi yhden täysinäisen suursäkin lisäksi hyvin vajaaksi käytetty multasäkki. Päätin tyhjentää vajaan säkin kokonaan, kuten sitten teinkin. Multa ei ollut laisinkaan jäässä. Kärräsin mullan yläpihan kukkapenkkeihin, kuten yleensä teen keväällä. En siis haravoi penkkeihin pudonneita lehtiä ja sinne muutenkin mädäntyviä kasvijätteitä. Ripottelen kevyesti uutta multaa päälle ja taas näyttää siistiltä. Tämä ajankohta on siinä mielessä hyvä, ettei kasvit ole vielä aloittaneet kasvuaan. En siis ruttaa mitään uutta ja tuoretta. Sieltä ne ponnistavat aikanaan mullan läpi.

Näiden on pakko olla lumikelloja. Muita sipuleita tuossa ei ole.

Vajaa säkki oli äkkiä kärrätty ja intoa riitti muuhunkin. Niinpä korkkasin täyden säkin ja kärräsin siitä kaksi kukkurasatsia ripoteltavaksi olopihan penkkeihin. 

Multahommien lomassa tarkkailin ympäristöä ja tein havaintoja. Sieltä täältä nousee jo piippoja. Ihan yhtä suloisia ne ovat tammikuussa kuin huhtikuussakin. Silti teki mieli sanoa niille, että pysykää nyt vielä hetki mullan kätköissä. Kun ei näistä suomalaisista säistä tiedä, vaikka pukkaisi vielä kunnolla pakkasta ja luntakin. Lumi toki suojaisi, mutta pakkanen märässä ja paljaassa maassa viluttaa kasveja ikävästi.

Syyssahramit ennen lyhennystä

Syyssahramit ovat  nousseet pintaan ilmoittamatta. Ties kuinka pitkään ovat minua odottaneet ja kun vihdoin ne huomasin, jänis-risihuuli kävi suorittamassa pikaisen lyhennyksen. Ehdin sentään kuvan saada koko joukosta. Jäniksen vierailun jälkeen jäljellä oli vain yksi. Muut yhtä töpöhäntäistä mallia, kuin jänis itsekin.

Muratti lepäilee kasvimaalla kevättä odotellen

Onhan tällaisessa leudossa talvessa puolensa. Eipä tarvitse lykätä lunta ja murehtia, minne sen kaiken saa mahtumaan. Talvitakkia en ole vielä käyttänyt kertaakaan ja talvikenkiäkin vain mekon kanssa. Näillä korkeuksilla luonto on kuitenkin tottunut pakkasiin ja lumipeitteeseen. Pelkäänpä, että tällä talvella on negatiivisetkin seurauksensa. Vähintäänkin kotiloiden kanssa taitaa olla edessä kunnon sotakesä. Varmasti suomalainen luonto tottuu leutoon ilmastoon, mutta ei se ihan yhdessä tai kahdessa vuodessa tapahdu. Sopeutuminen vaatii oman aikansa ja siinä prosessissa syntyy väistämättä myös tappioita.   
    










  
Uutta multaa unikolle

Mullan levitettyäni haravoin vielä yläpihan hiekkakäytävät. Paljon haravoitavaa ei ollut. Lähinnä tuulen heittämiä oksia ja lehtiä. Keräsin myös alapihan nurmikolta kottikärryllisen koivunoksia. Nyhdinpä pari rikkaruohoakin. Nyt voisi jopa kantata kukkapenkkejä, kun maa on ihan sulaa. Tein sen myöhään syksyllä, joten ei ole tarvetta.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki

Haravoinnin päätteeksi tein vielä tavanomaisen tarkastuskierroksen puutarhassa kameran kera. Kovin paljon ei muutoksia alkuviikkoon nähden ollut. Nurmikko vihertää kauniisti, vaikka osa siitä onkin aika sammaleista. Vihertää se sammalkin.

Tunnen selvästi, kuinka rinnassa takin alla on jo kevät tuloillaan. Ensimmäiset kylvötkin on jo tehty. Kelloköynnös ja pari eri paprikaa on mullassa pesuhuoneen lattialla. Kunnon suunnitelman laadin, kunhan siementilaukseni saapuu. Toivottavasti jo lähipäivinä.  


Haastepostausta varten selasin viime vuotisia kuvia. Uppouduin niin täydellisesti värien ja kukkien kauneuden maailmaan, että meinasi lauantain iltapäiväkahvi unohtua. Kesän kukoistusta odotellessa on hyvä huomata, että tammikuun harmaudestakin löytyy värejä. Katsokaa kulkiessanne, miten sammal ja mustikanvarvut loistavat vihreydessään. Hieno punaruskean väri on lahoavassa puussakin. Kyllä näillä eväillä jaksaa taas muutaman päivän eteenpäin.

 Leppoisaa alkuviikkoa kaikille!


34 kommenttia:

  1. Meilläkin ihan ällistyttävää talvea... Olen miettinyt pihatöitä, mutta en ole toistaiseksi vielä tehnyt muuta kuin peitellyt kukkapenkkejä.
    Meillä tuo sää sahaa koko ajan pakkasen ja plussan väliä, sataa vettä, räntää ja lunta vuorotellen. Hätäpäissäni pilkoin joulukuusen oksat penkkiin suojaksi. Hain myös tontin rajalle syksyllä kaadetuista kuusen oksista pienempiä havuja lisäksi. Jospa ne auttais jotain. Tosi harmi, jos kasvit kuolee taas niinkuin sinä edellisenä pahana talvena.
    Tuo mullan levitys olisi hyvä tehdä nyt, kun keväällä on aina kiireempää. Laitanpa mieleen, jos sais tehtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutaman vuoden takainen "tappotalvi" on hyvässä muistissa. Toivottavasti samanlaisia tuhoja ei tule missään. Pakkasella havuilla peittäminen on hyvä idea. Täällä on maa täysin sula ja lämpöasteita, joten peittäminen ei ole hyvä idea, eikä tässä tilanteessa tarpeenkaan.
      Puutarhatyöt muutaman asteen lämmössä sujuivat hyvin, eikä edes tullut liian hiki, kuten joskus kesähelteillä. Vähintäänkin on kiva olla ulkona, joten kokeile sinäkin. Jos vain jotain tekemistä keksit.

      Poista
  2. Meillä on talventähdet jo nupussa ja naapurin pensasaidassa on jo lehtien alkuja. Huolestuttaa, että talvi iskee vielä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se. Eivät taida talventähdetkään kukkia, jos nuppuvaiheessa paleltuvat. Sen verran vielä on pitkä matka kevääseen, että huolta riittää.

      Poista
  3. Sinulla on jo monta lajia pitkällä kasvussa, mutta voihan töpöhäntä, minkä teit syyssahrameille - ja kuka kävi helmililjoja haukkaamassa? Ihmeen paljon löytyy meilläkin piippoja puutarhassa, niitä ihastelisi paljon pontevammin, ellei pelottaisi pakostakin tulevien pakkasten vaikutus. Minäkin olen kävelylenkillä ihmetellyt luonnon kauneutta ja värejä. Nyt ilma näyttää niin kauniin keväiseltä auringon paistaessa, mutta meillä tuulee melkoisesti.

    Sinä oletkin sitten aloittanut puutarhakauden sekä pihatöitä että kylvöillä, reipasta!! Onnea itämiseen. Minä ajattelin aloittaa ensimmäisten kylvöjen kanssa vasta kuun vaihteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jänikset syövät joka vuosi helmililjojen versot, mutta onneksi nuput ovat yhä mullan sisässä ja ehtivät kyllä kukkia. Jos siis malttavat siellä mullassa vielä vähän aikaa pysytellä. Piippoja on jo runsaasti, eniten krookuksia. Näkymät ovat paikoin kuin huhtikuussa.
      Kova tuuli täälläkin on ollut koko päivän. Aurinko sen sijaan paistoi kauniisti ennen laskeutumistaan.
      Pitkään mietin, tohtiiko sitä tammikuussa multaa levitellä. Uusi kokemus sekin. Valtaosa kylvöistä on vielä tekemättä, kun siemenet ovat edelleen postissa ja kylvömultaa vain vähän pussin pohjalla. Eikä useimmilla mitään kiirettä edes tässä vaiheessa olle. Kelloköynnöksen siemeniä laitoin turvenappeihin.

      Poista
  4. Ihan hätkähdytti tuo kuva lumikellon nupusta -nytkö jo... Sää oli meillä tänään ihan keväinen. Saa muistuttaa itselleen, että tammikuuta tässä vielä eletään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään piti käydä katsomassa, onko lumikellon nuppu kehittynyt. En ehtinyt valoisaan aikaan. Toivottavasti muistan ja ehdin huomenna.
      Aamulla lämpömittari näytti +8 astetta. Päivän mittaan viileni, mutta edelleen on kuin keväällä konsanaan. Ihme talvi.

      Poista
  5. Kiitos sinulle Espanjan-postauksistasi, melkein kuin olisi ollut lomalla itsekin kun niitä luki :) Siellä samoilla seuduilla taitaa Riinakin olla edelleen ja ystäväpariskuntamme vietti siellä myös joulun, joten seutu on tullut tutuksi, vaikka itse ei paikalla ole ollutkaan!
    Onpa teillä siellä kuriton töpöhäntä, miten ne löytävätkin kaikki kukat!
    Kylvöhommia tässä itsekin aloittelen, perjantaina syntyy uusi kuu, joten viikonlopusta alkaen on taas suotuisa kylvöajankohta. Sitä ennen ajattelin vielä käydä kylvämässa vähän porkkanaa lavakaulukseen, kun maa kerran on sula. Porkkana olisi hyvä kylvää alakuulla.
    Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lomareissumme oli onnistunut ja kaikin puolin positiivinen kokemus, joten piti intoani jakaa täällä blogissakin. Riina on tosiaan edelleen aika lähellä, missä itse olimme. Kiva lukea hänen postauksiaan.
      Täällä on aina ollut jäniksiä pilvin pimein. Lumiseen aikaan tekevät alapihalle "moottoritien" lukuisine liittymineen.
      Valtaosalla kylvöistä ei vielä kiire ole. Minäkin odottelen siementilausta saapuvaksi. Kylvömultaakin täytyy käydä ostamassa. Kelloköynnöksen siemeniä tökin turvenappeihin.
      Porkkanankylvöidea onkin hyvä. Kylvin sitä jo syksyllä lavakaulukseen, mutta siihen viereen mahtuisi lisää.
      Myös sinulle mukavaa viikkoa ja rapsutuksia erityisesti pikkuisille eli Kertulle ja Oskarille!

      Poista
  6. Ny o kyllä erikoosta aikaa. Soot jo "korkannu" puutarhakauren alakaneheksi. Jos kelit jatkuu tällääsenä, nii kyllä tekis jo ittekki miäli jotaki piäntä teherä, nii pihalla ku sisälläki. Sulloli hianot syyssaharamit. Hiivatin jänikset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En voinut vastustaa sulaa multasäkkiä. Kanttasinpa yhden penkinkin, kun vauhtiin pääsin. Jollei säätila kunnioita kalenteria, unohdetaan mekin se.
      Jänikset meinasivat, ettei enää mikään syksy ole ja napsivat syyssahramit pois.

      Poista
  7. Hauskaa lukea, kuinka muutkin käyskentelevät pihalla ja tekevät puutarhatöitä - tammikuussa.:D Tuota kanttausta olen minäkin ajatellut, kaikkea en ole syksyllä saanut tehtyä kuten sinä. Ja kun maa on sula, olen miettinyt, josko alkaisi tehdä kuoppia tulevalle pensasaidalle, multakasakin on sula pressun alla. Voiko tämä olla tottakaan?:o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanttaaminen sujuu nyt hyvin, kun maa on sula ja sää sopivan viileä. Oiva ajankohta myös istutuskuoppien kaivamiselle. Onpa sitten helppo laittaa pensaat valmiisiin kuoppiin ja multaa sekaan. Nyt on pari astetta pakkasta, mutta plussalle näyttää taas vaihtuvan, joten tuskin maa ehtii kummoisesti jäätyä.

      Poista
  8. Outuu on tiälläkin nää ilimat. Routoo ei oo yhtään ja viimeyönä puuteroi lumella maiseman. Eilen tuolla pihalla kahtelin, jotta vaikka kitkemään piäsis, lamoherukan kate on jo siinäpisteessä, jotta heinätupsuja joitakin on. Ihania sammaleisia kiviä ja kantoja on siulla kuvissa. Ristihuulet on ikäviä, jos ne piippojen makkuun piäsöö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillekin oli yön aikana raekuuro valkaissut maan, mutta hyvin hennosti. Huomenna ollaan taas plussalla, joten sama keikkuminen jatkuu.
      Sinäpä sen sanoit, rikkaruohojen kitkeminen olisikin sopivaa hommaa roudattoman tammikuun loppupäivinä.
      Sammal varsinkin on loistanut vihreydessään muuten vähän alastomassa ja harmaassa luonnossa.

      Poista
  9. Kovin on keväiset näkymät siellä. Otit puutarhatöissäkin varaslähdön kevätpuuhiin. Meillä keikahti vaihteeksi pakkasen puolelle ja tarpeen olikin, sillä pian viimeisetkin lumet olisivat lähteneet ja maa alkanut sulaa. Pari päivää on tuullut niin mahdottoman navakasti, ettei ole tehnyt mieli ulkoilemaan ollenkaan. Kunhan tuuli tyyntyy, niin pitää käydä keräämässä ympäri pihaa lennelleet havut takaisin alppiruusujen suojaksi ja tarkistaa, onko muita talvisuojaa kaipaavia paljastunut lumen alta. Normaalivuonna en ole suojannut muita kuin alppiruusut, mutta nyt näyttää sää niin epäilyttävältä, etten uskalla ottaa riskiä. Pahuksen jänöjussit saisivat pysyä poissa puutarhastasi! Eiköhän luonnossakin sen verran heinänversoja olisi, ettei tarvitsisi helmililjojen ja syyssahrameiden lehtiä ja nuppuja syödä. Hyvää itämisonnea kylvöksillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin tällainen tammikuu saa ihmisen ihan sekaisin. Pihalla kävellessä tuntuu keväältä ja kuitenkin kalenterin mukaan on talvi. Olen miettinyt tuota ikivihreiden varjostamista. Maa ei ole roudassa, joten siinä mielessä varjostukselle ei luulisi täällä olevan tarvetta. Teillä on siellä vähän lunta, onko myös maa jäässä? Silloin suojat ovat kyllä tarpeen.
      Pihassa oli myös peuran jälkiä. Se hirvittää nyt enemmän, kuin jänikset. Ennen tieremppaa peuroja näki useammin, mutta kuvittelin tierempan pelottaneen ne muille reiteille. Harmi, jos löytävät tiensä tänne.
      Vielä ei näy verson versoa turvenapeista. Viikonloppuna on tarkoitus kylvää lisää, joten otan ilolla vastaan kylvöonnentoivotuksesi.

      Poista
  10. Kovin on jo keväisen näköistä vaikka se onkin vielä melko kaukana.

    Mukavaa tammikuuta Sinulle :) - Suvi -

    https://arkipaivienihelmia.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväisen näköistä on, mutta ei todellakaan vielä mikään kevät. Tässä on puutarhuri yhtä sekaisin, kuin luonto.
      Mukavaa tammikuuta sinullekin!
      PS. Sinulla taitaa olla uusi blogiosoite.

      Poista
  11. Meilläkin sää sahaa edestakaisin ja vesilammikou nurmella, kun maa ei enää ime. Hirvittää hieman, jos tähän tulee paukkupakkasia. Silloin tuho on melkoinen. Onneksi oma elanto ei ole näitä minun puutarhoistani kinni, mutta moni maanviljelijä on pulassa.
    Ihana tuo sinun matkakrrtomuksesi, kiitos!
    Laitoin itseni lukulistallesi, kun en löytänyt sieltä kuvaani, vaikka blogisi on ollut lukulistallani vuosia. Onkohan bloggeri jotenkin tehnyt muutoksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, moni maanviljelijä on jo nyt pulassa. Uutisten mukaan esimerkiksi ruissato tulee olemaan vaarassa. Ilman muuta harrastajaa harmittaa oman puutarhan tuhot, mutta leipä ei sentään ole vaarassa.
      Kiva, että jaksoit lukea matkasepustuksiani. Meillä oli tosi onnistunut ja mielenkiintoinen reissu.
      Bloggeriin tuli muutoksia, olisikohan siitä runsas vuosi aikaa. Ja muutenkin Blogger aina välillä temppuilee. Olet lämpimästi tervetullut lukijaksi vaikka toisenkin kerran.

      Poista
  12. Onpa siellä jo keväisen näköistä. Meilläkin lumet alkavat käydä vähiin. Toivottavasti ei tulisi kovia pakkasia, kun lunta ei ole suojana. Oikein hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on ollut keväisen näköistä koko talven. Vain parina päivänä maa on ollut hennosti valkoinen. Ihme talvi, ei voi muuta sanoa.
      Toivotaan tosiaan, ettei tulisi kovia pakkasia.
      Mukavaa loppuviikkoa sinullekin Tiiu!

      Poista
  13. Melko huima tammikuu kyllä. Itsekin vähän jo pohdin, että olisikohan alettava puutarhahommiin... Syksyllä tuppasi moni asia jäädä tekemättä ,mutta vielähän tässä joutaisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan sitä pihahommia tehdä vaikka siksikin, että olisi jälkipolville kertomista. Harvoin sitä tammikuussa multaa kärrätään tai kukkapenkkejä kantataan. Toivotaan, että tällainen tammikuu on poikkeus.

      Poista
  14. Oi, olin vallan unohtanut kotilot! Aina on huoli puutarhaihmisillä, jos on kovat pakkaset tai ei tule lumisuojaa ja sitten nuo pujujussikat. Aiai kun nekin ruokaa tarvivat, mutta onko ihan pakko syödä ensimmäiset piipot! Minä en ole puutarhaani taas päivänvalossa nähnyt viikkokausiin, joten en tiedä, mitä siellä tapahtuu tai on tapahtunut. Jospa viikonloppuna ehtisi valoisaan aikaan, multakasa saattaisi olla sula, voisin tehdä samoja hommia kuin sinäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulin viikko sitten jonkun löytäneen mullasta esiin mönkiviä kotiloita puutarhastaan. Niinhän se on, että aina joku vitsaus nousee muita korkeammalle. Yritän olla positiivinen ja nostaa esille ilon aiheet, mutta joskus ristihuulen vierailu kiukuttaa.
      Toivottavasti ehdit viikonloppuna puutarhakierrokselle. Mullan kärrääminen sujuu nyt helposti, kun on sopivan viileää ja multa sulaa.

      Poista
  15. Lumen puutteessa on tosiaan sekin huono puoli, että jänöt pääsevät kasvien kimppuun. Meidänkin pihallamme oli tänään valtava määrä jäniksen jälkiä, vasta sataneessa lumessa ne näkyivät selvästi. En siinä aamukiireessä ennättänyt tarkistaa, mitä kaikkea oli parempiin suihin popsittu, mutta kovin temmelletyn näköisiä kukkapenkit olivat. Ei muuten yhtään hassumpi ajatus kärrätä multaa penkeille nyt! Täytyykin tehdä se heti, kun sää taas kääntyy plussalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio. Jänöillä on tosiaan enemmän popsittavaa ja esteetön pääsy kasveja napostelemaan. Tärkeimmät puut ja pensaat olen suojannut verkoilla, mutta paljon on suojaamatta. Meillä jäniksiä on runsaasti, myös kesällä joku niistä eksyy puutarhaan syömään.
      Nyt sää on plussalla, mutta tosi kylmä tuuli näyttää kangistavan ainakin maan pintaa. Aikamoista keikkumista näiden säiden kanssa.

      Poista
  16. Täällä Suomen keskivaiheilla maanpinta on pelkkää luistelurataa. Saapas nähdä, jääkö mitään henkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis eteläisen Suomen talvet ovat siirtyneet ylemmäs. Viime vuosina täällä on nastakengillä ollut käyttöä, kun talvella on enemmän luistelu- kuin hiihtokelejä - kaduilla.

      Poista
  17. Kiitos paljon haasteestasi. Vastailen heti ehtiessäni. 😊

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!