Aarteiden etsintää ja viisareiden veivausta

Iris ret. 'Katharine Hodgkin' - Kevätkurjenmiekka

 

Puutarhaihmisen juhlaviikot ovat alkaneet. Jokaisella pihakierroksella löytyy uusia aarteita ihmeteltäväksi. Oikearinteen 2021 istutetetut 'Katharine Hodgkin' -kevätkurjenmiekat ovat olleet esillä jo jonkin aikaa. Tiistaina ensimmäinen nuppukin oli avautunut. Kunhan ehdin kameran kanssa pihamaalle, löytyy varmaan jo lisääkin avonaisia kukkia.

Crocus crysanthus - Kultasahrami Romance

Kasvarin lähellä sijaitsevassa Vapaapenkissä kultasahramit kiirehtivät näyttämään väriä. Nämä olen istuttanut 2022. Niitä on penkissä enemmänkin. 

Puschkinia libanotica - Posliinihyasintti

Oikearinteessä, kuten monessa muussakin paikassa mylläsin viime kesänä voimallisesti vanhoja kasveja muualle siirtäen ja uusia tilalle istuttaen. Vanhassa pihassa on harvoin neitseellistä multaa, johon olisi helppo upottaa syksyllä sipulikukkia. Mylläyksen johdosta sellaisia paikkoja nyt avautui, joten sinne vain sipuleita.

Suunnitelmissa on ollut lisätä posliinihyasintteja. Niinpä laitoin niitä Oikearinteessä kasvavan ruusuherukan lähelle. Ensimmäinen on jo kukassa. 

Helleborus niger - Vaaleajouluruusu

Laskin, että minulla on 12 jouluruusua. Niistä 10 on Pikkupuutarhassa, vanhin vaalea Olopihan Syreenipenkissä ja tumma niinikään Olopihalla Teresanruusun vieressä.

Syreenipenkin vaalean jouluruusun siirtämistä olen harkinnut, koska se jää liikaa taka-alalle. Sen nähdäkseen on tiedettävä, mihin katsoa. Muiden perennojen kasvaessa, jouluruusu jää väkisinkin niiden taakse. Toisaalta, kun tämä jouluruusu näyttää viihtyvän paikassaan, saa olla. Etenkin, kun en ole keksinyt sille kelvollista uutta paikkaa. Ilokseni se on selvinnyt hyvin tästäkin talvesta ja pukkaa jo nuppuja.

Alcea rosea 'Nigra' - Salkoruusu tumma

Syreenipenkin jouluruusua tiistaina tutkiessani huomasin sen läheisyydessä salkoruusun tuoreita lehtiä. Viime kesänä se kukkikin, vieläpä tummin kukin eli kyseessä on 'Nigra'. Alkuun en millään tajunnut, miten salkoruusu on joutunut niin kummalliseen paikkaan. Kunnes keksin, että tapaan tyhjentää itämättömien kylvöruukkujen sisällön tarhaviinikärhö 'Polish Spiritin' taakse. 

Toki voisin laittaa käytetyt kylvömullat ämpäriin ja kiikuttaa alapihan kompostoriin. Ihminen pyrkii tunnetusti oikaisemaan sieltä aidan matalimmalta puolelta. Miksi kantaa multaa kompostiin tekeytymään mullaksi, kun sen voi laittaa suoraan maahan muun mullan seuraksi? Ei siis ihme, että salkoruusu kasvaa oudossa paikassa. Olenpa löytänyt sieltä tomaatintaimiakin. 

Tuoksuherneet kylvän yleensä maaliskuun lopulla. Niin nytkin. Olen muutaman vuoden ajan toiminut ruotsalaisen Cecilia Wingårdin ohjeita noudattaen. Siten olen onnistunut hyvin. Potit ovat avonaisissa muovipussseissa isossa laatikossa kellarin kasvatushuoneessa. Kunhan siemenet ovat itäneet, vien koko laatikon kasvihuoneeseen. Tuoksuherneen sanotaan kestävän pakkasta -8 asteeseen. Laitan yöksi harson laatikon päälle.

Tuoksuherneissä pysyttelin enimmäkseen omasta varastosta löytyneissä pusseissa. Kylvin seuraavat: 

'Royal Rose' 
'Villa Roma' (White & Rose) 
'Lord Nelson'
'Spencer Old Times'
'Royal Maroon'
'Spencer Beaujolais'

Onkohan 'Royal Maroon' ja 'Spenceer Beaujolais' sama tuoksuherne eri nimellä? Kovasti ovat saman näköisiä.

Tiistaina 17.3. kylvin samettikukkia. Osan esikasvatan ja istutan sitten esimerkiksi ruukkuun. Osan kylvän suoraan haluamaani paikkaan. Uusia siemeniä en nyt ostanut, koska näidenkin osalta koitan käyttää ensin omat varastot. Seuraavat samettikukat tulivat kylvetyiksi:

'Fireball'
'Strawberry Blonde'
'Favourite Red'
'Panther'
'Jolly Jester' 

Osa siemenistä iti muutamassa päivässä. Osasta ei näy vielä mitään. Ei niillä ole kiirettä. Tietysti olisi ajankäytön kannalta mukava, että itäneitä saisi koulittua ennen seuraavien kylvämistä. Huhtikuussa on mm. kurkkujen kylvöaika. 

Sunnuntaivastaisena yönä on jälleen aika veivata viisareita kesäaikaan siirtymisen vuoksi. Tällä kertaa siirretään viisaria tunti eteenpäin eli menetetään yksi tunti saadaksemme sen taas syksyllä takaisin. Moinen viisarien vekslaus on minusta turhaa hommaa. Ehkä herrat ja rouvat EU:ssa vihdoin sen huomaavat ja pääsevät yksimielisyyteen viisarivekslauksen lopettamisesta.

Sunnuntaina on toinenkin muistettava ajankohta eli pienet virpojat ovat jälleen liikkeellä. Ostin jo suklaamunia heille annettavaksi. Toivottavasti virpojia ei tule pilvin pimein, jolloin varastoni loppuu auttamattomasti kesken. Toivon myös, että heitä jokunen tulisi, sillä muuten saamme Ukkokullan kanssa napostella muille varattuja herkkuja.