Pinuski Villa Victoria -blogista laittoi liikkeelle elonkorjuuhaasteen, joka kuuluu seuraavasti:
"Puutarhat ovat vielä täydessä kukassa ja hyötypuutarha tuottaa satoa. Miksi emme jakaisi tätä iloa ystäville, kavereille, työtovereille, naapureille, sukulaisille jne.? Haastan teidät bloggarit ja blogien lukijat ilahduttamaan ainakin yhtä henkilöä puutarhan sadolla. Mukavinta olisi, jos jakaisit haastetta omassa blogissasi ja kertoisit, kuinka sinä olet muistanut jotakuta puutarhan antimilla. Haasteen voi napata kuka tahansa, vaikka sinua ei olisi nimeltä haastetukaan. Voit myös käyttää ylläolevaa kuvaa haasteessa."
Oikeastaan olen jakanut puutarhani antimia pitkin kesää lahjoittamalla jakamiani taimia ystäville ja naapureille. Eräs ystäväni muutti viime syksynä uuteen rivitaloon ja hänelle lupasin kaivaa kasveja omasta puutarhastani. Jakotaimia on riittänyt etenkin erilaisista maanpeitekasveista. Taponlehteä, sammalleimua, sulkaneilikkaa, hopeahärkkiä, maksaruohoja, kevätkaihonkukkaa sekä tietenkin akileijaa, joka on niin tehokas siementäjä, että sitä riittää kohta puolelle valtakuntaa. Myös töyhtöangervon lilliputtitaimia ilmestyy hiekkakäytävälle, jonka reunalla tuo töyhtöangervo kasvaa. Niitä sitten kaivan pitkin kesää ja laitan purkkeihin kasvamaan. Myös metsäruusu on innokas luikertelemaan laajemmalle, kuin mitä sille sallin. Se lähtee hyvin kasvamaan, kun kaivaa riittävän syvältä juurenniskaa ja istuttaa purkkiin juurtumaan.
Punaherukkaa meillä tulee joka kesä runsaasti yli oman tarpeen ja niinpä yhtenä kauniina heinäkuun lopun päivänä kutsuin naapurin niitä kanssani keräämään. Hän sai sekä itse että minun keräämäni marjat. Meillä on jo pakastin täynnä niin mehua kuin marjojakin.
Siirtäessäni kesän ruukuissa kasvaneita maanpeiteruusuja oikeaan rinteeseen, kaivoin ruusujen tieltä pois hopeahärkkiä ja rentoakankaalia. Niitä sitten kaivoimme yhdessä naapurin kanssa heidän rinteeseensä.
Laitan haasteen eteenpäin seuraaville blogeille
Haasteen saa toki ottaa kuka tahansa. Tämä on sellainen "laita hyvä kiertämään" -henkinen haaste, joka on helppo ottaa vastaan ja laittaa eteenpäin.
Onpa kiva ajatus tässä haasteessa! Ja tosiaan, satoa ovat myös jakopalat ja siemenet, joita annetaan eteenpäin ystäville. Niissä olenkin kunnostautunut, vaikka hyötykasveja en muista kerätä edes omiin tarpeisiin. Ai niin, sipulit ja mintut oli jo tarkoitus korjata, ja siellä ne edelleen vaan kasvavat :-D
VastaaPoistaKiitos between, onpa tosi kiva haaste!
VastaaPoistaTämähän oli kiva haaste, kiitos !
VastaaPoistaKiva haaste! Niin monet kukat oikein vaativat jakamista, muille antaminen auttaa kasveja ja tuo vastaanottajalle hyvän mielen.
VastaaPoistaKiva haaste! Minulla ei ole kellariakaan, minne laittaisin kasviksia. Porkkanat vain menevät raasteena pakkaseen. Muut kasvatukset syömme, minkä ehdimme:)
VastaaPoistaPuutarhasta riittää satoa monille. Perennoiden jakaminen ja vaihtaminen on paitsi järkevää myös muistoja rakentavaa, aina muistaa keneltä mikäkin kasvi on tullut.
VastaaPoistaKiva haaste:)
VastaaPoistaTuo haaste on helppo ottaa vastaan, sillä joka vuosi satoa jaetaan sisaruksille, pojan perheelle, mökki- ja kaupunkiasunnon naapureille ja jos vielä jää niin työkaverit kyllä ottaa loput. Aina jokin laji tekee niin ison sadon että ei millään itse pysty käyttämään. Tänä vuonna Raparperit, Vadelmat, luumut ja omenat on tuottanut todella valtavan sadon. Osa annetaan kerättynä, osan käyvät keräämässä ja osa on ihana antaa valmiina jalosteina. Hillot ja kuivatut yrtit sekä kuivatut sienet ( ei oman pihan satoa) on mukavia joululahjoja.
VastaaPoistaIhan mukava haaste.
VastaaPoistaTäähän on mukava haaste. Ite oon tosin huono osallistumaan näihin. Minä oon antanut paljon juurakoita ja siemeniä ystäville ja siskolle ja päinvastoin oon ite saanut heiltä takaisin erilaisia kasveja :)
VastaaPoista