 |
| Rosa spinosissima 'Plena' - Juhannusruusu |
Juhannusruusu on tänä vuonna ollut kirjaimellisesti nimensä veroinen. Usein se täällä etelässä ehtii jo pudottaa terälehtiään juhannusjuhlan aikaan. Nyt tämä hieno pensasruusu kukkii kauneimmillaan ja entistä runsaammin. Helteinen sää kiihdyttää kukinnan edistymistä, mutta onnekseni en menetä mitään viettämällä juhannusta kotipiirissä.
Juhannusruusuni on peräisin anopin lapsuudenkodista Hämeenläänin Koskelta. Hämeenkoski nykyisin. Olen jakanut ruusua siten, että yläpihan Pikkupuutarhan lisäksi sitä kasvaa alapihalla Kaivoruusupenkissä ja rajanaapurin päädyssä.
Viime vuonna Pikkupuutarhan juhannusruusu koreili kärhötuessa. Nyt taasen se halusi särkyneensydämen taustalle.
 |
| Rosa pimpinellifolia 'Tove Jansson' |
Samettisen punaisena kukkiva Tove Jansson asustaa myös Pikkupuutarhassa. Istutin sen 2014, jonka jälkeen parin vuoden ajan tuntui, ettei puska ole erityisen innokas kasvamaan ja kukkimaan. Nämä ajatukset ovat mennyttä, sillä nyt Tove tavoittelee vieressä kasvavan koristeomenpuu Aamuruskon oksia ja runkoa. Lisäksi se tunkea uusia versojaan turveharkkoreunuksen läpi. Toistaiseksi on riittänyt, että napsaisen verson harkon penkin puoleiselta laidalta poikki.
Rosa pimpinellifolia 'Tove Jansson'
Tässä Tove Jansson on ehkä kuvattu hieman epäedullisesta suunnasta. Taustalla on varaparkkipaikka ja pressun alla alapihalle kuskaamista odottavat multasäkit. Toven kukkien kuvaamisessa on paras olla ripeä. Yksittäiset kukat lakastuvat nopeasti, mutta vastapainoksi niitä avautuu jatkuvasti uusia.
Pimpinellaruusuja vaivaavat vattukärsäkkäät ovat löytäneet Tove Janssoninkin. Ne huomaa helpoimmin melkein irti katkenneista nupuista. En ole lähtenyt ruusuja millään ruiskuttamaan, koska kukkia avautuu joka vuosi runsaasti enemmän mitä kärsäkkäät ehtivät napsia.
Rosa Hurdal - Norjanruusu
Pikkupuutarhan ruusuista norjanruusu aloittaa parhaillaan kukintaansa. Viime kesänä se kukki ensimmäisen kerran todella runsaasti. Nytkin nuppuja on paljon. Norjanruusu on rotevakasvuinen, 2-4 -metriseksi kasvava pensas. Se viihtyy ravinteikkaassa, aurinkoisessa tai kevyesti varjoisassa paikassa. Norjanruusu sietää myös köyhää maaperää. Meillä ruusun selviytymisvyöhykkeiksi on mainittu I-IV.
Norjanruusun lähellä kasvaa ranskanruusu Duchesse de Montebello, jonka tilasin 2015 Oulujoen taimistolta. Vaikka sen asuinpaikka on aurinkoinen ja suojaisa, se ei ole kertaakaan vielä kukkinut kunnolla. Tämän pensaan kasvukoko on n. 1,5 m. Paleltuneet ja kuivuneet oksat leikataan keväällä. Tarvittaessa ruusu kestää hyvin myös alasleikkauksen.
Kaksi vuotta sitten siirsin alapihalla liian ahtaasti asuneet pensasruusut rosa gallica 'Mundin' ja rosa alba `Lumon` Pikkupuutarhan muuripenkkiin. Samaisen kohtalon koki rosa 'Ilo', jonka istutin Kärhöpolun oikealle puolelle. Isot pensaat luonnollisesti ottivat siirrosta nokkiinsa, mutta eivät sentään kuolleet. Tänä keväänä niissä on selvästi uutta intoa, mikä näkyy reippaana kasvuna ja nuppuina.
Alapihan Kaivoruusupenkki
Seuraavaksi siirrytäänkin alapihalle, jossa kasvavat juhannusruusu, punalehtiruusu, omenaruusu, Hansa-ruusu ja sammalruusu. Juhannusruusu on ryhtynyt valtaamaan enemmän alaa. Aiemmin se asusti kuvasta katsoen penkin toisella puolella. Nyt se kurkottelee myös penkin tälle puolen, mikä ei minua pahemmin haittaa.
Oikealla reunalla kasvaa punalehtiruusu ja sen oikealla puolella, ennen taustan juhannusruusua kasvaa omenaruusu. Se olisi hyvä siirtää parempaan paikkaan, koska sen vierusruusut pyrkivät tunkemaan omenaruusua ahtaalle. Omenaruusu ei vielä kuki.
Rosa rugosa 'Hansa', taustalla akileijoja.
Kaivoruusupenkin kasvarinpuoleisessa päässä kasvaa Hansa-ruusu. Sillä on ärsyttävä tapa kasvattaa pitkiä versoja sinne tänne. Versot kaipaavat tietenkin tukemista, jotta ne eivät kaatuille kulkuväylille. Hansa-ruusu kestää hyvin leikkausta, jota olenkin sille säännöllisesti tehnyt. Pian Hansan nuput aukeavat komeiksi, kerrotuiksi kukiksi.
Rosa Glauca - Punalehtiruusu
Punalehtiruusu Rosa Glaucan korkeimpia versoja leikkasin vuosi sitten. Tanakasta varresta huolimatta korkeina ne tuppasivat taipumaan liikaa muiden pensaiden päälle ja käytävälle. Punalehtiruusuni on tehnyt runsaasti siementaimia tyvelleen. Joitakin olen purkittanut ja antanut eteenpäin. Monta siementainta on tullut kitkettyä kompostiin.
Viidentenä ruusuna Kaivoruusupenkissä kasvaa Sammalruusu (rosa centifolia Muscosa). Pidän sen kerrotuista kukista paljon ja ehkä vielä enemmän hienoista nupuista niiden "sammalmaisen" ulkonäön vuoksi. Harmikseni sammalruusuni kasvaa hyvin hitaasti, eikä kuki läheskään joka vuosi. Monta kertaa olen epäillyt sitä keväällä kuolleeksi, mutta sinnikkäästi se on vuosi toisensa jälkeen vihertynyt. Ehkä se ei viihdy paikallaan. Pitääpä miettiä asiaa.
Rosa majalis 'Tornedal' - Tornionlaaksonruusu
Kaivoruusupenkiltä kävellään alapihalla kohti rajanaapuria. Pian Kurgaanin jälkeen, keskellä Kriikunapolkua on Ruusukolmio. Siellä kasvavat Tornionlaaksonruusu, Suviruusu ja Ritausma. Tornionlaaksonruusun olen istuttanut 2012. Suviruusun ja Ritausman vuotta myöhemmin eli 2013.
 |
| Rosa 'Tornedal' - Tornionlaaksonruusu |
Tornionlaaksonruusu kukkii parhaillaan runsaana. Monta vuotta se pysyi hyvin paikallaan, mutta parina viime vuotena se on alkanut tunkea juurivesojaan naapurinurmikolle. Toistaiseksi juurivesoista ei ole ollut haittaa, kun voin ajaa ne leikkurilla pois.
 |
| Rosa pimpinellifolia 'Poppius' - 'Suviruusu' |
Suviruusu aloittaa kukintaansa sopivasti juhannusruusun lopettaessa. Tämän pensasruusun uudet versot punertavat kauniisti, mikä lisää pensaan viehättävyyttä. Myös suviruusu tekee ahkerasti juurivesoja. Nurmikon puolella ne hoituvat ruohonleikkurilla, mutta turveharkkojen läpi kasvat versot hiukan harmittavat.
Penkin kolmannen ruusun eli Ritausman kukintaan menee vielä hetki. Leikkasin Ritausmani ensimmäisen kerran aivan alas, kun pensaan painopiste alkoi olla kovin yläpainotteinen ja tyveltä paljas. Ritausma kestää hyvin myös alasleikkauksen. Pian se on jo entisissä mitoissaan keväisestä leikkauksesta huolimatta. Ritausma on voimakaskasvuinen ja hyvin piikkinen ruusupensas. Sen suuret, puolikerrannaiset kukat ovat minusta hyvin kauniit.
 |
| Rosa Majalis - Metsäruusu |
Kriikunapolun toisella puolella on Majalispenkki, joka sai nimensä sen valtakasvista, metsäruususta. Metsäruusu on tullut meille lähistön autiotontilta. Jos olisin tiennyt, miten hirveä riesa tämän ruusun kaikkialle ulottuvat juurivesat ovat, en olisi koskaan sitä istuttanut. Saattaa olla, että joudun vielä jossain vaiheessa purkamaan koko Majalispenkin ja muuttamaan sen takaisin nurmikoksi. Silloin voin huristella leikkurilla juurivesat pois, kuten teen Majalispenkin kolmella sivulla.
Metsäruusu kukkii runsaana ja kauniina. Se on myös pörriäisten suosikki. Kukkimisen aikaan pensaasta kuuluu melkoinen pörinä.
Vasemmalla Ruusupenkki, oikealla Majallispenkki
Naapurin aidan vieressä on Ruusupenkki, johon valtavassa pensasruusukuumeessani vuosina 2014-2015 istutin kuusi ruusua. Paikka on toki ihanteellinen pensasruusuille; syvämultainen, aurinkoinen ja sopivan suojaisakin. Mutta hölmöyksissäni istutin isoksi kasvavat pensaat aivan liian lähekkäin, jolloin ne kasvoivat toisiinsa kiinni ja niiden hoitaminen oli hankalaa.
Kaksi vuotta sitten otin riskin ja kaivoin kolme ruusua pois takarivistä. Ne istutin yläpihan Pikkupuutarhaan. Samalla väljensin jäljelle jääneiden ruusujen väliä siirtämällä niitä loitommas toisistaan. Riviin jäivät kasvamaan Sävel, neilikkaruusu ja Sointu. Ruusujen välit olisivat voineet olla vielä suuremmat, koska varsinkin Sävel ja neilikkaruusu ovat varsin voimakaskasvuisia. Saavat olla, leikkaan puskia tarvittaessa.
 |
| Rosa rugosa 'Sointu' |
Talosta katsoen uloimpana kasvaa Sointu. Se on Ruusupenkin puskista pienin eli sen kasvukorkeus on n. 1 m. Viime kesänä se vielä toipui edellisen kesän siirrosta. Nyt ruusu näyttää kotiutuneelta ja hyvinvoivalta. Odotan sen avaavan pian ensimmäiset nuppunsa.
Netissä sanotaan, että ’Sointu’ on ’Sävel'en sisarlajike ja ne sopivat yhteiseen penkkiin värin ja muodon täydentäessä toisiaan. Muuten näin varmasti on, kunhan huomioi Sävelen reippaamman kasvutahdin. Minun Säveleni kasvaa hurjaa vauhtia leveyttä ja korkeutta, joten se tarvitsee tuplasti sen tilan, mitä Sointu.
Sointu kuuluu FinE-kasveihin (Finnish Elite), jonka tunnuksen saaneet kasvit on lisätty ilmastonkestävyydeltään ja käyttöominaisuuksiltaan tutkituista ja tautitestatuista emokasveista. Tunnus myönnetään tarkoin valituille koristekasveille, sekä marja- ja hedelmälajikkeille.
 |
| Rosa F.J. Grootendorst - Neilikkaruusu. Tämän kuvan jälkeen kirvoja ei enää ole, ovat ilmeisesti tulleet syödyiksi. |
Ruusupenkin keskimmäisenä asustaa punainen neilikkaruusu, joka kukkii kesäisin runsaana ja pitkään. Vuosi sitten leikkasin neilikkaruusua voimakkaasti, mistä se näyttää vain tykänneen. Neilikkaruusu kukkii saman vuoden versoilla eli sitäkään leikkaamisella ei menetetä. Aion siis jatkossakin leikata neilikkaruusua sekä tarpeen mukaan, että myös säännöllisesti. Mieluummin tanakoita versoja täynnä kukkia, kuin honteloita, sinne tänne kaatuvia oksia.
 |
| Rosa rugosa 'Sävel' |
Sitten Ruusupenkin kolmanteen eli Säveleen. Tätäkin pensasta leikkasin melko voimakkaasti keväällä. Olisi voinut leikata enemmänkin, mutta mitä lie arastelin. Minun Säveleni kasvaa hurjaa vauhtia joka suuntaan. Se on myös varsin piikkinen puska, joten sen tukeminen ja hoitaminen vaatii kunnon hanskat ja pitkät hihat. Sävelen kukinta-ajaksi mainitaan kesä-heinäkuu. Parina viime kesänä Säveleni on kukkinut elokuun lopulle saakka.
 |
| Rosa rugosa 'Therese Bugnet' - Teresanruusu |
Alapihalta palaamme portaita ylös olopihalle. Leikkimökin viereen istutin keväällä 2015 Teresanruusun. Siinä ruusu, joka kukkii kauniina käytännössä koko kesän. Leikkaan kuihtuneita kukkia pois, sillä olen huomannut sen lisäävän ja nopeuttavan uusien kukkien kehittymistä.
Teresanruusu on isokokoinen, mutta kuitenkin siro ruusu. Sen kerrotut kukat ovat suuria ja näyttäviä. Tähän saakka olen leikannut keväisin muutamia vanhimpia oksia pois. Pensaan pitäisi kestää hyvin myös alasleikkauksen. Sitä en ole vielä nähnyt tarpeelliseksi. Ehkä jatkossa harkitsen rajumpaa leikkausta saadakseni pensaan tyvestä vehreämmäksi.
Teresanruusu näkyy aika hyvin aronioiden yli myös alapihalle. Sisälle se näkyy ruusuista parhaiten. Työhuoneessa työskennellessä ajatus kulkee paremmin, kun välillä kääntää katseensa teresanruusuun.
Vuodesta 2014 Vasenrinteessä kukkineet peittoruusu Sommerwindit talvi vei mennessään. Samoin luulin käyneen kesällä 2020 Oikearinteeseen istuttamilleni kolmelle Fairylle. Sieltä ne kuitenkin ponnistivat tyvestä uusia versoja, joten taidan päästä niiden kukintaa vielä tänä kesänä ihastelemaan.
Rosa spinosissima 'Plena' - Juhannusruusu
Kiertelimme pojan kanssa juhannusaattona puutarhassa. Hän kehui hienoa kukkaistuoksua, jonka arvelin tulevan lähellä kasvavista juhannusruusuista. Harvemmin kiinnitän huomiota hajuaistini menetykseen, mutta nyt kyllä vähän harmittaa. Mielelläni olisin nuuhkinut kukintansa jo lopettaneita syreeneja ja nyt näitä juhannusruusuja.
Rosa pimpinellifolia 'Poppius' - 'Suviruusu'
Ruusujen kukinta-aika on monien osalta vasta alullaan. Ihasteltavaa siis riittää niin minulla kuin varmasti teillä muillakin.
Helteiden on luvattu jatkuvan alkavalla viikolla. Puutarhahommat on pakko laittaa tauolle ja keskittyä lähinnä kastelemiseen. Iloitaan ja nautitaan kukin voimiemme mukaan.
Sinulla on ihana ruusupuutarha! Tuoksu on olennainen osa ruusuja, juhannusruusun tuoksu tosiaan taivaallinen, kuten pihasyreenien. Niin harmi, että et pysty sitä osaa puutarhastasi nyt aistimaan.
VastaaPoistaIhanat ruusut sinulla, vaikka on niissä puolensa piikkien ja elinvoiman takia. Minullakin muuten sama sammalruusu on joka vuosi jotenkin kitulias, nytkin aika onneton, kun vertaa läheiseen Montebelloon. En ajatellut siirtää, kasvakoon siinä, kun hengissä pysyy.
Kärsäkkäitä on täällä niin paljon tänä vuonna, että Tovesta vain kolme kukkaa avautui, niin harmi! Papulanruusussa samoin vain muutama kukka. Voi ärsytys, mutta ärsyyntymistä onneksi huomattavasti helpottaa se, että niin moni muu ruusu on vasta tulossa kukkaan ja ihanaa kukintaa on luvassa joka puolella. Valkokukkainen neilikkaruusu avasi juuri ekat kukkansa! Muotopuutarhan vaaleanpunaisen leikkasin liian myöhään, mutta kummasti sekin on parin viime viikon aikana ottanut kiinni ja alkaa jo näyttää ihan vihreältä pensaalta. - Pakko oli kesken kommentin kirjoittamisen käydä katsomassa: no sehän on täynnä nuppuja, joista yksi on jo avautumassa! Onpa se pistänyt töpinäksi. Lisäksi se on nyt vain metrin korkuinen, mikä on todella hyvä, muotopuutarhani ei ole mikään jätti. Tuli aikanaan istutettua liian isoksi kasvava ruusu liian pieneen tilaan, mikä tuntuu kyllä olevan enemmän sääntö kuin poikkeus! Taimi vain aina näyttää niin pieneltä... ;-)
Kuvissasi silmä lepää aina, kaikki on niin tasapainoisen kaunista. Onneksi voin ihastella sinun mahtavan Tovesi kukintaa ja kaikkia muitakin ihania ruusuja, ja niitä tulee vain lisää, samoin kuin kaikkia muitakin kasviherkkuja! Vaikka sanot humoristisesti, että kuvaat samat kukat joka vuosi, niin tällä puolella ruutua niitä samojen kukkien kuvia odotellaan yhtä innokkaina joka vuosi. Eikö ole ihmeellistä - sanopa se Ukkokullalle!
Mukavia hellepäiviä sinulle kauniiseen puutarhaasi! Ajattelin käynnistää ruohonleikkurin tänään, mutta iso osa nurmesta on kyllä keltaisena. Ne kohdat, joissa se on kasvanut, näyttävät niin epäsiisteiltä. Edellisestä leikkuusta on jo reilusti yli viikko, joten hitaasti se nyt enää kasvaa. Eiköhän tuo ole nopeasti hoidettu ja rauhallisesti ajattelin leikkuria lykkiä.
Ensimmäisellä Päivölän retkellä oli suuri merkitys ruusuhulluuteeni. Siellä tutustuin lähemmin kotimaisiin ruusutulokkaisiin innostuen niistä. Enkä kadu. Juurivesat toki ärsyttävät, mutta niidenkin kanssa oppii toimimaan. Piikkisyyskin on monen ruusun ominaisuus, joka tulee kauniin kasvin hankinnan kylkiäisenä.
PoistaOvatko sammalruusut muita ronkelimpia? Toistaiseksi omani saa kasvaa paikallaan, kun se kuitenkin vuodesta toiseen sinnittelee hengissä.
Olen tottunut kärsäkkäisiin juhannusruusussa. Eka kerta, kun niitä on myös Tovessa. Kuten netissä kärsäkkäistä sanottiin, harvoin ne koko kasvin kukintaa ehtivät tuhota. Tietysti pienen ruusun muutamat kukat valloittaessaan, ei paljon jää puutarhurille ihailtavaa. Kärsäkkäistä on ilmeisesti aika vaikea päästä eroon.
Aika monelle taitaa olla vaikea hahmottaa istutettavan kasvin kokoa joskus tulevaisuudessa. Itse sorrun usein laittamaan kasveja heti alkuunsa liian ahtaisiin paikkoihin. Pikkuisia kun ovat istutushetken lisäksi monesti vielä pari vuotta jälkeenkin.
Kurkkasin äsken pyykkiä narulle viedessäni alapihalle ja sielläpä Sävel ja neilikkaruusu ovat avanneet ensimmäiset kukkansa. Kuvaamista tiedossa vähän myöhemmin illalla. Nyt paistaa niin kirkkaasti, että silmiään saa siristellä kameraa tähtäillessä.
Yhtälailla Ukkokulta tuijottaa vuosi toisensa jälkeen samojen futisjoukkueiden pelejä; hattutemppuja ja saksipotkuja ym. sähellystä. Miksi siis samojen kukkien kuvaaminen kesä toisensa jälkeen olisi erilaista ja vitsin aihe? Eikä ne ole samoja kukkia. Joka vuosi ihan uusia. No, ei Ukkokulta millään pahalla. Vanhan parisuhteen keskinäistä sanailua.
Lyki tosi rauhallisesti ruohonleikkuria. En pariin päivään ehdi nurmikonleikkuuseen, joten hellettä uhmaten tein sen tänään. Tuntui melkoiselta maratoonilta, mutta siistiä tuli ja sen jälkeen oli kiva rientää kylmään suihkuun. Keväällä ja kuivaan aikaan nurmikolla on ärsyttävä tapa kasvaa sieltä täältä, jolloin se todellakin näyttää hölmöltä. Nurtsinleikkuu on ylipäätään tyhmää touhua, mutta sen tekemällä koko puutarha näyttää hetken varsin siistiltä. Rikkaruohotkaan ei pistä silmään.
Ulkona on saunamaiset olosuhteet - monta päivää eteenpäinkin. Nauti kesäpäivistä malttillisin ottein!
Tuolla ruusumäärällä ja sinun tietämykselläsi on syytä käydä blogissasi vierailulla, kun aikoo hankkia uutta pensasruusua. Muistaakseni juuri sinun kirjoituksen tukemana olen muutaman uuden ruusun hankkinutkin :) Teresanruusu alkoi positiivisen kuvauksen myötä nyt myös kiinnostaa.Tove on aloittamassa meillä ensimmäistä kukintaansa ikinä ja noita kärsäkkäitä näyttää sielläkin olevan. Aina meillä löytyy erilaisia vitsauksia kasvien ja ihailijoiden kiusaksi. Mökkipihalla huomasin vanhan tuomen harmaantuvan kovaa vauhtia, siellähän on tuomikehrääjän toukat asialla! Helteet tulevat koettelemaan monella tapaa. Puutarhassa tarvitaan nyt malttia, kastelu nousee merkittävään rooliin. Eikä liikoja hääräätä siellä, ettei käy puutarhurille hassusti, jookos?! Hyvää juhannussunnuntain jatkoa!
VastaaPoistaKiitos Sirkku! Johan tässä punastuu kehuistasi. Ruusuja tuli tosiaan joitakin vuosia sitten rohmuttua useampi. Erityisen paljon ihastuin kotimaisiin olosuhteisiin kehitettyihin ruusuihin (Sävel, Sointu, Tove Jansson jne.). Koitan opiskella hankkimieni kasvien tarpeita, jotta osaisin hoitaa niitä oikein. Niitä oppeja tulee sitten kirjoitettua blogiinkin koittaen samalla varoa väärän tiedon jakamista.
PoistaPidän teresanruususta kovasti. Paljon sitä kehutaan myös monissa ruusuyhteyksissä. Leikkasin iltapäivällä kuihtuneet kukat pois, joten pian pensaassa on taas uusia nuppuja. Teresanruusu on pihani runsaimmin ja pisimään kukkivia ruusuja. Aloittaa ensimmäisenä ja jatkaa pitkälle syksyyn. Suosittelen lämpimästi.
Puutarhurin elämään näköjään kuuluu vakioannos vitsauksia. Tänä vuonna noita vattukärsäkkäitä on tavallista enemmän. Meidän talon päädyn tuomi ei ole koskaan kokonaan kääriytynyt harmaisiin seitteihin, mutta nyt jokunen oksa on kummitusmainen. Enemmän harmittaa omenapuihin ilmestynyt omenankehrääjäkoi. Etenkin Huvituksessa seittirykelmiä on monia. Suihkutin eilen kylmällä vedellä seittikeskittymiä, mutta mahtoiko siitä olla apua, en tiedä. Netin puutarharyhmässä moni siirtolapuutarhapalstan omistaja sanoi omenakehrääjäkoita olevan tänä vuonna riesaksi asti.
Maltti on näillä helteillä tarpeen. Mieli tekisi kovasti viedä aloitettuja projekteja eteenpäin ja aloittaa uusiakin. Rikkaruohotalkootin ovat tyystin kesken. Ei vaan jaksa olla pitkään saunamaisissa olosuhteissa, joten pakko myöntää itselleen lepolomaa. Eli joo, ei häärätä liikoja. Varmasti ehtii myöhemminkin.
Samoin sinulle, mukavaa juhannussunnuntain alkuiltaa!
Minä sitten tykkään näistä sinun ruusu-, kärhö- ym. postauksistasi. Palaan näihin monta kertaa sekä kesällä että talven aikana. Minulla näistä ruusuista ovat avautuneet juhannusruusu, morsionruusu, Tove Jansson ja suviruusu. Nuppuja näkyy tosi paljon Soinnussa, Sävelessä, Teresanruusussa ja muissakin. Jos kaikki avautuvat, tulee ihana ruusukesä. Kärsäkkäitä on jonkun verran ja vähän kirvojakin, mutta ne olen saanut suihkuttamalla pois /vähenemään. Seurataan tilannetta, saattaa tietysti tulla joku iso populaatio viemään nuput ennen kukintaa. Odottaminen on kuitenkin kivaa. Leikkasin Sävelen isoja korkeita karahkoja pois (yhden jätin seurattavaksi) ja näyttäisi olevan hyvä ratkaisu tulevaisuuttani ajatellen. Tutkin tilannetta ja raportoin.
VastaaPoistaHajuaistin menetys on surullista, itsekin kumarrun vähän väliä nuuhkimaan puutarhakierrosten aikana. Onneksi sinulla on kuitenkin näkö- ja kuuloaisti tallessa.
Ihanaa juhannussunnuntaita ja yritetää selvitä näissä lämpötiloissa. Nyt mittarin mukaan ulkona on 27,1 astetta ja lämpö on nousemaan päin.
Kiitos Päivi! Sinulla on aina rohkaisevia ja kauniita sanoja muille annettavaksi. Ilahdun niistä joka kerran suuresti.
PoistaHellelukemat ovat saapuneet teillekin. Ne varmasti edistävät ruusunnuppujen avautumista. Aamulla Säveleni, Sointuni ja neilikkaruusuni olivat vielä nupulla. Hetki sitten pyykkiä ripustaessani huomasin Sävelen ja neilikkaruusun avanneen ensimmäiset kukkansa.
Sävel näyttää sietävän hyvin leikkausta. Minäkin olin sen kanssa liian varovainen, joten seuraavalla kerralla sitten rohkeammin. Pensas ei ollut moksiskaan karsiessani siitä isoja oksia.
Kirvoja on minusta tänä vuonna edellisvuotista vähemmän. Jätän ne suosiolla leppäkertuille, joita yleensä aina ilmesty pian kirvojen jäljille. Vesiletkun vetäminen alapihalle on aina oma prosessinsa, jonka vuoksi ruiskutustyöt tuppaavat jäämään.
Hajuaistin menetys tietenkin välillä harmittaa. Varsinkin, kun se vaikuttaa myös makuaistiin. Neljä vuotta on jo mennyt ilman hajuaistia, enkä sitä enää kovin paljon ajattele. Ilman muuta olen iloinen ja onnellinen, että menetin vain hajuaistin. Tipalla oli, ettei mennyt monta muuta tärkeää asiaa.
Meidän mittari näyttää 31 astetta. Kaikki kaihtimet ovat läpi vuorokauden kiinni, mutta väkisinkin ilma lämpenee myös sisällä. Onneksi voi välillä käydä viilentymässä kellarissa - tai suihkussa. Toki tekeminen jää vähemmälle, kun saunamaisissa olosuhteissa ei vaan jaksa kauaa ahertaa. Eikä se ole järkevääkään. Viileämpiä säitä tulee takuuvarmasti, joten nautitaan paisteesta niillä tavoin, kun on fiksua. Ja kastellaan itsemme lisäksi myös puutarhan janoisia.
Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa sinulle!
Nyt tuo hajuaistin menetys varmasti harmittaa, kun muut kertovat kauniista tuoksuista. Ihania ruusuja sinulla on paljon. Noita vahdittavia ruusujakin on aina.
VastaaPoistaOlen tottunut hajuaistittomuuteen aika hyvin, mutta kieltämättä se välillä harmittaa.
PoistaRuusukuumeen iskiessä tuli hankittua monta ruusua lyhyen ajan sisällä. Siksi en nyt tunne tarvetta istuttaa niitä isää. Näiden kanssa pärjää hyvin.
Sinulla onkin ruusujen kukinta jo pidemmällä, kuin täällä meillä. Meillä juhannus- ja suviruusu Poppius aloittivat kukintansa, mutta 'Hansa' ruusussa on vasta muutama kukka avautuneena ja teresanruusu 'Therese Bugnet' on vasta nupuillaan.
VastaaPoistaNäillä helteillä ruusut kilpailevat keskenään kukinnassa. Teresanruusu on meillä aina aikainen. Istutuspaikallakin on varmasti merkitystä. Teresanruusu on suojaisassa ja valoisassa paikassa.
PoistaMahtava määrä kukintaa 🥰. Meilläkin juhannuspäivänä juhannusruusu vihdoin avasi ensimmäiset kukkansa, Hämeessä sujuu kaikki hitaammin 👍
VastaaPoistaJa päivä päivältä senkun paranee, kun helle saa nuput poksahtamaan auki.
PoistaHämäläinen hitaus on minulle tuttua. Pitkä avioliitto hämäläisen Ukkokullan kanssa on opettanut yhtä sun toista.
Ihanat ruusut. Kiitos kuvista, saain ihastella kukintaa edes muiden blogien kautta. Omista ruusuista suurin osa on leikattu tänä vuonna matalaksi, kukintaa ei ole odotettavissa ennen ensi kesää. Juurivesat voivat ola varsinainen riesa. Minulla on siirtolistalla yksi nimetön kirkonruusu, tekee juurivesoja perennamaan puolella ja että se on ärsyttävää. Myös Ruuhijärvi-ruusu on kova tekemään juurivesoja mutta se saa vielä olla kun estin perennojen sekaan leviämisen ja muuten sen pitää kurissa ruohonleikkuri.
VastaaPoistaKiva, jos voin tarjota sinulle kukkivia ruusuja. Monet pensasruusut tarvitsevat kunnon leikkauksen ja silloin kukkia saa odottaa.
PoistaRuusujen ylös kaivamisessa ja siirtämisessä saa olla tarkkana, että saa kaikki juuret pois. Valamonruusuni meinasi vallata tilaa naapuristakin, joten kaivoin sen pois. Vaan juurta jäi sen verran, että jouduin uusimaan kaivuhomman. Perennojen seasta on tosi ärsyttävää kaivaa ruusuntaimia ja -juuria pois.
Pensasruusut ovat ihania, mutta ilman hoitoa ei nekään kukoista. Leikata joutuu ja aina on joku ötökkä riesana. Miten sitä tuleekin istutettua liian ahtaasti! Oikeastaan kaikkiin muihin ruusuihin olen tyytyväinen, paitsi Valamonruusun juurivesat alkaa nyt keittää yli. Väärä laji tuli aikoinaan istutettua parkkipaikan reunaan, tahtoo levitä sinnekin.
VastaaPoistaMonta samaa ruusua löytyy täältäkin ja kukinta on jo osin alkanut. Nautitaan ihanista kukista 😍
Pensasruusut tarvitsevat hoitoa muiden kasvien lailla. Puutarhassa kaikki ottaa nopeasti niskaotteen, jollei puutarhuri oli tarkkana.
PoistaKaivoin muutama vuosi sitten Valamonruusun ylös juuri sen vuoksi, että se alkoi vallata tilaa naapuristakin. Nyt Valamonruusu asustaa toisaalla, jossa sillä on enemmän tilaa ja jossa sen juurivesoja on helpompi tarvittaessa poistaa.
Sinulla on paljon kauniita ruusuja. Minulla on niitä myös muutamia puutarhan puolella. Pitää käydä kurkkaamassa ja kuvaamassa minunkin. Näistä ruusuista suurinosa on löytöruusuja ja peräisin Ritavuoren juurella blogista. Tarttis tehdä varmaan jotain niille ja juuriversoille. Kun löytyisi jokin toinen paikka ainakin toisille niistä ovat kahdessa kerroksessa . Ostamistani ryhmä ruusuista kuoli puolet talven aikana. Mutta pitää käydä ostamassa uusia tilalle. Vaaleanpunainen juhannusruusu ja valkoinen meillä on myös ja se kasvaa väärässä paikassa. Vaaleanpunaisesta taas ei juurikaan näy mitään kun edessä kasvaa nauhuksia ja rikkaruohoja. Mutta jos syksyllä saisi tähän muutoksen.
VastaaPoistaJuurivesoja tekeville pensasruusuille on vaikea keksiä sopivaa paikkaa. Harvoin pääsee jokaista kiertämään ruohonleikkurilla.
PoistaMinulla oli vuosia sitten pitkä rivi ryhmäruusuja. Ne olivat herkkiä paleltumaan ja kukkimista sai odottaa pitkälle kesään. Kyllästyin jokakeväiseen uusimiseen ja luovuin ryhmäruusuista.
Voi mahdoton mikä määrä ihania ruusuja! Olet kyllä taitava viherpeukalo. Täällä ruusut ovat vasta nupullaan. Ilokseni kaikki selvisivät sittenkin hengissä, vaikka keväällä osa näytti kovin huonolta. Mökillä kukkii juhannusruusu. Täälläkin kirvat ovat miltei hävinneet. Joku päivä sitten katselin, että täytyy käydä nistimässä niitä jossain välissä, mutta nyt kun menin hommiin, löytyikin vain muutama pahainen kirva sieltä täältä. Parempi niin. Teresanruusu vaikuttaa ehdottomasti hankkimisen arvoiselta. Minulla kasvaa vain pienikokoisia ruusuja (pienelle pihalle ei toki isoja mahdukaan), mutta olen aina ihaillut valtaviksi kasvavia ruusupensaita. Mökiltä täytyy etsiä joku sopiva paikka teresanruusulle. Kauniita kesäkuun viimeisiä päiviä!
VastaaPoistaSe onkin jo suuri ilon aihe, ettei kauniit ruusut menehtyneet talven kurimuksessa. Eiköhän sinunkin ruususi pian aukaise nuppunsa, kun lämpöä näyttää riittävän koko maahan.
PoistaKirvoja on jonkun verran joka vuosi. Eivät ole milloinkaan ehtineet syödä kukkiani, joten en jaksa niitä murehtia. Joskus olen suihkuttanut vedellä sankimmat joukot pois.
Toivottavasti löydät mökiltä paikan yhdelle teresanruusulle.
Samoin sinulle kivoja kesäkuun lopun päiviä!
Ihanaa ruusujen kukintaa! Minullakin hajuaisti on ilmeisesti iän myötä heikentynyt, mutta avonaisesta ikkunasta sisään tulevan juhannusruusun tuoksun onneksi aistin.
VastaaPoistaRuusujen kukinta lisääntyy päivä päivältä lämmön ansiosta. Täytyy taas illalla tehdä tarkastus- ja kuvauskierros.
PoistaMenetin hajuaistini toukokuussa 2018 kolauttaessani pään kaatumisen yhteydessä lattiaan. Oli hilkulla, ettei mennyt muitakin aisteja ja kykyjä, joten tässä mittakaavassa murhe on pieni. Esimerkiksi flunssan yhteydessä kadonnut hajuaisti saattaa palautua. Minun tapauksessani toiveita ei ole.
Sinulla on niin paljon kaikenlaisia kukkia. Uskomaton määrä myös upeita ruusuja! Ja edelleen silmiä hivelevän siistit penkkien reunukset :)
VastaaPoista