Kristiina K:n maaliskuun haasteena on erikoinen rakennus. Muutaman kummallisen pytingin olen ulkomaan reissuilla nähnyt. Eipä vaan äkkipäätä noussut mikään niistä mieleen. Toinen ongelma on löytää sopivia kuvia arkistojen syvyydestä.
On sitä tullut kotimaassakin joitain rakennuksia ihmeteltyä. Joskus nousee mieleen, kuinka itse kukin haluaa lyödä henkilökohtaisen leimansa kotiensa ulkonäköön hyvän maun unohtaen.
Mielelläni katselen erikoisiakin rakennuksia. Ei kaiken tarvitse olla tontin viimeistä senttiä myöten tehokkaasti rakennettuja neliöitä tai kuutioita. Kekseliäisyys on sallittua, eikä kauneuttakaan sovi unohtaa.
Kun en sopivaa kuvaa erikoisesta rakennuksesta itseltäni löytänyt, päätin osallistua haasteeseen vähemmän erikoisella rakennuksella eli oman kylän latokuvilla. En tarkkaan tiedä kyseisen ladon historiaa. Kylällä on ollut maalaistaloja. Helsingin läheisyydestä johtuen kylän järvien rannoilla sijaitsi runsaasti kesäasutusta. Nyt suurin osa noista mökeistä ja huviloista on purettu. Maatilatkin ovat loitonneet yhä etäämmälle. Tehokkaan kaavoituksen johdosta tilalle on rakennettu vieri viereen pientaloja.
Tämän ladon läheisyydessä sijaitsee navetan kivijalka lehmiparsineen. Tontit, joilla navetta ja lato seisovat, ovat myynnissä.
Ennen koronaa oli melkoinen rakennusbuumi, jolloin pienillekin tonteille nousi nopeasti pakettitaloja. Tämän hetkinen lama on saanut rakentamisen hiipumaan. Ladon vasemmalle puolelle on rakennettu neljä "linnunpönttöä", joista kahden hinta hipoi miljoonaa euroa. Hivenen pienempi irtoaa 800.000 eurolla. Ainakin yksi on edelleen myymättä.
Latoressukka on vuosi vuodelta tehokkaammin ilmastoitu. Tällaisia unohdettuja rakennuksia näkee teiden varsilla. Luonto ottaa ne vihdoin omakseen. Meidän kylän ladolla on mahdollisuus tulla puretuksi. Vahva arvaukseni on, että rakennus romahtaa ja lepikko ottaa sen omakseen.
Hienosti olen kuvannut tuota latovanhusta usean vuoden ajan. Minuakin kutkuttaa aina päästä kuvaamaan tuollaisia "viittä vaille luhistumista"-rakennuksia. Niissä on jotain kiehtovaa, mutta myös surullista. Aina tulee mieleen miten joku on ollut innoissaan noita rakennuksia pystyttaessään ja nyt niistä ei ole paljoa jäljellä.
VastaaPoistaKiitos näistä kuukausihaasteista. Eivät välttämättä ole ihan helppoja, vaan joutuu laittamaan aivot töihin. Se taas on hyvä juttu.
PoistaOikeastaan olen yllättynyt, miten pitkään lato on pysynyt pystyssä. Nyt se alkaa olla siinä kunnossa, että kaatuu kohta puhaltamalla. Tällaisten hylättyjen rakennusten tausta olisi kiva tietää. Ehkä surullisen lopun syyksi löytyy joku iloinen asia.
Kiinnostavaa ja haikeaa katsoa kuvia ladon rapistumisesta. Monta vuosikymmentä se oli hyvänä, mutta loppu tulee nopeasti sitten, kun alkuun pääsee.
VastaaPoistaMelko suolaisella hinnalla noita teidän kylän "linnunpönttöjä" on myyty. Kun miettii, minkälaisen summan ihminen saa työelämänsä aikana laitettua sivuun asuntoa varten, niin ei se todellakaan ole miljoonaa. Ellei ole miljoonatulot.
Ladon läheisyydessä on kaksi rakennusta, joista ainakin toinen on 1800-luvun lopulta. Lato liittyy näihin rakennuksiin, joskin tuoreempaa rakennuskantaa. Joku on sen tarpeeseen pystyttänyt.
PoistaTodella suolainen hinta noille linnunpöntöille. Pienelle ja kapealle tontille on pykätty neljä taloa vieri viereen siten, että olohuoneessa tai terassilla istuessa voi katsella toisen talon sisäänkäyntiin. Kunkin talon tonttiosuus on vajaa 400 neliötä, josta valtaosan vie itse rakennus. Pihaa ei ole käytännössä ollenkaan. Talorivin toisessa päässä on uudehko hirsirakennus, toisessa päässä katu. Tontin pitkittäisellä sivulla on pienempi katu/kuja ja toinen sivu rajoittuu viereisen tontin kivimuuriin. Sisustusmateriaalit ovat kuulemma tasokkaita. Minusta asunnot ovat hyvin pimeitä, tummasävyisiä ja pelkistettyjä. Jos minulla olisi miljoona, löytäisin taatusti paremman tavan ja paikan käyttää se. Niin vetovoimainen paikka meidän kylä ei ole, että tuon hintaluokan asunnot ylipäätään menevät kaupaksi. Miljoonatuloiset eivät tänne muuta.
Onpa mielenkiintoinen ja surullinen kuvakooste ladosta ja hienoa, että olet sen kuvannut vuosien varrella! Näitä lato- ja talovanhuksia on paljon pitkin maaseudulla ja hiljalleen katoavat uudisrakentamisen tieltä ja onpa todella hintavia 'linnunpöntöt' teilläkin päin! Ihmeellinen asia on, ettei kukaan terminaattori ole keksinyt polttaa latovanhusta. Meidänkin mailla on pari vanhaa latoa, mutta ne ovat saaneet olla toistaiseksi rauhassa. Toista hiukan tärveltiin spraymaalilla ja naapurin rouva meinasi ottaa siitä oven olohuoneen pöydäksi ihan omin luvin, mutta päästiin väliin.
VastaaPoistaLadon kuvaamisesta aina ohi kulkiessa on tullut suorastaan pakkomielle. Kuvista näkee, että sitä on kuvattu lähinnä talviseen aikaan. Puutarha-aikaan en ehdi kylällä kävellä ja latoa kuvata.
PoistaPaljon näitä surullisia hylättyjä rakennuksia näkee kasvukeskusten ulkopuolella kulkiessa. Ajoin eilen ennen pimeää maaseudun suunnasta kotia kohti. Näin taas useita rakennuksia, joissa joitakin vuosia sitten vielä elettiin ja asuttiin.
Uusista taloista pyydetään täälläkin hurjia hintoja. Nuo punaiset linnunpöntöt ovat sieltä kalliimmasta päästä. Sijainti ja tontin koko laittavat ihmettelemään, mistä hinta koostuu.
Monet ihmiset ajattelevat, että hylätty rakennus on "vapaata riistaa". Aina ne ovat jonkun omistamia. Ehkä naapurinne rouva olisi saanut helpommin luvan ladon oveen, jos olisi tullut rehellisesti sitä pyytämään. Hyvä, että ehditte väliin.
Oi joi, vieläköhän on monta vuotta enää pystyssä! Mutta ahkerasti olet sitä kuvannut. Vastaavan tyyppisiä rakennuksia törröttää siellä täällä, eikä niistä kukaan tunnu olevan vastuussa.
VastaaPoistaOn suolaset hinnat taloilla ja täytyy todeta etteivät ole minun vaatimattomaan makuuni ollenkaan.
Taitaa lato aika pian romahtaa. Katto on varmaan pidätellyt seiniä pystyssä, mutta nyt katonkin hajottua yhä enemmän vanhus alkaa olla tiensä päässä.
PoistaNuo uudet linnunpöntöt eivät ole minunkaan makuuni. Eivät ulkoa eikä sisältä. Miksi ostaa omakotitalo, jossa ei ole edes pihaa? Hintakin on hirvittävä.
Kyllä lenkkeilijän silmä huomaa tuollaiset ladot varsinkin kun niiden ohi usein kävelee. Noiden kohdalla herää aina kysymys kuka ne omistaa, millainen historia niillä on takanaan vaikka ovat vain latoja, eivät taloja. Ja vielä se että miksi niitä ei ole kunnostettu. Vastaus on tietenkin se ettei niitä enää tarvita. Vanhat riihet kertovat myös omaa tarinaansa, ja minulla mökkimaisemissa vanha mylly. Surullinen näky tuo vuosi vuodelta kuvaamasi lato, sitä ei enää kukaan tarvitse. Sen virka on nyt varmaan toimia hyönteishotellina.
VastaaPoistaTuolle ladolle ei ole ollut enää vuosikymmeniin käyttöä. Uuden kaavan myötä sen kohtalo on saanut viimeisen sinettinsä. Kunhan joku ostaa tontin, lähtee lato lopullisesti. Veikkaan näin käyvän muutenkin, vaikka kukaan ei tonttia ostaisi.
PoistaHyvä huomio tuo mainitsemasi hyönteishotelli. Noin komeaa hyönteishotellia en olekaan aiemmin nähnyt. Ehkä siellä asuu myös joku kettuperhe.
Hieno kuvasarja vanhasta ladosta! Kuvista näkee, kuinka ajan hammas on hiljalleen nakertanut rakennusta. Jotenkin niin murheellisen näköinen lato. Alakulo korostuu entisestään, kun ladon viereen nousee niitä linnunpönttöjä.
VastaaPoistaYllättävän pitkään lato on pysynyt pystyssä. Joka kerran sen ohitse kulkiessa ja sitä kuvatessa mietin, milloin koittaa päivä, jolloin paikalla on vain kasa lautoja. Kuinkahan pitkään viereisten miljoonatalojen asukkaat jaksavat lahoa latoa kotiportiltaan katsoa?
PoistaKiinnostava projekti kuvata tämän hylätyn ladon elämän kaarta sen vanhoilla päivillä. Nyt näyttää pahasti sille, jos joku tönäisisi, niin kumolleen saattaisi keikahtaa.
VastaaPoistaOlen jännännyt ladon kohtaloa ja siksi olen sitä vuosien aikana kuvannut. Ehkä seuraavalla kirjastokävelyllä käyn lepuuttamassa jalkoja ladon seinään nojaamalla. Keikahtaisikohan?
PoistaOlipa kiva koppi Kristiinan haasteeseen, kun sulta löytyi niin pitkältä aikaa kuvia samasta rakennuksesta. Toivottavasti ei kuitenkaan tuleen tuikata - vanhat laudat... niiden hauras harmaus kun osaisi kertoa tarinaa, niin juttua näkemästään varmasti riittäisi!!
VastaaPoistaKristiinan haaste tuli kuin tilauksesta tätä latosarjan esittelyä varten. Ehkä voin jatkossa kulkea ladon ohi kuvaamatta sitä? Luultavasti jatkan kuvaamista, kunnes ladon elämä päättyy.
PoistaHarmaista laudoista saisi vaikka mitä kivaa. Rakennus on kuitenkin toisen oma hataruudestaan huolimatta, joten ei parane mennä sieltä lautoja irroittelemaan. Ladolla olisi taatusti monta mielenkiintoista tarinaa kerrottavanaan.
Upea kuvasarja ladon vaiheista. Kivasti sattui juuri tähän haasteeseen. Näinhän hylätyille ladoille käy, kun luonto ottaa tilan omakseen.
VastaaPoistaTämän ladon taistelua luontoa vastaan on ollut jännä seurata. Nyt se alkaa olla siinä kunnossa, että romahtaminen on enemmän kuin todennäköistä.
PoistaKiinnostavaa katsella kuvia ladosta ♥ Sympaattinen rakennus. Kunnianosoitus kaikille ladoille ei kuitenkaan isolla kirjaimella Ladoille, heh heh. Anteeksi puujalkavitsi 😀
VastaaPoistaEi mitään anteeksi pyydettävää. Ymmärsin sanaleikin. Ehdottomasti meidänkin kylän lato ansaitsee hatunnoston sitkeydestä.
PoistaLapsuuden maalaismaisemat tulee mieleen lato aiheisista kuvista ♥
VastaaPoistaEn ole tällä kylällä lapsuuttani viettänyt, mutta silti tuon ladon ohi kävellessä tulee usein kesä mieleen. Tie, jonka vierellä lato sijaitsee, oli vielä kolme vuotta sitten mutkainen hiekkatie. Kesällä on kävelty ladon takana siintävän järven rantaan.
PoistaIhania latokuvia! Jotenkin minulla aina sydän läikähtää kun nään näitä vanhoja latoja. Vaikka kuinkakin vinoja ja lahoja, niin ne ovat osa maisemaa. Meidän naapurin pellolla on ollut kaunis vanha vino lato pitkään. Viime keväänä naapuri sai päähänsä,että nyt se lato kaadetaan nurin. Ei siinä mitään,ymmärrän kyllä että niin saattaa viljelijä haluta tehdä. Se vain harmittaa, että hän jätti homman puolitiehen ja jätti kaadetun ladon raadon ja sen sisällä olleet vanhat pyöröpaalit kasaksi siihen pellolle. Olisin mieluummin katsellut sitä vanhaa vinoa latoa kuin romukasaa. 🤷🏼♀️ Toivottavasti tänä kesänä se siivottaisiin pois.
VastaaPoistaPeltojen ja metsien halki kiemurteleva hiekkatie -näkymä kaipaa ilman muuta myös latoja. Olivat sitten viivatarkasti pystyssä tai sinne tänne kallellaan. Vinksallaan olevia latoja katsellessa mielikuvitus lähtee laukkaamaan.
PoistaKummallinen päätös jättää kaadettu lato kasaksi keskelle peltoja. Kunpa tosiaan siivoaisi raadot pois. Niille löytyy parempiakin sijoituspaikkoja.
Hauska idea! Entisen kotini tontin rajan tuntumassa oli naapurilla juuri tuollainen lato. Kuvasin sitä myös; se pysyi pystyssä melkein samanlaisena vuodesta toiseen, on varmaan vieläkin.
VastaaPoistaEn tiedä, mistä idea ladon kuvaamiseen tuli. Mielestäni minulla on kuvia tuota 2012 aiemmiltakin vuosilta. En vain millään löytänyt. Johtuu varmaan siitä, että ajan myötä olen yksilöinyt tallennettavien kuvatiedostojen nimiä tarkemmin.
PoistaSinua varmaan kutkuttaa nähdä, olisiko entisen kodin läheisyydessä sijainnut lato edelleen pystyssä. Jos on vähintäänkin yhtä sitkeä, kuin meidän kylän lato, pystyssähän se varmasti on.
Sitkeä rakennus, vaikkakin jo aika hyvin ilmastoitu:)
VastaaPoista