torstai 26. maaliskuuta 2026

Kevätpäivät pihamaalla

Galanthus 'Flore Pleno' - Lumikello kerrottu


Jo toinen sään ja pihatöiden kannalta upea viikonloppu takana. Koska aurinkoista ja lämmintä kevätsäätä oli jo etukäteen ennustettu, älysin suunnitella päiväruoan siten, ettei sen vuoksi tarvinnut pitkää aikaa keittiössä viettää. Heti aamutoimien jälkeen pyykinpesukone päälle ja nainen ulos tutkimaan ja touhuamaan.

Välillä kipaisin ripustamaan pyykit ulos narulle, jossa ne navakan tuulen johdosta kuivuivatkin oikein hyvin. Samalla oven avaisulla uuni päälle ja vuoka uuniin ja kipinkapin takaisin pihalle.


Ensitöikseni kiersin tontin piippoja tutkaillen ja muutenkin tilannearvion tehdäkseni. Lunta on vain muutamissa varjoisimmissa paikoissa. Sellaisissa, joihin sitä on kolalla työnnetty. Ja tienvarren ojissa auran kasaamana. 

Lumikelloja kukkii muutamassa paikassa.Muita värejä saakin vielä hetken odottaa. Paitsi yksi sininen krookus on tupsahtanut Ruusupenkissä talvesta kärsineiden taponlehtien keskelle. 

Talventähti

Kummastelin viikolla, missä minun talventähteni luuraavat? Kuin olisivat kuulleet ihmettelyni ja nousseet kolmen kaverin voimin mullan pinnalle. Vähän ovat vielä viluisen näköisiä, joten avautumista saa ehkä hetken odottaa.

Corydalis 'Beth Evas' - Pystykiurunkannus

Pystykiurunkannuksiakin olen tiirannut likimain naama kiinni mullassa. Tuskin Bethit pelkästään minun tuijottamisestani niin paljon voimaa saavat, että siitä pinnalle ponnistaisivat. Kahdessa paikassa niitä silti jo löysin. Vuosi sitten peurapirulainen - sallinette tässä yhteydessä väkevän voimasanan - napsi yhdestä paikasta Bethit nuppuisina. TricoGarden -suihkepullo siis pihamaalle mukaan. Pala verkkoa saattaisi toimia vielä paremmin.

Pulstatilla - Tarhakylmänkukka

Tarhakylmänkukka on pukeutunut karvaiseen turkkiin. Ehkä se sen vuoksi tarkenee nousta ensimmäisten perennojen joukossa. Näitä söpöjä pörröpäitä oli näkyvissä jo useammassa tuppaassa. Nämä yksilöt ovat Lappalainen etelässä -blogin Nilan antamia taimia.

Raparperi

Raparperin aikainen herääminen on jokavuotinen ilmiö. Usein näitä punaisia palleroita kurkkii jo hangen keskellä. Nyt lumi kaikkosi pikavauhtia raparperimaalta. Pakastimessa on vielä kaksi pussillista viimevuotisten rapskujen paloja. Ne ajattelin käyttää lähiaikoina Maisemakahvilan raparperipiirakkaan. Tuohon parin-kolmen vuoden takaiseen hittipiiraaseen.

Helleborus - Jouluruusu


Kaikki jouluruusuni ovat hengissä. Suurin osa niiden lehdistä on joko kuivuneita tai mustia limanuljaskoja. Leikkelin niitä pois. Ehkä olisi ollut parempi jättää ne suojaamaan nousevia lehtiä ja nuppuja kylmältä. Toisaalta moni mustunut lehti näytti kietoutuneen uusien versojen päälle. Ihan kuin nuoremmille kateellisina haluaisivat tukehduttaa uuden sukupolven. En suonut vanhuksille sitä mahdollisuutta, joten passitin ne kompostiin.

Olen haravoinut nurmikkoa ja kerännyt miljoonia vaahteranlehtiä kanttausurista. Liikuntaa voisi ehkä järkevimmilläkin keinoilla harjoittaa. Kova tuuli pyöritti kuivia lehtiä pitkin pihaa sellaisella vauhdilla ja innolla, etten meinannut perässä pysyä. Kovin paljon pihalla ei ole rapsutettavaa, koska ehdin siivota lumettomassa puutarhassa jo ennen vuodenvaihdetta.


Leikkasin istutusalueilta kuivuneita varsia ja nypin nousevien kasvien päälle liimautuneita lehtiä pois. Viime vuonna pelasin puutarhassa kunnon dominoa, jonka vuoksi ihan kaikkien kasvien uudet sijoituspaikat eivät ole vielä porautuneet päähäni. Aion kaivaa istutuslistan esiin ja tutustua siihen syvemmin. Samoin syksyllä istutettujen sipulien paikat on paras vielä käydä läpi, mikä helpottaa piippojen tunnistamista.


Talon päädyissä olevista peuraporteista puuttuu kummastakin vielä puolikas. Samoin viimeistely on tekemättä. Kulkiessa on aina irroitettava seinän puolella oleva väliaikainen verkko, joka on kiinni tolpassa rautalangalla. Kottikärryt mahtuvat kulkemaan koko porttia avaamatta, joten livahdan pienemmästä aukosta toiselle puolelle. On vain muistettava töiden päätyttyä käydä sulkemassa portti, etteivät sorkkajalat iltahämärissä pääse Olopihan puolelle.

Mahonia


Mahonia kuten rhodotkin olisi pitänyt suojata auringonpaisteelta jo tammi-helmikuussa. Niin aikaisin en varjostushuppuja älynnyt laittanut. Etenkin mahoniat pääsivät pahasti ahavoitumaan ja niissä on paljon ruskeiksi menneitä oksia. Luultavasti joudun leikkaamaan mahonioita, mutta siihen ne eivät onneksi kuole. Tämä ikivihreä pensas on yllättävän sitkeä.

Picea pungens 'Glauca compacta' - Kääpiöhopeakuusi

Myös alapihan Syyspenkissä asuva kääpiöhopeakuusi on pahasti ruskettunut. Sitä en ole koskaan suojannut, sillä matalana se on ollut aivan viime hetkiin saakka lumen alla suojassa. Enpä ole tullut edes ajatelleeksi, että havuna sekin tarvitsisi varjoa kevätauringolta. Näin sitä oppii kantapään kautta, mikä voi olla monessa kasviasiassa aika surkea opintie. Toivottavasti kuuseni elpyy edes osittain.


Nappasin kuvan naapurin viiristä osoittaakseni tuulen voimakkuuden. Viiri oli koko viikonlopun lähes vaakatasossa. Meidän talon katolla oleva viirikukkokin narisi ahkerasti lounaistuulessa kääntyillessään.


Torstaina kävisin Virkkalassa. Auton ratista jalkautuessani kuulin taivaalta äänekästä kalkatusta. Jokin hanhiparvi oli siellä kevätmuuttoa tekemässä. Samanlaisia muuttokeikkoja olen nähnyt omalla pihalla taivaalle tähyillessäni. Joutseniakin vipeltää siivet naapurin lipputankoa hipoen milloin minkäkin järven suuntaan. Nämä tällaiset näkymät saavat sydämen läikähtämään ilosta. Ja vastaavasti taas syksyllä kaihoisasta ikävästä.


Käsillä ovat päivät, jolloin puutarhauutiset laahaavat auttamattomasti jälkijunassa. Mikä eilen oli nupulla, saattaa tänään olla täysin avoinna. Mullastakin mönkii monenlaista kiinnostavaa sellaisella vauhdilla, että enemmän näkee kuin ehtii raportoida. 

Nautitaan näkymistä! 


39 kommenttia:

  1. Paljon rupeaa jo puutarhassasi näkymään uutta kasvua. Hienolta näyttää. Toivottavasti tuo kuusi vielä tuosta piristyy ja vihertyy. Oikein hienoa kevättä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilinen sade varmasti lisäsi kasvien halua herätä. Kunhan kerkiä, käyn tekemässä puutarhakierroksen.
      Havut korjaavat usein vammojaan. Toivottavasti niin tekee kuusenikin. Sen hopeanhohtoiset neulaset ovat niin kauniita.
      Aurinkoisia kevätpäiviä sinullekin!

      Poista
  2. Hyväkuntoisia snow drops eli lumikelloja 💛
    Eka kuva lumosi minut ! En tiennyt tuommoisia olevankaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvimaailmassa riittää ihmeteltävää. Matalien kukkien kuvaaminen vaatii toisinaan maassa makaamista - tai peiliä avuksi. Näin kuraiseen aikaan ei erityisemmin huvita edes ihanuuksien äärellä polvistua.

      Poista
  3. Tämä kevät lienee jotenkin erilainen, kun meilläkin kartiovalkokuusissa on hiukan ruskeaa, vaikka aiemmin ei ole koskaan ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on ikivihreissä paljon ahavoitumista. Kartiovalkokuuseni olen varjostanut joka vuosi. Silti niissä on usein keväisin vähän ruskeaa. Hyvin se on korjannut itseään. Olenkin unohtanut tarkastaa, mitä kartiovalkokuusten huppujen alta sitten viime kierroksen paljastuu.

      Poista
  4. Dominoa pelaan minäkin joka kevät. Silti kukkamaat yllättävät omituisilla kasvivalinnoillaan joka kevät. Kenen syy??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kenen syy, että yksi vain rakkahampi on, vaikka muita on tuhansin." Tällainen rallatus tuli mieleen kysymyksesi kohdalla. Monista domino-peleistä huolimatta - tai juuri niiden vuoksi - istutukseni ovat sillisalaattia. Onneksi tykkään sillistä ja salaatista ja sillisalaatista.

      Poista
  5. Mukavaa kun sinulla on siellä jotain kuitenkin näkyvissä. Meilläkin muutamia jo nostelee päätään. Minä siirsin useita kylmänkukan alkuja syksyllä ja niissä ei vielä näy mitään mutta niissä mitkä on ollut paikallaan näkyy jo turkit päällä olevia alkuja. Sinulla on siellä todella siistiä jo . Minä jätin viime vuonna jotain penkkejä haravoimati ja sitä en tee enää koskaan. Esikot kun on jo vihreitä niin on hankalaa tehdä putsauksia ja palloesikoiden ruusukkeet on lehtien peitossa .
    Saa nähdä kun poistan varjostus kankaat havuista mitä sieltä paljastuu aikaisin kuitenkin peitin ? Toivottavasti sinun ruskettuneet toipuu .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edistystä on tapahtunut sitten tämän jutun kuvien. Eilen en ehtinyt lainkaan kierrokselle ja tänäänkin ehkä vasta myöhemmin.
      Yllätyksekseni tuoreimmat kylmänkukkaistutukset heräsivät ensimmäisinä. Toissa päivänä huomasin vanhimmassakin karvaisia taimia.
      Minulla on pieni käsiharava "herkkien paikkojen" rapsuttelua varten. Pudonneet lehdet suojaavat kasveja keväisin. Toisaalta piippojen nousemisen vuoksi istutusalueita on hankala siivota. Esikoiden vanhat lehdet ovat nousevien lehtien päällä tiukkaan liimautuneina. Niitä pitäisi varmaan kokkipihdeillä irrotella.
      Ikivihreissä on tänä keväänä harvinaisen paljon ahavaa. Toivottavasti ei tule suuria menetyksiä.

      Poista
  6. Aivan ihana kuva puukapulaan nojailevasta kerrotustalumikellosta! Ihan kun se rennosti ottaisi ”aidasta” tukea. Tarhakylmänkukalla on totta tosiaan karvainen turkki. Kiva kuulla, että kaikki jouluruususi ovat hyvässä valmiudessa uuteen kasvuun. Tämä mennyt talvi on ollut ankara kevätahavan suhteen. Minä laitoin varjostusverkot paikoilleen jo helmikuun alussa ja siitä huolimatta joissain havuissa näkyy ruskeita neulasia ja paljon raportoidaan alppiruusujen lehtien ruskehtumisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puukapula on itse asiassa vanha taimitikku, jonka otin avuksi kuvausta varten. Flore Plenon sisäpuolta en olisi saanut kuvattua edes mahallani maassa maaten, mikä ei märkyyden vuoksi houkutellut muutenkaan.
      Somen puutarharyhmissä on nyt paljon kuvia kevätahavan vaurioittamista kasveista. Etenkin monilla rhodot ovat menneet aivan ruskeiksi. Jännä nähdä, miten kasvit selviytyvät ja tuleeko menetyksiä.

      Poista
  7. Minäkin kävin äsken kameran kanssa puutarhakierroksella, mutta eipä siellä vielä ollut kovin paljon kuvattavaa.
    Helmikuun auringonpaisteiset päivät koettelivat nyt havuja, kun maa oli vielä jäässä. Jos kääpiöhopeakuusessasi on enin osa neulasista vihreinä, niin se kyllä tulee toipumaan ajan kanssa. Nyt sitä kannattaa suihkutella runsaasti haalealla vedellä. Havupuupalsami olisi myös suureksi avuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edistyminen on nyt hidasta mutta varmaa. Pitäisi ehtiä kierrokselle joka päivä. Eilinen jäi väliin, enkä tänäänkään ehkä pääse kameran kanssa tutkimaan tilannetta.
      Muistan sinun käyttäneen havupuupalsami pelastustoimissa. Minulla on sitä kellarissa jo valmiina. Kiitos vinkistä!

      Poista
  8. Siis piti tietenkin olla havupuubalsami.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Havupuubalsami tietenkin, eikä havupuupalsami, kuten itsekin kirjoitin.

      Poista
  9. Voi että kun on ihania näkymiä, mullasta nousijoita!
    Täytyykin muistaa tuo Trico-sumuttelu täälläkin. Jälkikäteen tulee niin harmiteltua, ettei muistanut tai olevinaan ehtinyt ajoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä näkymiä on koko talvi odotettu. Joka pihakierroksella sydän hypähtelee ilosta.
      Laitoin TricoGarden-suihkupullon ovensuuhun saappaiden viereen, jotta muistan ottaa sen mukaani pihalle mennessä. Muuten se käy usein mielessä, mutta kaiken tuoksinassa unohtuu.

      Poista
  10. Olipa mukava puutarhakierros ja paljon on jo ylösnousseita puutathassasi, aivan ihania! Nuo rodojen ja varmaan muidenkin ainavihantien kasvien lehtien ruskettuminen ei välttämättä johdu ahavasta vaan siitä, että joulukuu oli niin lämmin ja pakkanen tuli nopeasti, eikä vanhatkaan kasvit ehtineet laskeutua talveen totutulla tavalla (Leena Luoto näin kertoi), meilläkin on ajoissa peitetyt rodot, mutta lehdissä on ruskeaa ja se kyllä harmittaa. Talvi oli sangen oikullinen! Lumikellot ovat ihania, samoin muut aikaiset kukkijat! Näin myös yhden auran taivaalla ja mietin, että voisiko jo olla hanhia - ehkä olivat, lensivät niin tummahahmoisina korkealla taivaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusia nousijoita huomaa joka päivä. Enemmänkin, jos vain ehtisi pihan kiertää. Nyt on ollut vähän viileämpää, mikä varmaan hidastaa kasvua. Ihan hyvä, ollaan vasta kevään alussa.
      Varmaan molemmilla on vaikutuksensa ahavoitumiseen. Leudosta ja märästä syksystä suoraan koviin pakkasiin. Aika vähän lunta kasvien suojana ja suoraa auringonpaistetta helmikuussakin varsin monena päivänä. Vaikea yhdistelmä havuille ja rhodoille. Toivotaan, että ikivihreät toipuvat edes osittain. Suostun hiukan leikkaamaankin, kunhan koko kasvi ei menehtyisi.
      Erilaisia hanhia on tullut jo suuria määriä. Kurkiakin on Tiiran mukaan tullut, mutta niiden auroja en ole nähnyt.

      Poista
    2. Toissa talvena en suojannut rodoja ollenkaan, koska ne meillä kasvavat metsän suojassa. Pohjolan Tyttäret ahavoituivat oikein kunnolla ja uskoin, että nyt menivät kaikki, mutta ihme tapahtui - uudet lehdet kasvoivat ja kukkivat saman vuoden syksyllä - ihmettelin! Tänä vuonna on varmasti ollut myös aikainen ahava, rankanpuoleinenkin, kun aurinko paistoi niin kovilla pakkasilla!

      Poista
  11. Tänään on ollut hyvä pyykkipäivä auringon ja tuulen puolesta. Kolmas kone vielä pyörii ja ekat on jo kuivat, ehkä tokatkin. Ihana raikkaus tulee pyykkeihin. Toin mökiltä lakanoita ja pyyhkeitä ja ne mahtuvat hyvin ulkonaruille kuivumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, siellä aurinko on paistanut. Täällä on tuullut navakasti monena päivänä, mutta eilen tuli vettä tasaiseen tahtiin.
      Lakanapyykin ripustaminen ulos kuivumaan kuuluu kevään hyviin asioihin. Tai ylipäätään minkä tahansa pyykin. Luinkin blogistasi sinun tehneen mökillä kevätsiivouksen. Nyt saat lakanat näppärästi puhtaiksi.

      Poista
  12. Nokkela ja luonnollisen näköinen kuvausapu kerrotun lumikellon kuvassa, nappaan tästä vinkin. Noita on muuten tosi vaikea saada kuvattua. Jos ruskistumiset eivät johdu ahavasta vaan joulukuun liian nopeasta säätilojen vaihtelusta niin mahtaako verkko enää auttaa? Itsekin myöhästyin alppiruusujen suojaamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä. Kaikki hyväksi koetut ideat ovat vapaasti käytettävissä. Jouluruusu on myös vaikea kuvattava, kun kukat usein nuokkuvat hieman alaspäin. Silloin voi käyttää myös peiliä, joka pitäisi muistaa kuskata taskussa puutarhakierroksilla. Harvoin muistan. Tikkuja ja kepakoita aina löytyy.
      Ahavoitumisesta tulikin kommentteja tässäkin yhteydessä. Luultavasti loppusyksyn ja vuodenvaihteen säällä on merkittävä osuus ikivihreiden huonovointisuudelle. Toivotaan, ettei tule kovin paljon menetyksiä.

      Poista
  13. Ihanaa kun alkaa näkymään jo kevätkukkasia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivä päivältä enemmän. Nämä kevätpäivät ovat niin hienoja.

      Poista
  14. Ruuan laitto on se mikä pakottaa puutarhurin todellisuuteen. Jos sitä ei olisi, uppoutuisi varmaan pihalle ihan koko päiväksi. Pihahommissa kun ei tunne sellaista käsitettä kuin nälkä, tai tuntee vasta sitten kun polttoaine loppuu ja tyystin väsähtää.
    Teillä on todellakin kevään tulo aikaisemmassa kuin täällä, mutta raparperi on täälläkin jo herännyt. Muutamia tulppaanin alkuja myös näkyy mutta eivät tottele kun käsken niitä vielä pysymään mullan uumenissa. Minua todellakin huolestuttaa liian aikainen kevään tulo - miten käy esim. mustikan kukinnan, entä omenapuut ja marjapensaat - entä tuleeko syksy sitten jo heinäkuussa. Sitä ei kukaan tiedä. Muuten tämä on niin ihanaa aikaa mistä kannattaa todellakin nauttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitti Tuulikki. Jostain syystä meni anonyymiksi.

      Poista
    2. Bloggerilla on tapana välillä kiusata meitä. Onneksi ongelmat yleensä korjaantuvat nopeasti.
      Pihahommiin mennessä uppoudun tekemisiin niin tehokkaasti, että ruoanlaitto ja syöminen tuppaavat unohtumaan. Olen valmis joustamaan ruoka-ajoista, mutta Ukkokulta on perin sitoutunut kelloaikoihin, oli kesä tai talvi. Kyllä hänkin ruokaa valmistaa, kunhan kerron mitä.
      Tuntuu, että täällä talvi vaihtui kertaheitolla kevääksi. Median mukaan kevät olisi kuukauden etuajassa. Lumet ovat sulaneet aiemminkin aikaisin, mutta +10 asteen lukemat maaliskuussa ovat harvinaisia.
      Joitakin tulppaaneja minullakn on jo näkyvissä.
      Toivottavasti syksy ei ala vielä heinäkuussa. En kyllä haluaisi takatalveakaan, mutta siihen olen henkisesti varautunut. Koitetaan olla murehtimatta tulevaa ja nautitaan tästä hetkestä.

      Poista
  15. En edes huomannut ensimmäisen kuvan puutikkua ennen kuin luin Päivin kommentin. Lumikellon kukka vei kaiken huomion!
    Toivottavasti puutarhassasi ei paljastuisi kauheasti talvituhoja. Siistiltä ja keväiseltä siellä näyttää. Ja tuo lehtien siivoiluhan on mitä parasta liikuntaa!
    Suloinen tuo tarhakylmänkukan villatakki. Niitä minäkin aina naureskelen. Hauska kasvi. Sa nähdä nouseeko meillä niitä kuinka monta myyrien jäljiltä😥
    Nautitaan tosiaankin näkymistä, maan pinnalla ja taivaalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että lumikellon kukka sai päähuomion. Penkissä pystyssä ollut taimitikku oli sopivasti käsillä miettiessäni, miten saisin kukan sisuksen kuvattua. Kameraakin on vaikea pidellä yhdellä kädellä, jos pitää toisella auttaa kasvia.
      Talvituhot paljastuvat ajan kuluessa. Joka vuosi joku saattaa menehtyä, vaikka olisi ollut normitalvi. Onpahan taas jännitettävää viikkokausiksi eteenpäin. Puutarhassa touhuaminen on minusta hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Kropasta löytyy uusia lihaksia ja mieli liitelee korkeuksissa.
      Tarhakylmänkukka kuuluu lempikasveihini. Se on hieno ja kuvauksellinen kaikissa olomuodoissaan. Toivottavasti myyrät eivät ole koko tarhakylmänkukkasi juurakkoa syöneet.
      Ehdottomasti nautitaan. Tänään pitäisi pihaan saapua lavallinen mustaa multaa. On siis kuntoilua tiedossa, kun pitää siirtää 65 multasäkkiä parempaan paikkaan.

      Poista
  16. No jo vain puskee mullan alta elämää mullan päälle.
    Ihastelen aina näitä "alkuperäis"-nimiä, latinaa, brittiä... sinne juontaa kai juuret eniten. Tällä kertaa zoomailin tarkemmin pulstatillaa = tarhakylmänkukkaa, sehän on varautunut oikein turkiksin... kuten kylmään kuuluukin, ihanaa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puskee, puskee ja joka päivä aina vain lisää. Tänään moni on avannut jo nuppunsa. Laitan kuvia kunhan kerkeän.
      Taitaa kasvien nimet olla pääasiassa latinaa. Ruotsalaisen luonnontutkija Carl von Linnén kehittämä kasvinimistö on kiehtova. Talven aikana monien kasvien nimet siirtyvät päässäni jonnekin takana sijaitsevaan lokeroon. Onneksi ne palautuvat kevään tullen nopeasti mieleen.
      Pulsatilla riisuu turkkinsa, kunhan ensin venyttelee itsensä kesäiseen kokoon ja aloittaa kukinnan. Ihana se on, niin pikkuisena karvakasana kuin isompana kukkanakin.

      Poista
  17. Oi miten paljon kevään ensimmäisiä kukkasia jo kukkii. Kyllä kevät on ihaninta aikaa.
    Mukavaa viikonloppua ja palmusunnuntaita sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen kukkijoita löytyi monta lisää. Ensimmäiset leskenlehdet kukkivat kotitien ojanpientareella.
      Sinulle myös leppoisaa viikonloppua ja pieniä virpojia ovellesi!

      Poista
  18. Paljon on jo pikkuisia mullasta kurkkijoita puutarhassasi! Meilläkin kiurunkannuksia näkyy, ja lumikellojen alkuja. Ehkä kohta jokin jo kukkii täälläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikilla näyttää olevan hurja kiire avata nuppujaan. Ehkä lumikellot avaavat sinun pihallasi nuppunsa jo tänään.

      Poista
  19. Eihän tässä tarvitse omaa puutarhaa, kun pääsee virtuaalisesti käymään Sinun puutarhassasi. :) Mitenkähän minun lumikelloni Lapissa pärjäävät? Ehkä myyrät ovat syöneet tai pakkanen palelluttanut.

    Lapsi katsoo pihamaalla,
    muuttolinnut palaa,
    leskenlehti hangen alla,
    kurkistelee salaa.

    Iloista ja värikästä pääsiäisaikaa!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!