torstai 22. helmikuuta 2024

Tammi-helmikuun käsityöt

 

Talvella hyppysissä pyörivät niin kirjat kuin puikotkin. Kirja yleensä iltalukemisena sängyssä. Lankoja sen sijaan pyörittelen sohvan nurkassa ennen yöpuulle siirtymistä. Ostoskoriin sujahti kaksi edullista tarjouskerää punaista Kotikulta-lankaa. Vyötteen mukaan langan vahvuus vastasi mm. Novitan 7veikkaa, mutta käsissä se tuntui vähän paksummalta.

 

Kudoin langasta nilkkasukat pitsikuviolla, jonka lähdettä en ole merkinnyt mihinkään. Vaikka kuviossa ei ole esimerkiksi palmikoita, sukista tuli aika tiukat. Väljyyttä voisi saada lisäämällä vaikkapa yksi nurja silmukka kahden muun perään.


Harmaisiin nilkkasukkiin kudoin varren ruskeasta. Raidat tein harmaalla pörrölangalla (Pilvi, joka ei enää ole tuotannossa).

Tällaiset polvisukat olen tehnyt joskus aiemminkin. Ohje näihin löytyy Novitan 7veikka-lehdestä 2012 (malli nro 24). Lankana beige 7veikka (618 särkkä). Helppo ja kaunis kuvio.

Sukkia on toki kiva kutoa. Valmistuvat nopeasti, eikä kutoessa useimmiten tarvitse ohjettakaan seurata. Silti välillä on hauska tehdä jotain haastavampaa. Vuosi sitten kudoin Kallaveet-puseron, jolle on tämän talven paukkupakkasissa löytynyt  käyttöä. Pitkän selaamisen ja miettimisen jälkeen päädyin kutomaan Novita 1/2017 -lehdestä kuvan puseron (malli 20).

Halusin joulunpunaisen puseron, mutta sen värisen langan löytäminen olikin vaikeampaa. Matkasin vartavasten Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevaan Snurreen aikomuksena ostaa sieltä sopivan vahvuista lankaa. Olin ajatellut merinovillaa. Olihan siellä hyllytolkulla mitä kauniimpia lankoja. Punaistakin. Mutta ne hinnat pudottivat minut miltei polvilleni. 50 gramman kerän hinta alkaen 10 euroa. Puseroon tarvittaisiin 550 g - 600 g. 

Hypistelemilläni langoilla puseron hinnaksi tulisi lähes 200 euroa. Aika iso summa, kun kaltaiseni mämmikouran on otettava huomioon myös epäonnistumisen mahdollisuus. Langat jäi ostamatta. Lähdin kotiin ja päätin unohtaa koko neulepuseron.

En sitten kuitenkaan kyennyt sammuttamaan innostusta isomman neuletyön aloittamisesta. Lopulta tilasin Novitalta riittävän määrän punaista 7veikkaa. Kaupoissa nimittäin joulun aikaan punainen oli kokonaan loppu.

Nyt on pusero valmis. Tulihan siitä paksu ja painava. Ihmeekseni ei silti kutita, kuten pelkäsin. Kuvio oli helppo, joskin tarkkana sai olla, että ohjeen mukaiset langankierrot ja yhteenkutomiset tuli ajallaan tehtyä. Muuten silmukoiden määrä ei täsmännyt, eikä sitten kuviokaan. Jokusen virheen onnistuin työhön ujuttamaan, mutta siellähän ovat. Saattaa olla, etten ihan heti ryhdy neulepuseroa kutomaan. En ainakaan vuoteen, luulisin.

Pusero vei sen verran paljon energiaa, että hermojen lepuuttamiseksi jatkoin perussukilla. Lankana näissä on 7veikan punaruskea Raita (853). Resori ja kantapää on yksiväristä ruskeaa (064).

Heti edellisten perään tein harmaasta 7veikasta ja 7veikan Kimarasta (491) nilkkasukat, joissa mallineuleena kerrosrivinousu. Puikoilla on 14 silmukkaa, sillä kerrosrivinousu kiristää normineuletta enemmän.


Näihin sukkiin käytin pieniä jämäkeriä tummanruskeaa, vaaleanpunaista, viininpunaista ja luonnonvalkoista Nummi-lankaa. Kukin raita koostuu viidestä kerroksesta, joista keskimmäisessä pohjaväri ja toinen väri vuorottelevat. Pienten nöttösten vähentämisen ohella ajatuksena oli harjoitella kirjoneuletta. Se kun on yksi tavoitteistani, jota vakuuttavasti siirrän ja siirrän.

Vajaista keristä nämäkin sukat valmistuivat. Resorissa, kantapäässä ja kärjessä keskiharmaata 7veikkaa. Varressa ja jalkaosiossa vuorottelevat kahden kerroksen voimin 7veikan sinililavalkoinen Raita (974 morsiuskaari) ja Regian Rainbow-raitalanka.

Snurresta ystäville tuliaislankaa, 100 g/15,90 €


Koska helmikuuta on vielä viikko jäljellä, saattaa ainakin yhdet sukat tämän kuun puitteissa valmistua. Kenties toisetkin, kun helmikuu on tänä vuonna päivää pidempi. Ellen sitten tyystin uppoudu kesken olevaan paksuun romaaniin.


36 kommenttia:

  1. Kauniita!
    Minä en ole neulonut tänä vuonna ollenkaan. Ihan tietoinen valinta.
    Hartiat, olat ja käsivarret on lujilla töissä kukkasidonnassa ja olen vähän välilä ihan jumissa. Jos vielä kotona neuloisin, olisi ylävartalo ihan tönkkönä😬
    Kehonhuoltoon pitäisi kyllä panostaa..miten ihmeessä sekin aina unohtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo!
      Ymmärrän hyvin, ettei kipeitä olkapäitä halua enempää rasittaa. Minulla oli jossain vaiheessa useita kertoja olkapään kiertäjäkalvotulehdus. Että olikin kivulias vaiva. Jos käsissä alkaa tuntua kipua, on paras välttää ylenmääräistä rasitusta. Töitä on tehtävä, joten mitäpä muuta sitä vähentäisi kuin harrastuksia. Toivottavasti saat jumit hellittämään.

      Poista
  2. Ihania sukkia! Tykkään erityisesti noista harmaista joissa pörrölankaa varsissa. Ja nuo toiset harmahtavat joissa kerrosrivinousu (piti oikein useamman kerran tavata tuo sana, sillä on minulle aivan uusi) ovat niin taidokkaan näköiset ja värit kauniit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina! Minustakin pörrölanka antaa kivan säväyksen tummiin sukkiin. Kerrosrivinousu on helppo ja kiva malli, jota muuntelemalla saa mukavasti vivahteita perussukkiin.

      Poista
  3. Kauniita käsitöitä <3

    VastaaPoista
  4. Onpa siellä puikot kilisseet iloisesti, kauniita neuleita olet tehnyt - ihana tuo punainen neulepaita ja etenkin nuo iloisen raidalliset sukat - todella kauniit! Langoilla on hintaa, aika paljon ostan Lankamaailmasta, siellä on yleensä hyviä tarjouksia ja siellä on asiantuntevaa väkeä jos tulee lankavaihdoksiakin. Mulla on ollut neulontavaihe päällä viime keväästä, kun jäin eläkkeelle. Mulla on ollut sellainen stressinpoistovaihe menossa ja jatkuu, neulominen parantaa mun yöuntani huomattavasti, autonominen hermosto palautuu paremmin, jos olen illalla neulonut. Useampi villapaita on tullut, sukkia, myssyjä ja villahousut itselle.

    Mukavaa alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Puikkojen kilinältä ei tässä huushollissa voi välttyä, kun se vain on niin mukavaa ajanvietettä. Kutominen on minustakin hyvin terapeuttista. Tehdessä ajatukset rauhoittuvat ja valmista työtä katsellessa saa kokea onnistumisen tunteita ja mielihyvää.
      Olen käynyt muutaman kerran Lankamaailmassa, jossa todellakin riittää valikoimaa. Lähimpään myymälään on meiltä sen verran hankala matka, ettei siellä kovin usein tule käytyä. Verkkokaupassa useammin.
      Raidallisia räsymattosukkia on kiva kutoa. Lopputulos ei aina ole aloittaessa selvillä, mutta yleensä se on yllättänyt positiivisesti.

      Poista
  5. Upeita tuotoksia ja paljon. Luksuslangat ovat luksushintaisia. Sait 7-veikasta kauniin puseron, ei edes kutita ja hintakin oli kohtuullinen. Kivasti olet saanut jämälankoja käyttöön. Keventää aina mieltä, kun saa jonkun kauan pyörineen nöttösen hyödynnettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Puikoillanikin! Puseron tekemiseen meni pidempi aika. Sitä ei voinut tehdä jotain uppoutumista vaativaa tv-ohjelmaa katsoessa. Olisi mennyt silmukat sekaisin. Siksi kudoin samanaikaisesti sukkia. Jämälankakerillä on kyllä ihmeellinen taito lisääntyä ja lisääntyä. Tasaisin välein koitan urakoida varastoa pienemmäksi, vaan aina sinne kertyy uusia pikkukeriä.

      Poista
  6. Oletpa ollut taas ahkera kutomisen saralla . Merinovilla lankaa ostin Citymarketista eikä ollut ihan noin kallista jotain vajaa kuusi euroa 50 g . Riittoisaa lankaa tein kaulurin 5 vuotiaalle ja yhdestä kerästä vielä jäi .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nila! Luultavasti sairastan neuloosia tai jotain käsityöihmisen adhd:ta. Pitääpä katsoa seuraavalla Cittari-käynnillä heidän merinolankavalikoimaansa.

      Poista
  7. Upeita neuleita jälleen! Tälläkin pusero puikoilla, mutta ilman kuvioita tällä kertaa, toinen hiha vielä vähän kesken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni! Näillä vesisateilla saat varmasti hihan tehtyä ja puseron valmiiksi. Seuraankin blogiasi, josko vaikka julkaiset kuvan valmiista työstä.

      Poista
  8. Kunnioitettava määrä valmiita neuloksia! Sanon siitäkin huolimatta, että ei taida sinullakaan olla määrällistä, pakottavaa valmistumismäärää, kuten ei minullakaan. Silloin kun neulominen on mieluista, valmista vaan syntyy 😍
    Mikähän siinä onkin, että välillä tulee kova tarve neuloa jotain suurempaa ja siiten, valmistumisen kynnyksellä se tarve katoaa. Onneksi on vaihtoehtoja! T. Sartsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sartsa! Todella harvoin on mitään tiettyä valmistumismäärää tai -aikaa. Tykkään kutomisesta, enkä osaa istua ilman jotain työtä. Vuoden aikana laatikkoon kertyy valmiita sukkia, joita voi sitten viimeistään jouluna antaa lahjaksi. Toki käyn laatikolla pitkin vuottakin.
      Ihmettelen itse samaa, kun tarve tehdä jotain isompaa ilmaantuu tasaisin välein. Nytkin se helpotti vasta puseron kutomisen myötä. Loppuvaiheessa tulikin epäusko, onko koko puserossa mitään järkeä. Onneksi sitkeyttä riitti viedä työ loppuun ja yllätyin jopa positiivisesti.

      Poista
  9. Siellä on puikot kilikatelleet kovasti. Kauniita neuleita oot tehny, ihan ihmettelen tuota vauhtii, miten noppiisti neulot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla! Taloudessa ei ole enää pikkulapsia, ei kissoja, ei koiria. Ukkokulta pärjää ilman suurempaa huomiota, joten talvi-iltaisin on aikaa heiluttaa puikkoja. Kevään edistyessä piha kutsuu, jolloin kutomiset jää aluksi vähemmälle ja kesän myötä loppuvat kokonaan.

      Poista
  10. Talvella tulee sukkia ja lapasia nelottua, aika siinä mukavasti menee.
    Kevään tullessa neuleen kohtaloksi koituu unohtua keskeneräisenä johonkin, sitten taas yhtenä päivänä se tarttuu käteen, neulomisinnotus on palamnut. Kaunista kädenjälkeä.






    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kutominen on mukava talviharrastus. Kesällä on niin paljon muuta tekemistä, että puikot unohtuvat. Pyrin tekemään työt valmiiksi. Keskeneräisen työn jatkaminen viikkojen tai kuukausien jälkeen on jotenkin tympeää.

      Poista
  11. Aivan valtavan upeita sukkia ja tuo villapusero! Minä aloitin viikko sitten ekat villasukat kahteen vuoteen, kohta ovat valmiit, jos vain lanka riittää loppuun asti. Jämistä kun yrittää tehdä, niin aina ei voi olla varma, riittääkö.
    Hyvää helmikuun loppua ja neulomisintoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hitunen! Kaksi vuotta on pitkä tauko kutomisessa. Ratkaisen jämälankojen riittävyyden siten, että joko kudon kahta sukkaa samanaikaisesti seuratakseni niiden edistymistä tai sitten punnitsen ja jaan kerät valmiiksi. Aina pieni yllätys, millainen lopputulos niistä syntyy.

      Poista
  12. Ihania, suloisia, pehmeitä... Eniten katseeni vangitsivat nuo nilkkasukat joissa on hienot rivikuviot ja meidän keittiön värit; valkoinen, pinkki, harmaa :)

    Ekan kuvan sukat myös minun tyyliäni. Rakastan palmikkoneuletta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä onkin kauniit värit keittiössä. Sinun on kudottava itsellesi keittiöön sopivan sävyiset sukat. Eikö olekin kivasti siksak-mainen palmikkokuvio ekoissa sukissa?

      Poista
  13. Kauniit sukat ja neulepusero! harmaa väri sopii hyvin yhteen sateenkaarilangan kanssa. Minulla on sateenkaarta kerä jäljellä, taidankin yhdistää sen harmaaseen lankaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Harmaa sopii oikein hyvin yhdistettäväksi sateenkaarilankaan.

      Poista
  14. Todella kaunis neulepusero ja nuo vajaista keristä tehdyt sukat ovat ihanat. Toki kaikki muutkin. ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuvuokko! Jämälankaprojekti jatkuu edelleen.

      Poista
  15. Ihailen ja nautin näistä upeuksistasi. Kaunis tuo neulepusero ja oi miten taidokkaita nuo palmikkoneuleesi.
    Mukavaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kylläpä kehusi lämmittää mieltäni.
      Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!

      Poista
  16. Upeita neuleita! Punainen pusero on ollut suuritöinen. Onneksi löysit mieleistäsi lankaa edullisemmin.
    Jonkin verran kyllä ostan niitä "herkkulankoja", sillä ajattelen niin, että samasta materiaalista tehdystä neuleesta joutuisin pulittamaan monta sataa. Itse tehden se maksaa ehkä satasen (todella harvoin niin kalliiksi tosin tulee), mutta silloin täytyy tosiaan olla aika varma siitä, ettei tekele epäonnistu. Sitten on kyllä todella ylellistä vetää päälle oma alpakka-silkki-neule, esimerkiksi. Tekemisen nautintoa lisää myös kaunis ja ihanalta tuntuva lanka.
    Mutta kaupungissa minulla on kesken neuletakki ihan tuosta Kotikulta-langasta, kun löytyi niin mieleinen väri. Ei se kallis aina ole ihanin. Vaikka yritänkin välttää keinokuituja kaikessa muussa kuin sukissa.
    No tulipa pitkä sepustus langoista :-D Piti vain kirjoittaa ihastelukommentti! Olet villasukkakuningatar, ainakin minun silmissäni. Nuo pitkävartiset raitasukat - onko ihanampia nähty! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Pusero ei ollut vaikea, mutta sitä tehdessä piti olla kaiken aikaa tarkkana, jotta silmukkamäärä pysyi ohjeen mukaisena.
      Olen samaa mieltä siitä, että valmiina ostettuna joutuisi pulittamaan pitkän pennin. Eikä välttämättä mieleistään edes saisi. Seuraavaan isompaan neuleeseen valitsen kunnon langan, vaikka se maksaisi enemmän. Jos nyt ylipäätään jotain isompaa lähiaikoina ylipäätään teen. Menköön tällä kertaa harjoittelun piikkiin.
      Villasukkakuningatar tai sitten en. Sukkien kutominen on minulle ehkä jonkinlaista meditaatiota. Sopivaa siinä mielessä, että päätä tyhjentäessä tulee samalla jotain muutakin konkreettisesti valmista.

      Poista
  17. Punainen puserosi on niin minun makuuni, että!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vanha rouva! Tykkään punaisista vaatteista, mutta niitä on välillä vaikea löytää kaupasta. Piti tehdä itse.

      Poista
  18. Nyt on leuat taas loksahtaneet niin-niin auki... että en tiedä koska ne kiinni saan...
    Kaikki neuleesi, mutta varsinkin tuo joulunpunainen.... huh huh...
    Huh-huh myös hintoja... minusta kun seiskaveikkakin on kallista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Repolainen! Lämminverisenä käytän harvoin kovin paksuja vaatteita. Siinä yksi syy, miksei isompia neuleita ei tule tehtyä. Seiskaveikka on sen verran kohtuuhintaista, että sitä raaskii ostaa.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!