Syystyöt tehty

Helleborus - Jouluruusu

 

Meidän piha on nyt laitettu talvikuntoon. Sateiden ja ylenpalttisen laiskuuden johdosta en ole puunannut joka nurkkaa mitenkään tiptop-kuntoon. Eipä se ole tarpeenkaan. Talven aikana pihalle kertyy monenmoista sälää, havunneulasia, kuivuneita lehtiä, pudonneita koivunoksia ja ties mitä. Keväällä on uutta intoa päästä käsiksi kevätvalmisteluihin. Silloin voi taas heiluttaa haravaa sielunsa kyllyydestä.

Astrantia major 'Sunningdale Variegated' - Kirjavalehtinen tähtiputki

Ruskaväreistä on jäljellä enää kalpea häivähdys. Suurin osa puista ja pensaista pudonneista lehdistä on maassa vaihtunut ruskean eri sävyiksi. Märkyydestä kiiltävää lehtimassaa on siellä täällä istutusalueilla, sitäkin enemmän puiden ja pensaiden alustoilla, jonne olen sitä haravalla työntänyt. 

Austin-ruusu 'Lady of Shalott'

Viikko sitten sateessa oli sopiva tauko, jolloin sain silputtua nurmikolle pudonneet kriikunoiden lehdet. Nurmikkokin oli ehtinyt kasvaa varsin korkeaksi sitten edellisen leikkuun. Käytäviltä haravoin tuulen ripottelemat vaahteran- ja syreenilehdet. Keräsin ne multasäkkeihin, kiikutin puuvajaan odottamaan kevättä. Ehkä lehdistä on talvikuukausina muhinut mullan esiastetta, jota voin sekoittaa multaan ja käyttää puutarhassa.

Lamium maculatum - Hopeatäpläpeippi

Pihakierroksia tulee tehtyä kameran kanssa ja ilman kameraa. Mielikuvitusta joutuu käyttämään löytääkseen kuvattavaa. Kaikki tuntuu olevan ikuistettu jo tuhanteen kertaan. Yksittäisiä kukkanuppuja löytyy sieltä täältä. Tuoksuorvokki ja hopeatäpltäpeippi sekä Pikkupuutarhan kirjavalehtinen tähtiputki ovat vastustaneet talven tuloa pukkaamalla kukat. Austin-ruusu 'Lady of Shalott' sen sijaan ei saa nuppujaan aukaistua. Luultavasti lähipäivinä luvattu kylmenevä sää vie ladylta viimeisetkin avautumismahdollisudet. Muuripenkin tummakukkaisen jouluruusun kolmesta nupusta yksi on auennut.

Lamium maculatum - Hopeatäpläpeippi

Talvivaatteille ei ole tänä syksynä ollut vielä tarvetta. Hyvin on pärjännyt kevyemmissäkin varusteissa. Olen toki kantanut vaatehuoneesta paksumpia tamineita ja kaivanut esille lämpimämpiä jalkineita. Käsineet ovat olleet parina aamuna tarpeen, kun auton ratti on ollut jäätävän kylmä. Talvirenkaat vaihdatin viikko sitten. Paras olla talvikumit alla, kun pakkanen ja liukkaat kelit kuitenkin luuraavat lähitulevaisuudessa.

Tyhjensin biokompostorin alaluukun. Edellisestä tyhjennyksestä ei ole vielä kovin kauaa, joten massa ei ollut täysin kypsää. Siirsin kottikärryllisen tavaraa viereiseen varabiokompostoriin jälkikypsymään. Mahtuupa taas uutta tavaraa kompostoriin.

Ripottelin alapihan kahteen lehtikompostoriin kanankakkarakeita. Luin jostain (en taas muista, mistä) jutun, kuinka jonkun kompostori oli alkanut pöhisemään vauhdilla tuota kikkaa käyttäen. Yllytyshulluutta tai tavallista kokeilunhalua. Aika näyttää, oliko vinkistä mitään hyötyä. Tuskin siitä haittaakaan on.

Lonicera heckrottii - Koreaköynnöskuusama

Olen tässä jo jonkin aikaa murehtinut puutarhan värittömyyttä. Bermudan koreaköynnöskuusama on kanssani aivan eri mieltä. Se jaksaa kehittää jatkuvasti uusia nuppuja, jotka tosin eivät kunnolla enää avaudu. Lehdetkin ovat suurimmalta osin vielä vihreät. Muistaakseni viime syksynä kävi niin, että aikansa vihreinä oltuaan lehdet muuttuivat saman tien ruskeiksi ja lötköiksi. Tiukasti ne pysyvät kiinni varsissa, kunnes lopulta putoavat maahan.

Digitalis - Sormustinkukka

Pyhäinpäivänä tein kylällä pitkän lenkin kuvatakseni Kristiina K:n marraskuun haasteeseen portteja. Se aihe onkin jo käsitelty. Erään kujan varren joutomaalla kasvoi ja kukki sormustinkukka. Lähellä on taloja, joiden pihasta kasvi on varmaan siemenensä tuonne lennättänyt. Tai linnut tuoneet tullessaan.

Harmaassa tihkusateessa metsikön sammal näytti kauniin samettiselta ja loisti pitkälle hienon vihreänä. 

Kesän aikana ei ole liiemmin tullut kylällä käveltyä. Kasvukauden päättyessä onkin taas enemmän aikaa ja innostusta harjoittaa kyläkävelyitä. Kohta pihoille ilmestyy kausi- ja jouluvaloja, joita on hauska katsella. Jonkin verran niitä jo näkyykin. 

Meillä on pihassa vasta lyhdyissä led-kynttilöitä. Sisälle olen jo laittanut muutaman valosarjan ja patteritoimisen koristeen. Varsinainen joulukoristelu saa vielä odottaa. Pimeyttä on ilo torjua, kun nyt sitä riittää usein aamusta iltaan ja illasta aamuun. Onneksi osa pimeydestä tulee vietettyä unten  mailla. 

Yksi kotikylän järvistä pyhäinpäivänä.

Mikäli loppuvuosi kuluu yhtä vauhdikkaasti, kuin syksy tähänkin saakka, on pian taas kevät edessä. Ei lainkaan hullu ajatus ryhtyä laatimaan kylvösuunnitelmaa...

Mukavia marraskuun päiviä! 

Väriä harmauden keskelle

Ulkona sataa ja tuulee 25.1.2025

Suunnittelin käveleväni lauantaina kirjastoon palauttamaan luetut ja hakemaan uusia kirjoja. Jo yöllä kuuntelin tuulen ujellusta ja sateen roopinaa ikkunassa. Aamu ei muuttanut tilannetta mitenkään. Minua ei ole tehty sokerista, en sula sateessa. Ulkoilukin on mielestäni pitkälti pukeutumiskysymys, mutta mitäpä sitä suotta itseään kastelemaan kun voi kuivanakin olla. En siis lähtenyt reppu selässä sateessa kohti kirjastoa taivaltamaan.

Harmautta on katseltu ja sateen lotinaa kuunneltu jo useampi päivä. Tilanne ei alkavalla viikollakaan paljon kirkkaammaksi muutu. Ei ehkä helmikuussakaan, kun maamme yllä on parhaillaan polaaripyörre, joka pitää sään lauhana. 

Värien kaipuu on jo kova. Sitä ei enää saa talttumaan villalankojen pyörittely ja puikkojen heiluttelu iltaisin telkun ääressä. Kovasti olen tuijottanut kylvöksiäni, mutta vasta yksi paprika on itänyt. Sen ohuen ohut pikkuinen vihreä varsi on aivan liian vähäinen värilisäys suureen  kaipuuseeni. Vaikka toki iloitsen jo ensimmäisestä taimesta.

Niin sitten kaivauduin viime vuoden kuva-arkistoon tyydyttämään värikaipuutani. Sieltähän sitä väriä löytyi. Maalis-huhtikuun jätin väliin. Nehän ovat pian käsillä muutenkin. Hyppäsin suoraan toukokuuhun.

 
Kuvat ovat siis omiani. Aforismit ja runot Viisaita sanoja -sivustolta. Tiedot aforismien lausujista ja runoilijoista Wikipediasta.

Krookukset 3.5.2024

"Vähän kesää pitää säilyttää, myös keskellä talvea." 

-Henry David Thoreau-

 Henry David Thoreau oli yhdysvaltalainen luontokirjailija, yhteiskuntakriitikko ja filosofi, joka kannatti orjuuden lakkauttamista ja kansalaistottelemattomuutta.

Corydalis 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus 3.5.2024

"Sinisiä, keltaisia, valkeita kukkia
lainehtivat niityt mielettöminä merinä.
Ja tuoksua!" 

-Katri Vala-

 Katri Vala (oik. Karin (Kati) Alice Heikel o.s. Wadenström, 1901 – 1944 ) oli suomalainen opettaja, runoilija ja suomentaja.

Spiraea 'Double Play Big Bang' - Pensasangervo 5.5.2024

"Kunhan vain pääsen kotiin ja kaivamaan puutarhaani, olen kunnossa.
Upeaa terapiaa, puutarhanhoito." 

-Peggy Lee-

 Norma Deloris Egstrom, taiteilijanimeltään Peggy Lee oli yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä.

Helleborus  'Double Ellen' - Jouluruusu 10.5.2024

"Puutarhuri kasvattaa muutamia kasveja,
maanviljelijä monia,
keskivertoviherpeukalo kaikkea."

Pulsatilla vulgaris 'Rode Glocke' - Tarhakylmänkukka 10.5.2024

"Saatamme luulla, että vaalimme puutarhaamme,
mutta todellisuudessa puutarhamme hoivaa meitä." 

-Jenny Uglow-

 Jennifer Sheila Uglow on englantilainen elämäkerran kirjoittaja, historioitsija, kriitikko ja kustantaja.

Tulipa humilis 'Persian Pearl' 10.5.2024

"Jos sinulla on puutarha ja kirjasto,
sinulla on kaikki mitä tarvitset." 

-Marcus Tullius Cicero-

Marcus Tullius Cicero oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija. Häntä pidetään yleisesti latinankielisen proosan mestarina.

Fritillaria imp. 'Lutea' - Keisarinpikarililja 18.5.2024

"Mitä olisi kesän lämpö, ilman talven kylmyyttä,
joka juuri tekee siitä niin suloisen." 

-John Steinbeck-

 John Ernst Steinbeck, Jr. oli yhdysvaltalainen kirjailija.
Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1962.

Erythronium 'Pagoda' - Koiranhammas 18.5.2024

"Puutarhalapioni
parantaa kaikki haavani." 

-Ralph Waldo Emerson-

Ralph Waldo Emerson oli yhdysvaltalainen esseisti, runoilija, filosofi ja 1800-luvun transsendentalistisen liikkeen johtaja.

Glaucidium palmatum - Sinikämmen 18.5.2024

"Kaikki huomispäivän kukat ovat tämän päivän siemenistä."

Pulsatilla vulgaris -  Tarhakylmänkukka 18.5.2024

"Taivas on kaikkialla.
Pilvet kukoistavat pelloilla.
Päivä polttaa jalkojeni alla.
Jokaisesta lätäköstä välkkyy aurinko." 

-Maila Pylkkönen-

 Maila Annikki Pylkkönen (o.s. Pylkkönen, vuodesta 1971 Pylkkönen-Suomi, 1931 - 1986) oli suomalainen runoilija

Malus 'Makamik' - Koristeomenapuu 22.5.2024

"Vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna,
istuttaisin tänään omenapuun."

-Martti Luther-

Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät reformaation katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.

Tulipa 'Sun Lover' 22.5.2024

"Omistaa vähän maata,
raaputtaa sitä kuokalla,
kylvää siemeniä ja katsella niiden heräämistä eloon
siinä ihmisen yksinkertaisin ilo,
miellyttävintä mitä hän voi tehdä."

-Charles Dubley Warner-

 Charles Dudley Warner oli yhdysvaltalainen esseisti, kirjailija ja Mark Twainin ystävä.

Helleborus niger - Vaaleajouluruusu 22.5.2024

"Jos haluat olla päivän onnellinen, juo itsesi humalaan.
Jos haluat olla vuoden onnellinen, mene naimisiin.
Jos haluat olla koko elämän onnellinen, aloita puutarhan hoito." 

-Kiinalainen sananlasku-

Malus 'Aamurusko' 25.5.2024

"Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten.
Toiseksi paras aika on nyt." 

 -Kiinalainen sananlasku-

Ribes sanquineum - Ruusuherukka 25.5.2024

"Mikään ei ole kovin tärkeää paitsi puutarhanhoito,
eikä sekään ole kovin tärkeää." 

 -Kiinalainen viisaus-

Clematis alpina 'Willy' 29.5.2024

"Mene metsään
ilo istuu siellä puiden siimeksessä
ja tarjoaa kättään jokaiselle."

-Timo Pusa-

 Timo Tapani Pusa (1951 – 1996 Kotka) oli suomalainen kirjailija.

Caragana arborescens 'Pendula' - Riippahernepuu 29.5.2024

"Aurinko ei paista vain muutamalle puulle ja kukkaselle
vaan koko avaran maailman iloksi." 

 -Henry Waard Beecher-

Henry Ward Beecher oli yhdysvaltalainen kongregationalistinen saarnaaja.

Geum 'Mai Tai' - Tarhakellukka 31.5.2024

"Mutta maa säteili ihmeellistä kauneutta.
Suurten, koskemattomien metsien näkymättömistä kukista
nousi värisevä tuoksu." 

-Katri Vala-

 Katri Vala (oik. Karin (Kati) Alice Heikel o.s. Wadenström, 1901  –1944 ) oli suomalainen opettaja, runoilija ja suomentaja.

Crataegus 'Paul's Secret' - Ruusuorapihlaja 31.5.2024

"Metsään menin.
Puille nöyrästi kumarsin.
Nyt on astiani marjoja täynnä." 

-Helvi Juvonen-

Helvi Inkeri Juvonen (1919 –1959) oli suomalainen runoilija, joka sodanjälkeisen modernin lyriikan ensimmäisiä tekijöitä Suomessa.

Pihalta puistoon 22.5.2024

Lauantaina en ehtinyt pihabongaukseen. Tehdään se sitten tänään.

Mukavaa tammikuun viimeistä viikkoa!

Pihamaan kutsu

Viime päivinä on tullut aherrettua puutarhan syystöiden parissa tuntitolkulla. Lauantaina saavutin itselleni asettamat tavoitteet, joten lupasin pitää sunnuntain vapaata puutarhatöistä. Suunnittelin silittäväni vinon pinon pyykkiä ja kellahtavani sen jälkeen sohvalle hyvän kirjan kanssa. Ihan kelvollinen lupaus, mutta rikotuksi tuli. Silitysurakan jälkeen katsoin, kuinka aurinko paistoi ulkona niin houkuttelevasti, etten enää kuullut sohvan ja kirjan kutsua. Pihavaatteet päälle ja ulos. Tekemistä kyllä riittää.

Edellisinä päivinä olin leikannut penkeistä perennoja. Myös talon päädyssä korkeana lainehtiva töyhtöangervotiheikkö on tapana näin syksyisin leikata ja syöttää hakettimeen tai kiikuttaa kaatopaikan puutarhajätepisteeseen. 

Sunnuntai oli oikein hyvä päivä kitkeä rikkaruohoja ja siistiä kanttausurat. Multa on sen verran kosteaa, että rikat lähtivät helposti. Enimmäkseen löytyi voikukkia, joita kasvaa alkukesästä keltaisena puistoalueella. Sieltä tuuli kuljettaa siemenhöytyviä meillekin. Niinpä olemme varsin omavaraisia voikukkien suhteen.

Kompostimme ovat piripinnassa. Oksia on haketettu pitkin kesää ja kipattu sopiviin paikkoihin tontilla. Kesäkukkien mullat olen levittänyt istutusalueille. Puut ja pensaat ovat saaneet osansa maatuvasta materaalista. Ja tulevat vielä saamaan lisääkin, kunhan silppuan vaahteran- ym. puiden lehtiä ruohonleikkurilla.

Töyhtöangervot ja muut isokokoiset puutarhajätteet kuskaamme kaatopaikalle. Siellä niistä tehdään multaa. Meillä ei ole omaa peräkärryä. Vuokraamme sellaisen omakotiyhdistykseltä edulliseen hintaan. Varaus on jo tehty. Puutarhajätteen lisäksi Ukkokulta tyhjentää kellarista pois joutavaa tavaraa.

Keijunkukka, mutta mikä niistä?

Syystöiden ohessa olen ihaillut kasvien erilaisia muotoja ja värejä. Keijun- ja haltiankukissa on lähes aina hienot lehdet. Niin väriltään kuin muodoltaankin. Olen istuttanut monenlaisia keijunkukkia, mutta kovin hyvin ne eivät meidän tontilla menesty. Olla möllöttävät vuodesta toiseen likimain saman kokoisina. Jotkut kukkivatkin. Monet ottavat hatkat hyvinkin nopeasti. Kuvan keijunkukka on yllättäen viihtynyt paikallaan jo pidempään. Pörhistynytkin aika kivasti.

Syysvuokko ja jouluruusu

Tässä kuvassa on kaksi lempikasviani: vasemmalla syysvuokko ja oikealla jouluruusu. Syysvuokko on kaupasta ostettu, Pikkupuutarhan Muuripenkkiin istutettu Anemone hybrida 'Honorine Jobert'. Kulunut kesä on sen toinen pihallamme. Kukkikin, eikä näytä yhtään kyllästyneeltä ja lähtöhaluiselta.

Jouluruusuja istutin useamman pienikokoisen Muuripenkkiin keväälllä 2022. Nämä Double Ellenit ovat nekin kukkineet ja pukkaavat kiitettävästi uusia lehtiä. Joukossa näkyy myös kevätkaihonkukkaa ja ahomansikkaa. Sekä maahumalaa, jota kiskon pois urakalla ja aina vain sitä riittää - kaikkialla.

Valeangervo, valkotäpläimikkkä ja takana piippuköynnös

Tässäkin on aika hauska muotoyhdistelmä. Jos unohtaa kotiloiden lehtiin urakoimat ilmastointireiät. Istutin isolehtisen kasvin sormivaleangervona (Rodgersia aesculifolia) kesällä 2022. Vertailtuani kuvia ja tietoja, epäilen kyseessä olevan kuitenkin liuskavaleangervo. Sormi- ja liuskavaleangervot saavat loppukesästä pronssisen sävysilauksen.

Olipa kyseessä kumpi tahansa, saatan joutua muutaman vuoden kuluttua kaivamaan ainakin osan pois, sillä valeangervoista kasvaa aika kookkaita.

Valkotäpläimikkä viihtyy hieman varjoisessa penkissä oikein hyvin. Lumi sulaa tässä paikassa viimeisten joukossa. Keväällä pelkäsin menettäneeni jokaikisen valkotäpläimikän, kun kovaksi jäätynyt kolauslumi oli litistänyt imikät limaisiksi lehtikasoiksi. Niin vain ponnistivat itsensä ylös ja ryhtyivät leveilemään siihen malliin, että koko penkki on niitä täynnä.

Piippuköynnös on kasvanut paikallaan jostain 90-luvulta lähtien. Istutuspäivä on jäänyt kirjaamatta. Se vaatii kiipeilläkseen tuen. Viime syksynä leikkasin piippuköynnöksen alas. Hyvin se heräsi ja alkoi taas kasvamaan. En anna sen kasvaa katon rakenteisiin saakka, vaan se saa ylös kiivettyään taipua riippumaan alaspäin.

Hopeatäpläpeippi

Hopeatäpläpeippi on etenkin näin syksyllä virkistävä valontuoja. Tiiviitä mattoja muodostaessaan se toimii hyvin maanpeitekasvina ja näkyy myös kivasti muiden kasvien lomasta. Hopeatäpläpeippi on myös aktiivinen leviäjä, joten kannattaa miettiä, mihin sitä istuttaa. Kyllä siitä halutessaan eroon pääsee, mutta turha aiheuttaa itselleen lisää töitä, kun kitkemisen sijasta on monia mukavampiakin tehtäviä.

Stachys byzantina - Nukkapähkämö

Nukkapähkämöä sanotaan myös lampaankorvaksi. Sen lehdet ovat harmaanvalkoiset, nukkamaisen pehmeät. Kuvassa aamukaste pisaroi lehdillä. 

Nukkapähkämö ryhtyi kasvamaan herukkapensaan vieressä, mistä siirsin sen alkukesästä Pikkupuutarhan Kivipenkkiin. Eipä ollut ollenkaan hyvä ratkaisu, sillä kukkavarret kaatuilivat muiden kasvien päälle ja väliin. Kaivoin nukkapähkämön jälleen pois. Pörriäiset tykkäävät siitä kovasti, joten siirsin sen paikkaan, jossa se saa rauhassa seisoa tai kaatuilla, miten vain haluaa. 

Muutama päivä sitten leikkasin Kivipenkistä pois ruskeaksi menneitä kultakärsämöitä. Yllätyin huomatessani nukkapähkämön kasvattaneen lukuisan joukon lehtiruusukkeita paikkaan, josta kuvittelin kaivaneeni sen kokonaan pois. Enpä ollut poistanut kaikkia rönsyjä. Samassa penkissä kasvaa myös harmaakäenkukkaa, jonka lehtiruusukkeet muistuttavat paljon nukkapähkämöä. Niinpä siirrän lehtiruusukkeiden tarkastelun ja nukkapähkämöiden mahdollisen kitkemisen kevääseen.

Tuivio ja villiviini sekä akileija

Talon seinustalla kasvaa säleikkövilliviiniä mielestäni huonossa paikassa. Se olisi parempi kaivaa kokonaan pois, vaan enpä ole saanut aikaiseksi. Niinpä leikkaan sen syksyllä matalaksi. Keväällä villiviini lähtee reippaaseen kasvuun. Olen ottanut useammankin kerran säleikkövilliviinistä pätkiä ja laittanut ne veteen kasvattamaan juuria. Kunnon juurien ilmestyttyä istutan taimet sopivaksi katsomaani paikkaan.

Tonttimme rajanaapurin puoleisessa tukimuurissa kasvaa tuivioita, joiden joukkoon on eksynyt myös akileijoja. Joitakin vuosia sitten istutin muurin reunalle villiviinin taimen, jonne se kotiutui hyvin. Nyt villiviini luikertelee vähän joka suuntaan maanpeitekasvina ja roikkuu myös muurin reunan yli tuivioiden kaverina.

Säleikkövilliviini saa syksyisin hienon värin.

Myös tonttimme puiston puoleisessa päädyssä on lyhyt muuri tukemassa alas laskevaa rinnettä. Loppukesästä 2020 istutin rinteen yläpäähän, syreenien tyvelle niinikään pätkästä juurruttamani säleikkövilliviinin. Kesän vihreydessä ei helposti huomaa, kuinka villiviini kasvaa syreenien runkoja ylös. Näin syksyllä villiviini paljastaa itsensä punastumalla kauniisti.

Parthenocissus quinquefolia - Imukärhivilliviini

Istutin joskus vuosia sitten imukärhivilliviinin autotalliseinustalle. Siellä se ei oikein koskaan viihtynyt, mutta eipä kuollut poiskaan. Lopulta päädyin poistamaan kapean istutusalueen kokonaan seinustalta. Leikkasin kehnon oloisen villiviinin matalaksi ja istutin sen terassin kupeeseen, kun en raaskinut kompostiinkaan sitä laittaa. 

Villiviinipä tykästyi uuteen paikkaansa ja ryhtyi valloittamaan terassin kulman tiilipylvästä. Tänä kesänä se on kasvanut paljon. Yksi verso on maannut maassa, johon se on juurtunut ja suuntaa nyt innokkaasti lähellä olevien norjanangervojen seuraan. Enpä olisi itse keksinyt moista yhdistelmää, mutta kun kasvit niin ovat valinneet, en heitä siitä moiti - enkä toisistaan erota.

Alapihan aidalla kasvaa myös imukärhivilliviiniä. Niihin ei ole kertaakaan vielä tullut marjoja, kun taas terassin villiviinissä on sinisiä marjoja joka vuosi. Ovat kuulemma myrkyllisiä. En ole tosin ajatellutkaan niitä maistella.

Geranium endressii 'Wargrave Pink' - Espanjankurjenpolvi

Kurjenpolviin ihastun vuosi vuodelta enemmän. Verikurjenpolvea kasvaa useammassa paikassa. Tässä vaiheessa siinä on kukka siellä toinen täällä. Sen sijaan alapihan Vapaapenkissä kasvaa vaaleanpunainen espanjankurjenpolvi, joka on kukkinut taukoamatta jo ties kuinka pitkään. Ja kukkii parhaillaankin.Tämä Wargrave Pink on jalokurjenpolvi Rozannea pystykasvuisempi. Herkullisia kumpikin.

Syksy näkyy jo hyvin puutarhassa. Perennojen leikkauksen vuoksi tilaa ja avaruutta on tavallista enemmän. Myös ruskavärit lisääntyvät samaa tahtia kuin puut ja pensaat luopuvat lehdistään. Lauantaina haravoin päivän päätteeksi yläpihan ja Pikkupuutarhan käytävät ja harjasin terassin ja pergolan puulattiat. Sunnuntaina tuuli pöllyttikin puista lehtiä vauhdilla. Nyt näyttää, kuin käytävät eivät olisi haravaa koskaan nähneetkään.

Pikkupuutarhaa, alaoikealla Kriikunapenkki, yläoikealla Kivipenkki.

Kaikki alapihan kanttausurat on nyt huollettu ja kitkettävät kitketty. Syyssipuleitakin olen kätkenyt multaan 200 kpl. Harvinaisen vähän tänä vuonna. Saattaa olla, että joku pussukka vielä eksyy kaupasta mukaan.

Käytäviä saa vielä haravoida, kun puissa on yhä paljon lehtiä. Alapihalla käytän haravaa vain siirtääkseni lehdet kanttausurista nurmikolle. Sitten huristelen ruohonleikkurilla lehdet silpuksi. Jos johonkin tulee turhan paksu silppukerros, levitän ne toki laajemmalle ja ripottelen istutusalueille. 

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Hurrikaani Kirkin hännän uhataan tuovan keskiviikkona Suomeenkin kunnon syysmyräkän. Sekä mahdollisesti perjantaiksi etelään jopa +15 asteen lämpötilaa. Katsotaan, riisuuko kova tuuli ja sade lehdet puista ja pensaista.

Taivaanrannan paloa

Olopiha 13.1.2024

Paukkupakkasten postikorttimaisemiin maalaamien akvarellien jälkeen paluu tavalliseen valko-harmaaseen väritykseen ei ole ollut mikään yllätys. Pieni pettymys ehkä, sillä kukapa voisi vastustaa kauneuden tankkaamista. Harvinaisen kaunista talvimaisemaa tuli pysähdyttyä ihan vain katselemaan ikkunan ääreen lukemattomia kertoja, eikä ulkona kävelemiseenkin tarvittu mitään erityisiä syitä.

Auringonnousu la 13.1.2024

 
Lauantaiaamuna satuin aamupalan ja -lehden lomassa vilkaisemaan ikkunasta ulos. Vastapäisen naapurin ikkuna liekehti tulessa. Tämä näky taasen merkitsi sitä, että aurinko oli nousemassa tavallista värikkäämmissä merkeissä. Kiireesti kahvikuppi takaisin pöydälle ja takamus irti tuolista. Nopein askelin talon toiselle puolelle kameran kanssa tähtäilemään ikkunasta avautuvaa taivaanrannan paloa. Aurinkohan sieltä oli nousemassa ja melkoisen komeissa väreissä.

Auringonnousu la 13.1.2024

Värit vaalenivat ja haalevinat nopeasti auringon noustessa yhä ylemmäs. Hetken näytti, että päivästä tulee valoisa. Pilvet purjehtivat nopeassa tahdissa auringon perässä peittäen pian koko taivaankannen. Ehdinpä kuitenkin ihailla voimakkaita sinipunalilan värejä aamuisella taivaalla.

Joka kerran auringonnousuja ja -laskuja, pilvimuodostelmia, taivaanrantaa ja ylipäätään ikkunasta avautuvaa avaruutta katsellessani muistan näistä iloita. Vuodesta 2018 maisema on muuttunut, kun ympärillä oleva sankka ja huonokuntoinen metsikkö poistui alueen kunnallistekniikan ja tieremontin myötä. 

Katri-Helena laulaa "Kesän lapsi kun oon. Villi luonteeni on." (Kesän lapsi, sanat Chrisse Johansson, 1976). Minä puolestani voisin laulaa "Valon lapsi kun oon...". Niin paljon pidän valosta ja avarasta maisemasta. Olen minä kesänkin lapsi, mutta villistä luonteesta en mene takuuseen.

Auringonlasku 10.1.2024

Voimakkaan väriset siveltimenvedot taivaanrannassa eivät ole viime aikoina olleet ainoastaan aamuisia ilmiöitä. Keskiviikkona tulin bussilla kotiin Helsingistä. Mitä lähemmäs kotikuntaa bussi tuli, sitä punaisemmaksi kävi maailma. Kamera oli käsilaukussani, joten odotin innolla hetkeä, jolloin bussista pois jäätyäni voisin tähtäillä taivaanpaloa. 

Matkaan tuli kuitenkin mutkia, sillä liikenne moottoritiellä pysähtyi noin kilometriä ennen kotikylän liittymää. Liikennetiedotteen mukaan kauempana paloi auto, jonka sammuttamiseksi liikenne oli pysäytetty kokonaan. Siksi päättymätön jono punaisia jarruvaloja loisti bussi etuikkunaan. 

Etenimme kävelyvauhtia kohti kotipysäkkiä auringon laskiessa samanaikaisesti yhä alemmas metsän taakse. Puolen tunnin kärsimättömän köröttelyn jälkeen saavuin omalle pysäkille, josta päätin samantien kipaista kotiin. Aurinko oli jo niin alhaalla, etten korkeiden puiden vuoksi saanut taivasta tähtäimeeni. Kotipihalla näkyvyyttä on enemmän ja niin sain taltioitua viimeiset hetket huikean hienosta värimaailmasta.

Olopiha 13.1.2024

Auringonnousujen ja -laskujen väreistä meidän on nauttiminen, kunnes noiden valkoisten hankien alla nukkuvat kasvit kaikkine väreineen heräävät jälleen sulostuttamaan näkymiä. Asian varmistamiseksi siemenpussit on inventoitu, lisää jokunen pussukka ostettu ja muutama myös postissa tulossa. Lähipäivinä ensimmäiset siemenet uppoavat multaan.

Kosmoskukka 28.7.2023

 Valoa ja värejä viikkoonne!