sunnuntai 16. maaliskuuta 2025

Takatalvellista maaliskuuta

Päivälenkin tarkastuspisteenä lähijärven ranta
 
Turha kieltää, etteikö viikon ajan kestänyt takatalvi hiukan madalla mieltä. Edellisen viikonlopun uskomattoman lämpimäksi heittäytynyt sää tuntui aivan ihanalta. Auringonpaiste ja runsas +10 astetta mittarissa sai hymyn huulille ja naisen pihalle. Ehdin jo harjoittaa pientä pihasiivousta ja pesin etelänpuolen ikkunoiden ulkopinnat. Sisälle tultuani ilo ei päässyt täysillä kuplimaan, sillä ikkunoiden sisäpinnat vasta harmaat ovatkin. Mitäpä tuota murehtimaan. Työt eivät tekemällä lopu. 

Tienpiennar


Lauantaipäivän ratoksi kävelin kylän torille markkinoille. Ei siellä sentään metrilakua tällä kertaa myyty. Kojuja oli kuitenkin tosi vähän. Käsintehtyjä puukkoja, saippuaa, sukkakauppias ja yhden puolueen vaaliteltta sekä muutama muu vähemmän kiinnostava koju. Helsinkiläiseltä leipomoyrittäjältä ostin mustikkapiirakkaa, kun oli niin herkullisen näköistä. Olin kyllä leiponut perjantai-iltana itsekin. Korvapuusteistani tuli ruman näköisiä, mutta hyvältä ne maistuvat.

Toria kohti kävellessä tarkkailin tietenkin ympärillä olevaa luontoa. Nappasin kuvan tienpientareesta, jolla kohdin keväisin näen ensimmäisiä sinivuokkoja. Eipä vielä näkynyt. En edes odottanut näkeväni. Viime öinä on ollut reiluja pakkasia, eikä päivätkään lämmöllä ole leveilleet.

Pikkutalviot saivat untuvapeiton.

Lunta tuprutteli alkuviikosta muutaman sentin verran peittäen maan jälleen valkoiseksi. Toivottavasti se vähä on suojannut lukuisia ylös nousseita piippoja ja heräämisen merkkejä osoittavia muita kasveja. Lauantaina tuuli on tuivertanut voimalla aamusta alkaen. Piha on tämän jälkeen varmasti jälleen täynnä koivusta ja muista puista lentäneitä oksia. Ehdin ennen lumia niitä yhden säkillisen verran jo pois kerätä.


Pupujussitkin ovat ehkä siirtyneet metsiin, kun alapihalla ei niiden jälkiä näy. Minä siellä olen kameran kanssa kiertänyt. Ei vain jaksa jatkuvasti ikuistaa samoja lumen peittämiä alueita, vaikka aina jälkikäteen harmittelen, ettei tullut otettu enemmän kuvia. 

Mitähän nämäkin tulppaanit miettivät saatuaan niskaansa uutta lunta? Onneksi satanut lumi on kevyttä ja ilmavaa. Se ei paina herkkiä varsia maahan makaamaan. Ennen lumisadetta ruiskutin näiden piippojen ympärille TricoGardenia, etteivät peurat tapansa mukaan napsi tulppuja ylös. Ihan jokaista kevätkasvia ei millään pysty verkoilla suojaamaan. Helpompaa olisi aidata koko tontti, mikä taasen ei ole mahdollista.

Nämä eivät ole Austin-ruusuja, vaan reilun kaupan kimppu.

Maaliskuu on ollut monin tavoin vilkasta iltoja myöten. Edellisellä viikolla kävin Helsingissä kuuntelemassa Ruususeuran järjestämää luentoa, jossa meille monille tuttu Saaripalstan Saila oli kertomassa Austin-ruusuista. Sain tietoa ja hyviä vinkkejä niin Sailan esitelmästä kuin yleisön kysymyksistä. Bussimatka kotiin sujui huomaamatta, kun pohdin uusille Austineille mahdollisia istutuspaikkoja pihassani. Hyvä, että otollista istutusaikaa joutuu vielä hetken odottamaan. Ehtii joku tolkku tulla näihin ruusu-unelmiin. Ehkä.

Päiviin on sisältynyt myös viimeisiä hyvästejä. Laila-ystäväni menehtyi tammikuun lopussa. Hän sai sairaskohtauksen toukokuussa 2023 lomaillessaan miehensä kanssa Tukholmassa. Sairaskohtauksesta Laila ei enää hoidoista ja kuntoutuksesta huolimatta toipunut. 

Koristemansikka nuppuilee 9.3.2025

Kahvipullan aiheitakin on maaliskuuhun sisältynyt. Isäni täytti 97 v. Hän oli vähän vaisu juhlija flunssan vuoksi. Yskivä ja nuhainen pappa vietti synttäriään omassa huoneessaan, ettei tartuttaisi muita asukkaita. Eikä hän ollut ainut eristetty, sillä monenlaista virusta on hoivakodissakin liikkeellä. Isän virustestit onneksi näyttivät negatiivista.

Vein asukkaille ja hoitajille kahvin kanssa tarjottavaa. Talon puolesta sattui poikkeuksellisesti olemaan tarjolla kuivakakun pala. Sovimme, että minun tuomani tarjotaan seuraavana päivänä. 

Kahvitarpeet osastolle tuonut emäntä kertoi hyvinvointialueen kilpailuttaneen hoivakodin ruoat. Aiemmin ruoka tehtiin talon omassa keittiössä. Nyt ruoka tuotetaan yrityksessä, joka toimittaa aterioita satoihin kouluihin, päiväkoteihin ja hoivakoteihin. Taustalla on ulkomainen terveysjätti. Ihmetystä aiheuttaa mm. se, että rahkaa/jugurttia on vanhuksille tarjolla aamulla, iltapäivällä ja illalla. Iäkkäät vanhukset eivät välitä rahkasta tai jugurtista. Eivät ainakaan kolme kertaa päivässä. Tämän seurauksena hävikki on kasvanut valtavasti. Hoitajat ovat laittaneet yritykseen palautetta, että rahkaa/jugurttia olisi vähemmän/harvemmin. Kahdeksan-yhdeksänkymppiset eivät enää tarvitse dieettiä eivätkä rajoituksia. He ovat ansainneet kahvipullansa.

Käytän aika paljon keittiöpyyhkeitä, milloin mihinkin. Nyt vanhimmat ovat kuluneet liiankin ohuiksi. Kaupoissa käydessäni vilkuilin kivan näköisiä pyyhkeitä. Väriskaala oli monessa paikassa ankea. Harmaata, beigeä, himmeää ruutua tai raitaa. Monessa tapauksessa keittiöpyyhkeen kokokin on pienentynyt. Perinteisesti 50 cm x 70 cm on ollut keittiöpyyhkeen koko. 

Netistä löysin muutaman kauniin keittiöpyyhkeen. Hintaa toki oli vähän enemmän. Ei kuitenkaan niin mittavasti, ettenkö raaskinut kolmea pyyhettä tilata. Yhdessä tilaamassani pyyhkeessä on pionin kuva. Toisessa taasen puutarhurin kalenteri, kuten tuossa kollaasissa näkyy.


Kolmannessa pyyhkeessä on erilaisia kissoja, joista yksi kääntyy keskellä pyyhettä "hymyilemään". Kissapyyhkeitä oli muitakin erilaisia. Ehkä seuraavalla kerralla tilaan niitä. Näiden materiaali on 100 % puuvillaa.


Kellarin taimikasvattamo on nyt avattu. Toistaiseksi siellä ei ole potteja pilvin pimein. Aion vielä tämän maaliskuun aikana kylvää mm. tuoksuherneet, yrttejä ja muutakin. Kunhan nyt ehdin saada pussukat taas järjestykseen. Huhtikuussa on kylväminen kiihtyy entisestään.

Ostin taimikasvattamon pöydälle uuden kernin (halvalla), jotta vanha keittiönpöytä ei suotta menisi pilalle. Enpä usko meillä olevan pöydälle käyttöä, mutta kerni on mustaa muovia nätimpi ja siitä on helppo pyyhkiä multaiset läiskät pois. Täytyy vielä pudottaa valaisinta vähän alemmas. 

Lumi sulaa näköjään tuulenkin voimalla.
 
Toisaalta on hyvä, että kevään tulo keikkuu sinne tänne. Kylminä päivinä saa edistettyä koti- ym. töitä. Ja raaskii käydä muuallakin niin tuttuja tapaamassa kuin muissa riennoissa. Aurinkoiset ja lämpimät kevätpäivät saapuessaan houkuttelevat pihaan ja puutarhaan voimalla, jota on mahdoton vastustaa. Eiköhän ne päivät ole pian edessä.

Mukavaa sunnuntaita kaikille!


26 kommenttia:

  1. Tuo on niin totta, että kun on keväisen meiningin makuun päässyt, tuntuu talvisää todella kurjalta. Onneksi taitaa kai sielläkin taas helpottaa – meillä ainakin oli viime yönä enää pikku ripaus pakkasta ja eilen päivällä mittari näytti +5 (tuulensuojaisella puolella taloa).
    Austineita on mukava hankkia ja kukkia ihastella. Minusta yhden ruusun vuosivauhti on sopiva, niin joka kesä on jotakin uutta ja istutuspaikkoja ehtii miettiä. Viime vuonna tosin hankin useamman, kun tilasin Hollannista. Nyt onkin monin verroin uutta jännää odotettavaa.
    Ystävän kuolema on surullinen asia, shokkikin. Otan osaa suruusi.
    Isäsi on varsinainen nestori. Nurinkurista tuo ruokailuasia. Niin suuri harmi, että omaa keittiötä ei hoivakodissa enää ole.
    Ihana taimikasvattamo, ja keittiöpyyhkeet! On paljon kivempi hankkia sellaisia, joista pitää erityisesti.
    Eiköhän niitä ihania, aurinkoisia ja ainakin vähän lämpimämpiä päiviä ole nyt edessä ihan lähipäivinä. Aurinkoista sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näihin takatalviin on totuttu. Harva kevät ilman yhtä tai useampaa takatalvea selvitään. Siksi kai niitä ei sen enempää jaksa surkutella, vaikka harmittavatkin. Alkavalla viikolla sää ennusteiden mukaan lämpenee. Loppuviikosta merkittävästikin eli piippojahti tulee jatkumaan entistä kiivaampana.
      Pelkäänpä ainakin yhden Austinin tänne taas tulevan. Meinasin jo viikolla ajaa Espoonlahden PT-nikkareille kyselemään. Sitten totesin kaupalla olevan paremmat olosuhteet säilyttää ruusuja, kunnes ne voi istuttaa.
      Kiitos osanotosta. Vaikka Lailan kuolema ei tullut yllätyksenä, tuntuu se hyvin surulliselta.
      Hoivakodin keittiössä valmistettiin hyvää ruokaa ja se toimi muutenkin hyvin joustavasti, vanhuksia ajatellen. Jättiyritykset harvoin taipuvat kovin yksilöllisiin suorituksiin.
      Taimikasvattamo on vielä vähän torso, mutta tuosta se taas runsastuu. Kevään eteneminen innostaa kylvämään sellaistakin, mitä ei alun perin ole suunnitellut.
      Tästä tulee taas hyvä päivä. Aurinkoa ja lämpöä sinulle ja kissoille sinne etelämeren saarelle!

      Poista
  2. Kivaa mielentyyneystarinointia! Monenmoista asiaa olet ehtinyt kohtaamaan. Keittiöpyyhkeistä - Hyvän Tuulen Puodista olen tilannut muutaman. Minun makuun mielettömän kauniita. Minun kokemukseni mukaan kalleimmat ainakin ovat laadukkaita ja toimivat isoista värikkäistä kuvioista huolimatta hyvin astioiden kuivaamisessa. Huomasin siellä äsken uusia ihania, mm. pääsiäisaiheisen, ja yritin miettiä mihin muuhun tarkoitukseen niitä voisi käyttää, siis jotenkin näkyville. Tämä ei ole maksettu mainos, vain oma mielipide.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Tuota Hyvän Tuulen Puotia en tiennytkään. Siellä on näköjään samoja tuotteita kuin Puutarhurin Majassa, josta omat pyyhkeeni tilasin. Valikoima jopa hivenen suurempi. Ihania pyyhkeitä ja muita tuotteita. Taidanpa vierailla ostokset mielessä, kun tulossa on ystävien merkkipäiviä.
      Niin se vain on, ettei halvalla saa hyvää. Muutaman euron säästö jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetussa tuotteessa voi kostautua.
      Meillä keittiöpyyhe on näkyvillä hellan kahvassa. Ennen keittiöremonttia pyyhe roikkui kaapin oven sisäpuolella. Uudessa keittiössä alakaappien tilalle tuli laatikot, joten keittiöpyyhkeelle piti keksiä uusi paikka. Käytön kannalta hellan kahvasta tuli paras säilytyspaikka. Myös näkyvin. Siinäpä oiva paikka kauniille pyyhkeelle. Myös pääsiäisväreissä.

      Poista
    2. Kiitos Sinulle tuosta Puutarhurin Maja - ja muistakin vinkeistä! Tällaisista herttaisista kaupoista löytää kivoja ja erilaisia lahjoja. Ja näiden tuotteita on kiva selailla ihan vaan huvikseenkin.

      Poista
    3. Kivijalkakauppojen vähetessä on entistä enemmän turvauduttava nettikauppoihin. Isoissa myymälöissä on kaikissa samat tuotteet. Jotain pientä ja nättiä ei tahdo millään niistä löytää. Olen pari kertaa käynyt Hyvinkään kauppakeskus Willassa, jossa markettitasolta löytyy Finnmari. Sieltä olen löytänyt kynttilöiden lisäksi muutakin mukavaa. Nyt huomasin, että heilläkin on verkkokauppa. Ja sen lisäksi myymälöitä useissa eri paikoissa.

      Poista
  3. Täällä meilläkin on ollut kylmiä päiviä, pakkasta on ollut jopa -11 astetta ja kylmä tuuli on puhaltanut. Aurinko onneksi on saanut maiseman näyttämään kauniilta. Ensi viikon ennuste on lämpimämpi. Hienoa, että pääsit kuuntelemaan Sailan luennon. Austin -ruusut olisivat varmasti hieno lisä puutarhaan, täällä meidän seudulla en ole koskaan nähnyt niitä myymälöissä.
    Onnittelut isällesi ja olen samaa mieltä: ikäihmiset palveluasumisessa ovat kyllä pullansa ansainneet. Minun anoppini tilasi ihan loppuun asti kahvipullan paikallisista leipomoista, se oli hänelle tärkeää.
    Osaanotto ystäväsi poismenon johdosta, elämän päättyessä mieleen nousee aina muistot yhteisestä ajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sääkarttojen mukaan kylmää on tainnut olla vähän joka Suomen nurkassa. Onneksi tosiaan aurinko on viime päivinä ilmestynyt ilahduttamaan meitä kevään odottajia. Alkavalle viikolle onkin luvattu merkittävästi lämpimämpiä säitä.
      Ostin marketista Kotilieden Kevät -lehden. Siinä on artikkeli Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta puutarhasta, jossa kasvaa Austin-ruusuja. Ehdin vain silmäillä lehteä, joten tarkemmin en vielä osaa sanoa ruusujen menestyksestä ko. paikassa. Aika vähän Austineita näkyy näissä etelänkin myymälöissä. Tilaamalla varmaan onnistuu kauemmaksikin.
      Kiitos isäni puolesta. Tahti hidastuu vuosien myötä. En edes uskalla jännätä, tavoittaako hän 100 vuoden pylvään. Jos ihminen selviää korkeaan ikään, ei siinä pulla tai pari terveyttä horjuta. Anopillasi oli kunnioitettava perinne.
      Ystävän kuolema ei tullut yllätyksenä, mutta surullista se ilman muuta on. Olen nähtävästi siirtynyt ajanjaksoon, jolloin vauvauutiset ja hääjuhlat vaihtuvat hautajaisiin.
      Aurinkoista sunnuntaita ja lämpeneviä päiviä sinulle!

      Poista
  4. Niinhän se on että surua ja iloa elämään tulee. Vaikka kuolema ei aina yllätys olekaan niin jonkun läheisen poistuminen elämästä on surullista.
    Tuota hoivakotien ruoka asiaa olen myös itse pohtinut. Äitini hoivakodissa on kyllä iltapäiväkahvilla useimmiten jotain pullaa,kahvikakku ja joskus täytekakkuakin. Mutta se rahka...jotain marjarahkaa on välillä joka niin hapanta että suuta kipristää. Muutenkin olen miettinyt että kun suurin osa siellä olevista on yli 90 vuotiaita että eikö se peruna ja kastike ole suurimman osan vakio ruokaa ollut,miksi tehdään niin paljon ruokaa mikä menee suoraan hävikkiin...makuasioita tietenkin mutta tuntuu pahalta nähdä kun on paljon ruokia mitä vain siirrellään lautasella kun se ei maistu. Tuli nyt ehkä liikaa purettua tuota asiaa täällä mutta kun ruokahävikistä paljon puhutaan niin on sitä asiaa tuoltakin laitosruoan kohdalta tullut mietittyä.
    Kiitos pyyheliinan ostopaikkojen vinkeistä,itsellä niitä toistaiseksi riittää mutta lahjaksi voisi joskus johonkin viedä. Ja ehkä joku tuollainen omaakin keittiötä piristäisi.
    Hyvää kevään odotusta !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anonyymi hyvästä kommentista!
      Ystävälläni olisi ollut vielä pitkä elämä elettävänä, mutta sairaskohtaus muutti suunnan. Surullista ja outoa, kun häntä ei enää ole.
      Meille nuoremmille rahka ja jugurtti on tuttua, mutta iäkkäät vanhukset eivät ole niitä tottuneet syömään (paitsi ne, joiden pääsiäisperinteeseen se on kuulunut). Vanhempani ovat syntyjään satakuntalaisia, ja meidän kotiin rahka tuli vasta 2000-luvun puolella. Isä ei syönyt sitä silloinkaan.
      Peruna ja kastike on aina ollut isälle tärkeää ja maistuvaa perusruokaa. Kalastakin hän on tykännyt kaikissa muodoissa. Sen korkean hinnan vuoksi hoivakodissa ei taida kalaruokia nykyisin kovin usein olla. Täytyykin ensi kerralla kysyä tarkemmin.
      Tämän päivän vanhukset ovat tottuneet tyytymään vähään ja olemaan kiitollisia pienestsäkin. Eivät he kovin helposti narise. Hoitajia naurattaa, kun isäni kiittää saadessaan päiväkahvin kera kipulääkkeen suuhunsa. Kutsuvat häntä kohteliaaksi papaksi, mitä hän onkin.
      Olin aiemmin todella tyytyväinen isän hoivapaikkaan. Nyt kaikki säästöt alkavat sielläkin purra, mikä aiheuttaa suurta huolta. Niin minussa kuin hoitajissakin.
      Jos jonkun mielestä purnaamme liikaa, se olkoon heidän mielipiteensä. Kuka iäkkäiden vanhempiemme asioita puolustaisi, ellemme me?
      Kiva, jos ostopaikkavinkeistä on iloa. Uudet pyyhkeet ilahduttavat minua paljon. Arjen ilot ovat parhaasta päästä.
      Kiitos, nautihan sinäkin aurinkoisista kevätpäivistä. Nyt alkaa vihdoin olla niiden aika.

      Poista
  5. Onneksi olemme Suomessa jo tottuneet näihin keväisiin takatalviin ja ne eivät sinällään enää yllätä. Nyt pieni lumipeite tuli tarpeeseen suojaamaan osin lumesta vapaita kukkapenkkejä. Tosi kivoja keittiöpyyhkeitä. Yleensäkin pyyhkeiden laatu on minusta laskenut. Osin muutama vuosi sitten Pentikin pyyhkeitä ja sain palauttaa ne huonon laadun vuoksi liikkeeseen takaisin. Tarjosivat uusia tilalle, mutta tutkittuani niitä olivat laadultaan ihan yhtä huonoja. Niinpä pyyhkeet jäivät ostamatta kokonaan. Harmittaa, kun vähän kautta linjan laatu on laskenut ja ostaessa saa olla tarkkana.
    Mukavaa ja aurinkoista sunnuntaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä takatalvi tosiaan yllättänyt. Mielessäni olen varautunut, että lunta saattaa tulla vieläkin. Viime vuonna satoi lunta huhtikuun lopussa reilu määrä, mikä onneksi myös suli nopeasti pois.
      Pyyhkeiden huonoa laatua minäkin katselin kaupoissa. Koko on pienentynyt ja pesulämpötila laskenut 40 asteeseen. Ei siinä lämpötilassa tarhat lähde. Minulla on muutama keittiöpyyhe, jotka olen ostanut 90-luvun lopulla Tapiolan Stockalta. Ovat pehmenneet monissa pesuissa, mutta edelleen miellyttäviä ja toimivia.
      Tykkään Pentikin tuotteista ja kuvioista. Heiltä ostin elämäni surkeimmat pussilakanat. Olivat niin kieroon ommeltuja, ettei niitä saanut kunnolla mankeloitua. Ehkä laatu on huonontunut korkeiden hintojen ja valmistuksen ulkomaille siirtymisen myötä.
      Täällä on upean aurinkoinen päivä, vaikka ei erityisen lämmin.
      Mukavaa kevään odotusta!

      Poista
  6. Kevät keikkuen tosiaan tulevi! Aurinkoa, poutaa, pilvisiä päiviä, lumisadetta, vettä, räntää, sahaavia lämpötiloja. Sitähän tämä kevät on! Ja puutarhurin kärsivällisyys on koetuksella😄
    Sinulla on auennut pätevän näköinen taimikasvattamo. Tuo vaihe on vielä ihan kiva, kun pöydällä on tilaa!
    Ihana tuo puutarha-aiheinen keittiöpyyhe❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummallista, ettemme totu kevään keikkumiseen siitäkään huolimatta, että se on jokavuotinen ilmiö. Kevään kaipuu ja tarve päästä pihahommiin lienee suurin syys. Kärsivällisyys on todellakin koetukselle. Pian se tästä taas iloksi ja aherrukseksi muuttuu.
      Tänään piti laajentaa kellarikasvattamon lajikirjoa, mutta tuli muutos suunnitelmiin. Sain sentään siemenpussit laitettua ojoon. Siitä ne on helppo napata hyppysiin ja painua kellariin.
      Oli hurjan vaikea valita lukuisista kauniista pyyhkeistä vähäistä määrää. Tarjolla oli monta kaunotarta.

      Poista
  7. Me ajettiin ukon kanssa eilen illalla Joensuusta Nurmekseen aivan kamalassa lumipyryssä. Lunta tuli yön aikana 10 cm ja talvi tuli kerralla meille. Onneksi nyt paistaa aurinko. Harmaus rupesi jo masentamaan
    Kivoja nuo kissapyyhkeet. Arjen pienet asiat piristävät kun valiutsee mieluisia juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että pääsitte terveinä perille. Katselinkin illalla säätiedotusta, joka lupasi niille seuduille lumisadetta. Meillä oli tullut yön aikana vain hento lumiharso, joka on jo sulanut. Ihanaa, että aurinkokin paistaa. Se totisesti saa mielen kohoamaan.
      Tykästyin kissapyyhkeisiin niin vankasti, että saatanpa tilata vielä toisenkin.

      Poista
  8. Odotin tältä viikonlopulta myös hieman vähemmän lunta ja enemmän lämpöä. Isälläsi on kunnioitettava ikä. Puolison suvussa on yksi lähes yhtä iäkäs. Siinä iässä ei tosiaan kannata kamalasti dieettejä harrastaa. Tärkeintä olisi, että jotain tulisi syödyksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringonpaiste saa sään näyttämään lämpimämmältä, mitä se todellisuudessa on. Aamupäivällä piti ulkona laittaa villasukat saappaisiin, kun varpaat jäätyivät. Vielä ei kannata laittaa talvivaatteita sivuun.
      Toivottavasti isän korkea ikä viittaa hyviin geeneihin. Iäkkäiksi ovat hänen sukulaisensakin eläneet. Samoin äitini ja hänen sisaruksensa. Ukkokullan äiti eli yli yhdeksänkymppiseksi. Hänen äitinsa viittä vaille 102-vuotiaaksi. Isän hoivakodissa on 104-vuotias rouva, joka köpöttelee päivittäin rollaattorin kanssa salin puolelle soittamaan pianoa.

      Poista
  9. Täällä eletään kuin keskitalvea eli lunta on ollut ihan normaali määrä. Siksi olen ihmetellyt muiden postauksia kevään tulosta. Sen verran bongasin sulaa maata mökkimaisemien metsästä, että sain mustikan varpuja maljakkoon. Tulevalla viikolla saattaisi kevään tulo edistyä täälläkin päin, toivotaan niin.
    Omalle äidilleni tulee valmis ruoka asunnolle, ja ihmettelen minäkin noita rahka- ja jogurttivälipaloja. Hävikkiä tulee runsaasti. Hänellä on joskus tunnistamisvaikeuksia mikä on mitäkin, samoin päivän ateria saattaa olla esim. juustokeitto millä pitää pärjätä koko päivä.
    Sinulla, kuten minullakin taimetettavat kasvit alkavat lisääntyä päivä päivältä, ja kasvilampun alla alkaa pian olla ruuhkaa. Minulla myös pelargonit taistelevat elintilasta samassa huoneessa.
    Keikkuvia kevätpäiviä sinne teillekin - harmaat päivätkin ovat joskus tarpeellisia mutta toivotaan vähemmän lunta ja enemmän aurinkoa! 🌞

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähäluminen/lumeton talvi on ollut harvinaisuus täällä etelärannikollakin. Toivottavasti ei ilmastomuutoksen myötä ole uusi normaali. Ainakaan ennen kuin kasvit ovat lumettomuuteen tottuneet. Onpahan ollut tosi vähän kolattavaa. Olisinko kahdesti talven aikana tehnyt lumitöitä?
      Äiti kotiutettiin korona-aikaan sairaalasta, vaikka kuntonsa puolesta hän ei pärjännyt ollenkaan. Silloin järjestimme hänelle ruokapalvelun. Välillä annos oli ihan hyvääkin, mutta toisinaan oli vaikea tunnistaa, mitä astiaan oli laitettu. Annoksista suurin osa meni hukkaan, kun äidin ruokahalu oli tiessään. Annosten kokoon ei voinut vaikuttaa.
      Kevään etenemisen myötä potit lisääntyvät kasvilampun alla. Ennen kasvihuoneeseen muuttoa tomaatteja on yleensä toisessakin tilassa niinikään kasvilampun alla.
      Aurinkoisina kevätpäivinä ei oikein sisällä raaski olla, kun ulos tekee mieli. Siksi ne harmaat päivät ovat ihan tervetulleita. Vielä on sen verran kylmä ulkona, ettei siellä paljoakaan tekemistä ole.
      Lämpöä on luvassa lisää. Todennäköisesti keikuntaakin tulee.
      Nautitaan kevään odottamisesta!

      Poista
  10. Hymyilevä kissa pelastaa päivän! Tämä maaliskuu taitaa olla jotenkin seisahtunutta toimiltaan. Näyttää, kuin voisi tehdä kaikenlaista, mutta ei kuitenkaan oikein vielä.
    Jänisten keskuudessa taitaa kiertää huhu, että teidän pihalla on pahanmakuisia kasveja, kun olet suhauttanut niihin karkoitetta ;)
    Anoppini täyttää kesäkuun alussa samaiset ikävuodet. Huikea ikä, paljon elettyä ja nähtyä elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siltä minustakin tuntuu eli koko maaliskuu on jonkinlaista lähtökuopissa olemista ilman, että kovin kummoista saan aikaan. Hyvä, jos tuollainen huhu kiertää jänismaailmassa. Vielä parempi, että se kiirisi myös peurojen korviin.
      97 on todellakin huikean korkea ikä. Hiukan vaille 100 v. Kun ajattelee tuollaista lukemaa taakse päin, alkaa omia luita kolottaa. Muistathan haastatella anoppiasi menneistä ajoista, kun hän vielä on elossa.

      Poista
  11. Kevät todella keikkuu, kun takatalvi iskee kapuloita rattaisiin.
    Olen huomannut uuden kevään merkin: pikkulinnut häviävät pihaltamme jonnekin, kun on ollut lämpimiä ja aurinkoisia päiviä. Heti kun tuli vähän uutta lunta ja muutama pakkasaste, pikkulinnut ovat taas pihallamme. Ihme juttu.

    VastaaPoista
  12. Lunta tuli sitten teillekin. En tiedä, voiko vielä tässä vaiheessa kevättä puhua takatalvesta. No ehkä siellä etelässä. Ja ainakin kasvu on teillä jo selvästi käynnistynyt. Toivottavasti pakkanen ei tehnyt tuhojaan, vaikka aika sitkeitähän nuo kevään ensimmäiset heräilijät aina ovat.
    Onnea isällesi! Hänellä on pitkä elämä jo takanaan. Toivottavasti kunto säilyy mahdollisimman hyvänä loppuun saakka. Kilpailuttaminen tuo harvoin mitään hyvää palvelujen laatuun ja jo maalaisjärjellä voi arvata, että sama massatuotettu sapuska ei toimi lapsille ja vanhuksille. Niin hyvä kuin terveellinen ruoka on itse kullekin, niin eiköhän päälle kahdeksankymppisille tärkeintä olisi kuitenkin maistuva ja tuttu ruoka, sisälsipä se sitten voita, kermaa, suolaa tai sokeria. Eikä varmaan menisi hävikkiin!
    Hauskan näköisiä pyyhkeitä. Hyvän keittiöpyyhkeen puutteen totisesti huomaa arjessa. Ei ole hyvä, jos pyyhe on niin luiru, ettei kuivaa kunnolla tai kuluu nopeasti puhki. Minulla on mummoni kutomia pellavapyyheitä käytössä ja vaikka ne eivät sisustussilmiä juurikaan hivele, pyyhkeinä ne ovat parhaasta päästä. Luultavasti ne myös kestävät suunnilleen ihmisiän hajoamatta. Yksi pyyhkeistä hiutui nyt alkuvuodesta niin puhki että leikkasin siitä ehjemmät osat vielä viimeiseen palvelukseen siivousräteiksi. Se oli ollut minulla viitisentoista vuotta ahkerassa käytössä enkä uudenkarheana sitä itselleni saanut. En usko, että nykyään mikään firma valmistaa yhtä kestäviä tekstiileitä.
    Taimipöydälläsi on vielä hyvin tilaa uusille kylvöille ja koulituille pikkutaimille. Kuukauden kuluttua saattaa kaivata jo lisätilaa.
    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  13. Onpa isäsi iäkäs ja hänelle parhaimmat onnittelut! Toivoisi, että vanhemmille ihmisille ateriapalvelun suunnittelijat ymmärtäisivät, että jogurtti/rahkalinja ei oikein toimi, kunnon puurot, mehukeitot, ravitseva ruoka ja kaloreitakin, jotka voimaannuttavat ja kyllähän ruuasta pitää tulla myös hyvä mieli! Äidille joskus tuli myös ruokapalvelun kautta ruoka, mutta se aika pian lopetettiin juuri laadun takia! Voi tätä säästöjen ja isojen yhtiöiden aikaa...niiltä säästetään, jotka eivät voi pistää hanttiin!
    Varmasti Sailan luento sai ruusu-unelmia pään täyteen, mutta talvi on vielä ja pakkanenkin paukkuu! Minä myös haaveilen Austineista kovasti ja ensi kesänä yritän löytää ainakin yhden! Taimiasema on siellä jo valmiina ja tilaa toistaiseksi, mutta jos vanhat merkit pitää paikkansa niin tila täyttyy...
    Olen keittiöpyyhkeiden suurkuluttaja myös! Kauneimmat ovat liinoina keittiön pöydällä. Valkoiset leivinliinoina ja käsipyyhkeet pitää keittiössä olla. Tykkään kaikista iloisista puuvillapyyhkeistä, mutta se laatu on laskenut kovin.

    VastaaPoista
  14. Meilläkin käytetään paljon keittiöpyyhkeitä. Yleensä hankin niitä kirpparilta, siis sellaisia vanhoja nimikoituja, ovat imukykyisiä ja kestäviä. Kissapyyhkeitä sain joululahjaksi, kivoja mutta eivät yhtä imukykyisiä kuin vanhat. Nuo puutarha-aiheiset ovat kivoja.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!